-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Uusimmassa golflehdessä on custom fittingin 20 sääntöä ja sanotaan, että suurimmalle osalle pelaajista (klubituuppareista) sopii mm. seuraavat (en muista tarkkoja sanamuotoja): – svingipaino > d2 – useimmille sopii maila, jonka kokonaispaino on mahd. kevyt – mieluummin lyhyt kuin pitkä varsi (tarkkuus ennen pituutta) Jos halutaan draiveri, jonka pituus on esim 43,5” ja svingipaino d3, mutta mailan kokonaispainon halutaan olevan mahdollisimman kevyt eli siis valitaan kevyt varsi (esim 55 grammaa), kun nupit käsittääkseni ovat aika standardipainoisia, niin mitä pitää tehdä? Mä olen vähän ulalla näistä svingipainoista.
Mä luin kans sen jutun ja olen nyt kolme kertaa pahemmin pihalla noista varsiasioista…
Kieltämättä on ristiriita tehdä lyhyt, kevyt maila, jonka svingipaino on suuri. Tähän löytyy kuitenkin ratkaisu: vaikka kuinka vinoilette painotusruuveista, mahdollistavat ne lentoradan hienosäädön (draw, fade, low, high) lisäksi svingipainon asettamisen halutuksi. Mielestäni homman kauneus onkin juuri tällä puolella, eli erityyppisille pelaajille, niin miehille kuin naisille, saadaan tehtyä samoista komponenteista juuri heille sopivat mailat.
Liitteen draiveri on esimerkki uuden aallon tuoteista, joissa säätömahdollisuuudet on maksimoitu. Mainittakoon, että Raven on ensimmäisenä valmistajana tuomassa painotusruuvit tavallisiin väyläpuihin 3 – 9. Odotan mielenkiinnolla ensi kautta!!
Lue lisää: TM-4300 Tour Spec
NimetönOnko tuo yhdistelmä mahdollista saavuttaa esim. lyijyteipillä tai vaikuttaako gripin paino vai??
Lyijyteippi käy ihan yhtä hyvin kuin painotusruuvitkin.
Gripin paino vaikuttaa luonnollisesti mailan kokonaispainoon, mutta ei oikeasti svingipainoon, vaikka vaaka niin yrittää väittääkin.
Kun draiverin nuppi painaa standardina 200g, niin antamillasi spekseillä nuppiin pitää laittaa 14g lisäpainoa että haluttu svingipaino saavutetaan.
Esim Wishonin nupeissa on hoselissa poraus näitä lisäpainoja varten. Jos porausta ei ole niin sitten varren sisään alapäähän painoa.
14g on jo aika paljon sijoitettavaksi sivuun mailan kantaan ja aiheuttaa palloon draw-kierrettä. Siinä mielessä noi painoruuvit on hyvä juttu kun saa painoa sinne kohtaan lapaa kun haluaa. Lyijyteippi ajaa tietysti saman asian, mutta ulkonäkö kärsii.
Seuraavanlainen arviointi vaikuttaa pitävän aika hyvin paikkansa ja on sopii perusnäprääjänkin ymmärrykseen:
Nupin paino: 1 pykälä + 2grammaa
Mailan pituus: 3 pykälää + ½’
Gripin paino: 1 pykälä – 4 grammaa
Varren raakapaino: 1 pykälä + 9 grammaa
Eli jos lavan paino on ’vakio’ ja valitaan kevyt varsi ja kevyt grippi, niin lavan lisäpainolla pitäis kokonaispainon minimoitua, MUTTA tässä tapuksessa kuitenkin tarvittaneen jotain 13 g lisäpainoa?? No helpompi ratkaisu olis jatkaa vartta tuumalla, niin kokonaispaino olis minimissään eikä tartte painojen kanssa puljata.
Itse valitsin pidemmän varren ja hyvin toimii, tosin varsi 64g/midsize grippi ja tavoitteena D2.
NimetönEli siis tuo yhtälö on mahdotonta toteuttaa. Lyhyttä, kevyttä ja svingipainoltaan d3:sta ei saa? Miten vaikuttaa tuuman pidennys?
Eli nuppi standardi 200g, varsi ultrakevyt 55g ja pituus 44,5”.
Kyllähän tuolla gripillä aika suuri vaikutus kokonaispainoon on, kun niidenkin painot vaihtelee 30 ja 60 (enemmänkin?) gramman välillä. Vai? Entä jos ei kevennäkään vartta vaan grippiä? Eli valitsee alle 40 grammaisen gripin.
Eli nuppi standardi 200g, varsi esim. 65g ja pituus 44” ja grippi 40g?
Koska tällaista lyhyttä ja kevyt vartista mailaa varten tarvitaan painavampia lapoja saavuttaaksemme suuremman sw. Yhden mahdollisuuden tarjoaa myös Wishon omalla ’ruuvihärpättimellään’. Tämä driveri on 715CLC. Siinä voidaan lapa painottaa eri painoisilla painotuksen säätimillä näitä eri painoja on 25-40g painoisia, joten suurimmalla painolla lapa saadaan jopa 215g painavaksi. Näin painavalla lavalla voidaankin sitten saavuttaa näitä haluttuja suurempia swingipainoja.
Lue lisää: TWGT 2005 Catalog (pdf)
NimetönIdeana on kokonaispainon minimoiminen, joten lavan painoa ei voi kasvattaa.
Oletetaan että sw on D1, kun varsi on 65g, lavan paino 202g ja varren pituus 44,5” ja gripin paino 52 g. Jos Tsuubi Duubin taulukon mukaisesti vaihdetaan kevyempi grippi (40g), swingipaino nousee kolme pykälää D4:ään. Vaihdetaan 55 grammainen varsi, jolloin svingipaino laskee D3:een. Näin on saatu mailan kokonaispainoa laskettua yli 20 grammaa, mutta svingipainoa nostettua kaksi pykälää. Olenko oikeassa?
lienet periaatteessa oikeassa, tuntemukset on sitten eri asia ;o).
Voit kokeilla miltä painon muutokset tuntuu teippaamalla vaikka kolikoita lapaan -eron huomaa aika selvästi, mutta jos vaihdat kevyemmän/raskaamman gripin ei taida juurikaan tunne muuttua muuta kuin grippituntuman osalta vaikka vaaka näyttäis mitä jos ei nyt ihan äärimmäisyyksiin mennä
Jos svingipainolla tarkoitetaan mailaa heilutettaessa aistittavaa painon tunnetta, ei gripin painolla ole tähän juuri mitään vaikutusta. Vaa’alla svingipainoa säädettäessä tulisi käyttää vakiopainoista grippiä = 52 g. Mailaan sitten asennetaan haluttu grippi, jonka vaikutus kokonaispainoon huomioidaan, mutta unohdetaan vaikutus svingipainoon.
Asiaa sotkee svingipainovaaka, joka on keksitty aikana kun kaikki gripit olivat samanpainoisia. Kokeilkaapa piruuttanne svingata pelkästään eripainoisia grippejä. Tuntuuko suuriakin eroja? Oikea tapa analysoida ’svingauspainon’ tunnetta on MOI (Moment Of Inertia), siihen löytyy fysiikan tosiasiat pohjaksi.
Tsuubi Duubi ja 4par mainitsivat svingipainosta hyvin olennaisen seikan. Svingipainovaakaa voi helposti huijata. Varsinkin gripin painolla, varren yläpäähän sijoitetuilla lisäpainoilla tai ns. counter balance-varrella.
Gripin painon muuttaminen muuttaa svingipainoa, mutta sen vaikutus lyöntituntumaan on minimaalinen ja vaikutus kohdistuu lähinnä kokonaispainon muutoksen aiheuttamaan tuntumanmuutokseen.
Esimerkiksi Goosen pelaa mailoilla (ainakin puut), joiden svingipaino on reippaasti c:n puolella, mutta mailat tuntuvat siltä, kun ne olisivat muistaakseni about d3-d4. Tämä on saatu aikaan gripin kohdalle sijoitetulla lyijyteipillä.
Ps. Älkää säätäkö svingipainoa varren pituudella. Säätämiseen on muita keinoja. Varren pituus on niin keskeinen seikka, ettei sitä kannata muuttaa svingipainon takia ’vääräksi’. Ensin oikea varren pituus ja sen jälkeen svingipaino kohdalleen.
Miksi varren pituus on pyhä asia ja mikä on ’oikea’ pituus esim driverille 43′ joka lienee yksi standard de facto ainakin teräsvarsille, vai aika yleinen 44′ – 44.5′ graffoille merkkimailoissakin?
Vai olisko uskominen niihin taulukoihin ranteen korkeudesta ja aina orjallisesti ½’ eroa mailojen välillä? Entäs Lie standard?
Olen jotenkin kokenut helpommaksi, laiska kun olen, säätää esim lapojen toleranssierot muutaman millin varrenmitan mitoituksilla, joka siis lienee väärin?
Minä pöljyyksissäni ajattelin, jotta mulla olis mailat tietynmittaisille etäisyyksille ja niissä sitten joku numerotunniste, jotta osaisin sen bagistä napata tarvittaessa?
Ok, kunhan ihmettelen nää kaikki jutut tietty löytyy kirjoista ja oppaista ;o)).
Hörhö puhuu mun mielestä asiaa tuon varren pituuden osalta. Varren pituus vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin swingipainoon. Jos siis pyrkii säätämään sw:tä varren pituudella, tulee samalla säätäneeksi myös näitä muita ominaisuuksia.
Tosin MOI matchingissä pituuksia joissain tilanteissa säädetään, mutta käsittääkseni sitä säätöä pyritään aina minimoimaan.
Varsinaisia standardipituuksiahan ei ole olemassa. Ranteesta lattiaan mitta on hyvä lähtökohta, mutta siitä taulukosta saatuja arvoja pitää vielä sovittaa pelaajan swingin ja urheilullisuuden mukaan.
NimetönTarkoitus ei näissä minun spekuloinneissani / ihmettelyissäni olekaan säädellä svingipainoa varren pituudella. Alkuperäinen viestini siis lähti tuosta Golflehden jutusta. Ymmärsin niin, että (klubituupparille):
a) lyhyellä varrella haetaan kontrollia pituuden sijaan
b) riippumatta svingipainosta alhainen kokonaispaino tuottaa suuremman mailanpäännopeuden kuin korkea kokonaispaino (, mikä vaikuttaa aika loogiselta). Oma päätelmäni oli, että koska gripin painolla voi olla suurikin vaikutus kokonaispainoon (, vaikka sillä ei olisikaan vaikutusta todelliseen svingipainoon), sillä on vaikutusta siten myös mailanpäännopeuteen.
c) svingipainolla haetaan konrolloitavuutta, siis tuntemusta mailan painosta.
Eli pitäisi siis yrittää optimoida nämä kolme tekijää.
Kumpa noita optimoitavia tekijöitä olisikin vain kolme…
Golfmailassa lähes kaikki suureet tulee olla enemmän tai vähemmän kompromisseja ideaalisista luvuista. Merkittävin kompromissi on tehtävä pituuden ja tarkkuuden välillä. Maksimaalista pituutta tavoitteleva maila on hyvin epätarkka ja hyvin tarkka maila lennättää taas palloa hyvin lyhyen matkan.
NimetönJoo, siis noitahan oli tossa 20 custom fittingin sääntöä. Minä vain ihmettelin näitä kolmea.
NimetönMinua ihmetytti listan viimeinen (?) kohta jossa todettiin, että lyijyteipillä ei voi muuttaa lavan painopistettä, ainoastaan svingipainoa. Onkohan noin? Ja jos on niin miksi?
Maalaisjärjellä ajateltuna painopiste muuttuu jos esim. kantaan liimaa 4 palaa 2 g:n teipin pätkiä. Vaikutuksen luulisi olevan saman (=draw) kuin vastaavalla painonsäätöruuvilla.
Minullekkaan ei täysin auennut tuo lyijyteippijuttu. Kyllä painopiste muuttuu menetelmästä riippumatta. Mahtoikohan kirjottaja tarkoittaa, että lavan muoto ja kosmeettiset seikat rajoittavat teipin käyttöa painopisteen säätöön. Sitävastoin, jos svingipainoa säädetään liimamaalla teippiä lapan pohjaan, muuttuu painopiste (useimmille) edulliseen suuntaan, eli lähemmäs pohjaa.
Kyllä lyijyteipillä lavan painopistettä saa muutettua, mutta olennainen kysymys on se, kuinka paljon teipin lisäämisellä on merkitystä pallon lentorataan.
Muutamien grammojen lisääminen lyijyteipillä ei vaikuta lentorataan lainkaan. Joku oppineempi on joskus sanonut, että teippiä pitäisi olla useita kymmeniä (50-60?) grammoja, jotta painopiste muuttuisi niin, että lentorata muuttuu jonkun verran. Mm. Tom Wishon on muistaakseni tutkinut tätä ja antanut asiasta hyvin äänekkäitä lausuntoja noin vuosi sitten.
No miksi sitten esimerkiksi Taylor Maden r 7:n ruuveilla voidaan hienosäätää lentorataa, vaikka ne painavat normaalisti yhteensä vain 24g? Juju piilee siinä, että ruuvien paikat on tarkasti mitoitettu ja painon muutos kohdistuu hyvin pieneen yksittäiseen kohtaan. Lisäksi lavan koon johdosta ruuvit voidaan sijoittaa verrattaen kauaksi toisistaan, jolloin niiden tehovaikutus kasvaa.
Jos lyijyteippiä liimaa draiveriin esim. 24g, niin teippiä pitää olla paljon ja sen paino jakautuu verraten suurelle alalle, eikä painoa saada keskitettyä oikeaan kohtaan. Mitä pienempään lapaan mennään, niin sitä pienempi vaikutus lisäpainoilla on pallon lentorataan.
Taylor Madelta on tänä vuonna tulossa uusi väyläpuu ja uusi Rescue Mid, joissa tulee olemaan painoruuvit. Suurin ongelma on nimenomaan ollut kehittää ruuvit sellaisiksi, että niillä on oikeasti vaikutusta lentorataan, eivätkä ne ole käytännössä vain svingipainon muuttamista varten, kuten joissakin muissa mailamerkeissä. Vaikeutena on nimenomaan ollut lavan pienempi koko draiveriin verrattuna.
NimetönKiitos Hörhö viiltävästä analyysistäsi, kuulostaa järkeenkäyvältä. Viime kesänä painotukseen käyttämässäni lyijyteippipaketissa lukee että kantaan=draw-bias ja kärkeen=fade-bias. Kyllä kait se korvien väliin biasia antaa, mutta tärkein vaikutus teipistä jää sw:n.
Rescueen ja väyläpuíhin säätöruuvit – kaikkea se markkinointimie… eiku insinööri keksii. Näillä mailoilla nimensä mukaisesti lyödään väylältä tai raffista. Entäs kun pitäis saada feidiä, pallo on ylempänä kuin jalat ja sitten vielä rescuessakin on vahva draw -painotus? Hoh hoijaa.
Pari tyhmää kysymystä ja huomiota.
Vaikuttaa siltä, että SW vs MOI kannatus on hieman vastakkain??
Onko kuitenkin niin, jotta MOI säätö käytännössä johtaa sw:n nousuun lyhempiin rautoihin mentäessä suht lineaarisesti?
Mikä on merkittävin ominaisuus swingissä (esim hitteri/swingari) joka puoltaa MOI vs SW säätöä
NimetönSvingipaino- ja MOI-mittaus ovat molemmat likimääräisiä mittausmenetelmiä, joiden päämääränä on eri pituisten mailojen saaminen saman ’tuntuisiksi’ svingissä. Näistä svingipainomittaus antaa kohtuullisen tyydyttäviä tuloksia ja MOI pikaisella tutkimuksella jonkin verran huonompia. Yöuniaan ei siis kannata menettää, jos pieniä heittoja mailojen välillä on. Jos auton nopeusmittari heittää 10%, ei nopeutta kannata mitata 0.1 kmh tarkkuudella.
Draiveri on erikoismaila, enkä ainakaan itse lähtisi painottamaan sitä väkisin johonkin svingipaino-luokkaan. Mikäli edellä mainittuja parempia menetelmiä ei ole hallinnassa tai käytettävissä, kannattaa lopullinen painotus tehdä kokeilemalla omalla svingillä.
Siis, ota luottomailasi, mittaa se ja painota muihin rautoihin sama sw ja korvienvälikin on kunnossa.
Jotain samaa löytyy linkin takaakin
Lue lisää: swingweight
-
JulkaisijaArtikkelit