-
Piti nyt vielä kommentoida tätä(kin), kun satuin törmäämään pariin tutkimukseen aiheesta. Ball & Best julkaisivat vasta tutkimuksen (2007, J Sports Sci., 25, 757-70), jossa ryhmittelivät painonsiirtoon liittyvien parametrien perusteella golfaajat kahteen ryhmään: Molemmissä ryhmissä paino siirtyi bs:ssä ensin takajalalle ja ds:iin lähdettäessä etujalalle, mutta ’Front Foot’-swingaajille oli tyypillistä siirtää paino edelleen etujalalle osumahetkellä ja sen jälkeen, kun taas ’Reverse’-swingaajat alkoivat osumahetkeen tultaessa ja sen jälkeen siirtää painoa takaisin takajalalle.
Mikäli tuon oikein ymmärrän, Front foot-väki muistuttanee siis tätä:
Ja Reverse-väki tätä:
Mielenkiintoista oli se, että molempiin ryhmiin kuului tasaisesti ammattilaisia ja amatöörejä; painonsiirron ’tyyli’ ei siis eritellyt osaavia ja vähemmän osaavia.
Ball & Bestin toinen tutkimus (J Sports Sci., 25, 771-9) tarkasteli sitä, miten painonsiirron parametrit olivat yhteydessä mailanpään nopeuteen molemmissa ryhmissä. Heidän johtopäätöksensä tuloksista oli, että eri tekijät vaikuttavat eri ryhmissä. Toisin sanoen mailanpään nopeuden optimointi tapahtuu hieman eri tavoin painonsiirrostä riippuen (luonnollisesti?). Tästä voi vuorostaan vetää kaikenlaisia johtopäätöksiä…
Scoop kirjoitti: (4.5.2007 15:04:26)
Menee vähän ot, mutta menköön…
Voisiko joku selittää seuraavan, kun en ilmeisesti ymmärrä: Tässä kerrotaan, ettei voimakasta rotaatiota harrasteta ollenkaan (tuollehan löytyy jo ihan oma koulukuntansakin, eli ei sinänsä mitään uutta)…
… ja esimerkkinä toimivan Phutt-pojan swingikuvan perusteella lapa on todella kohtisuorassa…
…mutta tässä ollaan menossa ihan perinteiseen loppuasentoon, jossa todella voimakas rotaatio on välttämätöntä takaisin palloon tultaessa – joudutaan siis tekemään juuri se, mikä ensimmäisessä kuvassa kiistetään … mitä en siis nyt ymmärrä?
Selitys
Tässä on esitetty kaksi erilaista swingiä. Alin kuva esittää perinteistä tasoswingiä ja Phutt pelaa vasaraswingillä. Itse pelaan nykyään pelkästään vasaraswingillä. Parasta siinä on, että lyönnit ovat 99 prosenttisesti piikkisuoria.
methodrami kirjoitti: (6.5.2007 8:25:59)
Scoop kirjoitti: (4.5.2007 15:04:26)
Menee vähän ot, mutta menköön…
Voisiko joku selittää seuraavan, kun en ilmeisesti ymmärrä: Tässä kerrotaan, ettei voimakasta rotaatiota harrasteta ollenkaan (tuollehan löytyy jo ihan oma koulukuntansakin, eli ei sinänsä mitään uutta)…… ja esimerkkinä toimivan Phutt-pojan swingikuvan perusteella lapa on todella kohtisuorassa…
…mutta tässä ollaan menossa ihan perinteiseen loppuasentoon, jossa todella voimakas rotaatio on välttämätöntä takaisin palloon tultaessa – joudutaan siis tekemään juuri se, mikä ensimmäisessä kuvassa kiistetään … mitä en siis nyt ymmärrä?
Selitys
Tässä on esitetty kaksi erilaista swingiä. Alin kuva esittää perinteistä tasoswingiä ja Phutt pelaa vasaraswingillä. Itse pelaan nykyään pelkästään vasaraswingillä. Parasta siinä on, että lyönnit ovat 99 prosenttisesti piikkisuoria.
Oikeen hyvä… tosin noita lapa suljettuna yläasentoja on myös näkynyt maailman sivu. Taitaapa muuten löytyä jopa PGA Teaching manualin tikku-ukoista.
Tuota…kerrotko vielä, miten tuossa alimman kuvan asennosta tullaan osumaan mailan lapaa kiertämättä? Vai onko jopa niin, että tuosta 1.0 tasoswingin on jo ehtinyt korvata uusi keksintö 2.0 josta me idiootit suomalaisvalmentajat olemme täysin tietämättömiä. Mekin jotka olemme aika tarkkaan tutkineet Moe Normanin lyöntiä… niin ja opettaneet tuota ’lapa katsoo linjaa’ swingiä jo 10 vuotta sitten, havaiten siinä runsaasti hyötyjä ja haittoja ja todeten sen soveltuvan tiettyihin lyönteihin osana pelaajan lyöntivalikoimaa.
Ja jos vastata viitsit, niin tuohon tuen merkitykseen odottaisin kommenttia. Kun kirjassasi kerrot, että pönkäjalan (tuen) merkityksettömyys on osoitettu sillä, että kumipallon päältäkin mainitsemasi pituuslyöjä lyö 240m. Niin tuota… kun siis tuelta lyö 400m ja ilman tukea 40% vähemmän, niin todistaako se mielestäsi tuon asian pientä vai suurta osuutta voimantuotossa?
ts kirjoitti: (6.5.2007 10:41:07)
methodrami kirjoitti: (6.5.2007 8:25:59)
Scoop kirjoitti: (4.5.2007 15:04:26)
Menee vähän ot, mutta menköön…
Voisiko joku selittää seuraavan, kun en ilmeisesti ymmärrä: Tässä kerrotaan, ettei voimakasta rotaatiota harrasteta ollenkaan (tuollehan löytyy jo ihan oma koulukuntansakin, eli ei sinänsä mitään uutta)…… ja esimerkkinä toimivan Phutt-pojan swingikuvan perusteella lapa on todella kohtisuorassa…
…mutta tässä ollaan menossa ihan perinteiseen loppuasentoon, jossa todella voimakas rotaatio on välttämätöntä takaisin palloon tultaessa – joudutaan siis tekemään juuri se, mikä ensimmäisessä kuvassa kiistetään … mitä en siis nyt ymmärrä?
Selitys
Tässä on esitetty kaksi erilaista swingiä. Alin kuva esittää perinteistä tasoswingiä ja Phutt pelaa vasaraswingillä. Itse pelaan nykyään pelkästään vasaraswingillä. Parasta siinä on, että lyönnit ovat 99 prosenttisesti piikkisuoria.
Oikeen hyvä… tosin noita lapa suljettuna yläasentoja on myös näkynyt maailman sivu. Taitaapa muuten löytyä jopa PGA Teaching manualin tikku-ukoista.
Tuota…kerrotko vielä, miten tuossa alimman kuvan asennosta tullaan osumaan mailan lapaa kiertämättä? Vai onko jopa niin, että tuosta 1.0 tasoswingin on jo ehtinyt korvata uusi keksintö 2.0 josta me idiootit suomalaisvalmentajat olemme täysin tietämättömiä. Mekin jotka olemme aika tarkkaan tutkineet Moe Normanin lyöntiä… niin ja opettaneet tuota ’lapa katsoo linjaa’ swingiä jo 10 vuotta sitten, havaiten siinä runsaasti hyötyjä ja haittoja ja todeten sen soveltuvan tiettyihin lyönteihin osana pelaajan lyöntivalikoimaa.
Ja jos vastata viitsit, niin tuohon tuen merkitykseen odottaisin kommenttia. Kun kirjassasi kerrot, että pönkäjalan (tuen) merkityksettömyys on osoitettu sillä, että kumipallon päältäkin mainitsemasi pituuslyöjä lyö 240m. Niin tuota… kun siis tuelta lyö 400m ja ilman tukea 40% vähemmän, niin todistaako se mielestäsi tuon asian pientä vai suurta osuutta voimantuotossa?
Tuossa aikaisemmin olikin jo selitys Scoopille. Alin kuva esittää siis perinteistä tasoswingiä, jossa tietenkin kädet ja lapa kiertyvät normaalilla tavalla ennen osumaa.
Jokainen päättää tietenkin itse miten pelaa, klassisella swingillä vaiko vasaraswingillä. Jos pelaa hyvin klassisella swingillä ja on tyytyväinen tulokseen, ei kannata muuttaa, mutta jos on ongelmia lyönnin suoruuden ja toistettavuuden kanssa, vasaraswingi voi tuoda ratkaisun.
Perinteisessä swingissä käsien kierron ajoitus on niin tarkkaa puuhaa, että sitä täytyy normaalisti opetella vuositolkulla ennenkuin alkaa onnistumaan. Kun vasaraswingistä on poistettu tämä kaikkein kriittisin muuttuja, oikeiden ajoitusten juurruttaminen lihasmuistiin tapahtuu nopeammin. Lyönnit saa helposti suoriksi, eikä slaissista ole tietoakaan. Ainoa ongelma on hukki, jos kiertääkin käsivarsia klassisen swingin tyyliin, eikä anna käsien jatkaa swingitason suhteen samassa asennossa.
Ajoitusten hallintahan on vaikeaa välillä myös huippuammattilaisille, miten muuten selitetään se, että paineen alla ei osuta leveälle väylälle edes raudalla, tai miksi Tigerkin välillä lyö ihan käsittämättämiä slaisseja tai hukkeja.
Sitten siitä ’pönkkäjalasta’.
Swingissä tarvitaan jalkojen antama tuki, olet oikeassa, se on selvää. Muutenhan ylävartalorotaatiota tai käsien kiihdytyksiä ei pystyisi tekemään. Mutta miten aktiivisesti jalat ja alakeho osallistuvat swingiin, onkin eri asia. Pönkkälyönnillä tarkoitan lyöntiä, jossa oikealla jalalla oikein ponnistetaan, jolloin kehon vaakasuora liike joudutaan ottamaan vastaan vasemman jalan toimiessa pönkkänä. Tämä tyylistä, vieläkin joidenkin opettamaa swingaustapaa en suosittele.Kyse onkin lähinnä tarkkuudesta, ei niinkään lyönnin pituudesta. Mittausteni ja tulkintojeni mukaan painonsiirrolla tai paremmin sanottuna painonsiirtymällä, sen voimakkuudella, ajoituksella ja suunnalla on hyvin voimakas vaikutus lyönnin toistotarkkkuuteen.
Riittikö selitykseksi? Oletko jostain eri mieltä?