Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Svingimuutos
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Viime keväänä ’suunnan vaihto’ ketjun innoittamana päätin yrittää muuttaa svingiäni Fukken ja kumppaneiden ajatusten sivittämänä. Minulla ei ollut pajonkaan hävittävää. Händäri oli jämähtänyt 15 ympärille, ja pullia pukkasi. Alkuun yritin saada muutosta aikaaan keskittyen oikean puolen tulituksen ja ’left hip left’ mielikuvien avulla. En vain koko kesänä päässyt eroon ’käsillä hiplaamisesta’ ja jälkikäteen ajatellen suurin ongelma oli massiivinen(reilusti yi 100kg) painon siirto joka syntyi, kun ajatusmaailmani pysähtyi osumahetkeen, jolloin koko kroppa lähti viemään miestä kohteen suuntaan. Tietoisen krossauksen lopettaminen oli parantanut kontrollia mutta lyönnit tuntuivat ajoittain voimattomilta. Oikeastaan vasta pelikauden jälkeen ketjun kirjoituksissa päästiin (tai minäkin huomasin sen) vartalon kierron merkitykseen voimantuotossa. Tämän oivallettuani onkin projekti edennyt, omasta mielestäni mukavasti. Lyönteihin on tullut painetta kummasti ja tasapaino ongelmat poistuneet kun päästään kiertämään hyvään loppuun eikä unohduta osumaan. TS on ansiokkaasti paasannut tämän asian puolesta ja herättänyt ymmärtämään miten päin svingi pyörii. Mitenkäs muiden projektit etenee
Noiden ”omat swingit” ketjusta saamanieni palautteiden mukaisesti olen nyt pari kuukautta työstänyt swingiä liukuvasta pyöriväksi ja kehitys on ollut selvää, joskin sen verran hidasta että vähäsen hirvittää tuleva pelikausi. Onneksi tässä on vielä vähäsen aikaa intensiiviselle treenaamiselle jopa ennen maalis-huhtikuun vaihteen harjoitusleiriä Vino Tinton maisemissa.
Yllättävän kivuttomasti on rautojen swingaaminen mennyt oikeaan suuntaan (taas olisi tarve tarkistaa eteneminen videokameran avulla). Itselleni kun swingin teho ja sen kautta lyöntimitta on näin lyhytlyöntisenä hyvin tärkeä mittari, joten sitä olen aika lailla tässä seurannutkin. Tietenkin aluksi tehot katosivat uusia liikeratoja etsiessä, mutta aika äkkiä pääsin tuossakin plussan puolelle. Simulaattori kertoo minun lyövän raudoilla jopa mailan verran pidemmälle kuin ennen. Hyvän tai vähintään kelvollisen osuman saavuttaminen on entistä sekä helpompaa että varmempaa. Ja tällä hetkellä ei simupeleissä entinen jopa valtavaksi äitynyt hookki pahasti vaivaa (vanhan tutun massiivisen faden jälkeen, josta kärsin vuosia – viime kesä meni hookerina).
Hybridit ja väyläpuutkin toimivat, mutta draivi on melko tavalla hukassa vielä.
Sama homma minulla eli tiukasti seurasin tuota suunnan vaihto – ketjua ja aloitin svingiremontin. Minulla myös tasuri jämähtänyt, tuohon vähän kympin alle ja muutenkin on tuntunut lyöminen silleen väkinäiseltä. Mitä suurempi rauta kädessä, sitä enemmän joutunut kiskomaan, että saa mittaa lyöntiin. Aiemmin en tarkalleen edes tiennyt, mitä pitäisi dowswingissä tehdä. Nyt ainakin tiedän, mitä yritän. Ja lyöminen tuntuu paljon helpommalta. Vaikka simussa on treenattukin, niin ulkonahan sen sitten lopullisesti näkee.
Yksi asia on vielä jäänyt askarruttamaan. Saan lisää mittaa lyöntiin vielä silloin, kun annan mailan ’elää’ käsissä sopivasti ja tietoisesti. Antti Mäihäniemi taas esimerkiksi tuolla sivuillaan puhuu, että mailasta pitäisi kuitenkin pitää suht tiukasti ja antaa ranteiden olla rentona. Joo joo, tiedän ne hammastahnaotteet jne., mutta miten tuo ote tarkalleen oikein tarkoittaa eli saako maila ’liikkua’ otteessa siten, että sormet antavat periksi jopa siten, että välillä esim. vasemman käden ulkosyrjässä maila ottaa välillä (bsw huipulla) vain sormiin ja sitten dsw:ssä ottaa myös kämmen tyynyyn. Näin minä saan lägiä paremmin lyöntiin.Mä en oo lukenu RR- enkä suunnanvaihtoketjua eikä mun tasoitus ole jämähtänyt mihinkään, mutta mä luin BH:n five fundamentalsin viime viikonloppuna ja ajattelin ensi vuonna kokeilla lyödä vähän kuten Ben Hoogan.
Mistä sä sitte oot tosta RR:stä kuullut:)?
Olin ostamassa turbo diiseliä Mäntsälän Shellillä ja satuin kulemaan kun paikalliset toppahousut suu vaahdossa meuhkasivat siitä!
No perskales! Mä ajattelin, että olet kuitenkin lapro huurussa joutunut suunnanvaihto topikkiin, etkä muistanu selvittyäsi miks sun on pakko lukea Houkania.
Lavantauti kirjoitti: (18.1.2008 9:38:29)
Mä en oo lukenu RR- enkä suunnanvaihtoketjua eikä mun tasoitus ole jämähtänyt mihinkään, mutta mä luin BH:n five fundamentalsin viime viikonloppuna ja ajattelin ensi vuonna kokeilla lyödä vähän kuten Ben Hoogan.Joo, eikä oo koskaan kattonu kauniita ja rohkeita, eikä koskaan lukenu seiskaa.
Itse koin herätyksen toissa viikolla luettuani GDG:n ’Stop & Go’ -artikkelia.
Se pisti pohtimaan, ja hallissa sitten koetin soveltaa ajatuksia käytäntöön. Ensimmäiset swingit olivat vähän hakuammuntaa, mutta sitten maltoin pitää pienen breikin (sekunnin verran) bs:n ja ds:n välillä. Osumat olivat sen jälkeen välillä niin makoisia ettei klubituuppari näe sellaisista kuin märkiä päiväunia, jos niitäkään. Lantion kierto tapahtui kuin itsestään, ja käsien merkitys downswingissä väheni lähes olemattomaksi. Tietysti välillä tuli pusheja ja huonojakin osumia, mutta kaikinpuolin se oli mielestäni askel täysin oikeaan suuntaan.
Lavantauti kirjoitti: (18.1.2008 9:38:29)
Mä en oo lukenu RR- enkä suunnanvaihtoketjua eikä mun tasoitus ole jämähtänyt mihinkään, mutta mä luin BH:n five fundamentalsin viime viikonloppuna ja ajattelin ensi vuonna kokeilla lyödä vähän kuten Ben Hoogan.Hmm… Hogan oli vaan noin metrin lyhyempi kuin sinä…
Antsu kirjoitti: (18.1.2008 13:28:21)
kaikinpuolin se oli mielestäni askel täysin oikeaan suuntaan.Herää kysymys, miksi se olis askel oikeaan suuntaan?… Eli mitä sellaista tapahtuu svingissä, jonka tuo paussi ’korjaa’? Ehkä sen pohtiminen olisi askel vielä oikeampaan suuntaan.
Antsu kirjoitti: (18.1.2008 13:28:21)
Itse koin herätyksen toissa viikolla luettuani GDG:n ’Stop & Go’ -artikkelia.Se pisti pohtimaan, ja hallissa sitten koetin soveltaa ajatuksia käytäntöön. Ensimmäiset swingit olivat vähän hakuammuntaa, mutta sitten maltoin pitää pienen breikin (sekunnin verran) bs:n ja ds:n välillä. Osumat olivat sen jälkeen välillä niin makoisia ettei klubituuppari näe sellaisista kuin märkiä päiväunia, jos niitäkään. Lantion kierto tapahtui kuin itsestään, ja käsien merkitys downswingissä väheni lähes olemattomaksi. Tietysti välillä tuli pusheja ja huonojakin osumia, mutta kaikinpuolin se oli mielestäni askel täysin oikeaan suuntaan.
Biomekannikan kannalta ajatus hirvittää.
Jos ei Scoop ois varottanu, ni oisin saattanu jossain vaiheessa kirjottaa tuosta oppimisesta prosessina 😉
Sen verran voin sanoa, että onnistumisen halu on yks suurimipia esteitä oppimiselle ja pilannu monta hyvää treeniä.
ts kirjoitti: (18.1.2008 14:18:40)
Jos ei Scoop ois varottanu, ni oisin saattanu jossain vaiheessa kirjottaa tuosta oppimisesta prosessina 😉
Eikun anna palaa vaan! Veikkaan, että aiheena koskettaa meitä kaikkia (ja on sitä paitsi helpompi mieltää kuin sylinteriin kiinnitetyn virvelin kulmanopeuden estimointi…).
Pakko myöntää, että omat ajatukseni svingistä ovat muuttuneet myös aika radikaalisti etenkin tuon Suunnan vaihto- ketjun ansiosta. Iso kiitos siitä ts:lle, fukkelle ja muille.
Tuossa viime viikonloppuna oikeastaan ensimmäisen kerran pääsi kokeilemaan uudella ajatuksella tuota hommaa. Ja hetken viilaamisen jälkeenhän homma tuntui toimivan mitä hienoiten. Jopa i4:lla tuntui pystyvän lyömään toistuvasti lyöntejä, jotka oikeasti lentäisivät kauemmaksi kuin vaikka viitosella. Ja jokaisella raudalla osumat näyttivät olevan melko hyvin keskellä lapaa ja todella huonoilta tuntuneita (joo sisällä ei pallon lentoa näe) osumia oli TODELLA harvassa.
Ja vielä loppuun se ajatukseni lyönnistä. Eli tuossa kun ekaa kertaa pääsi tuota testaamaan niin mielessä oli pääosin lantion kierto. Käsistä voisi sanoa, että ne olivat jopa ’veltot’, ikäänkuin vain roukkuivat mukana. (Tuolta se ainakin tuntui.)
Mutta ettei liian positiivinen kuva jäisi, niin puiden, etenkin draiverin kanssa tuntui olevan vielä suurehkoja vaikeuksia. Luulen, että osasyynä siihen on se, että jotenkin aina kun draiverin ottaa käteen, tulee tunne että nyt olisi mentävä pitkälle. Vaikken tuota tunnetta haluakaan niin jostain takaraivosta se vielä kuitenkin tulee. Siitä johtuen sitten varmasti tulee otettua liikaa käsiä käyttöön ja yritystä saada siihen voimaa. Sittenpähän se ymmärrettävästi hajoaa se paketti.
Harmi että jäi videokuva ottamatta, olisi mielenkiintoista nähdä olenko saanut yhtään pidettyä tuota kroppaa pallon takana paremmin. Setuppia olen pyrkinyt parantamaan myös, esim. reisien ja käsien väliin olen jättänyt enemmän tilaa.
Metropolit kirjoitti: (18.1.2008 15:07:04)
Tuossa viime viikonloppuna oikeastaan ensimmäisen kerran pääsi kokeilemaan uudella ajatuksella tuota hommaa. Ja hetken viilaamisen jälkeenhän homma tuntui toimivan mitä hienoiten. Jopa i4:lla tuntui pystyvän lyömään toistuvasti lyöntejä, jotka oikeasti lentäisivät kauemmaksi kuin vaikka viitosella. Ja jokaisella raudalla osumat näyttivät olevan melko hyvin keskellä lapaa ja todella huonoilta tuntuneita (joo sisällä ei pallon lentoa näe) osumia oli TODELLA harvassa.
.
Mäkin sain viestin jenkkilästä. Ihan hyvin toimii lyönti. Draivissa on metrin fade ja muut on suoria 🙂
Mutta kai joku matemaattisella kaavalla tän silti totee väärin sammutetuks.
Scoop kirjoitti: (18.1.2008 14:36:23)
ts kirjoitti: (18.1.2008 14:18:40)
Jos ei Scoop ois varottanu, ni oisin saattanu jossain vaiheessa kirjottaa tuosta oppimisesta prosessina 😉
Eikun anna palaa vaan! Veikkaan, että aiheena koskettaa meitä kaikkia (ja on sitä paitsi helpompi mieltää kuin sylinteriin kiinnitetyn virvelin kulmanopeuden estimointi…).
No heitetäänpä alkuun esimerkki, joka tulee mieleen tuosta Antsun tekstistä.
Pistetään pelaaja lyömään vaikkapa täällä esitettyjä chippejä, joissa chckpointit ovat lantio auki, lapa suorassa ja linjalla loppuasennossa. Nuo ovat siis tässä harjoitteessa ainoat merkitykselliset asiat, koska tarkoitus on oppia liike.
Pelaaja lyö… kuuluu ’ ääh’… ja tuo sen vuoksi, että toppina lähti. Muutama toisto lisää samanlaisia… ei tää toimi. Eikä pelaaja edes huomaa, että kertaakaan ei tullut tuota liikettä tehneeksi… eikä edes huomannut sitä itse, koska huomio oli täysin epäolennaisessa asiassa oppimisen kannalta.
Eli onnistumisessa pallon lennon kannalta.
Samassa luupissa P-P:n kanssa ollaan. Tai no on tämä projekti jo pari vuotta vanha. Ja sitten tavallaan tämän talven juttu. Kas kun edellinen rynnistys tapahtui viime kesänä kesken kauden ja päätyi täydelliseen mahalaskuun. Oppiminen ja pallon pitäminen väylälle ei taida mahtua samaan hetkeen…
No pieni hengähdytauko mailoista ja talvikaudelle läksin pienin odotuksin, lähinnä lätkimään palloja Kisun seuraksi ja autonkuljettajaksi. Jotenkin tämä on kuitenkin lipsahtanut ehkä määrätietoisemmaksi treenikaudekseni tähän mennessä. The Ketju herätti kokeilemaan noita juttuja ja sitten piti käydä kyselemässä ts:ltä kasvotustenkin.
tilanne on tällä hetkellä toiveitaherättävä. Olen saanut alakertaa mukaan hommaan ja yksi askel eteenpäin on ruokkitnut seuraavaa. Nyt on sellainen hieno tilanne että melkein joka treenikerralla on pystynyt tuntemaan swingissä tapahtuvan jonkun sellaisen uuden jutun, jota fiksummat ovat mulle yrittäneet kertoa jo pitkään ilman lampun syttymistä.
Olen vakuuttunut että oikealla polulla ollaan. Niin moni asia, joita olen aiemmin turhaan yrittänyt, on nyt alkanut toimimaan.
Alkuasento: miten vaikeaa voi olla seisoa ilman että on kaikenlaisia jäpityksiä joka paikassa? Nyt olo pallon päällä on tasapainoisempi ja rennompi. Olo on sellainen että siitä on helppo lähteä mihin suuntaan vain. Allekirjoitan tällä hetkellä täysin J. Jacobsin ja monen muun korostaman asian: huonosta (=jännittyneestä) alkuasennosta on mahdotonta lähteä oikein liikkeelle.
Pyörimisliikkeen ymmärtäminen: vaikka maila liikkuisikin planella niin silti oman tekemisen ei tarvitse keskittyä planen suuntaiseen liikkeeseen. Hassua että mitä enemmän itse ajattelee swingiään kropan pyörähtämisenä pystysuuntaisen akselin ympäri niin sitä enemmän maila liikkuu luonnostaan planella. Go figure.
Ei osumaa palloon: Aikaisemmin olin keskittynyt 90%:sti koko huomiostani osumaan. Tuo maila tietoisesti palloon ja kaikki on siinä. Ei toimi kovin hyvin.
Nyt ajattelen swingiä enempi kokonaisuutena ja fokus on mainitussa kropan pyörähtämisessä. Suuri ihme, mutta niin se vaan pallo napsahtaa venttiiliin vaikkei siihen keskity koko tarmolla. En ymmärrä. Tässä on suurin huoleni kentälle menon suhteen, kuinka hyvin pystyn keskittymään nykyiseen fokukseen ja pystyn välttämään sen vanhan ”osusiihenpalloonperkele”-fiiliksen.Selkävaivat: Kehoitan vakavasti jokaista selän kipeytymisestä kärsivää tarkastamaan oman swinginsä perusteet. Minulle oli kehittynyt vakaa käsitys siitä että swingi rasittaa selkää ja kipeä selkä on väistämätön seuraus pallonlyömisestä. Vaan eipä ole enää.
Tämä swingimuutos on lopettanut selkäkivut kokonaan. Pystyn lyömään nyt 2-3 kertaa enemmän palloja treeneissä ja seuraavana aamuna ei edes tiedä käyneensä hallilla.Mulla olis ollut vielä pari juttua, mutta ne sitten toiste. Nyt pitää mennä…
ts kirjoitti: (18.1.2008 13:40:49)
Lavantauti kirjoitti: (18.1.2008 9:38:29)
Mä en oo lukenu RR- enkä suunnanvaihtoketjua eikä mun tasoitus ole jämähtänyt mihinkään, mutta mä luin BH:n five fundamentalsin viime viikonloppuna ja ajattelin ensi vuonna kokeilla lyödä vähän kuten Ben Hoogan.Hmm… Hogan oli vaan noin metrin lyhyempi kuin sinä…
Ai nii.. No, mä pidennän mailoja 30 senttiä, eiköhän se plane siitä flättiydy!
En mä vielä tiedä mitä mä tulen tekemään kuten BH, mutta koska kerran olen kirjan lukenut, niin tottahan siitä jotain tarttui svingiin.. Kai.
ts kirjoitti: (18.1.2008 15:13:28)
Metropolit kirjoitti: (18.1.2008 15:07:04)
Tuossa viime viikonloppuna oikeastaan ensimmäisen kerran pääsi kokeilemaan uudella ajatuksella tuota hommaa. Ja hetken viilaamisen jälkeenhän homma tuntui toimivan mitä hienoiten. Jopa i4:lla tuntui pystyvän lyömään toistuvasti lyöntejä, jotka oikeasti lentäisivät kauemmaksi kuin vaikka viitosella. Ja jokaisella raudalla osumat näyttivät olevan melko hyvin keskellä lapaa ja todella huonoilta tuntuneita (joo sisällä ei pallon lentoa näe) osumia oli TODELLA harvassa.
.
Mäkin sain viestin jenkkilästä. Ihan hyvin toimii lyönti. Draivissa on metrin fade ja muut on suoria 🙂
Mutta kai joku matemaattisella kaavalla tän silti totee väärin sammutetuks.
Sääli, että ne suorat lyönnit oli jenkkilässä.
Et sitten nähnyt vieläkään.Scoop kirjoitti: (18.1.2008 14:07:11)
Herää kysymys, miksi se olis askel oikeaan suuntaan?… Eli mitä sellaista tapahtuu svingissä, jonka tuo paussi ’korjaa’? Ehkä sen pohtiminen olisi askel vielä oikeampaan suuntaan.Paussi itsessään ei ’korjaa’ mitään, eikä se yksin ole mikään ihmeliike. Luonnollisesti myös muiden asioiden (alkuasento, liikeradat yms) on oltava ainakin siedettävässä kunnossa. Aloittelija kun olen, voi näissäkin asioissa olla minun kohdallani vielä viilaamista.
Sanoin edellisessä viestissä sen verran väärin, että tuo breikin pituus ei ole varmaan sekuntiakaan. Aivan tarkasti ilmaistuna se on sellainen pienenpienenpieni hidastusliike juuri ennenkuin suunta vaihtuu. Eli backswingin loppu ja downswingin alku erottuvat selkeämmin toisistaan kahdeksi eri liikkeeksi.
Tässä kohdin tuo paussi auttaa minua hahmottamaan paremmin suunnanvaihdon tapahtumahetken, auttaa downswingin ajoituksen sekä swingin yleisen tempon kanssa. Simppelisti sanottuna liikkeen hallinta paranee.
Heitetäänpä vastapallona sitten kysymys, miksi tämä ’Stop & Go’ harjoitus olisi teidän mielestänne huono ? Tai huono ja huono, mutta jotenkin saan sellaisen kuvan että karsastatte ajatusta. Mitä vikaa siinä teidän mielestänne on ?
ts kirjoitti: (18.1.2008 15:50:40)
No heitetäänpä alkuun esimerkki, joka tulee mieleen tuosta Antsun tekstistä.Pistetään pelaaja lyömään vaikkapa täällä esitettyjä chippejä, joissa chckpointit ovat lantio auki, lapa suorassa ja linjalla loppuasennossa. Nuo ovat siis tässä harjoitteessa ainoat merkitykselliset asiat, koska tarkoitus on oppia liike.
Pelaaja lyö… kuuluu ’ ääh’… ja tuo sen vuoksi, että toppina lähti. Muutama toisto lisää samanlaisia… ei tää toimi. Eikä pelaaja edes huomaa, että kertaakaan ei tullut tuota liikettä tehneeksi… eikä edes huomannut sitä itse, koska huomio oli täysin epäolennaisessa asiassa oppimisen kannalta.
Eli onnistumisessa pallon lennon kannalta.
En kyllä aivan täysin ymmärrä mitä TS haluaa tässä sanoa.
’Stop & Go’ -harjoite pyrkii swingin ajoituksen parantamiseen. Mistä ihmeestä nykäisit ajatuksen, että se liittyisi jotenkin alkuasentoon, lavan suoruuteen tai lyöntilinjoihin, tai niiden harjoittelemiseen yleensä ? En ainakaan mielestäni missään vaiheessa puhunut tai väittänyt sellaista.
Oppimisen kriittisimmät vaiheet ovat kokonaisuuden hahmottamisessa ja yksittäisten palasten nitomisessa toimivaksi kokonaisuudeksi. ’Stop & Go’ on vain yksi pieni osa kokonaisuutta. Jos sitä sotketaan esimerkiksi huonoon tai tasapainottomaan alkuasentoon, vääriin swingiratoihin tai ylenpalttiseen ’käsillä’ lyömiseen, niin siitä ei seuraa kuin itkua ja hammastenkiristystä.
ts kirjoitti: (18.1.2008 15:13:28)
Metropolit kirjoitti: (18.1.2008 15:07:04)
Tuossa viime viikonloppuna oikeastaan ensimmäisen kerran pääsi kokeilemaan uudella ajatuksella tuota hommaa. Ja hetken viilaamisen jälkeenhän homma tuntui toimivan mitä hienoiten. Jopa i4:lla tuntui pystyvän lyömään toistuvasti lyöntejä, jotka oikeasti lentäisivät kauemmaksi kuin vaikka viitosella. Ja jokaisella raudalla osumat näyttivät olevan melko hyvin keskellä lapaa ja todella huonoilta tuntuneita (joo sisällä ei pallon lentoa näe) osumia oli TODELLA harvassa.
.
Mäkin sain viestin jenkkilästä. Ihan hyvin toimii lyönti. Draivissa on metrin fade ja muut on suoria 🙂
Mutta kai joku matemaattisella kaavalla tän silti totee väärin sammutetuks.
Onk jiikoollakin svingimuutos meneillään? Ilmoittele, jos tiedät sen tulevan Floridaan pelaamaan.
fukke diise saisse kirjoitti: (18.1.2008 18:26:12)
Onk jiikoollakin svingimuutos meneillään? Ilmoittele, jos tiedät sen tulevan Floridaan pelaamaan.
Ei meillä sen isompaa remonttia. Chippeihin ja wedgeihin enemmän lantiota ja RR:ää. Muutenhan tuota oikeaa kyynärpäätä on haettu enemmän alakautta jo pari vuotta.
Näyttäis, että tota kautta se on löytyny lyönteihinkin.Antsu kirjoitti: (18.1.2008 13:28:21)
Itse koin herätyksen toissa viikolla luettuani GDG:n ’Stop & Go’ -artikkelia.Se pisti pohtimaan, ja hallissa sitten koetin soveltaa ajatuksia käytäntöön. Ensimmäiset swingit olivat vähän hakuammuntaa, mutta sitten maltoin pitää pienen breikin (sekunnin verran) bs:n ja ds:n välillä. Osumat olivat sen jälkeen välillä niin makoisia ettei klubituuppari näe sellaisista kuin märkiä päiväunia, jos niitäkään. Lantion kierto tapahtui kuin itsestään, ja käsien merkitys downswingissä väheni lähes olemattomaksi. Tietysti välillä tuli pusheja ja huonojakin osumia, mutta kaikinpuolin se oli mielestäni askel täysin oikeaan suuntaan.
Myönnettäköön, että allekirjoittaneen ajtukset seikkailevat välillä tuolla planeettojen välimaastossa ja niiden yhteyksiä on vaikea tulkita 😉
Tuo heittoni ei oikeastaan liittynyt tekemääsi harjoitukseen tai havaintoon suoranaisesti, vaan tuohon boldattuun tapaan tuoda asiaa esiin. Eli oppimista ja onnistumista tulkitaan liikaa pallon lennon ja osuman kautta. Tietysti ne ovat se lopullinen päämäärä, mutta kun sitä tehdään niin paljon myös siinä vaiheessa, kun pitäisi oppia uutta liikettä karkeamotorisella tasolla, jolloin kaikki huomio pitäisi olla siinä, teinkö tämän harjoitteen ja liikkeen oikein, eikä siinä, miten tämä vaikutti pallon lentoon.
Teknikkaharjoitteen onnistuminen on oikea liikesarja vaikka huteja lyöden.
ts kirjoitti: (18.1.2008 21:06:35)
Myönnettäköön, että allekirjoittaneen ajtukset seikkailevat välillä tuolla planeettojen välimaastossa ja niiden yhteyksiä on vaikea tulkita 😉Tuo heittoni ei oikeastaan liittynyt tekemääsi harjoitukseen tai havaintoon suoranaisesti, vaan tuohon boldattuun tapaan tuoda asiaa esiin. Eli oppimista ja onnistumista tulkitaan liikaa pallon lennon ja osuman kautta. Tietysti ne ovat se lopullinen päämäärä, mutta kun sitä tehdään niin paljon myös siinä vaiheessa, kun pitäisi oppia uutta liikettä karkeamotorisella tasolla, jolloin kaikki huomio pitäisi olla siinä, teinkö tämän harjoitteen ja liikkeen oikein, eikä siinä, miten tämä vaikutti pallon lentoon.
Teknikkaharjoitteen onnistuminen on oikea liikesarja vaikka huteja lyöden.
Njoo, no nyt minäkin ymmärsin =)
Se, miksi tulkitsen oman tekniikkani oikeellisuutta enemmän osuman laadun ja pallon radan perusteella, kuin itse harjoitteen kannalta johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, ettei minulla ole ketään siinä vieressä katsomassa teenkö harjoitteen oikein, tai miltä swingini näyttää.
Tietysti teen myös harjoitteita, mietiskellen ja ’maistellen’, pohtien miksi jokin voisi tai ei voisi toimia, miten se vaikuttaisi ja missä. Jotta voisin ymmärtää ’Miten’ jokin tapahtuu, on minun ensin tiedettävä/keksittävä/kuultava ’Miksi’ niin tapahtuu =)
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Svingimuutos