-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mikä kenttä on mielestäsi haastavin? Ja miksi? Sellainen monsteri, joka kannattaa käydä bongaamassa kauempaakin. Esimerkkinä Kerigolf on aikanaan kuulunut tähän kategoriaan, mutta nyt on särmät tainneet vähän hioutua.
Positiivisessa hengessä haastava oli ainakin Hirsala. Mutta joo, tykkään kyllä edelleen vaikka särmiä sielläkin (fiksusti) hiottu.
Lakesiden Pirunpelto on sopivan haastava ja myös todella hienossa kunnossa joten sitä voin helposti suositella.
Mielestäni Kytäjän kentät ovat takatiiltä pelattaessa sopivan haastavia..ilman mitään kikkailuja.
Ei liian vaikeita muttei vähäisiäkään. Kutosella alkava tulos on pelimiehillekin ihan kelpo suoritus.Tavalliselle harrastajalle jo mataliin 8-kymppisiin on tekemistä.
Pirunpelto selityksittä. Jos avaus ei osu ladulle, niin korttiin tulee rumia lukemia. Eikä tarvitse edes takatiiltä pelata.
Siitä on jo aikaa kun pelasin viimeksi Pirunpellon kentällä..tiedä sitten onko se paljoa muuttunut niistä ajoista. Kapeat väylät, männikköä, kallioita. Ylä ja alamäkiä. En enää muista löinkö yhtään avausta driverilla?
– näin ollen puumailojen osalta peliin ei tullut juurikaan haasteita.
Raudoilla sai pelata sitäkin enemmän.
– niiden osalta riittää haastetta ihan kerrakseen.
Greenit taisi olla ihan tavalliset puolihitaat.
– ei niissäkään mitään erityistä.Sinällään kiva ja tavallisista poikkeava kenttä. Mutta haastavuutta Pirunpelto tarjoaa oikeastaan vain rautamailoilla pelaamisessa. Lakeside’ssa on kaksi kivaa ja vierailemisen arvoista kenttää. Varsinkin se vanhan kentän järven rantaa kiertävä osuus on jäänyt mieleen.
Mikä on Suomen haastavin golfkenttä?
Esitin tuon kysymyksen Googlelle. AI-yhteenvetona sain tällaisen vastauksen:
”Suomen haastavimmaksi golfkentäksi on usein mainittu Kytäjä Golfin South East -kenttä. Se on myös ollut useita vuosia peräkkäin Golf Digestin kenttärankingin https://kytajagolf.fi/fi-fi/article/ajankohtaista/kytajan-south-east-on-edelleen-suomen-ykkoskentta-golf-digestin-r/127/ ykköskenttä. Toinen usein haastavaksi mainittu kenttä on Viipurin Golfin Etelä-Saimaa, erityisesti sen 10. väylä, joka on tunnettu vesiesteeistään ja kapeudestaan.
Kytäjä Golfin South East on tunnettu haastavasta maastostaan ja vaikeista viheriöistään. Viipurin Golfin Etelä-Saimaan 10. väylä puolestaan on haasteellinen sen vuoksi, että se on pitkä par 5, jossa on useita vesiesteitä ja kapea väylä.
Muita kenttiä, joita pidetään haastavina, ovat mm. Linna Golf ja Nordcenterin Fream. Linna Golf on tunnettu vaativasta suunnittelustaan ja hyvästä kunnostaan, ja se kuuluu European Tour Destination -ketjuun, mikä kertoo sen tasosta. Nordcenterin Fream puolestaan on tunnettu haastavasta pelattavuudestaan ja vaativasta maastostaan.”
Google-haulla ”Suomen vaikeimmat golfkentät” tuli vastaukseksi:
AI-yhteenveto
Suomen vaikeimpiin golfkenttiin lukeutuvat muun muassa Kytäjä Golfin South East ja North West -kentät, Linna Golf, sekä Ahvenanmaan Slottsbanan. Nämä kentät tunnetaan haastavista väylistään, vaihtelevista maastoistaan ja kauniista maisemistaan, jotka vaativat pelaajilta tarkkuutta ja strategista pelisuunnittelua.
Suomen haastavimmat golfkentät:
Kytäjä Golf:
Kytäjän South East -kenttä on saanut useita tunnustuksia ja on arvioitu yhdeksi Suomen parhaista ja haastavimmista kentistä. Myös North West -kenttä on tunnettu haastavasta pelattavuudestaan.
Linna Golf:
Hämeenlinnassa sijaitseva Linna Golf on saanut pelaajilta kiitosta niin kentän kunnosta, palveluista kuin haastavuudestakin.
Ålands Golfklubb (Slottsbanan):
Ahvenanmaalla sijaitseva kenttä tunnetaan erityisesti kauniista merimaisemistaan ja haastavista väylistään, jotka vaativat pelaajilta tarkkuutta.
Viipurin Golf (Etelä-Saimaa):
Itä-Suomessa sijaitseva Etelä-Saimaan kenttä on tunnettu esteettisyydestään ja haastavista vesistöistään, jotka tekevät siitä vaikean mutta palkitsevan pelikokemuksen.
Tahko Golf (Old Course):
Myös Itä-Suomessa sijaitseva Tahkon Old Course on haastava kenttä, joka on tunnettu mäntymetsistä ja vaihtelevista maastonmuodoista.
Talin Golf:
Helsingissä sijaitseva Talin golfkenttä on yksi Suomen vanhimmista ja se on tunnettu vaativista kilpailuistaan.
Nordcenter Golf & Country Club (Fream):
Tämä Raaseporissa sijaitseva kenttä on tunnettu haastavista väylistään ja vaativasta pelattavuudestaan.
Nämä kentät tarjoavat haastavia ja palkitsevia kokemuksia niin kokeneille golfareille kuin harrastajillekin, jotka haluavat testata taitojaan vaativammilla radoilla.
Yllättävän haastava on Ruuhikoski Golf. Ei uskoisi että lakeuksilla ollaan, kun kentällä pelaa.
Saattaisi olla hyvä pohtia akuksi mitä itse kukin tarkoittaa kentän haastavuudella. Itse näkisin että huonosti suunniteltu ja muutenkin hankalasti/vaikeasti/erikoisesti ”kikkaillen” pelattava kenttä ei ole haastava.
Sokkolyöntejä/-lähestymisiä edellyttävät väylät tai greenit sekä mäkymättömissä esim. kumpujen takana olevat estealueet(vedet, OB:e jne) eivät myöskään ole haastavia.
– ne ovat yksinkertaisesti vain huonon tai huonosti suunnilellun kentän ominaisuuksi.Hyvällä (ja haastavalla) kentällä peliväylien ns. lyöntien kohdealueet ja toisaalta myös esteet jne. ovat pelaajan nähtävissä ennen lyöntiä. Usein jopa niin että pelaajille on tarjolla helppo vs. haastava vaihtoehto.
– väylä-/lyöntikohtaisesti voi valita rohkean tai passiivisemman pelitavan.Greenille lähestyttäessä lipun paikka tulisi pääsäääntöisesti olla näkyvissä optimaaliseslta lyöntipaokalta. Kuten myös greenibunkkerien sijainnit jne.
– Hyvän lyönnin jälkeen pelaajan tulee nähdä/tiedää miten/missä pallo makaa.Haastavalla kentällä…
– hyvät lyönnit ”palkitaan” siten että pallon sijainnin näkee ja tietää heti ennistuneen suorituksen jälkeen.
– pelaaja pääsee käyttämään mailojaan ja lyöntitaitojaan monipuolisesti.
– voi myös valita erilaisia pelitapoja/-taktiikoita väyläkohtaisesti.
– haastava kenttä ei lähtökohtaisesti rajoita mahdollisuuksia vaan pikemminkin tarjoaa niitä.
– haastava kenttä on kiinnostava ja mielekäs pelattava kaikentasoisille harrastajille.
– takatiiltä erityisesti myös parhaille kilpailijoille, ammattilaisille jne.Mikä sitten olisi Suomen haastavin kenttä?
– ehkä tätä kannattaisi kysyä myös pelaavilta ammattilaisilta?Täällä on monta hyvää esimerkkiä jo annettu haastavista kentistä, kuten Keri Golf, Hirsala tai Fream.
Yksi kenttä jota ei ole mainittu joka mielestäni ansaitsee ainakin hieman kunnioitusta haasteellisuudestaan on Katinkullan Nuas-kenttä. Etenkin kentän etuysillä on useampi pitkä kapea väylä jossa on paksua metikköä väylien molemmin puolin. Jos on draivi hukassa niin tämä kenttä kyllä rankaisee.
Löytyisikö Baystreamilta tähän faktaa kierrostulosten perusteella ja analyysiä datan takaa? Kertovatko slouppaukset totuuden? Onko pituus suurin selittävä tekijä vai löytyykö muita parametrejä?
Menemättä haastavuuden subjektiivisuuden, sään, griinien kovuuden, lipun paikkojen yms. matopurkkeihin voisi tulosvertailu olla mielenkiintoinen ja faktapohjainen tapa määrittää ”haastavuus”. Toki siinäkin omat haasteensa esim. vieraspelaajien kilpailukierrosten vähyys.
Mutta ehdotuksena vaikkapa vertailu miten jäsen- ja vieraspelaajat pelaavat suhteessa slopetasoitukseen, miten jäsenet pelaavat muilla kentillä, jne.
Itse ainakin pelaan helpommin tasoitukseeni ns vaikeilla eli CR korkea kentillä kuin omalla, jossa CR naurettavan alhainen. Tätä ilmiötä tukee laajemmin esim. Arccos data.Olennainen seikka verrattaessa vaikeita kenttiä on valittu tiipaikka. Esimerkiksi Fream ja Linnagolf ovat tosi haastavia takatiiltä, mutta miesten klubitiiltä ei niinkään hankalia. Takatiin slope on hyvä mittari ja sen mukaan Linnagolf on vaikein kenttä (ainakin näistä), esimerkit laskettu 10-tasoitukselle
1. Linnagolf 17
2. Fream 15
2. Etelä-Saimaa 15
4. Kytäjä SE 14
5. Pirunpelto 13Mielestäni Linna golf takatiilta on vaikein, pelasin 72 lyöntiä joskus aikanaan. Tämän maan nopeimmat ja parhaat viheriöt. Taisi olla Mikko Ilonen ja pari muuta tuttua samassa ryhmässä, niin sai hyviä vinkkejä.
AP: ”Kertovatko slouppaukset totuuden?”
Ainakin on paljon helpompaa valita Suomen haastavin kenttä slouppausten kuin mutun perusteella.
PP: ”Takatiin slope on hyvä mittari ”
Samaa mieltä, onhan jokaisen klubin kenttä haastavin takatiiltä.
Kun otin takastelukohteeksi kaiķki aikaisemmissa viesteissä haastaviksi mainitut kentät + Ruukkigolf, sain tällaisen listan (Kytäjän osalta korjaus PP:n listaan verrattuna):
Pelitasoitukset takatiiltä – miehet hcp 10:
1. Linna 17
T2. Kytäjä SE 16
T2. Kytäjä NW 16
T2. Kerigolf 16
5. Fream 15
T6. Etelä-Saimaa 14
T6. Tahko Old 14
T6. Ruuhikoski 14
T6. Ruukki 14
T10. Pirunpelto 13
T10. Slottsbanan 13
T12. Hirsala 11
T12. Tali 11Löytyy varmaan muitakin kenttiä, jotka tuohon listaan sopivat. (P.S. kahdeksan löytyi heti: Alastaro 16 ja Talma Master 16, Kanaisten Kartano+Kankas 14, MasterGolf Master 13, Nokia River Rock 14, St.Laurence: Pyhä-Lauri 15, Kalkki-Petteri 14, Sarfvik New 14, ja myöhemmin vielä parikymmentä kenttää, joilla vähintään 13).
Jos vielä vertailun vuoksi takatii vaihdetaan klubitiiksi (keltainen tai sitä vastaava kentän pituus), erot tasaantuvat ja järjestys muuttuu jonkin verran.
Pelitasoitukset klubitiiltä- miehet hcp 10:
1. Kerigolf 13
T2. Ruuhikoski 12 (58)
T2. Etelä – Saimaa 12 (57)
T4. Linna 11
T4. Kytäjä SE 11 (55)
T4. Pirunpelto 11
T4. Slottsbanan 11 (54)
T4. Tahko Old 11
T4. Fream 11
T4. Ruukki 11 (57)
T11. Kytäjä NW 10 (55)
T11. Hirsala 10
13. Tali 9Slope tarkastelulla Talman Master takatiiltä (64) antaa 16 lyöntiä, kun hcp 10. En osaa sanoa meneekö vaikeimpien kenttien piiriin, mutta sinne on ilmestynyt pitkää heinää ympäriinsä ja oli paikoin huomattavasti haastavampi kuin aiempina kesinä.
EDIT: https://www.golftalma.fi/wp-content/uploads/2024/05/masterm24-scaled.jpg
Itse sain golfpisteen pistebogeylaskurilla 15. Mutta näyttää noita ”haastavia” kenttiä olevan yllättävän paljon (hcp10:llä kymmeniä, joilla pelitasoitus vähintään 13). Pitää varmaan väsätä uusi lista.
P.S. Noilla linkkisi näyttämillä arvoilla (CR=75,1 ja Slope=142) saadaan laskemalla 15,7 eli pyöristettynä todellakin 16. Golfpisteen laskuri ei taida olla ajan tasalla, tai slopetaulukko vanhentunut?
Slouppauksen ohella, kentän haastavuudesta voisi kertoa myös keskimääräiset (ammattilaisten) kisatulokset. Ehkä tästä pitäisi olla näyttöä useampien kisojen määrästä. Läheskään kaikilla kentillä ei ole edes järjestetty merkittäviä ammattilaiskisoja.
Toisekseen myös pidempiaikaiset tuloskeskiarvot esim. klubimestaruuksien ja muidenkin virallisempien kilpailujen tuloksista voisi haarukoida jollain tavalla haastavuudesta. Varsinkin jos kisatuloksia voisi vertailla osallistujien HCP:n suhteessa.
– ihan mitkä tahansa suffelikisat eivät liene ihan parasta evidenssiä.Kytäjän SE:n kenttäennätys on 65 lyöntiä (Roope Kakko ja Peter Uihlein/USA) Kytäjän NW kentän ennätys 65 lyöntiä (Sihwan Kim, Etelä- Eorea). Käsittääkseni nämä ovat Euroopan Challenge-tourin kisoista..korjatkaa jos joku tietää paremmin.
– ehkä nämäkin kertovat jotain.Omasta mielestä kentän haastavuutta voidaan lisätä merkittävästi kolmella olennaisella muutoksella, joita käytetään usein ammattilaiskisoissa.
– raffit kasvatetaan haastaviksi 10+ cm
– griininopeudet 12+ jalkaa
– lippujen asetukset haastaville paikoilleTuosta ensimmäisestä on ulkomailla kokemus, kun Vilamoura Victoria kentällä oli European Tour -kisa ja pelasin kentän heti kisan jälkeen. Jos pallo meni raffiin, ensimmäinen ongelma oli löytää pallo ruohon sisältä ja jos sen löytää, millä sen saa takaisin väylälle.
Lippujen asetuksista hyvä esimerkki oli muutama vuosi sitten Fream Extreme -kisa, jossa Nordcenterin Fream oli viritetty haastavaksi. Esimerkiksi 18 griinillä lippu oli siinä ylätason reunalla, josta pallo luiskahti helposti alatasolle. Tulokset olivat sen mukaisia.
Eli pelkkä slope tai kentän pituus ei kerro koko totuutta, kun kentän haastavuutta voidaan em toimilla lisätä merkittävästi
Kentän haastavuutta saadaan tosiaan lisättyä helpoimmin kasvattamalla raffeja, mutta samalla heikennetään kentän pelattavuutta ja kierrosajat pitenevät merkittävästi. Lisäksi pelistä katoaa hauskuus ja odottelun takia kunnon ylläpitäminenkään ei samalla tavalla toteudu. Ei siis mielestäni
hyvä vaihtoehto, muuta kuin tilapäisesti ammattilaiskisojen ajaksi.Pelitasoitukset takatiiltä – miehet hcp 10:
1. Linna 17
T2. Kytäjä SE 16
T2. Kytäjä NW 16
T2. Kerigolf 16
5. Fream 15
T6. Etelä-Saimaa 14
T6. Tahko Old 14
T6. Ruuhikoski 14
T6. Ruukki 14Pelitasoitukset klubitiiltä- miehet hcp 10:
1. Kerigolf 13
T2. Ruuhikoski 12 (58)
T2. Etelä – Saimaa 12 (57)Espoo nousee heittämällä slopella slopelistojen kärkipäähän
Takatii 15
Klubitii 13Joskus luin Suomen kentistä. Eli Fream oli vaikein. Tokan nimi hävinnyt muistista. Messilä 3 vaikein. Linna 4 vaikein, taisi olla joku kenttien vaikeusranging tai joku sinnepäin.
Pelitasoitukset takatiiltä – miehet hcp 10:
1. Linna 17
T2. Kytäjä SE 16
T2. Kytäjä NW 16
T2. Kerigolf 16
5. Fream 15
T6. Etelä-Saimaa 14
T6. Tahko Old 14
T6. Ruuhikoski 14
T6. Ruukki 14
T10. Pirunpelto 13
T10. Slottsbanan 13
T12. Hirsala 11
T12. Tali 11Jos näistä jollain 10 hcp pelaisi piipulta tasoitukseen niin ehkä Slottsilla tai Talissa. Linna ja Kytäjä myös jos olisi järkevä pelikirja ja jotain lähipeli käsiä.
Kiitos PG.
Klubitii ja hcp 10 on hyvä lähtökohta kun katsotaan meitä keskiverto golffareita. Ammattilaisilla on omat murheensa. Kentän pituudella on iso merkityksensä slouppauksissa. Jos ”keskiverto” miesgolfarin (hcp 10-20) avaukset ovat 180-220 m niin väistämättä tämä näkyy tuloksissa.
Nyt tuo PG:n lista klubitiiltä (1-13) alkaa vahvistaa omia näkemyksiä. Pelkkä pituus ei kuitenkaan ole määrittämässä kentän haastavuutta. Väylien kapeus, (vesi)esteiden sijoittuminen, griinien muodot jne. tuovat omat mausteensa.
Tuo Putti-Possun täydennys on oleellinen eli muutamilla kentillä viritykset ovat säännöllisesti haastavampia kuin toisilla. Esimerkkinä Linna ja Kytäjä jossa griinit on välillä todella liukkaat ja lipun paikat haastavia.
”Pitää varmaan väsätä uusi lista.” Tämä olisi hienoa.
-
JulkaisijaArtikkelit