-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ajattelin ensi kesänä kerätä hieman tarkempaa statistiikkaa kierroksestani ja näin ollen ajattelin kysyä Teiltä että minkälaisia merkintöjä käytätte kortissa esim. avaus vasemmalle, greeniosuma, putit ym. -c
Kerään lähinnä sellaista tietoa mitä voi johonkin ohjelmaan syöttää. Tuollaisen ylläpitäminen käsipelillä on turhan hankalaa. Mulla on kännykässä mScorecard-ohjelma (mainostan koska se on suomalainen) johon voi halutessaa syöttää väyläkohtaisesti ainakin seuraavat tiedot:
-tulos
-putit
-avauksen osuma: väylä, vasen, oikea, lyhyt, pitkä
-pelastukset: up&down yritys, up&down, bunkkeriyritys, bunkkeripelastus
-rankutSofta laskee bogipisteet ja nettotuloksen. Halutessaan voi myös katsoa kuka voitti skinit yms. kisat.
Itse olen noista tiedoista syötellyt tietty kokonaislyöntimäärän, puttien määrän, väyläosumat ja rankut. Niitä ja kokonaiskehitystä voi sitten tarkastella paremmin webbiselaimella.
Eipä tule tuloskorttiin hirveästi tehtyä merkintöjä. Kernin kantissa suoritetut chipit, bunkat ja putit merkitsen. Itse ainakin vielä toistaiseksi muistan lyönnit vielä iltasella, kun niitä tilasto-ohjelmaan syöttelen.
Minä olen pitänyt tilastoja omista kierroksista kolme vuotta tuolla tilastonurkan platina versiolla. Omat merkinnät mahtuu hyvin kahteen sarakkeeseen jotka tuloskortissa ovat usein merkkarin lyönnit ja PB sarake.
Minä käytän seuraavanlaisia merkkintöhjä:
– Ekassa sarkkeessa on V/B eli väyläosuma / bunkkerilyönnit ( huom vain griinibunkkeri ) väylä bunkkereita en tilastoi ollenkaan.
– Toisessa sarakkeessa on G/P eli griiniosuma / putit.– Väyläosumat merkkaan seuraavasti: 1 = osuma, O = missattu oikealle, V = missattu vasemmalle, L = lyhyt (näitä ei juurikaan pitäisi enää minulla tulla) ja P = pitkäksi mennyt. ( Niin ja par3:lla ei tietenkään väyläosumaa voi saada joten sen merkkaan viivalla)
– Bunkkeri lyönnit merkkaan siten että 0 = ei käyty bunkkerissa ja 1 = on yksi bunkkeri lyönti, 2 = kaksi bunkkeri lyöntiä jne… tässä en erottele olenko lyönyt 2 keraa samasta vai menikö eka lyönti griinin yli toiseen bunkkeriin.
– Griiniosumat merkkaan seuraavasti: 1 = osuma, O = missattu oikealle, V = missattu vasemmalle, P = pitkä ja L = lyhyt, lisäksi X = ei mahdollista saada griiniosumaa, eli avaus veteen tai muuta vastaavaa ettei griinille ole mahdollisa päästä oikealla lyöntimäärällä.
– Putit merkaan normalisti vaan numerolla 0,1,2, jne..
Lisäksi käytän vielä näiden merkitöjen perässä muutamia lisämerkitöjä, CH = griinin vieressä chippi, 2CH = kaksi chippiä jne.. +1 = väylällä otettu yksi rankku +2 = kaksi rankkua jne… Tässäkään en erottele mistä tuo rankku on tullut.
Muutamia esimerkkejä:
1/0 V/1 CH eli, avaus väylälle, griini missattu vasemmalle, chippi ja putti eli chip save.
O/1 X/1 +1 eli, avaus oikelle veteen tai lost ball, ei mahdollisa saavuttaa griiniosuma, griinibunkkerista yksi lyönti ja putti sisään eli sand save.
V/0 1/3 eli avaus vasemmalle, lähestyminen griinille josta kolmen putin bogi 🙁
Että näin minun merkinnät.
Mulla on samanlainen systeemi kuin sidespinillä, käytän myös tota clubhousen platinastatistiikkaa, kolmen vuoden numerot tallessa mullakin. Ja mun tuloskortit näyttää ulkopuoliselle varmaan kanssa aika kryptisiltä. 🙂
Eli, 4 sarakkeen kortti: ekassa on lyöntipelitulos (birkut ympäröidään, bogitulosten ympäri piirretään neliö, tuplien kaks etc). Niin näkee yhdellä silmäyksellä että jaaha, ollaan sitten 3 reiän jälkeen taas 6 yli… 😉 Tokassa sarakkeessa lasken lammasmaisesti pistebogitulosta, vaikkei oikeat singelit niin teekään.
Sitten, kolmas sarake on jaettu kahtia, ruudun vasemmassa yläkulmassa kerrotaan avauksen onnistumista, F on väyläosuma, R/L/S/O on oikea/vasen/lyhyt/pitkä. Toisessa nurkassa lähestyminen, G=osuma ja samat kirjainkoodit kuin avauksessa sitten kuvaa sitä mihin meni ohi. N/A tässä kertoo että tötöilin jotain enkä päässyt yrittämään palloa griinille in regulation. Ja jos tulee outtia, vesipalloa tai muuta rankkua niin ne merkitään johonkin OB, W tai P.
Neljäs sarake = lähipeli. B on bunkkerilyönti, C chippi (suttuisella vitutus-käsialalla töherretty 3C on merkki siitä ettei lähipeli ollut ihan iskussa 🙂 ja pelkkä numero on puttien lukumäärä.
Eli tyypillinen parnelkku: | 5(neliöity) | 1 | F R | C 2 |
Tässä on tietty se huono puoli että jos haluaa merkata jonkun virallista korttia niin pitää olla erillinen lappu sitä varten.
Kertokaa nyt vielä miten analysoitte tuloksianne ja hyödynnätte tiedon harjoittelussa. Muutenhan tuo tilastointi on ’nice to know’ -tasolla.
onpa kirjoitti: (14.2.2006 20:06:21)
Kertokaa nyt vielä miten analysoitte tuloksianne ja hyödynnätte tiedon harjoittelussa. Muutenhan tuo tilastointi on ’nice to know’ -tasolla.Nice to know:han se siellä taustalla lymyilee toki, mitäs vikaa siinä on? Noh, saahan ton golfpisteen statistiikkakoneen näyttämään myös prosentteja eri ajanjaksoilla, jolloin saa näkyviin muutoksen ajan myötä oman pelin kehittymisen – parempaan tai huonompaan.
Esimerkkinä: urallani puolen tusinaa eri pro:ta kokeilleena kävin kesällä 2004 ekaa kertaa ts:n opissa, ja tuloksena mun avaukset meni 2003-2004 vuosina seuraavasti (%, vasen-osuma-oikea):
* 2003: 10-41-41
* 2004: 15-51-30Eli slaissiherkkyys pieneni huomattavasti, ja 2004 olikin eka kausi kun opin lyömään draiverilla nättiä pientä draw:ta (ja myös sairasta hookkia). Ilman tilastointia, noh, kyllähän mä nyt sen laskemattakin osasin sanoa että tuli availtua paremmin, mutta ’kuinka paljon’ olisi ollut mysteeri.
Toinen esimerkki: kausina 03-04-05 sand save -prosentti on tipahtanut, 24-17-17%, joten sillä alueella on selkeästi taannuttu ja sille pitää ilman muuta tehdä jotain = lisää bunkkeritreeniä. Samalla ajanjaksolla puttia/kierros -lukema on noussut 31.8-32.8-32.9%, joten puttaaminen kaipaa myös harjoitusta.
Ylläpito: Nyt kun on uusi hieno voorumi, niin koskas saadaan tilastonurkkaan se käyttäjien vertailuominaisuus mitä on lupailtu ainakin kaksi vuotta…?
onpa kirjoitti: (14.2.2006 20:06:21)
Kertokaa nyt vielä miten analysoitte tuloksianne ja hyödynnätte tiedon harjoittelussa. Muutenhan tuo tilastointi on ’nice to know’ -tasolla.Niin samat intressit myös minulla kuin Tuopilla, eli oman pelin kehittämiseen ja sen seuraamiseen tämä tilastointi on oiva tapa.
Alla vähän omia tilastoja vuosien varrelta:
Väylä osumat (vasen / osuma / oikea)
2003: 12% 47% 31%
2004: 15% 56% 25%
2005: 17% 56% 25%Eli slaissia on saatu hiukan korjattua mutta edelleen joka neljäs avaus karkaa oikealle.
Griini osumat (vasen / osuma / oikea – lyhyt / pitkä)
2003: 10% 40% 12% – 15% 6%
2004: 12% 34% 11% – 23% 5%
2005: 11% 41% 10% – 14% 6%Tästä näkyy hyvin että 2004 vuonna GIR prosentti putosi pahasti epäonnistuneen talvitreeniin seurauksena jolloin rautapeli hävisi totaalisesti. Lyönnit lyhenivät joka näkyy hyvin lyhyeksi jääneistä lähestymisistä. Viimekaudella aloitin uuden Pron opissa joka laittoi lyönnin aikalailla uusiksi ja pelikehitys lähti taas nousuun.
Chip up and down
2003: 28%
2004: 33%
2005: 41%Lähipeli treenistä on siis sittenkin ollut apua, mutta vielä pitäisi saada prossat huomattavasti suuremmiksi.
Putit / kierros
2003: 35,2
2004: 33,7
2005: 33,4Myös putti harjoittelu on auttanut mutta vielä pitäisi saada ainakin 1,5-2 puttia pois, joten tähän pitää ensi kaudella panostaa entistä enemmän.
Tuoppi kirjoitti: (15.2.2006 10:20:43)
Samalla ajanjaksolla puttia/kierros -lukema on noussut 31.8-32.8-32.9%, joten puttaaminen kaipaa myös harjoitusta.
Asiahan ei minulle kuulu (quote: Masa Niemi), mutta….
Puttien määrän kasvu voi myös kertoa lähestymisten a) paranemisesta (vähemmän chip + 1 putt -reikiä ja enemmän 2 putin reikiä) tai b) huononemisesta (pallo kauempana reiästä – enemmän kahta kuin yhtä puttia). Itselläni korkea GIR-% merkitsee väistämättä enemmän putteja.
Tilastojen lukemisessa pitää olla varovainen. Puttaamista kannattaa siltl tietenkin harjoitella.
Ompas säntillistä porukkaa! Mäkin merkkasin pari kautta sitten vielä vähän samaan tyyliin kuin Tuoppi noita lukuja. Sitten huomasin etten tarvinnut tilastoja kertomaan mulle että olin lyhyt näpyttelijä, huono rautapelaaja, keskinkertainen lähipelaaja mutta ennenkaikkea kädetön puttaaja. Ja varsinkin siinä mielessä tilastointi oli mun kohdalla täysin hyödytöntä, että en viitsinyt tehdä millekään noista pelin osa-alueista yhtään mitään. Paska mikä paska.
Tetsan kanssa liityn ihmettelijöiden joukkoon. Korostan vielä, että mulle on ihan sama minkälaisia tilastoja kukin pitää mutta hämmästelen viitseliäisyyttä. Mulla on pelin jälkeen kiire klubille kaljalle ja sitten taas jo kiire mökille kaljalle. Mutta kai tämä tilastoiminen koskeekin vain niitä, jotka haluavat kehittää maksansa asemasta pelitaitojaan.
Itse käytän excelillä itsetehtyä scorecardia, josta löytyvät kaikki sarakkeet, mitkä löytyvät myös Clubhousen tilastonurkan platina -versiosta.
Ekassa sarakkeessa tietenkin tulos ja pb seuraavassa. Väyläosumat merkkaan o:lla, ja missatut yksinkertaisesti vain nuolella sinne suuntaan, minne missasin avaukseni. viheriöosumat samalla tavalla. Rangaistukset, chipit, jne. numeroilla. Koska jokainen kohta on oman otsikkonsa alla, niin ei tarvitse ahtaa kahta asiaa samaan ruutuun.
Tuloskortti on A5 arkin kokoinen. Eli ei kovinkaan iso. Eikä tämä omalla kohdallani hidasta peliä, jos merkkaankin tulosta myös viralliseen tuloskorttiin händärin laskun kiilto silmissä.
Tilastointi jäi viime kesältä hieman vähemmälle, mutta alku- ja loppukesästä tuli otettua muutama kierros. Tokihan se joka tilastoi, haluaa ilmeisestikin tietää sen, mikä pelissään mättää. Jostain syystä pidän tilastoinnista muutenkin, joten on mukava seurata kuinka kesän loppua kohti fairways-hit % nousee.
Käytän golfpisteen kulta-tilastoa. Kierroksilla teen tilastokortin ja normaalin tasoituskortin. Tilastokortissa on sarakkeet T V G P R, missä T=tulos V=väyläosuma G=griiniosuma P=putit ja R=rangaistuslyönnit. Merkkaan väylä- ja griiniosumat merkeillä % O V L P, %=osuma O=oikealle V=vasemmalle L=lyhyt P=pitkä.
No niin taitaa porukka olla jo täpinöissään kun kesä lähenee.
Mutta asiaan.!
Lyhyesti unohda se kortti kokonaan paitsi kilpailuissa, älä pelaa tulosta ollenkaan kierroksilla, varsinkaan jos menet yksin kentälle. Pelaa hyviä yksittäisiä lyöntejä. Lupaan sinulle jos todella kykenet syvällieseen pohdintaan/ ajatteluun ja samalla olla ajattelematta tulosta, taikka pelaamista. Ajankanssa pelit kulkee ja on yhtä luonnollista kuin hengittäminen, niin peli paranee varmasti.+ –
7
C2 12Eli:
vy: += väylä osuma, -=ei
oy: +=GIR, -=ei GIR – ympyröity plussa = under GIR (näitä on tullu)
va: 2C=2xchippi / 1S=1xsändi (Niinkö?)
oa: eka putti metreinä/jaardeina, whatever does it for You
keskelle: tulosTässä on toi lähipelin onnaaminen ekan putin pituutena, noin niinku öpaut lisänä noIHin muihin.
© ® ™ ts
StiX kirjoitti: (17.2.2006 11:20:20)
+ –
7
C2 12Eli:
vy: += väylä osuma, -=ei
oy: +=GIR, -=ei GIR – ympyröity plussa = under GIR (näitä on tullu)
va: 2C=2xchippi / 1S=1xsändi (Niinkö?)
oa: eka putti metreinä/jaardeina, whatever does it for You
keskelle: tulosTässä on toi lähipelin onnaaminen ekan putin pituutena, noin niinku öpaut lisänä noIHin muihin.
© ® ™ ts
Jep. Teen tähän softan. Tuo syöttöpuolen käyttöliittymä onkin jo kokolailla valmis.
Merkitsen tuloksen lisäksi putit ja väyläosumat. Omatekoinen ohjelman tekele laskee loput, kuten greeniosumat ja muun statistiikan.
StiX kirjoitti: (17.2.2006 11:20:20)
Tässä on toi lähipelin onnaaminen ekan putin pituutena, noin niinku öpaut lisänä noIHin muihin.Hittolainen, tuon puttimitan kirjaaminenhan pitää muistaa aloittaa heti kauden alusta! 🙂 Harmi ettei sitä saa GP:n statseihin kirjattua. Hmmmmm… samalla vaivallahan sitä voisi kaikkien puttien pituudet mitata. Esim nopealla viheriöllä suoritettu alamäki 3-putt: 8.5-3-0.3. Tuosta nääs nähtäisiin putattu kokonaismatka, keskimääräisen putin pituus ja keskimääräisen uponneen putin pituus, ja niistä voisi laskea ’putti-indeksin’ joka absoluuttisesti kuvaa pelaajan hyvyyttä viheriöillä. 😉
Jos joku oikeasti ihmetelee meikäläisen säntillisyyttä, niin kiellän olevani millään tasolla säntillinen tai särmä ihminen. Krooninen myöhästelijä ja geneerisesti laiska p***a paremminkin. Tässä tapauksessa analyyttinen (lue sairaalloinen) kiinnostus oman pelin tilastoihin ja kehittymisen/taantumisen seuraamiseen vaan vie laiskuudesta voiton. Varsinkin kun golfkierroksen tapahtumat nyt pystyy hyvin kohtuullisella vaivalla tilastoimaan hyvinkin kattavasti, kun vertaa vaikka, noh, esim sählymatsiin.
Olen tämän kertonut joskus aiemminkin, mutta kerrataan, koskapa kukaan muu ei taida tällaista (älytöntä) statistiikka kerätä.
Griinille asti statistiikka on tavanomaista (toistaiseksi) ei siitä sen enempää.
Griinin jaan vyöhykkeisiin seuraavasti:
Vyohyke 0 = kuppi
1: alle 0.5 m kupista
2: 0.5..1 m kupista
3: 1..2 m kupista
4: 2..4 kupista
5: 4..8 kupista
6: 8..16 kupista
7: >16 kupistaMetrilukemat ovat tietnkin ’noin’, en käytä metrimittaa griinillä.
Puteista tulee sitten merkintä esim:
6,3 : griinille tulo 8..16 m:iin, josta putti 1..2 M.iin, josta putti kuppiin
5,1: griinille tulo 4..8 m:iin, josta putti alle puoleen metriin josta putti kuppiin.Tilastointi tehdään sitten ’siirtymäfrekvensseinä’ eli kuinka monta siirtymää tyyppiä 6,3 kierroksen aikana. Seuranta kierroksien yhtenelasketut siirtymäfrekvenssit.
Kun siirtymäfrekvenssit tunnetaan, voidaan ns. Markov-ketjujen avulla laskea esim. todennäköisyys sille, että jos tulet griinille vyöhykkeelle 5 niin mikä on yhden, kahden tai kolmen (tai jopa yli kolmen putin) todennäköisyys. Kaikki tämä syntyy helposti Excelissä laskemalla. Oma kokemukseni on, että tämä antaa a) realistisen kuvan siitä, mitä odottaa eli ei kiukuttele kun se puolentoistametkrin putti ei uppoa; b) osoittaa, että tie parempaan tulokseen menee helpoimmin 1-4 m:n putteja harjoittelemalla .
Viimekauden siirtymätodennäköisyystaulukko näyttää tällaiselta (eli nämä ovat siirtymien todennäköisyyksiä, kunkin rivin summa =1, ensimmäinen sarake griinilletulovyöhyke):
1: 1.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00
2: 0.93 0.07 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00
3: 0.57 0.40 0.04 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00
4: 0.26 0.56 0.16 0.02 0.00 0.00 0.00 0.00
5: 0.07 0.43 0.32 0.17 0.01 0.00 0.00 0.00
6: 0.06 0.18 0.19 0.45 0.11 0.01 0.00 0.00
7: 0.00 0.06 0.14 0.39 0.36 0.06 0.00 0.00Näistäe seuraa seuraavat yhden kahden kolmen ja yli kolmen putin todennäkösiyydet griinilletulovyöhykkeen mukaan:
1 putti 2 puttia 3 puttia >3 puttia
1: 0.9957 0.0042 0.0000 0.0000
2: 0.9250 0.0744 0.0006 0.0000
3: 0.5667 0.4289 0.0044 0.0000
4: 0.2600 0.7184 0.0214 0.0002
5: 0.0701 0.8250 0.1039 0.0011
6: 0.0593 0.6343 0.3004 0.0061
7: 0.0000 0.5019 0.4826 0.0155Pappa Tykki kirjoitti: (17.2.2006 19:35:27)
Olen tämän kertonut joskus aiemminkin, mutta kerrataan, koskapa kukaan muu ei taida tällaista (älytöntä) statistiikka kerätä.Griinille asti statistiikka on tavanomaista (toistaiseksi) ei siitä sen enempää.
Griinin jaan vyöhykkeisiin seuraavasti:
Vyohyke 0 = kuppi
1: alle 0.5 m kupista
2: 0.5..1 m kupista
3: 1..2 m kupista
4: 2..4 kupista
5: 4..8 kupista
6: 8..16 kupista
7: >16 kupistaMetrilukemat ovat tietnkin ’noin’, en käytä metrimittaa griinillä.
Puteista tulee sitten merkintä esim:
6,3 : griinille tulo 8..16 m:iin, josta putti 1..2 M.iin, josta putti kuppiin
5,1: griinille tulo 4..8 m:iin, josta putti alle puoleen metriin josta putti kuppiin.Tilastointi tehdään sitten ’siirtymäfrekvensseinä’ eli kuinka monta siirtymää tyyppiä 6,3 kierroksen aikana. Seuranta kierroksien yhtenelasketut siirtymäfrekvenssit.
Kun siirtymäfrekvenssit tunnetaan, voidaan ns. Markov-ketjujen avulla laskea esim. todennäköisyys sille, että jos tulet griinille vyöhykkeelle 5 niin mikä on yhden, kahden tai kolmen (tai jopa yli kolmen putin) todennäköisyys. Kaikki tämä syntyy helposti Excelissä laskemalla. Oma kokemukseni on, että tämä antaa a) realistisen kuvan siitä, mitä odottaa eli ei kiukuttele kun se puolentoistametkrin putti ei uppoa; b) osoittaa, että tie parempaan tulokseen menee helpoimmin 1-4 m:n putteja harjoittelemalla .
Viimekauden siirtymätodennäköisyystaulukko näyttää tällaiselta (eli nämä ovat siirtymien todennäköisyyksiä, kunkin rivin summa =1, ensimmäinen sarake griinilletulovyöhyke):
1: 1.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00
2: 0.93 0.07 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00
3: 0.57 0.40 0.04 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00
4: 0.26 0.56 0.16 0.02 0.00 0.00 0.00 0.00
5: 0.07 0.43 0.32 0.17 0.01 0.00 0.00 0.00
6: 0.06 0.18 0.19 0.45 0.11 0.01 0.00 0.00
7: 0.00 0.06 0.14 0.39 0.36 0.06 0.00 0.00Näistäe seuraa seuraavat yhden kahden kolmen ja yli kolmen putin todennäkösiyydet griinilletulovyöhykkeen mukaan:
1 putti 2 puttia 3 puttia >3 puttia
1: 0.9957 0.0042 0.0000 0.0000
2: 0.9250 0.0744 0.0006 0.0000
3: 0.5667 0.4289 0.0044 0.0000
4: 0.2600 0.7184 0.0214 0.0002
5: 0.0701 0.8250 0.1039 0.0011
6: 0.0593 0.6343 0.3004 0.0061
7: 0.0000 0.5019 0.4826 0.0155
Ei jumalauta??!! Taidan mennä huokeaan? Mutta jos olet vakavissasi niin melko todennäköisesti on, että kukaan muu ei tosiaan tee tällaista. Kummasta nautit enemmän, tilastoinnista vai pelistä?
Molemmista!
Hieno homma. Kyllä tämä harrastajien monimuotoisuus rikastaa lajia.
p.s. XXL, 2 vielä ja kukitetaan..
Pappa Tykki, nerokasta! Pidätätkö oikeudet itsellesi, vai saako siirtyä samanlaiseen?
Saa käyttää! Julkisessa käytössä lähde mainiten, tyyliin
[ref no] Tykki, P., Golfpiste.com, discussion groups, Feb 17, 2006.
Mielenkiintoinen tutkimuksellisempi kysymys on, miten tämäntyyppisen tilastoinnin voisi laajentaa koskemaan koko pelialuetta. Olennaisena eronahan on, että pitkässä pelissä on välitavoitteita, kun puttaamisen analysoinnissa voidaan lähteä siitä, että aina primäärinen tavoite on putin upotus.
Siispä olen miettimässä kahta asiaa:
1) Miten jaetaan koko pelialue vyöhykkeisiin
2) Miten otetaan huomioon siirtymätodennäköisyyksien tilastoinnissa se, mikä on ollut lyönnin tavoitteena vs. se mitä toteutui (ennen lyöntiä tavoite: siirtymä tiiltä vyöhykkeelle väylä, 100-150m greenistä, toteutui tiiltä vyöhykkeelle lyhyt raffi, 100-150 m lipusta).Kerron sitten vuoden päästä, olenko löytänyt näille asioille toimivan ratkaisun.
Kaiken tämän tilastoinnin takana on kaksi perusajatusta:
1) Golf on prosenttipeliä ja taktiikassa tehtävänä on valita keskimäärin parhaaseen tulokseen johtava pelitapa, kun otetaan huomioon pelaajan kyky (=koko todennäköisyysjakautuma) siirtää palloa valitulla pelitavalla eteenpäin.
2) Kun mietitään pelitapaa pallon ollessa tietyssä asemassa, pelitavan valinta on riippumaton siitä, miten ko asemaan on saavuttu (ja kuinka monella lyönnillä, olettaen että pelataan lyöntipeliä eikä reikäpeliä tai pistebogia). Paitsi, että tämä ehto on matemaattista analyysiä helpottava (ns Markov -ehto), se on myös psykologisesti hyvä ohjenuora.Muuten, aika montaa peliä voi analysoida näin, mutta golfiin analyysi sopii erityisen hyvin sen takia, että golfissa ei ole aktiivista vastapelaajaa ja siksi, että golfissa jokaisen toimenpiteen suunnitteluun ja optimointiin on aikaa kymmeniä sekunteja eikä sekunnin kymmenysosia (vrt esim tennis).
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)