Tulokulma palloon, alakierteen määrä, pallon lähtökulma

[4par]

Tuolla nuorison golfsaitilla (GoGolf) törmäsin artikkeliin ’Mailan tulokulman vaikutus fittaukseen’. Kun ammattilaisillekin tuntuu olevan epäselvää mikä vaikuttaa mihinkin (lavan tulokulma palloon, mailanpään nopeus, lavan loft, alakierteen määrä, dynaaminen loft, pallon lähtökulma), ajattelin linkittää keskustelun pohjaksi ja mietiskelyn avuksi Tom Wishonin erinomaisen artikkelin Angle of Attack: Its Role in Fitting Kommentteja, omia kokemuksia?

[ts]

Nykyiset laitteet eivät anna tulokulmasta sellaista todelliseen mittaukseen perustuvaa ja tieteellisesti määriteltyä määritelmää edes tulokulmalle, että niiden kautta voitaisiin asiaa aidosti tutkia.

Ne ovat joissain kohti loistavia välineitä opetuksen apuna, mutta mitään tieteellisiä johtopäätöksiä niiden kautta ei pidä mennä tekemään, koska suurin osa lavan tapahtumista lasketaan pallon lähtöarvojen perusteella.

Voidaan sanoa, että niiden perusteella voidaan saada suunta mihin kulkea, mutta ei tarkkoja ja todellisia lukuja. Todennäköisesti ylös/alas lyövillä myös osumakohta lavassa muuttuu hieman ja jo se vaikuttaa kaikkeen pallossa tapahtuvaan. Sitten jos laite lukee lavan arvot pallon lennosta, onkin soppa valmis.

[4par]

Käsittääkseni pallon lähtökulma ja alakierre ovat melko tarkasti mitattavissa. Loft saadaan mitattua ihan käsipelillä helposti 0.5 asteen tarkkuudella. Puumailoilla ja hybrideillä siihen tosin vaikuttaa pallon osumakohta, joten loft tuleekin mitata lyönnin jälkeen ko pisteestä. Epävarmimmaksi mitattavaksi taitaakin jäädä lavan tulokulma palloon. Jos/kun mailanpään nopeus juuri ennen osumaa saadaan ekstrapoloitua kohtuullisella tarkkuudella, ihmettelen eikö samoin menetelmin päästä myös tulokulmaan.

[ts]

4par kirjoitti: (9.10.2014 11:21:35)
Käsittääkseni pallon lähtökulma ja alakierre ovat melko tarkasti mitattavissa. Loft saadaan mitattua ihan käsipelillä helposti 0.5 asteen tarkkuudella. Puumailoilla ja hybrideillä siihen tosin vaikuttaa pallon osumakohta, joten loft tuleekin mitata lyönnin jälkeen ko pisteestä. Epävarmimmaksi mitattavaksi taitaakin jäädä lavan tulokulma palloon. Jos/kun mailanpään nopeus juuri ennen osumaa saadaan ekstrapoloitua kohtuullisella tarkkuudella, ihmettelen eikö samoin menetelmin päästä myös tulokulmaan.

Saadaanko?

Lähtökulman ja suunnan mittaus noissa on varsin luotettava, samoin pallon lähtönopeuden. Kaiken muun osalta on paljon avoimia kysymyksiä.

Ensimmäinen asia jonka pitäisi herättää isosti kysymyksiä on se, että tulokulman mittausta ei ole mitenkään määritelty. Huvittavin vastaus on asiaan tullut Trackmanilta, joka kertoo sen mitattavan pallon maksimikompression hetkeltä. Mitä?? Hetkeltä?? Eikös tuohon sentään tarvita kolme kolmion kulmaa, jotta se voidaan jotenkin antaa?

Laitteet eivät näe lapaa osumahetkellä, eivät edes osalla matkaa ennen ja jälkeen sen. Ei siis voi olla myöskään mittausta tuota maksimikompression hetkestä, vaan ainoastaan laskentaa, joka hyvin pitkälti pohjautuu pallon lentoon ja muutamiin oletusarvoihin.

[4par]

ts kirjoitti: (9.10.2014 11:30:52)Saadaanko [mailanpään nopeus mitattua kohtuullisella tarkkuudella]?

Eikö mm 4DSwing tuota dataa, josta saa kohtuulliset nopeus + paikkatiedot ennen osumaa?

Minulle riittävät tapahtumat ennen ja jälkeen osuman. Uskoakseni myös pelaajaa palvelee likimääräinen tieto alas-/ylöspäin lyönnistä. Tosin, jos lopputulemana on tuolla alussa mainitulla saitilla esitetty päätelmä, että alaspäin lyöminen tuottaa suuremman spinnin, voi se ohjata pelaajaa vääränlaisiin ratkaisuihin.

[ts]

4par kirjoitti: (9.10.2014 12:01:50)

ts kirjoitti: (9.10.2014 11:30:52)Saadaanko [mailanpään nopeus mitattua kohtuullisella tarkkuudella]?

Eikö mm 4DSwing tuota dataa, josta saa kohtuulliset nopeus + paikkatiedot ennen osumaa?

Minulle riittävät tapahtumat ennen ja jälkeen osuman. Uskoakseni myös pelaajaa palvelee likimääräinen tieto alas-/ylöspäin lyönnistä. Tosin, jos lopputulemana on tuolla alussa mainitulla saitilla esitetty päätelmä, että alaspäin lyöminen tuottaa suuremman spinnin, voi se ohjata pelaajaa vääränlaisiin ratkaisuihin.

Ei todellaakaan tuota riittävällä tarkkuudella, eikä sitä ole koskaan siihen tarkoitukseen rakennettukaan. 4DSwingin tuottama data on riittävää tarkkuudeltaan siihen tarkoitukseen mihin se on tehty. Tieteelliseen tutkimiseen lavan tarkkojen liikeiden osalta ei siitä, eikä oikein muistakaan laitteista tällä hetkellä ole.

Koko osumatapahtuman tutkiminen ja siihen keskittyminen alkavat saamaan huvittavia piirteitä korostuneisuudessaan. 140m ilmassa draivia lyövän pelaajan lyöntejä analysoidaan tutkan avulla ja selitetään miten lapa liikkui. Ja vieläpä jossain yksittäisessä lyönnissä. Varmaan mukavaa touhua molemmille, mutta ei sillä tämän lajin oppimisen kanssa hirveesti tekemistä ole.

[Pekka Pelimies]

Mittarithan usein vahvistaa sen, mikä silmällä havaitsee.

Oma kokemus on, että määrätyllä varrella pallot nousi loppulennossa korkealle ja putosivat jyrkästi, melkein pystyyn alas. Toisella varrella pallot edelleen nousivat korkealle, mutta eivät niin pystyyn lentokaaren lopussa ja putosivat edelleen jyrkähkösti alas. Samalla mittarin interpoloima lentomatka kasvoi testimailalla lyödessä noin 10 metriä. Lofti oli näissä testeissä sama.

Mittari – ei tosin mikään tutkaversio – kertoi, että kyseisellä rautamailalla alakierrettä oli noin tuhat kierrosta likkaa suositukseen nähden, jälkimmäisellä varrella kierteen määrä putosi suositustaulukon arvoihin ja lentokaari rauhoittui.

Raskaammilla ja jäykemmillä varsilla saan edelleen aikaiseksi samanlaisen hissimäisen loppulennon tarvittaessa, mutta peruslyöntiin nämä jäykemmät ja painavammat tai ainakin painavamman tuntuiset varret sopii paremmin. En tiedä, olisinko omaksunut tarpeellista prässäävämmän lyöntitavan tuosta isommasta alakierteestä johtuen aikaisemmilla mailoillani, vai onko se vain vähäisen opetuksen ja vääränlaisten mielikuvien tuottamaa harhaa.

[periferia]

Tässä on klubigolfarin ajatuksia. Siis yritetään, siis yritetään tulkita asioita maalaisjärjellä:
– Mailan tulokulmalla yms. parametreillä on paljon merkitystä mailan fittauksessa ja swingin muutostarpeissa. Miksi toisella pelaajalla pallo lentää drivessä 30m kauemmas kun toisella vaikka mailanpään nopeus on sama ja fyysiset ominaisuudet ovat toisinpäin. Onko syy välineissä vai swingissä … siinäpä kysymys?
– Tulokulma eli angle of attack selviää divotteja mittaamalla, no ei se todellakaan tarkka mittaus ole sillä suunnilleen ympyrän kaaresta on kysymys mutta funktiona tangentti antaa jotain arvoja. Paras on jos mittauksia tehdään parille pelaajalle vierekkäin (esim ammattilainen ja klubipelaaja) ja lisäksi käytetään mittauslaitetta rinnalla esim trackman. Monella pitkälyöntisellä ammattilaisella lähtee kohtuullisia divotteja raudoilla. Tuupparin ei kannattane pyrkiä samaan.
– Mailan tulosuunta eli club path selviää pallon lähtösuuntaa tarkkailemalla osumapisteen takaa mutta tähän tarvitaan luotettava kaveri mielellään pro+ sama varmistus kuin edellä. Tähän voisi kommentoida vielä että olen huomannut monen pron tuijottavan mittauslaitteen lukemia asteen osien tarkkuudella mutta pelaajat ottavat stanssit miten sattuu. Eli jos lyöt 5 astetta suljetulla stanssilla suhteessa mittauslaitteen asemaan mitä merkitystä on tuloksilla.
– Alakierteen määrä ja pallon lähtökulma. Vielä vaikeammaksi menee arvioida itse. Tarvitaan mittauslaitteita ja pro avuksi.

Ja siihen loppui maallikon ymmärrys. Perille ei siis päästy, mitään vastauksia ei ole. Onneksi on asiantuntijoita kuten ts, jotka ymmärtävät ja tarvittaessa auttavat asiassa.

[Reverend]

Itse näin vasta-alkajana pääsin melkein heti tutkamaailmaan, kun reipas vuosi sitten aloitin golfin peluun. Opettelin ekan syksyn jälkeen heti lyömään +5 asteen angle of attackilla ja sain kierteet 8,5 asteen driverilla ja x-stiffillä varrella siihen 2500 asteen tietämään. Pisin veto, mitä kentällä olen saanut aikaan, oli GPS:llä mitattuna 282 metriä, aiemmin kun huiskin 10,5 asteen driverilla, ei päässyt 250 metriä pidemmälle. Swing speed on tutkan mukaan siinä 115-120 mph tietämillä. Trackman siis tutkalaitteena.

Tuo mailan vaihto 2 astetta tiukempaan ja kevyempään varteen toi kolmisenkymmentä metriä lisää.

[4par]

Mielenkiinnosta syötin Reverendin antamat arvot käytössäni olevaan ohjelmaan
-mailanpään nopeus 120 mph
– tulokulma palloon +5 astetta
Kompuutteri antoi seuraavia tuloksia:
10.5 loft
– carry + roll: 271 + 20 yds
– takakierre 3276
– pallon lähtökulma 14.2
8.5 loft
– carry + roll: 276 + 22 yds
– takakierre 2652
– pallon lähtökulma 12.5

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin annetut arvot, joskin 30 metrin ero lyöntipituuksissa tuntuu aika isolta. Mahdollisesti siinä on mukana myös kehittymisen tuomaa lisäpituutta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että mailan lapaa merkitty loft-luku ei ole välttämättä lähelläkään todellista loftia.

[Reverend]

Mjoo, ilmaisin itseäni vähän epäselvästi, tuo 10,5 asteen raippa oli käytössä ennen kuin kukaan kertoi, että palloon kuuluu lyödä +5 asteen AoA:lla. Olettaen, että lyönti oli varmaankin negatiivisella tulokulmalla, se selittänee ison eron.

[Julkaisija]

Artikkelit