Aihe: Swingin siirto rangelta kentälle? - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Swingin siirto rangelta kentälle?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Swingin siirto rangelta kentälle?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 78)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Arvoisat kanssatuuppaajat, milläs tämmöinen äkkiä ilmestynyt korvienväliongelma ratkaistaan? Reilu viikko sitten pe löin rangella reilut 200 palloa ja lyönti kulki hyvin kaikilla mailoilla. La rangella taas 150 palloa hyvä fiilis. Su-aamuna rangella puoli koria ja kaikki hyvin, mutta sitten kun siirryin sinne itse kierrokselle niin lyönneissä ei ollut järjen hiventäkään – lähestulkoon silkkaa katastrofia katastrofin päälle. Eilen oli sitten sama juttu edelleen päällä – rangella ihan hyviä lyöntejä (100 palloa) s.e. ehkä 1 pallo 20:stä menee katastrofiluokkaan mutta muut olisivat olleet hyvin väylällä ja joka tapauksessa pelissä. Sitten kun lähti kiertämään niin rämpiminen alkoi – 1 lyönti viidestä oli jollain tapaa tolkuissaan… En varmaan ole ainoa, jolla on tämmöisiä kokemuksia, joten ei muuta kuin hyviä neuvoja kehiin. Tähän samaan hengenvetoon voi varmaan todeta, että kyllä, rangelyönnit on lyöty matolta ja joku varmaan sanoo heti, että matolta lyömällä tulee hyvä matolta lyöjä (kuka ehtii ensin?). Osittain samaa mieltä, mutta kyllä sen osuman tuntee matollakin, että oliko hyvä vai ei. Ruoho vs matto -eron ei pitäisi muuttaa hyviä lyöntejä täydellisiksi katastrofeiksi.

    matolta lyömällä tulee hyvä matolta lyöjä

    Ei vaan….kannattaa kertoa, mikä hommassa eniten mättää….duffia, toppia, sliceä, hookkia, jotain muuta, niin osaa arvioida onko syynä matto vai pää vai molemmat.

    Tekninen suoritus ei voine erota noin paljon eri paikassa tehdyissä lyönneissä.

    Rangella lyödessään kehittyy hyväksi rangellalyöjäksi. Noinhan se kuuluu tuo klisee yleisemmässä muodossaan. Puuttuu se paine siittä että lyönnin tulisi onnistua pelitilanteeseen nähden. Rangellahan ei ole mitään tilannetta menossa. Tokihan sitä voisi harjoitella ”pelinomaisesti”. En tiedä onko siitäkään apua, aika keinotekoiselta kuullosta.

    Veikkaan että koko kysymys on turha. Onko rangea syytä suoraan kentälle yrittääkään siirtää? Rangeharjoittelun tärkeyttä en ala kyseenalaistamaan kuitenkaan. Tosin minua sinne ei saa villit hevosetkaan.

    ts

    No perskales.. vastataan nyt tähänkin

    100 palloa rangella… olis kiva tietää käytetty aika?

    Koitapa seuraavaa kuviota. Menet rangelle ja annat itsellesi luvan lyödä 1 pallo / minuutti.
    Valitset jokaiseen lyöntiin tarkan kohteen ja mailan sekä valmistaudut lyöntiin huolella.
    Vaihda mailaa ja kohdetta joka lyönnillä.

    Todennäköisesti huomaat, että et ole enää hyvä rangellakaan 🙂

    Aikaa myöten totut tuohon kuitenkin ja saat käännettyä tekemisen harjoitteluun, pallojen lätkimisen sijaan. Nythän sarjatulella saat jokaisen lyönnin kaivettua tuosta lähimuistista, kentällä haet sen kuitenkin ’kovalevyltä’ asti

    Ikidur kirjoitti: (22.8.2007 15:22:34)
    Ruoho vs matto -eron ei pitäisi muuttaa hyviä lyöntejä täydellisiksi katastrofeiksi.

    Mä en lyö rangella kuin ruoholta..kaikki muovinen yleensäkin kammottaa minua..ja natural the real thing eli ruoho auttaa kovasti. Mutta silti ei peli oikein kulje..itse asiassa eka väylä on mun kompastuskivi nyt.

    Olen pyrkimässä standartisoimaan svingini..elikkä pyrkimään yhteen svingiin..osittain Simon Holmesin ansiosta.

    Raudoilla aion jatkossa.

    1. Pitää pallon stanssissa samassa paikassa.
    2. Katsoa, että polvikulma pysyy samana.
    3. Tehdä riittävästi harjoitussvingejä ennen oikeaa lyöntiä oikealla tempolla.
    4. Katsoa palloa loppuun asti ( siis päätä ei saa nostaa ).
    5. Pitää lantio ja posture oikeana.
    6. Muistaa ajatus pallon vetämisestä lyönnistä ( vaikutus grippiin ).
    7. Stanssin tarkistaminen ja oikea leveys.
    8. Muistaa kirkkaasti minne olen lyömässä ja valita maila sen mukaan oikein.

    Niin ja jos ei näillä ala lähtemään niin sitten vaihdan raudat.

    ts kirjoitti: (22.8.2007 15:48:42)
    100 palloa rangella… olis kiva tietää käytetty aika?

    Mites tuo sata palloo määränä noin muuten? Varmaankin passeli määrä kertatreenille? Ko? Näitä nyt sitten kun lyöpi korkeintaan kerran minuutissa ja muutamat breikit päälle niin johan tuolla saa viettää aikaa varmaan yhden ysin verran. Kuullostaapi julmetun työläältä ja ihmekös ettei mihenkän kehity kun ei tollasta rääkkiä kertakaikkiaan jaska. Mielummin sitten sudiskelee sen ysin päin helvattua. =)

    Jaa niin juu, tästä työläydestä vielä sen verta. Tossa maanantaina erehdyin lähipeliaulueelle ja chippailin pari koria palloja. Kuullostaa vähältä mutta aika puurtamista oli keskittyä jokaiseen bolziin erikseen sen sijaan että olisin sutinut niitä samoilta jalansijoilta kernille (johon muuten ajoittain ajauduinkin hermon pettäessä).

    Harjoittelu on varmasti hyödyllistä hommaa mutta työläänä vaatii kyllä sitkeyttä enemmän kuin sissiltä.

    KA

    ts kirjoitti: (22.8.2007 15:48:42)

    Koitapa seuraavaa kuviota. Menet rangelle ja annat itsellesi luvan lyödä 1 pallo / minuutti.
    Valitset jokaiseen lyöntiin tarkan kohteen ja mailan sekä valmistaudut lyöntiin huolella.
    Vaihda mailaa ja kohdetta joka lyönnillä.

    Todennäköisesti huomaat, että et ole enää hyvä rangellakaan 🙂

    Aikaa myöten totut tuohon kuitenkin ja saat käännettyä tekemisen harjoitteluun, pallojen lätkimisen sijaan. Nythän sarjatulella saat jokaisen lyönnin kaivettua tuosta lähimuistista, kentällä haet sen kuitenkin ’kovalevyltä’ asti

    Kokeiltu on ja hyvin tuloksin – siis sen jälkeen, kun pääsi yli siitä ’kaikkimulletännehetinyt’ -ajatuksesta rangella 🙂 Vielä kun pääsisi siitä eroon muutenkin…
    Kiitos kaunis joka tapauksessa vielä kerran!

    kebax kirjoitti: (22.8.2007 16:10:49)
    Harjoittelu on varmasti hyödyllistä hommaa mutta työläänä vaatii kyllä sitkeyttä enemmän kuin sissiltä.

    Eilen aamulla kiersin 9 koloa ja päälle 1,5 tuntia treeniä ja illalla 14 tuntia myöhemmin tunti rangella.

    Ekaa kertaa tuntui siltä kuin joskus 10 vuotta sitten, että i6:lla lähtee lyönti aina suoraan ja yhtä kauas. Tätä ns. tatsia olen odottanut koko kesän.

    Harjoittelu todellakin kannattaa mikäli aikoo golfissa pysyä edes händärissään ja mahan seudun painon kurissa. Muutenhan tuo aika menisi TV:n ääressä jotain kuudetta kertaa uusintana tulevan YLE 1:n luonto-ohjelman ääressä popsiessa pähkinöitä ja keksejä sekä makeisia mahdollisesti jopati olutta siemaillen.

    Huomenna on kauden pääkisa…joten saapa nähdä kuinka äijän käy…viime vuonna olin T2.

    Kokemusta golfista vasta kolmelta kesältä ja noin 150 kierrokselta, mutta silti uskaltaisin väittää urheilufysioterapeuttina (josta yli 20v kokemus), että voima/yrittäminen kierroksella pilaa rytmin ja sitä kautta koko lyönnin. Olen sen havainnut myös omalla kohdallani, mutta onneksi vielä useammin kanssapelaajieni kohdalla. Kyllä se vaan on niin vaikeata uskoa, että kyllä se pallo lentää riittävän pitkälle, ja useimpien kohdalla vielä pidemmälle, rennolla oikearytmisellä lyönnillä. Ota vaan nöyrästi yksi maila lisää, ja lyö rennosti, niin johan alkaa kulkea… Se on nuorelle miehelle niin vaikea myöntää, että lyön rautanelosella vain 160m, kun kaverit kehuu lyövänsä parikymmentä metriä pidemmälle. onhan niitä hybridejä ja puumailoja keksitty jolla pystyy helposti hoitelemaan nuo 170-200m väylälyönnit… Golfissa pelataan itsensä kanssa itseä vastaan – ei kavereita vastaan! Sitä kautta tulet huomaamaan
    yllättäen kierroksen päätyttyä, että kaveri käyttikin tänään kierroksellan enemmä lyöntejä kuin minä.

    double-eagle kirjoitti: (22.8.2007 16:26:33)
    … Huomenna on kauden pääkisa…joten saapa nähdä kuinka äijän käy…viime vuonna olin T2.

    Rinkku oli yksi kesän odotetuimmista golftapahtumista. Käsän pääkisaksi rankkaan silti ensviikonlopun seuran mestisten B-sarjan karkelot. Tiedän tarkkaan miten äijän käy… viime vuonna olin vihoviimeinen. Jos nyt alkaisi säälimättömän määrätietoisen reenirääkin, niin olisikohan mahkuja yllättää varhaiskoukkupolvien sarjassa 10v päästä?

    double-eagle kirjoitti: (22.8.2007 16:26:33)

    kebax kirjoitti: (22.8.2007 16:10:49)
    Harjoittelu on varmasti hyödyllistä hommaa mutta työläänä vaatii kyllä sitkeyttä enemmän kuin sissiltä.

    Harjoittelu todellakin kannattaa mikäli aikoo golfissa pysyä edes händärissään ja mahan seudun painon kurissa. Muutenhan tuo aika menisi TV:n ääressä jotain kuudetta kertaa uusintana tulevan YLE 1:n luonto-ohjelman ääressä popsiessa pähkinöitä ja keksejä sekä makeisia mahdollisesti jopati olutta siemaillen.

    Mä olen niiiin laiska, että olen ratkaissut otsikon kysymyksen siten, että en käy rankella. Enkä harjoittele muuten kuin kiertämällä kenttää pari kertaa viikossa. Lähipelialueelle en ole tänä vuonna kerennyt vielä lainkaan. Tosin ennen rundia koitan ehtiä ottaa kymmenkunta chippiä ja puttia harkkaviheriöllä, mutta useimmiten joudun senkin passaamaan ,notta ehtii tiille ennen starttiaikaa. Kengännauhat tosin ehdin yleensä solmimaan vasta ekan draivin jälkeen.
    Viimeisen kerran olen lyönyt korillisen palloja ennen rundia joskus kesäkuun alussa ja tulokset ovat hämmästyttäviä. Tasoitus on laskenut ysin pinnasta kutosen pintaan, kun entinen enkka oli 8,2. Liki kymmeneen vuoteen on alkanut tulla taas jopa 7:lla alkavia kierrostuloksia. Viimeeksi viimeviikolla onnistuin pelaamaan bäkäriltä 78 ja siihenkin mahtui neljän putin tupla ja yksi liian pitkän draivin tuoma rankku vesiesteestä 😮
    Todennäköisesti ’hyvä’ skooraaminen johtuu siitä, että en juo olutta jolloin mahanseutu pysyy kurissa vaikka illat meneekin tipuja teeveestä töllöttäessä 😉

    Nyt mulla on pelko persiissä, että uskallanko ennen mestiksiä käydä rankella lämmittelemässä ,notta lyönti ei sekoaisi…

    Ikidur kirjoitti: (22.8.2007 15:22:34)

    Arvoisat kanssatuuppaajat,

    milläs tämmöinen äkkiä ilmestynyt korvienväliongelma ratkaistaan?

    Ei se ole mikään korvienväliongelma – tai on koska korvien välistä lähtee käskyjä kroppaan ja muualle.

    Sun ongelma on se, että sä olet harjoitellut itsellesi ajoitukseen perustuvan svingin, siis sellaisen että ensin pidätellään ja sitten yritetään oikeaan aikaan vapauttaa, krossata, suoristaa, kohdistaa, jne.

    Sellaisen svingin saa AINA rangella toimimaan ja se hukkuu AINA rangen ja ykköstiin välillä.

    Pelaile vaan ihan rauhassa loppukesä ja ole kuulolla talven aikana.

    fukke diise saisse kirjoitti: (22.8.2007 16:58:05)
    Sun ongelma on se, että sä olet harjoitellut itsellesi ajoitukseen perustuvan svingin, siis sellaisen että ensin pidätellään ja sitten yritetään oikeaan aikaan vapauttaa, krossata, suoristaa, kohdistaa, jne.

    Sellaisen svingin saa AINA rangella toimimaan ja se hukkuu AINA rangen ja ykköstiin välillä.

    No paljasta nyt edes vähän enemmän mikä tuon kaiken negaatio on?! Eli jos ei ajoitukseen perustuvaa swingiä (ja miksi se toimii rangella muttei kentällä), niin mitä ja miksi?

    Nimim. ’yksikään golfaaja ei jaksa odottaa talveen…’

    Ps. Ja alla olevien ehdotusten lisäksi vielä yksi: olen usein nähnyt miten pelaaja rangelta kentälle siirtyessään tulee putkinäköiseksi, liian kohdetietoiseksi. Eli kun mielikuvissa fokus on tiukasta ja ahtaasti jossakin kentän pisteessä, siirtyy suorituskin sitä liikaa ennkoivaksi. Kokeile niin (mieluummin ruohorangella kuin matoilla; kuka helvetti muutenkaan matoilta lyö), että linjaat lyöntisi pallon takaa, ja otat apukohteen aika läheltä palloa – klassinen ruohontupsu tms. Keskity sen jälkeen vain ja ainoastaan itse suoritukseen (tai oikeastaan yritä olla *keskittymättä* liikaa), unohda lopullinen kohde, ja varmista linjauksesi vain siitä läheltä. Älä edes katso enää väylää, griiniä tai lippua. Tätä kun treenaat jo rangella ja siirrät saman rutiinin kentälle, niin alkaa liika huomion kiinnittäminen suoritusta seuraavaan lopputulokseen vähetä, ja (rento) fokus kiinnittyy itse suoritukseen.

    Apukohde? Hell no! Mä semmottis käytä ees putissa. Kohde on kohde. Piste. Piste.

    kebax kirjoitti: (22.8.2007 17:19:04)
    Apukohde? Hell no! Mä semmottis käytä ees putissa. Kohde on kohde. Piste. Piste.

    Semantiikkaa. Sovitaan sitte, että se ruohotupsu on sun kohde.

    ts

    Scoop kirjoitti: (22.8.2007 17:13:02)

    fukke diise saisse kirjoitti: (22.8.2007 16:58:05)
    Sun ongelma on se, että sä olet harjoitellut itsellesi ajoitukseen perustuvan svingin, siis sellaisen että ensin pidätellään ja sitten yritetään oikeaan aikaan vapauttaa, krossata, suoristaa, kohdistaa, jne.

    Sellaisen svingin saa AINA rangella toimimaan ja se hukkuu AINA rangen ja ykköstiin välillä.

    Ps. Ja alla olevien ehdotusten lisäksi vielä yksi: olen usein nähnyt miten pelaaja rangelta kentälle siirtyessään tulee putkinäköiseksi, liian kohdetietoiseksi. Eli kun mielikuvissa fokus on tiukasta ja ahtaasti jossakin kentän pisteessä, siirtyy suorituskin sitä liikaa ennkoivaksi. Kokeile niin (mieluummin ruohorangella kuin matoilla; kuka helvetti muutenkaan matoilta lyö), että linjaat lyöntisi pallon takaa, ja otat apukohteen aika läheltä palloa – klassinen ruohontupsu tms. Keskity sen jälkeen vain ja ainoastaan itse suoritukseen (tai oikeastaan yritä olla *keskittymättä* liikaa), unohda lopullinen kohde, ja varmista linjauksesi vain siitä läheltä. Älä edes katso enää väylää, griiniä tai lippua. Tätä kun treenaat jo rangella ja siirrät saman rutiinin kentälle, niin alkaa liika huomion kiinnittäminen suoritusta seuraavaan lopputulokseen vähetä, ja (rento) fokus kiinnittyy itse suoritukseen.

    Rauhalan Timo joskus kirjoitti kysymyksen ’mikä ero on Golfarin ja taitoluistelijan suorituksessa’

    Vastaus: ’ Golfari ei suorita lainkaan’

    Perimmäinen syy tuohon on kuitenkin se, että kentälle halutaan pelaamaan, vaikka ei siihen olla valmiita. Sitten kiukutellaan kun ei suju 🙂

    Oikeiden pelimiesten tekemistä kun katsoo, niin kyllä se ajatus on täysillä kohteessa. Ei missään muussa, koska ’suoritus’ on reaktio.

    Mutta jos itse aiheesta vielä hieman:

    En kiistä, etteikö tuo Fukken seingiheittokin voi osua oikeaan mutta miettikääpä miten eri tavalla suurin osa toimii rangella ja kentällä.

    Rangella hutkitaan rennosti johonkin, ei väliä osuuko kohteeseen vai ei, uutta palloa voi aina ottaa korista huonon lyönnin jälkeen jne. Keskittymisestä käytössä 30% jos sitäkään. Sitten matka ykköstiille ja muutama huoleton putti matkalla ja hyvällä fiiliksellä lähelle reikää… kaikki kunnossa.

    1. tee: Alkaa hillitön keskittyminen tulevaan lyöntiin. Katsotaan suunnat tarkasti. Alkuasento ja grippi kunnolla. Tuolla on kohde.. sinne halutaan pallo. Harkkaswingit ja pallolle… tarkasti nyt… nyt ollaan kentällä… ja plumps lähimpään lampeen. Sama jatkuu griinillä. Luetaan linjat, asettaudutaan huolellisemmin ja KESKITYTÄÄN MILJOONAA… ja 3 puttia kun ensimmäinen ei oo siellä päinkään.

    Tuo keskittyminen ei ole se ongelma, vaan se, että sitä ei harjoitella. Hemmetin moni harjoittelee rangella tekemään asioita huonosti / huolettomasti ja yrittää kentällä toteuttaa totaalisesti jotain muuta. Eli jotain muuta kuin mihin on valmistautunut.

    Yksilöllistä on sitten se, kenen pitää enemmän relata kentällä ja kenen enemmän harjoitella keskittyen. Aika kova saa tosin olla hermoiltaan pelaaja, joka ei painetilanteessa kuitenkin lopulta ala keskittymään tarkemmin.

    Semmottia… nyt pitää mennä työhön välillä…

    Scoop kirjoitti: (22.8.2007 17:22:53)

    kebax kirjoitti: (22.8.2007 17:19:04)
    Apukohde? Hell no! Mä semmottis käytä ees putissa. Kohde on kohde. Piste. Piste.

    Semantiikkaa. Sovitaan sitte, että se ruohotupsu on sun kohde.

    Siis ruohotupsu on kohde joka kuitenkaan ei ole kohde vaan jotain muuta joka siirtää fokuksen kohteesta joka ei ole siis ruohotupsu vaan kohde joka ei ole kohde. Niin fokus siirtyi nyt minne? Rentouteen lyönnissäkö?

    ts kirjoitti: (22.8.2007 15:48:42)

    100 palloa rangella… olis kiva tietää käytetty aika?

    Koitapa seuraavaa kuviota. Menet rangelle ja annat itsellesi luvan lyödä 1 pallo / minuutti.
    Valitset jokaiseen lyöntiin tarkan kohteen ja mailan sekä valmistaudut lyöntiin huolella.
    Vaihda mailaa ja kohdetta joka lyönnillä.

    Todennäköisesti huomaat, että et ole enää hyvä rangellakaan 🙂

    ts taitaa puhua asiaa, kuten tavallisestikin.

    100 palloon menee tyypillisesti 70…75 min, ei siis ihan sarjatulta rytmin puolesta. Näin lomakauden ulkopuolella pelaamaan pääsee niin harvoin (korkeintaan kerran viikkoon), että itseä on pakko pitää lämpimänä rangella käyden. Alkuun lyön putkeen samalla mailalla kunnes lyönti alkaa osua. Joskus (liian harvoin) kun aikaa on enemmän, saatan jopa siirtyä kuvaamaasi harjoitteluun s.e. maila vaihtuu joka lyönnillä ja joskus jopa kohde. 🙂
    Täytyypä painottaa tuota tarkoittamaasi harjoittelua tukevammin.

    fukke kirjoitti: (22.8.2007 )
    Sun ongelma on se, että sä olet harjoitellut itsellesi ajoitukseen perustuvan svingin, siis sellaisen että ensin pidätellään ja sitten yritetään oikeaan aikaan vapauttaa, krossata, suoristaa, kohdistaa, jne.

    Sellaisen svingin saa AINA rangella toimimaan ja se hukkuu AINA rangen ja ykköstiin välillä.

    Hehee… mä arvasin etten mä ole ainoa joka on törmännyt tähän. Olen pelannut 3 vuotta ja pelaan vielä tämmöisellä (keski)korkealla tasoituksella – juuri tänä kesänä olen päässyt jyvälle temposta, mutta ajatus rajoittuu kaavaan ’putti (=hidas lähtö backswingiin) … edelweiss’ ja ennen bäkärin aloitusta sen kertaus etten päästä rannekulmaa yli 90 asteen (oli joskus terävä kulma). Tuossakin on jo liikaa ajatuksia jos jotain voi päätellä siitä miten vaikeaa on pitää katse osumassa – enimmäkseen osuman näkemisen ehtii unohtaa bäkärin aikana. Sekin alkaa kyllä vähitellen parantua – chipeissä katse pysyy ultrahienosti, mutta pitkillä raudoilla tai puilla on tietenkin kiire saada pallo näkökenttään ennen kuin se katoaa metsän siimekseen. 😉

    Eilinen 100 palloa kului pron ja pienen ryhmän seurassa kahden tunnin aikana – hänkin ehdotti Scoopin tyyliin sitä, että ajatellaan erikseen poissa pallon luota ja sitten pään tyhjentämistä kun asetutaan pallolle. Tämä saattaisi olla myös kokeilemisen arvoinen juttu.

    Jossain kohtaa ketjua kyseltiin siihenkin tarkennusta että mitä kentällä tapahtuu? Viikko sitten taisi tulla toppeja ja kylkkäreitä, eilen 4 5:stä lyönnistä oli kärkiosumia silleen 45 asteen kulmassa tvs eli palloa niukasti hipaisten.

    (Kiitos kaikille, jotka ovat tähän mennessä kommentoineet. Hämmentävä määrä kommentteja ilman, että itse aiheesta olisi kuitenkaan rönsytty vielä kovin kauas!)

    ts kirjoitti: (22.8.2007 17:34:35)
    … Oikeiden pelimiesten tekemistä kun katsoo, niin kyllä se ajatus on täysillä kohteessa. Ei missään muussa, koska ’suoritus’ on reaktio. …

    Mä tässä taannoin pelatessani huomasin (tosin jälkikäteen pähkäillessäni asiaa) että pieni paine takaraivossa auttaa lyömään palloa paremmin jotakuinkin kohteen suuntaan. En nyt tarkoita että olis kuin viulunkieli (mitä meikäläinen on todnäk. suurimman osan aikaa kentällä, mutta väärällä tapaa) mutta jotain sinnepäin. Oli onnellisten sattumien summa että että tuo pieni paine säilyi koko rundin ajan. Tälläisen harjoitteleminen on takuulla tuskaliaan työlästä jos mitenkään edes mahdollista. Niin tai näin, ilman selkeää kohdetta harjoittelu jäänee puhtaasti päämäärättömäksi suorittamiseski.

    kebax kirjoitti: (22.8.2007 17:41:59)

    Scoop kirjoitti: (22.8.2007 17:22:53)

    kebax kirjoitti: (22.8.2007 17:19:04)
    Apukohde? Hell no! Mä semmottis käytä ees putissa. Kohde on kohde. Piste. Piste.

    Semantiikkaa. Sovitaan sitte, että se ruohotupsu on sun kohde.

    Siis ruohotupsu on kohde joka kuitenkaan ei ole kohde vaan jotain muuta joka siirtää fokuksen kohteesta joka ei ole siis ruohotupsu vaan kohde joka ei ole kohde. Niin fokus siirtyi nyt minne? Rentouteen lyönnissäkö?

    Toki ruohontupsu on kohde, jos haluat duffata dravisi juuri siihen, mutta sitä en suosittele. Siksi en nimittänyt sitä kohteeksi. Fokuksen pitää olla siellä, missä se sinulla rennossa suorituksessa on. Kaikilla meillä on joku swingiajatus – johonkin mieli kiinnittyy, siltä ei voi välttyä. Toki se voi olla Minean kasvot, 6*6=36, tai Eeeeeedelwaisssss, tai mitä tahansa, mutta jossakin se on. Pointti on se, että fokus/mielikuva vaikuttaa suoritukseen, ja sinä itse voit valita mikä se on.

    Scoop kirjoitti: (22.8.2007 17:54:35)
    … Kaikilla meillä on joku swingiajatus – johonkin mieli kiinnittyy, siltä ei voi välttyä. …

    Jaa. Hyvän lyönnin lyötyäni en muista kiinnittäneeni mieltäni mihinkään. Jään vaan sen perään hetkeksi katsomaan kun pallo kurvaa kohteen suuntaan. Ai niin ne huonot lyönnit joita useiten lyön? Aika turhaa on alkaa vaivaamaan päätä mihin niiden aikana mieli on kiinnittynyt.

    Melko tuoreena golffarina en vanno, että tästä olisi hyötyä. Rangella olen kuitenkin jaotellut usein mailat pariin gategoriaan S-r5 (lähestymiset) ja r4-D (avaukset). Otan esim. D:n ja vaihdan seuraavaksi vaikka P:hen tai r3 ja heti perään r9 jne. Jokainen lyönti on siis erilainen, vähänkuin kentällä. Vaihdat etäisyyttä, stanssia, pallonpaikkaa jne aina tulee joku muutos. Kun tuolla tekniikalla homma näyttää sujuvan niin yleensä se on sitten kentälläkin sujunut paremmin. Jos ei suju niin vaikeuksia on myös kentällä odotettavissa. Kuten joku tuolla mainitsi on hyvä jos lyöntien välillä on vähän enemmän aikaa, laita siis vaikka bägi vähän kauemmaksi. Teet rangestä oman pienen kenttäkierroksen ja joka lyönnille joku kohde/tavoite, siinä saattaa joskus yllättyä kuinka huonosti se oikein meni, lienee tuttua monille kentällä.

    Hyvä on myös muistaa, että jos Rangella veti vaikka P:llä sellaiset 130m eikä pallo noussut oikein kunnolla ylös niin kentällä se olisi ollut todennäköisesti toppi duffi ja pallo olisi mennyt kentällä enintään 30 metriä. On aika pahaa itsensä pettämistä uskoa lyöneensä niin matalan lyönnin P:llä niin kauaksi.

    Sama homma on kun harjoittelee puttaamista, siitä ei välttämättä ole kauheasti hyötyä, että ottaa esim viisi palloa ja puttaa ne kaikki suurinpiirtein samalta kohdalta. Yleensä ne pari viimeistä palloa menee parhaiten. Eihän siinä ole puttaamaan oppinut vaan ainoastaan säätämään voimaa ja suuntaa edellisten virheiden perusteella. Eikä sillä ole mitään tekemistä kenttätapahtumien kanssa. Parempi on laittaa ne viisi palloa jonoon esim metrin parin tjs. välein ja harjoittelee niillä. Tai jos harjoitusgriinillä on hyviä kallistuksia niin laittelee niitä palloja kolon ympärille eri matkojen ja eri kallistusten harjoittelemiseksi. Siinä oppii parhaiten lukemaan griiniä, ei korjaamaan edellisiä virheitä. Sama koskee tietysti myös chippi harjoittelua, joka kerta joku muutos.

    Nämä nyt olivat varmaan monille aika itsestäänselvyyksiä, mutta kun kerran kysyttiin niin tuossa hieman omia kokemuksia, jotka ovat toimineet ihan hyvin.

    Tätä on oman pojan (13 v) kanssa harjoiteltu tänä kesänä melko paljon ja varmaan sillä on jotain tekemistä sen kanssa, kun kundin tasoitus oli toukokuun puolessa välissä 54 niin nyt se on 14,3. Itsellä se tippunut samassa ajassa 17,4:ään.

    Jos tästä oli mitään apua niin kerro, jos kokeilit. Tietysti perusasiat pitää olla suurinpiirtein kunnossa.

    ts kirjoitti: (22.8.2007 17:34:35)
    Rauhalan Timo joskus kirjoitti kysymyksen ’mikä ero on Golfarin ja taitoluistelijan suorituksessa’. Vastaus: ’ Golfari ei suorita lainkaan’

    Ei missään muussa, koska ’suoritus’ on reaktio.

    Meidän alalla saisi kenkää, jos käyttäisi tuollaista merkityksetöntä sanahelinää. Ei ole mitenkään loogisesti kestävää väittää, ettei golfari suorita, tai että suoritus on reaktio. Molemmat täysin absurdeja lausahduksia. Mutta kuten eräs asiansa osaava hemmo toisessa yhteydessä totesi: se ropleema taitaa olla siinä, että kun kolleegoiden kanssa tulee asioista puhuttua, niin samaa kieltä käytetään ja aika monella (nykyään) samansuuntaisia ajatuksia [korvien välisestä maailmasta]. Sitten hölmönä olettaa, että täälläkin joku tuota kieltä ymmärtäsi, varsinkin kun niin asiantuntevia kommentteja saa lukea…

    Eli…

    Yksi olennainen rajoittava tekijä ensin: nyt puhutaan tuuppareista, ei oikeista pelimiehistä; tuuppareilla ei ole tukena automatisoitunutta, tuhansien toistojen vahvistamaa swingiä, joka toimii. Se on aika helvetin olennainen rajoite, koska kenenkään oikean pelimiehen mielessä ei edes käy ajatus saati epäily siitä onko swingi olemassa kun astuu tiiboksiin.

    ts kirjoitti: (22.8.2007 17:34:35)
    Tuo keskittyminen ei ole se ongelma, vaan se, että sitä ei harjoitella. Hemmetin moni harjoittelee rangella tekemään asioita huonosti / huolettomasti ja yrittää kentällä toteuttaa totaalisesti jotain muuta. Eli jotain muuta kuin mihin on valmistautunut.

    Juuri näin. Pointtini oli juuri se, että tehdään homma keskittyneesti. Olennainen ero on siinä, mihin keskittyy. Kohteeseen keskittyminen (tyyliin alastulo lipulle visuaalisesti mielessä pitkässä lähestymislyönnissä tai 5 x 5 metrin alue väylän oikealla laidalla tiiatessa) toimii tuupparilla takuuvarmasti väliintulevana tekijänä suorituksessa. Se luo jännitteitä, jotka heijastuvat itse suoritukseen. Vähän samanlainen efekti kuin harjoitusswingi vs. sama pallolla. Jos sen sijaan harjoittelee omaa rutiinia jo rangella – keskittyneesti – voi tuon saman siirtää myös kentälle. Eihän kohteeseen esim. tarvitse tuijottaa, ja jokaisella uudella vilkaisulla kaventaa entisestään psykologista kohdetta, jos rutiinien avulla on suuntaus kohdallaan ja mailanvalinta oikea (eri asia on tietysti pitchit ja chipit, jossa etäisyyttä yms. säädellään vähän eri tavalla). Oli kieltämättä epäselvää sanoa, että pitäisi keskittyä suoritukseen; pointti oli se, että keskittyy siihen mitä tekee, eikä siihen mitä sillä pitäisi saada aikaan. Ja näin toimivat myös oikeat pelimiehet. Kyllä esim. DiMarco ja Weir tekevät ihan samat wigglet ja wagglet rangella ja kentällä. Suoritukseen liittyvä mielikuva säilyy samana, kohteesta riippumatta.

    Eli: Keskittyneet rutiinit ja suoritukset rangelle, ja samat kentälle. Turha fokus suoritusta ahdistaviin lopputuloksiin veks. Ne tulevat sivutuotteena, kun muu toteutus toimii.

    Scoop kirjoitti: (22.8.2007 18:22:05)
    … Se on aika helvetin olennainen rajoite, koska kenenkään oikean pelimiehen mielessä ei edes käy ajatus saati epäily siitä onko swingi olemassa kun astuu tiiboksiin. …

    Tottakai se on rajoite. Mutta tuo kuullostaa jo tosi vakavalta. Tarkoitatkos sä nyt sitä että hokemalla ”ruohotupsu,ruohotupsu,ruohotupsu…” korvataan kehno ajatus siitä että pallo lentää raajarikon sorsan lailla vasemmalle lampeen? Eikös se olisi fiksumpi katsoa et nyt mätkäisen tän pallon tonne tasaiselle, paraatipaikalle. Sit vaan huitaisee ja kahtoo miten kävi. Niin en minä tuollain tee, mutta eikös toi ois aika hjuva lähestymistapa? Menipäs OT.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 78)
Vastaa aiheeseen: Swingin siirto rangelta kentälle?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Swingin siirto rangelta kentälle?