-
JulkaisijaArtikkelit
-
Suomen Golfliiton tasoitusmääräyksissä tasoituskelpoisen kilpailukierroksen edellytyksenä on mm. se, että kierros on pelattu täysin tasoituksin.
Tulkitsenko tämän oikein, kun tulkitsen sen niin etteivät leikatuilla tasoituksilla pelatut kilpailut vaikuta mitenkään tasoitukseen?
Entä miten on esim. seuran mestaruuskilpailut, joissa ei käytetä lainkaan tasoituksia?
Tai esim. SM-kilpailut ja kaikenlaiset tour-kipailut, joissa ei myöskään käytetä tasoituksia?Joskus kilpailujen tasoituskelpoisuusedellytyksenä oli myös se, että lähtöryhmät on arvottu, mutta tämä lienee jo poistettu?
Toivoisin varman tiedon vastauksia linkkeineen, vaikka kyllä mielipiteetkin kelpaavat. Kiitos
Outoa sinänsä, että tätä ei suoraan sanota EGA:n säännöissä. EGA:n decisioneissa tämä kuitenkin on:
3.3 How will a score returned in a competition where handicap limits apply, but where the player’s handicap exceeds the limit, be treated for handicapping purposes?
The score is a qualifying score provided the handicap conditions are satisfied. The competition result is calculated using the EGA Handicap limits imposed by the conditions of competition. However, for handicapping purposes, the handicap committee must calculate the Stableford score for each player using the playing handicap based on the EGA Handicap.Ja toinen:
3.4 How should scores returned in stroke play competitions where handicaps do not apply be used for handicapping purposes?
Even if handicaps do not apply for the competition results, the scores played in such rounds are qualifying scores provided the handicap conditions are satisfied. The handicap committee must calculate the Stableford score for each player using the playing handicap based on the EGA handicap.Eli jos muuten tasoitusehdot kierrokselle täyttyvät, niin komitean pitää laskea bogipisteet täysillä tasoituksilla. Ja tehdä tarvittavat tasoitusmuutokset.
http://www.ega-golf.ch/sites/default/files/decisions_2016-2019_20160630_1.pdf
Kiitos, mutta saisinko saman vaikka lyhennettynä suomeksi, koska kielitaitoni ei riitä ymmärtämään tuota englannin kieltä.
Tarkoititko, että leikatut tasoitukset tai tasoituksettomat kisatulokset käsitellään tasoitusta määriteltäessä täysillä tasoituksilla pelatuiksi
eli että niiden kuuluu vaikuttaa tasoitukseen?Vapaa käännös:
3.3 Kuinka tulos kilpailusta, jossa on rajoitetut tasoitukset, otetaan tasoitusta määritettäessä huomioon, kun pelaajalla on rajaa korkeampi EGA tasoitus?
Kierros on tasoituskierros, jos se täyttää tasoitusmääräykset. Kilpailun tulokset lasketaan käyttäen kilpailumääräysten mukaisesti laskettuja tasoituksia. Tasoituslaskenta suoritetaan kuitenkin käyttäen pelaajan EGA tasoitusta. (tämän jälkeen on esimerkki tilanteesta jossa pelaajalla on 28,2 tasoitus ja kisassa maksimi on 24.0)3.4 Kuinka pitää tasoituksettoman kilpailun tulokset huomioida tasoituslaskennassa?
Vaikka kilpailun tuloksissa ei käytettäisi tasoitusta, tulokset ovat tasoituskelpoisia, jos kierroksella tasoitusmääräykset täyttyvät. Toimikunnan pitää laskea pb pisteet käyttäen pelaajan EGA tasoituksen mukaisesti laskettuja pelitasoituksia.Tätä ei aloituksessa kysytty, mutta kirjoitan sen silti, koska se liittyy asiaan.
Kysyin osatasoituksellisten kilpailujen tasoituskelpoisuudesta aikanaan liitosta, ja silloin vastaus oli, että lyöntipelitulokset hyväksytään (täydellä tasoituksella laskettuna), mutta pistebogituloksia välttämättä ei.
Käy järkeen, koska perinteisessä lyöntipelissä pelaaja saa aikaiseksi bruttotuloksen, josta saavutetut bogipisteet voidaan laskea kilpailussa käytetystä tasoituksesta riippumatta. Pb-kisassa pelaajalla ei välttämättä ole bruttotulosta, mutta jos sellainen on, en näe mitään järkevää syytä olla hyväksymättä tulosta tasoitukseen vaikuttavaksi.
Lopullisen sanan sanoo liitto, joten huhuu Baystream!!!
Kiitos MOD Q8 ja KL1; nämä vastaukset riittävät minulle.
Tuossa suomenkielisessä liiton tasoitusmääräykset-tekstissä asia oli esitetty niin, että siitä saa helposti sellaisen käsityksen, että vain täysillä tasoituksilla pelatut kilpailukierrokset vaikuttavat tasoitukseen. Eihän tuolla asialla suurta merkitystä ole, mutta väärinkäsityksiä tekstistä ei silti saisi noin helpolla syntyä.Juurikin noin mitä KL1 kirjoitti.
Osatasoitusten ongelmana on pb-kilpailussa se, että pelaaja voi nostaa pallon taskuunsa, kun osatasoituksella pelattavassa kilpailussa ei enää pisteitä tule, mutta pelattaessa täysin tasoituksin hän voisi vielä pisteitä saada. Tämän takia nuo osatasoitus-pb-kisat ovat ongelma.Mitenkähän nämä vuositarkastukset (tai ovatko ne jo osavuositarkastuksia) nyt menevät eri tasoitusryhmissä? Aiemmin jossakin ryhmässä mediaanituloksen piti olla 30 pistettä. Tasoitus muuttui, jos lukema oli + tai – 3 pistettä tuosta. Yritin löytää vastausta Golf.fi:stä, muttei löytynyt, vaikka siellä muuten tasoitusmääräykset tarkasti kerrottiin.
Nykyisellään laskenta on paljon monimutkaisempi, muuttui samalla kun tarkastus muuttui jatkuvaksi. Tuolta saa asiasta hyvän yleiskuvauksen
https://golf.fi/wp-content/uploads/sites/52/2017/02/ebirdie-hr-fin-eng-1.pdfNykyisellään laskenta on paljon monimutkaisempi, muuttui samalla kun tarkastus muuttui jatkuvaksi
Tasoitusjärjestelmä on muuttunut vuosi vuodelta yhä monimutkaisemmaksi. Ensin tuli SSS ja sitten Slope-taulukot, seuraavaksi CBA ja edelleen vuosimuutokset. Näiden seurauksena tasoitusta on mahdoton enää itse laskea, eikä varsinkaan ulkomailla pelattujen kierrosten tasoituksia voi ottaa huomioon, kun ei tiedä useinkaan slopea.
Tästä tasoituslaskennasta on tehty tiedettä, vaikka klubipelaajan tuloksilla on usein vähän tekemistä sääntöjen kanssa – esim. annettuja putteja, neuvoja, harkkapalloja, joukkuepelejä, pallon putsausta, jne. Edelleen kortteja jätetään vähän milloin sattuu, usein vain laskevia kortteja.
Tasoitusjärjestelmässä pitäisi palata taaksepäin ja jättää nämä vuositarkistukset ja CBA’t unholaan. Kentät ovat toki erilaisia, joten SSS olisi ihan hyvä systeemi, jotta eri tiipaikoilta pelattavat kierrokset olisivat suunnilleen vertailukelpoisia.
Tästä tasoituslaskennasta on tehty tiedettä, vaikka klubipelaajan tuloksilla on usein vähän tekemistä sääntöjen kanssa – esim. annettuja putteja, neuvoja, harkkapalloja, joukkuepelejä, pallon putsausta, jne. Edelleen kortteja jätetään vähän milloin sattuu, usein vain laskevia kortteja.
Niin… miksi laatia sääntöjä, joita ei kuitenkaan noudateta…
Silloin SSS-järjestelmän aikaan tasoituksen laskeminen oli toki helpompaa, mutta moni muu asia on säilynyt ennallaan. Lähinnä sääntöjen ja tasoitusmääräysten noudattamattomuus. Kortteja jätetään miten sattuu ja usein perin tarkoitushakuisesti. SSS-järjestelmässä saatettiin pelata punaisilta, vaikka olisi pitänyt pelata keltaisilta.
Sama homma jatkuu nykyään. Harva edes viitsii perehtyä tasoitusjärjestelmän muutamaan peruspilariinkaan, kuten kierroksen ilmoittaminen ennen ensimmäistä lyöntiä, sääntöjen tinkimätön noudattaminen, mulliganien lyömättä jättäminen, jne.
Miksi siis laatia sääntöjä ihmisille, jotka eivät niitä kuitenkaan noudata? Kotiseura kuitenkin huolehtii tasoituksen ylläpidosta, joten miksi puttipossujen tai muidenkaan tarvitsee päätään vaivata laskennan monimutkaisuudella?
Yllättävän vähän täytyy pelaajan tietää tasoituksen laskemisesta. Kunhan pelaa golfin sääntöjen mukaan on jo 99% vaatimuksista täytetty. En tiedä miten CBA tai tarkistus tekisi pelaajan elämästä vaikeampaa? Toinen asia on sitten kokonaan se, onko tasoitusjärjestelmä itsessään hyvä vai huono.
Parin vuoden päästä WHS iskee, ja sen jälkeen (pitäisi) ulkomaisten kierrosten korttien syöttäminen olla helpompaa.
Yllättävän vähän täytyy pelaajan tietää tasoituksen laskemisesta. Kunhan pelaa golfin sääntöjen mukaan on jo 99% vaatimuksista täytetty.
Ensiksikin ihmetykseni kohdistuu siihen, miksi tehdä laskennasta entistä monimutkaisempaa ja millintarkkaa, kun samanaikaisesti syötettävät tulokset ovat vähän sinne päin. Vanha sanonta ”garbage in, garbage out”.
Toiseksi, kun golf perustuu siihen, että pelaaja on itse vastuussa sääntöjen noudattamisesta ja on pääasiassa ”itse itsensä tuomari”, on minusta kummallista, että tasoituslaskennan osalta on tämä periaate tehty mahdottomaksi. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että kierroksen jälkeen pelaajalla on mahdollisuus itse laskea oma tasoituksensa – nythän niin ei ole. Eikä asia ratkea silläkään, että jätetään asia golfseuran huoleksi, kun golfseurassa asioita käsittelevät ihan samanlaiset klubigolfarit kuin mekin.
Toistan ehkä itsenäni, mutta minusta pitäisi mennä järjestelmään, jossa pelaaja pystyy itse kierroksen jälkeen laskemaan tasoitusmuutoksensa, jolloin esimerkiksi eilisen kisan tasoitusmuutos tulee huomioonotetuksi tämän aamun kisassa.
Toistan ehkä itsenäni, mutta minusta pitäisi mennä järjestelmään, jossa pelaaja pystyy itse kierroksen jälkeen laskemaan tasoitusmuutoksensa, jolloin esimerkiksi eilisen kisan tasoitusmuutos tulee huomioonotetuksi tämän aamun kisassa.
En väitä, että järjestelmä olisi yksinkertainen, mutta mikä estää sinua laskemasta tasoitustasi kisan jälkeen, kunhan tulokset (ja CBA) on julkistettu?
En väitä, että järjestelmä olisi yksinkertainen, mutta mikä estää sinua laskemasta tasoitustasi kisan jälkeen, kunhan tulokset (ja CBA) on julkistettu?
Mikään ei estä, kunhan
– saan selville kentän slopen (esim Aurinkorannikolla aka vaikeaa)
– CBA selviää … mistäköhän se selviäisi esim Par1:n kisoissa?
– onkohan kenttä kyseisenä päivänä tasoituskelpoinen (tiit usein edessä)
… eli aika monta ”kunhan”Mikään ei estä, kunhan
– saan selville kentän slopen (esim Aurinkorannikolla aka vaikeaa)
– CBA selviää … mistäköhän se selviäisi esim Par1:n kisoissa?
– onkohan kenttä kyseisenä päivänä tasoituskelpoinen (tiit usein edessä)1. Jos kentän tasoitusparametrit eivät ole selvillä, on sinun luovuttava ko. kierroksen laskemisesta tasoitukseesi vaikuttavaksi.
2. Jos CBA ei ole tiedossa, se on nolla (0).
3. Ei ole sinun asiasi pähkäillä moista. Jos asia epäilyttää, kysy cädäriltä tai kilpailun toimikunnalta ja tyydy heidän vastaukseensa.En oikein ymmärrä miksi asiasta täytyy tehdä vaikea ihan tarkoituksella. Tasoitus on kuitenkin vain tasoitus eikä mikään väitöskirjan perustana oleva 10 desimaalin tarkkuudella varmasti oikea luku.
En oikein ymmärrä miksi asiasta täytyy tehdä vaikea ihan tarkoituksella. Tasoitus on kuitenkin vain tasoitus eikä mikään väitöskirjan perustana oleva 10 desimaalin tarkkuudella varmasti oikea luku.
Just näin, eli tätä olen yrittänyt selittää toisin sanoen, eli miksi laskenta on niin monimutkainen, kun kyse ei ole desimaaleista.
Tuo CBA on muuten todellinen turhake, koska
– samoissa olosuhteissa kisan kanssa pelattava tasoituskierros ei anna CBA’ta
– CBA vääristyy muiden pelaajien väärien tasoitusten johdosta (esim. nämä valtakunnalliset seniorkisat tyypillisesti)
– CBA vääristyy myös kisoissa, jossa osa pelaajista pelaa erilaisissa olosuhteissa (esim. oma kierros aamulla ja osa porukasta iltapäivällä tuulessa ja sateessa)CBA on silkka turhake, jolla korjattiin aikaisempi 10% sääntö, joka sekin oli turhake.
Jos pelaaja pelaa keskimääräistä huonommin olosuhteista johtuen, hänen tasoituksensa nousee. Jos tuo tasoitus on siinä kohdallaan, se ei muutu jatkossa. Sen sijaan, jos tasoitus onkin nyt lian korkea, niin pelaaja tulee pelaamaan hyvissä olosuhteissa tasoitustaan laskevan tuloksen. Pitkällä aikavälillä huonojen olosuhteiden tuloksia huonontava vaikutus tasoittuu. Siksi moisia olosuhdekorjauksia ei tarvita.
Nyt on kuitenkin toimittava voimassa olevien määräysten mukaisesti. Jos ja kun slopea ei löydy eikä aina CBA-kerrointakaan, niin pelaajan on toimittava niiden vaihtoehtojen mukaisesti. Ei slopea – ei tasoitustulosta. Ei CBA:ta – CBA = 0.
Kannattaako tästä asiasta oikeasti tehdä tämän monimutkaisempaa?
Tuo ulkomaankielinen ja sen suomennos sekä tasoitusmääräyksen henki on ihan oikein.
@Bsystremin ja @KL1:n vastauksilla lisättynä kattaa koko kirjon. Itse määräys on kirjoitettu tilannetta varten, että pelaaja osallistuu kilpailuun, jossa suurin käytettävä tasoitus on määritelty, esim. Virallisen tasoituksen ylärajaan, kuten avoimissa kilpailuissa on tapana. Silloi periaatteessa pelaaja pelaa osatasoituksella, mikäli hänen tasoituksensa on klubitasoituksen puolella. Kilpailu kuitenkin menee laskentaan ja siellä se huomioidaan oikean, sen kilpailussa sallittua suuremman tasoituksen mukaan.
Muussa tapauksessa yli 36 tasurilla ei voisi osallistua, kuin suljettuihin kisoihin (so. Klubin sisäiset ja viikkokisat).
Osatasoitusten ongelmana on pb-kilpailussa se, että pelaaja voi nostaa pallon taskuunsa, kun osatasoituksella pelattavassa kilpailussa ei enää pisteitä tule, mutta pelattaessa täysin tasoituksin hän voisi vielä pisteitä saada. Tämän takia nuo osatasoitus-pb-kisat ovat ongelma.
X on X, eli ei tulosta ko. reiältä, eikä pisteitä. En näy ongelmaa?
Siis en näe ongelmaa. Voiko BayStream valistaa?
(Ja voisiko ylläpito asentaa softan, jossa on typojen korjausmahdollisuus?)X on X, eli ei tulosta ko. reiältä, eikä pisteitä. En näy ongelmaa?
Pelaajan pelitasoitus on esimerkiksi 54, jolloin kaikilta reiltä par+3 tuloksella saa 2 pistettä ja par+4 tuloksella vielä 1 piste. Jos esimerkiksi pelataan kisaa, jossa pelataan puolikkailla pelitasoituksilla (eli ko pelaajalla pelitasoitus 27) ja pelaaja on päätynyt hcp 18 väylällä lähelle reikää par+2 lyönnillä ja pelaaja nostaa pallon taskuun todeten, ettei pisteitä. Kuitenkin, jos hän olisi pelannut tasoituskierrosta ja pudottanut pallon reikää, tulos olisi ollut par+3 ja hänelle olisi tullut 2 pistettä.
(Ja voisiko ylläpito asentaa softan, jossa on typojen korjausmahdollisuus?)
JuKu, sellainen softa on jo meillä kaikilla käytössä, pitää vain opetella käyttämään sitä…
Kokeilepa vaikkapa klikata sitä ’Muokkaa’ -valintaa tekstikentän yläpuolella.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)
Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)