-
JulkaisijaArtikkelit
-
Vielä jatkokysymys. Eikö kiertymisen määrään vaikuta myös lavan painopiste ja paino? Siis esim lyhyt lapa jossa lyijyteippiä kannassa kiertyy vähemmän kuin pitkälapa jossa teippiä kärjessä. En tarkoita siis käsien aiheuttamaa sulkeutumista vaan sitä, paljonko varren alapää on kiertyneenä yläpäähän nähden.
Jotenkin tuntuu, että torque on ihan ylimainostettu asia. Bending profile kuulostaa maalaisjärjellä monin verroin tärkeämmältä varren ominaisuudelta. Samanlainen torque kysymyshän on mm laskettelusuksissa. Kiertojäykkyyttä halutaan maksimoida, mutta korrelaatio taivutusjäykkyyteen pitäisi olla mahdollisimman heikko. Suksissa tämä on helpompaa, koska voidaan käyttää torsion box tai cap tyyppisiä rakenteita. Golf mailan varsi on lähinnä toistensa ympärille kierrettyä filamenttia ja epoksia. Siinä kiertojäykkyyttä on varmaan paljon vaikeampi lisätä lisäämättä samalla taivutusjäykkyyttä.
Muistaakseni ’hän-joka-jääköön-nimeämättä’ (siis Voldemort?) kirjoitti jossain artikkelissa, ettei kiertojäykkyyteen kannata kiinnittää huomiota, koska se on nykyisissä varsissa kuitenkin riittävä. Voin muistaa väärin, mutta artikkelissa sanottiin, että kaikki <5 astetta on OK. Nyt kun joku kuitenkin kertoo kohta 'lyöneensä varrella, jonka torque oli 3.5 ja se oli ihan p…ka', niin muistutan että vikana todennäköisesti oli pelaajalle sopimaton bending profile eikä torque.
VP: ’Eikö kiertymisen määrään vaikuta myös lavan painopiste ja paino? Siis esim lyhyt lapa jossa lyijyteippiä kannassa kiertyy vähemmän kuin pitkälapa jossa teippiä kärjessä’
Itse huomasin tämän kun kokeilin kiertojäykkää vartta (t = 2.8) sekä lyhyprofiilisellä (siis kanta-kärki -sunnassa) ja korkeaotsaisella melko pienellä nupilla ja vastaavasti isommalla leveäprofiilisella nupilla (nupin paino ja sw kutakuinkin samat). Varren kärki toimi ikään kuin ’oikealla tavalla’ vain isommalla nupilla – eli kun varresta kauempana oleva osumapiste sai varren käyttäytymään tarkoitetulla tavalla.
NimetönKyllä toi painopiste ja pienin varauksin tuo paino asia pitävät paikkansa.
Helpoin tapa lisätä kiertojäykkyyttä on halkaisijan suurentaminen, joka taas lisää myös taivutusjäykkyyttä.
Asiasta toiseen. Tuli vaan mieleen, että toi sun simulaattori-käsivarsi on mainio. Senhän saa, ellen nyt väärin muista, sääntöjen mukaan ottaa kisoihin mukaan. Toisaalta ootko miettinyt, miten sun käy, jos joku ’vääpeli’ kentällä saa päähänsä, että sun käsivarsi on peliä parantava apuväline:-)
NimetönEipä noita torkkeja voi kauheesti vertailla eri valmistajan välillä, kun niitä ei oo standartisoitu. Toisen valmistajan 3.3 on kuin mopon kaasukahva ja joku toinen ei paljon periksi anna.
Melkeinpä näin tyhmänä maallikkona uskaltaisin väittää, että kiertymistä tapahtuu huomattavasti enemmän hanskan ja gripin välissä kuin itsessään varressa.
Ymmärtääkseni torque arvo on mitattu arvo, jota ei voi tehdä kuin yhdellä tapaa (vrt. painon punnitsemiseen).
Ettet yrittäisi vetää liiallista korrelaatiota vääntöjäykkyyden/taivutusjäykkyyden välille?
Toinen juttu taas on jos jonkun valmistajan kepit eivät pidä speksejään tai ne jostain syystä väärin ilmoitettu.
NimetönTorque-arvon yksi ongelma lienee juuri siinä, että sen mittaustavasta ei käsittääkseni
ole olemassa standardia. Olisikin fiksumpaa, jos valmistajat ilmoittaisivat
vääntöjäykkyyden, jonka johdettu SI-yksikkö on Nm/rad.
Kun kyseessä on ohutseinämäinen putki, jonka massa ja pituus pysyvät vakiona,
kasvavat sekä vääntöjäykkyys että taivutusjäykkyys suhteessa halkaisijan toiseen
potenssiin ja suoraan verrannossa ’materiaalin jäykkyyteen’. Siinä mielessä
korrelaation uhan esille tuonti ei ole aivan tuulesta temmattua. Koska kyseessä on
hiilikuitu, on varmaankin valmistusteknisin menetelmin mahdollista vaikuttaa asiaan.
Siksi vääntöjäykkyyttä ilmeisesti pystytään lisäämään ilman, että muut ominaisuudet
oleellisesti muuttuvat.
Vääntöjäykkyyteen vaikuttaa eniten varren alapää (tip) kun taas jäykkyyteen varren yläpää. Siinä mielessä epäily korrelaatiosta korkeamman ’kick pointin’ ja alhaisen torquen välillä voidaan hyväksyä. Tietysti, jos kaikki tekijät LUOTETTAVASTI mitataan, ei mitään epäilyjä kyseisen tuotteen kohdalla tarvita.
Haluan vain tuoda esille, mitä virhemahdollisuuksia ns. ’elävällä’ testaajalla ja puutteellisin tiedoin suoritettuihin testeihin liittyy.
Mielestäni torquella on suurin vaikutus varren antamaan tuntumaan. Arvon vaikutus pallon lentorataan on loppujen lopuksi suhteellisen vähäinen. Kaikki on tietysti suhteellista ja tottahan 2,5:n ja 5,0:n välillä on eroa lentokaaressakin.
Yleensä pienellä torquella oleva varsi on myös bend-profiililtaan jäykkä alaosasta, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Erilaisilla kuiduilla ja niitä halutulla tavalla suuntaamalla saadaan alhaisen torquen varsi käyttäytymän alaosastaan hyvinkin aktiivisesti.
Toinen yleinen harhaluulo liittyy kick-pointtiin. Yleisesti luullaan, että kick-pointin paikka (low-mid-high) määrää merkittävästi sen, kuinka korkean kaaren varsi antaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kick-pointin paikan ero low:n ja high:n välillä on muistaakseni yleensä vain pari tuumaa (vai olikohan vielä pienempi). Paljon suurempi ero kaareen tulee siitä, onko varsi ns. tip stiff vai onko siinä ns. active tip (tai high launch vs. low launch). Tämä taas monesti ilmoitetaan ’kansanomaisemmin’ kick-pointin paikalla, vaikka sillä ei ole siis juurikaan tekemistä itse kick-pointin paikan kanssa.
Varren yksittäisten mitta-arvojen perusteella ei ennalta tiedä, miten varsi todellisuudessa toimii. Toki osviittaa saadaan jonkin verran, kun yleisesti ilmoitettuja arvoja tarkastelee yhdessä. On kuitenkin olemassa erimerkkisiä varsia, joiden yleisesti ilmoitettujen specsien mukaan tulisi toimia suunnileen samalla tavalla, mutta todellisuudessa ne käyttäytyvät todella paljon eri lailla.
Suuri ongelma on myös valmistajien standardien puuttuminen mittauksissa. Jokainen valmistaja ilmoittelee mm. torquensa ja frekvenssinsä vähän miten sattuu, eivätkä ne sellaisenaan ole vertailukelpoisia, kuten ei myöskään ’kick-pointn’ paikka. Ainoat yleiset ’standardit’ lienevät varren pituus, paino ja halkaisijamitat.
Kaikkein parhaiten varren ominaisuuksista kertoo kunkin varren bend profile, mutta näitä ei juuri ilmoitella.
Toi Hörhön mainostama bend profile on tosiaan aika fiksun oloinen tapa kuvata vartta. Varsinkin jos samassa koordinaatistossa esitetään useamman eri varren käyrät. Toivottavasti useampikin toimittaja jatkossa siirtyy niihin.
Kiitos sivistämisestä. Insinöörinä oletin Torque arvon automaattisesti olevan astetta/Nm tyyppisen standardiyksikön.
Vai että on taas markkinointiosaston nilkit päästetty sotkemaan tämäkin selvä asia 🙁
Minulla on käsitys, että kiertojäykkyys mitataan yleisesti käyttäen 1 lbft monenttia; kiertojäykkyyden arvo on kiertymä asteina. Jos tämä pitää paikkansa, on kiertojäykkys varsin helposti mittavissa ja verrattavissa oleva suure. Onko sinulla parempaa tietoa tästä?
NimetönEi ole parempaa tietoa. Joissain tarvikeluetteloissa on ollut huomautuksia siitä, että mittaustapa voi eri valmistajilla olla erilainen. Uskoisin kuitenkin, että mainitsemasi tapa on eräänlainen epävirallinen standardi, jota eniten käytetään.
Matemaattisesti laskettuna eräälle draiverin teräsvarrelle saadaan vääntöjäykkyyden arvoksi n. 25Nm/rad ja esittämälläsi 1lbft momentilla
siitä saadaan laskettua n. 3 asteen kiertymä. Halusin vain tuoda esille, että nyt käytetty yksikkö antaa niin haluavalle mahdollisuuden toimia eri tavalla kuin muut. Esittämäni tapa, jossa yksikkö oli tuo Nm/rad, ei sitä anna.
(Huom. em. yksiköllä vääntöjäykemmälle varrelle tulee suurempi arvo, päinvastoin kuin torque tapauksessa)
Jotta asiasta ei tulisi liian yksinkertaista, voisin vielä mainita, että svingissä tämä vääntörasitus kohdistuu eri tavalla varren eri kohtiin, joten myös vääntöjäykkyyden kohdalla tullaan samaan ongelmaan kuin varren jäykkyyden kanssa. Tulisi tietää varren vääntymäprofiili ja sitten sitä pitäisi vielä osata tulkita oikein.
Sitten tämä varren taipumaprofiili, josta on puhuttu, on kyllä paljon informatiivisempi kuin nämä kick pointit sun muut, mutta ongelmana voi
olla tulkinnan vaikeus ainakin asiaan perehtymättömälle. Sellaisiakin tapoja on,
jossa näiden ’pointien’ sijaan saadaan varrelle selkeitä, vertailukelpoisia ja hyvin taipumakäyttäytymistä kuvaavia lukuja.
Käsittääkseni torgue valitaa swingin temmon mukaan. Mistä löytyisi taulukko mille temmolle sopii mikäkin torque? David Howell:lla oli viikonlopun kisassa 0.62 sekunttia temmon pituus ja Tigerillä 0,68.
-
JulkaisijaArtikkelit