-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eli toisen ketjun innoittamana avataan uusi ketju, jonka aiheena on Suomen golfkentien alennustila. Yhä useammalla kentällä menee taloudellisesti huonosti, ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tuloja kattamaan isoja juoksevia kuluja, saati investointeja. Omasta mielestä kenttiä on maassamme yksinkertaisesti liikaa pienelle harrastajamäärälle ja kausi on liian lyhyt kannattavaan toimintaan. Golfkenttien määrän sijaan olisi aikanaan pitänyt sijoittaa laatuun ja sijaintiin.
Paniikki näkyy monissa asioissa, kuten esim. nämä ”parissa tunnissa golfariksi” kurssit ovat pahinta vedätystä ikinä, yritetään epätoivoisesti löytää uusia maksajia. Alkuinnostuksen jälkeen moni kuitenkin lopettaa ja osalla ei yksinkertaisesti aika riitä golfin harrastamiseen. Useat kentät ovat alkaneet säästämään jo kentänhoidossa, viheriöt ovat epätasaisia ja raffeja ei kustannussyistä leikata yhtä usein. Klubitalot rapistuvat ja hintojakaan ei oikein voi korottaa, muuten häviää loputkin asiakkaat. Iso osa kentistä on pahasti velkaantuneita ja omistusjärjestelyjä on nähty jo.
Golfliiton jäsenmäärä on jatkanut laskuaan usean prosentin vuosivauhtia ja väitän että isojen sukupolvien jälkeen harrastajia on vain kourallinen. Nykynuoriso haluaa asua isojen kaupunkien keskustoissa ilman autoa, joka on pakollinen lajin harrastamiseen. Ei ole ajokorttia, saati varaa ylläpitää autoa. Osakkeet ovat jo menettäneet arvonsa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lisäksi golf ei ole kovin ilmastonmuutosystävällinen laji, seikka joka nyt ei ainakaan lisää lajin suosiota.
Eli koko laji kyllä tulee tulevina vuosikymmeninä melko lailla häviämään, markkinatalous pitää siitä huolen. Pääkaupunkiseudulla varmasti kentillä menee ihan kohtuullisesti, maakunnissa alamäki on jo alkanut.
En näe tilannetta ihan noin synkkänä. Esim
– suuria ikäluokkia ovat ennen 1950 syntyneet (1947 oli suurin) ja heitä on rekisteröityneistä golfareista 12 % (lähde: Golfliiton vuosikertomus 2018)
– Ikäluokka 41-60 edustaa 38% golfareista eli monta vuotta golfia jäljellä
– Laadun sijasta määrään panostaminen on aika ongelmallinen, ainakin alueilla, joissa potentiaali on vähäistä. Totta kuitenkin on se, että joillekin alueille on rakennettu liikaa kapasiteettia ja silloin alueen kaikki kentät kärsivät
– En ole ihan vakuuttunut harrastajamäärän laskusta ottaen huomioon, että meillä uudempina ilmiöinä on pelaaminen ilman jäsenyyttä, ulkomaisten seurojen jäsenyydet ja se, että aikaisempina vuosina ei juurikaan puhdistettu tilastoja tuplajäsenistä (jäsenenä useammassa seurassa, mitä oli tuttavapiirissänikin aika monta)
– omalla kentällä on tänä kesänä aika vilkasta ja kierrosmäärät hyvässä kasvussa, jopa hiukan liiaksi ruuhkaa aika ajoin. Korvanappiin on kantautunut samanlaisia viestejä muualtakin (osin varmaan hyvien kelien ansiota)
– hinnat ovat tulleet alaspäin, mikä koskee erityisesti osakkeita, mutta myös gf-hintoja ja välineitä (minkä lisäksi aktiivinen käytettyjen kauppa). Tämä ilmiö on hyväksi monelle uudelle golfarille ja alentaa entisestään aloittamiskynnystä ja myös lajin elitististä leimaaKyllä golfliiton jäsenmäärä tippuu vuodesta toiseen, reilustikin. Voit hakea tarkat luvut jostain jos kiinnostaa. Harrastajien määrä vähenee, ei lisäänny.
Suurin osa kenttäyhtiöistä tekee nollatuloksen tai reilua tappiota. Muut golfalan toimijat tekee pääsääntöisesti tappiota vuodesta toiseen, katso nyt esim. jotain gogolfin tulosta, melko karmean näköisiä lukuja. Suurin osa toimijoista on melko lailla veloissa, useita kenttiä on myynnissä, ostajia ei ole.
Tästä on kirjoitettu moneen kertaan jo aikaisemmin. Mutta ei haittaa vaikka keskustellaan lisääkin.
Suomesta löytyy niin hyvin kuin huonosti menestyviä golfyhteisöjä. Suurin osa niiden väliltä. Näin tapahtuu kaikessa muussakin (liike)toiminnassa. Se että golfyhteisö tekee nollatuloksen kertoo että taloudellisesti asiat ovat kunnossa. Tuskinpa kenelläkään on halua tehdä plusmerkkistä tulosta osakkaiden maksamilla vastikkeilla. Voittovaroista jouduttaisiin maksamaan myös veroja eikä se liene kenenkään tavoitteena. Jos ylijäämää syntyy niin mieluummin halvennetaan vastikkeita tai investoidaan kentän faciliteetteihin. Se että tehdään suuria tappioita kertoo yleensä talousvaikeuksista.
Sinällään en näe mitään erityistä huolta golfalan taloudesta. Markkinoiden kysyntä/tarjonta sopeuttaa liiketoimintaa. Sekin on selvää että velkaisilla yrityksillä haasteet ovat kaikkein suurimmat. Taloudellisesti terveellä ja osakas-/jäsenmäärältään riittävällä pohjalla toimivat kenttäyhtiöt selviää myös tulevaisuudessa.
Meillä on nähty muutamia kenttäyhtiöiden konkursseja vuosittain. Veikkaan että sama tahti tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. En myöskään usko että tästä aiheutuisi mitään erityisiä ongelmia lajin harrastajille.
Sanoisin että ”valtakunnassa kaikki hyvin”.
Markkinat nimenomaan hoitaa tehtävänsä, mutta kyllä se näkyy harrastajien suuntaan jos osaa katsoa. Kenttien kunto on mennyt useilla tahoilla huonompaan suuntaan ja näkyy esim. että joillakin on jo vaikea saada ravintolapalveluita. Joku yhden hengen pitopalvelu sitten lähtee kokeilemaan, jos lähtee. Henkilökuntana taas on paljon nuoria kesätyöntekijöitä, jotka ei välttämättä tiedä golfista mitään, mutta on halpaa työvoimaa. Siivouksesta tingitään ja ihan pienistäkin asioista aletaan säästämään kun kassa pohja häämöttää. Kyllä esim. Hiekkaharju golf viime syksynä oli eräänlainen kokemus, kun en aikaisemmin ollut käynyt vierailemassa. Nythän siellä on kai lähdetty uuteen nousuun, jos toisesta ketjusta jotain ymmärsin. En ole mikään kenttähifisti, mutta kaikesta näki että vaikeuksia oli ja ei tehnyt mieli palata kentälle uudestaan.
Ihan noin esimerkkinä entinen kotiseura alkoi kerätä ylimääräisiä vastikkeita kun kassan pohja häämötti kymmenen vuotta sitten. Olin päässyt onneksi kyseisestä seurasta juuri eroon, niin en joutunut maksajaksi. Syynä oli yksinkertaisesti kenttäyhtiön ylivelkaantuminen. Tämän jälkeen vähensivät henkilökuntaa ja kentänhoito eriytettiin.
Tämän jälkeen on alkanut säästäminen kentän hoidossa ja hyvä ravintoloitsija lähti jo aikoja sitten. Sämpylän voit saada caddiemasterilta, siinäpä se. Siivouksessa lipsutaan.
Tälle vuodelle hintoja on taas hieman korotettu, saapa nähdä miten käy jatkossa.
Muuhun maailmaan verrattuna koko golftoimiala on Suomessa vielä alkutekijöissään. Eikä meillä toistaiseksi edes ole kovin ihmeellistä kilpailua Asiakkaista. Tämä näkyy varsin hyvin siinä että kaikenlaiset kentät tarjoavat pelaamista suurin piirtein samanlaisella liiketoimintaidealla.
Yhtenä syynä on tietenkin se että lajin harrastustoimintaa ohjaa jäykillä rakenteillaan harrastusseurat sekä Golfliitto. Täälläkin kommentoidaan golfharrastusta ja sen kehitystä liiton jäsenmääriin referoiden. Ikään kuin se olisi ainoa oikea ja käytettävissä oleva toimintamalli.
Suomessa olisi suuri tilaus täysin liiketoiminnan ehdoilla toimivalle järjestelmälle. Aivan samalla tavalla kuin vanhoissa golfmaissa. Golfliiton tulisi olla vain kilpailevien golfurheilijoiden keskinäinen organisaatio. Uskon että tulevaisuudessa harrastuksen kehitys tulee viemään tähän suuntaan.
Näkisin että tulevaisuudessa golfharrastajat jakautuvat niin että
A) Aktiivisia kilpaurheilijoita ja junioreja enempää kuin 20.000-30.000 (siis liiton jäseniä).
B) Lopuista nykyisen mallin mukaisista harrastajista (määrältään n. 100.000 hlöä) korkeintaa puolet ottaa osaa kilpailutoimintaan. Ehkä vain kolmannes?C) Käyttämätön resurssi on edellä mainittujen ryhmien ulkopuolinen asiakaspotentiaali.
– tavallisia ihmisiä (nuosia ja vanhoja)joilla ei ole mitään erityistä kiinnostusta liiton tai seurojen jäsenyyteen.
– ihmisiä joita kiinnostaa (ja kiinnostaisi kokeilla) golfaaminen aivan samalla tavalla kuin esim. frisbee-golf.
– näitä saattaa olla jopa yhtä paljon kuin koko nykyinen pelaajamäärä. Heille pitää vain ymmärtää markkinoida ja tarjota mahdollisuus päästä pelaamaan ilman minkäänlaisia jäsenyyksiä tai sitoumuksia.
– pitkässä juoksussa matalasta aloittamis-/harrastuskynnyksestä hyötyy myös golfliitto ja koko golftoimiala.Suomen nykyisistä kentistä ainakin 15-20 kpl voisi mainiosti profiloitua perustason pay&play gf-kentiksi jonne kuka tahansa on tervetullut:
– kokeilemaan pelaamista lyhyen briiffauksen ja perehdyttämisen jälkeen
– mitään sitoutumisia ei tarvita eikä niitä edes kysellä
– pelkkä edullinen kertamaksu (tai useamman kerran lipuke jne. jne.) oikeuttaisi pelaamaan kierroksen.
– siis pelaamaan tulee päästä pelkällä edullisella kertamaksulla.
– tottakai samoilla kentillä voi pelata myös seuran/liiton jäsenet.
– eikä mitään estettä olisi vaikka kentällä toimisi useita golfseuroja. Olivatpa ne sitten liiton jäseniä tai eivät.
– jokainen halukas voisi liittyä myös golfliiton jäseneksi (ja saisi jäsenmaksun myötä liiton tarjoamat edut sekä palvelut)
– kentillä tulisi olla pelivälineitä (mailoja sekä palloja jne.) tarjolla niille jotka eivät koe tarpeellisiksi edes omiin mailoihin.
– tottakai tarvitaan myös aktiivista opastusta kentille ohjaamaan toimintaa sekä pelaajia harrastuksen alkutaipaleilla.Toki meillä on jo muutamia kenttiä joille pääsee pelaamaan ilman GF-kokeita/suorituksia jne. Uskon että niille on oma asiakaskuntansa ja vastaava täysin sitoutumaton harrastaminen lisääntyy tulevaisuudessa.
– onhan meillä muutamia hyvin toimivia esimerkkejä asiakaslähtöisestä golfpalveluiden tarjonnasta.Kunhan golfalan kilpailu lisääntyy (ja palveluiden tarjonta toteutetaan/ymmärretään pelkkänä liiketoimintana) niin veikkaan että tarjontaa tulee lisää tälle asiakassegmentille. Juuri näin harrastaminen toteutuu markkinaehtoisesti monissa vanhoissa golfmaissa.
Tottakai lajin harrastus tulee aikaa myöten profiloitumaan myös toiseen suuntaan. Kysyntää ja maksukykyisiä asiakkaita löytyy myös kaikkein laadukkaimmille kentille. Toki niissäkin tulisi ymmärtää keskittyä paremmin ja tehokkaammin omaan kohderyhmään.
En näe Suomen golfissa minkäänlaista alennustilaa. Näen vain nuoret, keskeneräiset ja kehittymättömät markkinat. Mahdollisuuksi on vaikka kuinka paljon. Kunhan vaan ymmärretään ottaa mallia ulkomailta sekä ylittää liiketoiminta-ajattelulle täysin turhia/vieraita rajoitteita.
Kyllä se taloudellisesti on ollut alennustilassa jo jonkin aikaa. Onhan asiasta ollut uutisointia kenttäyhtiöiden osalta, jos et ole huomannut. Kenttiä aletaan paketoida ympäri Suomea.
Syyt ovat kuten aloituksessa mainitsin, hiipuva kiinnostus, korkea kustannustaso ja lyhyt kausi. Muillakin golfalan tekijöillä ei mene erityisen vahvasti, esimerkkinä nyt vaikka gogolf, jonka taloudellisen tuloksen näkee yksinkertaisella hakutoiminnolla.
Gofliittoa on arvostellut, lähinnä pakkojäsenyyden osalta. Se on mielestäni mennyttä maailmaa, eikä tuota tavalliselle harrastajalle juuri mitään lisäarvoa. Jokainen tietää oman tasoituksensa ilman golfliittoakin. Kovasti pitävät meteliä Suomen kilpagolfista, joka ei liikuta tavallista harrastajaa mitenkään. He kuitenkin kustantavat melko pitkälle koko touhun, joten rahalle pitäisi saada myös vastinetta.
Siitä olen saamaa mieltä että tilanne ratkeaa kilpailun kautta, kyllä tuolla on muutama tekijä jolla menee taloudellisesti hyvin ja on melkein aina ruuhkaa. Otan esimerkkinä vaikka Paloheinä Golfin, ihan viikollakin on täynnä kaikenlaista harrastajaa, kaikista ikä- ja sukupuoliryhmistä. Tunnelma on rento ja välitön, vihreää korttia ei tarvita kentälle menemiseen (riittää että ryhmästä yhdellä on). Sijaintikin on ykkösluokkaa. Ostivat jokin aika sitten ison osan Kullo Golfin osakekannasta, eli investointejakin tehdään.
Hei
Auttaisiko golf kenttien ammattimainen johtaminen. Monella kentällä ulkopuoliselle jää vaikutelma, että isot päätökset on tehty aikoinaan talkoovoimin. Tämän jälkeen on palkattu puoli ammattilainen johtamaan kenttää, joka harrastaa golfia, mutta intohimo liiketoiminnan kehittämiseen on puuttunut.
Harrastajamäärien vähentyessä johtamisen taidot mitataan, toki osalla kentistä on aikaisempien johtajien päätökset taakkana.
Olen monesti miettinyt rakennusten käyttöastetta, miksi nämä ovat suurimman osan vuodesta käyttämättä.
Tagi on uutena kenttänä huomioinut paremmin rakennuksen käyttöasteen, miksi tätä ei ole muilla?
En myöskään ymmärrä, miksi velatonta osaketta ei voi lahjoittaa golfkentälle. Tämä kummallisuus on vähentänyt viime vuosina golf harrastuksen kiinnostavuutta sekä imagoa.
Työelämässä on kohta suurempi taakkana golfin harrastus kuin hyöty. Erilaiset kestävyysurheilulajit ovat nykyään CV:ssä paremmin arvostettuja kuin alhainen tasoitus. Tämä suuntaus tulee jatkumaan.
Auttaisiko golf kenttien ammattimainen johtaminen. Monella kentällä ulkopuoliselle jää vaikutelma, että isot päätökset on tehty aikoinaan talkoovoimin. Tämän jälkeen on palkattu puoli ammattilainen johtamaan kenttää, joka harrastaa golfia, mutta intohimo liiketoiminnan kehittämiseen on puuttunut.
Täysin samaa asiaa minäkin olen pohtinut kun täällä Etelä-Suomessa kierrän kenttiä. Olen huomannut että isossa osassa näkyy nimenomaan tuo talkootouhu ja ammattimainen ote puuttuu. Tarkkailen erityisesti henkilökunnan käytöstä, kuinka pelaajat huomioidaan ja käytännön asiat toimivat.
Tapiola Golf on erittäin hyvä esimerkki siitä kuinka rakennetaan uusi laadukas golfkenttä ja kaikki palvelut löytyy yhden katon alta. On muuten kenties tämän maan paras golfkohde, kun kokonaisuutta tarkastellaan. Muut kentät voisivat ottaa mallia.
Työelämässä on kohta suurempi taakkana golfin harrastus kuin hyöty. Erilaiset kestävyysurheilulajit ovat nykyään CV:ssä paremmin arvostettuja kuin alhainen tasoitus. Tämä suuntaus tulee jatkumaan.
Tuo onkin mielenkiintoinen näkökulma, en ole asiaa edes miettinyt (ei tarvetta). Joko ne työnanantajat pisteyttää eri harrastuksia, aika hullua touhua.:)
On muuten kenties tämän maan paras golfkohde, kun kokonaisuutta tarkastellaan.
Sijainti on toki erinomainen ja klubitalo hieno. Arvosana näille 10-. Kenttä ei kyllä omassa asteikossa saa kuin 7+, sen verran tylsä se on. Ja ne kerrat kun olen käynyt ei griinit tai väylätkään ole kehuja ansainneet. Mieluummin ajelen vaikka Nordcenteriin tai Linna Golfiin.
Uno: Auttaisiko golf kenttien ammattimainen johtaminen. Monella kentällä ulkopuoliselle jää vaikutelma, että isot päätökset on tehty aikoinaan talkoovoimin. Tämän jälkeen on palkattu puoli ammattilainen johtamaan kenttää, joka harrastaa golfia, mutta intohimo liiketoiminnan kehittämiseen on puuttunut.
En oikein allekirjoita tuota Unon näkemystä. Lähes kaikki golfkentät on rakennettu omistajavetoisesti, eli asialla on ollut aito omistaja. Aika, kun ry rakensi talkoovoimin kenttiä on ollut ymmärtääkseni historiaa jo pitkään.
Liiketoimintaa voitaisiin kyllä kehittää, mutta on hyvä muistaa, että oy-golfkenttä on ensisijaisesti osakkaiden omaa pelaamista varten. Siltä näkökulmalta ulkopuolisesta saattaa tuntua, että liiketoimintaa ei kehitetä – ei ainakaan ulkopuolisten toivomaan suuntaan. Minusta ongelma on pikemminkin se, että osakaskunnasta liian suuri osa on niitä, jotka eivät itse pelaa ja tällöin golfyhtiön ensisijainen tarkoitus voi unohtua.
Uno: En myöskään ymmärrä, miksi velatonta osaketta ei voi lahjoittaa golfkentälle. Tämä kummallisuus on vähentänyt viime vuosina golf harrastuksen kiinnostavuutta sekä imagoa.
Ei omien osakkeiden lunastaminen (edes ilmaiseksi) ole mitenkään kummallista. Ensiksikin monella golfyhtiöllä on velkaa, jolloin osakkaan pitäisi ensin maksaa velkaosuus pois. Toiseksi, jos yhtiö lunastaa omia osakkeitaan, muiden osuus kustannuksista on suurempi ja se merkitsee suurempia vuosivastikkeita. Miksi siis yhtiön pitäisi tukea niitä, jotka haluavat luopua osakkeestaan, kun pitäisi keskittyä niihin, jotka haluavat pitää osakkeensa.
Yksi erikoisuus ja mielestäni harrastajan kannalta ongelma on myös se että paikalliset kentät ovat ainakin jossain vaiheessa kilpailleet siitä kenellä on vaikein kenttä. Iso osa kentistä on tavalliselle keskivertoharrastajalle liian pitkiä tai vaikeita. Siihen vielä kun yhdistää yleensä melko mäkisen maaston ja sokkolyönnit, niin golfistakin saa entistä hankalamman lajin. Suurin osa kentistä on risukkoisia ja osittain tiheän metsän keskellä rakennettuja. Raffit pidetään ylipitkinä ja viheriöillä tavoitellaan jotain PGA-nopeuksia.
On oikeasti harmi että Vantaalla oleva kenttäprojekti ei edennyt toivotusti, etuysin testanneena voin kertoa että oli tasaista ja sopivan helppoa. Moni meidän ryhmästä pääsi kokeilemaan eaglea ensimmäistä kertaa ja oli innoissaan. Lajin pitäisi olla helppoa ja mukavaa, ei puuskuttamista ja pallon etsimistä ryteiköstä.
Eli kyllä kenttäsuunnittelulla on mielestäni hankaloitettu harrastuksen miellekkyyttä. Suurin osa harrastajista ei ikinä kilpaile, vaan hakee lajista jotain ihan muuta. Tuonkin pitäisi golfliiton jo pikkuhiljaa sisäistää, nyt on kilpailupuolta liikaa painotettu monissa kohdin.
Ihan noin kuriositeettina, olin eilen yhdellä pk-seudun kentistä ja tuli siinä sivussa seurattua tuollaista ”päivässä (muutamassa tunnissa) golfariksi” kurssia. Ei voi ihmetellä konseptia, osallistujat koskettivat golfmailaan selkeästi ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen paikallinen valmentaja näytti kuinka putataan ja jakoi osallistujille green cardit. Mitään ei kurssilaisilta vaadittu tai kysytty. Hinta 59 euroa.:)
Kukaan ei valvo kurssien sisältöä tai laatua. Ainoa hyötyjä on maksun saaja ja toiveena että edes pieni murto-osa sitten jatkaisi tuntien ottamista/liittyisi jäseneksi johonkin.
Swingikeisari: Iso osa kentistä on tavalliselle keskivertoharrastajalle liian pitkiä tai vaikeita. Siihen vielä kun yhdistää yleensä melko mäkisen maaston ja sokkolyönnit, niin golfistakin saa entistä hankalamman lajin. Suurin osa kentistä on risukkoisia ja osittain tiheän metsän keskellä rakennettuja. Raffit pidetään ylipitkinä ja viheriöillä tavoitellaan jotain PGA-nopeuksia.
Lähes kaikesta eri mieltä:
– kentät eivät ole keskivertoharrastajille liian vaikeita, kuin korkeintaan seniorinaisille. Miehet voivat siirtyä sinisille tai punaisille (tai vastaavat numeroina)
– aika harva kenttä on mäkisessä maastossa, vaan suurin osa on peltoa … lähin kenttä, mitä voi kutsua mäkiseksi pk-seudulla lienee Nordcenter Fream
– Risukkoisia ovat joo, jos pelaa avaa aina isoimmalla pyssyllä eikä draivi pysy sektorissa, mutta kenttä ei voi ratkaista pelaajan vääriä valintoja
– Raffit ovat aika ajoin liian pitkiä, mikä on osin kustannuskysymys, kun leikkuuta pyritään keskittämään väylille ja griineille
– PGA-nopeuksia – et taida olla tosissasi ?? Uskoisin vielä, jos vertaisit Links-kenttien kisanopeuksiin (stimpt 3m), mutta että PGA-nopeuksiin (stimpt 3,5-4m)?Käy nyt vaikka pelaamassa Kulloo ja Kotojärvi, niin kiipeilyä se on. Suurin osa Suomen kentistä on ns. markkinointitermein ”puistokenttiä” eli metsän keskelle rakennettuja. Tietysti jos golfautolla ajat joka paikkaan, niin ei niitä mäkiä noteeraa.
Raffeista oltiinkin samaa mieltä ja kyllä kentät on liian pitkiä keskivertoharrastajalle, eli esim. miespelaaja jonka keskiarvodraivi on siellä 200 metriä. Noista on ihan Trackman tilastoja, jos et usko.
Meille pitkälyöntisille (+250 metriä) tuo ei ole ongelma, mutta kyllä nämä Suomen erityispiirteet koskien golfkenttiä ja niiden suunnittelua hidastaa tavallisia harrastajia kehittymästä. Huono suunnittelu kun vielä yhdistetään kustannussäästöihin kentänhoidossa, niin kuka tuollaisia haluaa huvikseen pelata.
Kotojärvellä en ole käynyt 10 vuoteen, mutta Kulloota ei kyllä kovin mäkiseksi voi sanoa. Golf on kuitenkin urheilulaji edelleen ja saa kentällä 10m nousua olla, mikä ei normaalikuntoiselle ole ongelma.
Kentät eivät todellakaan ole suunniteltu vain pitkälyöntisille – sen vuoksi on kaikilla kentillä on 4-5 eripituista tiiboxia, joista jokainen mies löytää oikean mittaisen. Osa tosin yliarvioi taitonsa ja pelaa kenttää liian pitkänä – ei niinkään, ettei draivit olisi riittävän pitkiä, vaan pahasti vinossa.
Ei se kyllä keskivertoharrastajan syy ole että iso osa Suomen kentistä on suunniteltu ”kisakäyttöön”. On palkattu nimekkäitä arkkitehteja ja sitten ”signatureväyliksi” laitetaan reilusti yli 200 metrisiä par3 väyliä ja yli 400 metrisiä par4 väyliä. Niitä on rakennettu melkein joka puolelle. On siinä ”päivässä golfariksi” kurssilta valmistuneelta ihmettelemistä.:)
Tuo kiipeily sitten on mielipidekysymys, mutta kyllä valtaosa niitä välttelee, ne kun yhdistyy yleensä vielä sokkolyönteihin. Siihen vielä sitten se tosiasia että valtaosa raffeista on ylipitkiä, kun ei kenttäyhtiöillä ole varaa kunnon karheikkoleikkuriin, uutena noin 150 000 euroa.
Onneksi nyt on vielä joitakin ihan pelattavia kenttiä, joissa kentänhoitoon panostetaan. Nimiä en maitse, ettei tule porukkaa muualta ruuhkaksi asti. Yleiskuva on kuitenkin että Suomessa on kenttiä liikaa, väärässä paikassa ja huonosti hoidettu/suunniteltu.
Huh huh, kyllä on taas tullut keisarilta tarinaa tähän(kin) ketjuun…
P-P kirjoitti:
Kotojärvellä en ole käynyt 10 vuoteen, mutta Kulloota ei kyllä kovin mäkiseksi voi sanoa.
Itse asiassa Kullo Golfin kenttä on varsin mäkinen, jos moinen termi sallitaan. Ei varmaankaan kilpaile KeriGolfin kanssa samassa sarjassa, mutta pesee mennen tullen suurimman osan Uudenmaan kentistä.
Kotojärvi sen sijaan on semmoinen peruskenttä, jossa on muutama nousu ja lasku, ei sen ihmeempää. Toki mäkisempi kuin vaikkapa Vihti Golf tai Paloheinä.
Huh huh, kyllä on taas tullut keisarilta tarinaa tähän(kin) ketjuun…
Tervetuloa internetiin KL1, eikö olekin hieno keksintö? Kulloossa suurin osa pelaajista käyttää autoja, koska eivät yksinkertaisesti muuten jaksa. Yleisellä tasolla autojen käyttö on lisääntynyt ihan viime vuosina, myös nuorten pelaajien keskuudessa. Helppoutta haetaan ja siitä ollaan valmiita maksamaan.
Stadiin mahtuisi helposti toinen Paloheinä lisää, sen verran suosittu paikka. Se iso yhdeksikkö on mukavan helppo, lyön ensimmäisen par 4 väylän yhdellä päälle. Mukavahan se on eaglea putata.
Stadiin mahtuisi helposti toinen Paloheinä lisää, sen verran suosittu paikka. Se iso yhdeksikkö on mukavan helppo, lyön ensimmäisen par 4 väylän yhdellä päälle. Mukavahan se on eaglea putata.
Jos eagle on jokin tavoite, kannattaa pelata punaisilta tiipaikoilta (tai joillakin kentillä on väylän alussa aloittelijatee). Minusta tulos on aika vesittynyt, jos pelaakenttää lyhennettynä
Kulloossa suurin osa pelaajista käyttää autoja, koska eivät yksinkertaisesti muuten jaksa.
Höpö höpö. Yritä nyt edes joskus pysytellä kirjoituksissasi lähellä totuutta.
Sinähän se KL1 omissa maailmoissa olet. Sinun mukaasi kentillä ei ole taloudellisia ongelmia, kaikki ovat loistavassa kunnossa ja yksikään harrastaja ei voi lyödä avauksiaan pidemmälle kuin sinä.
Se että työnnät pääsi pensaaseen ja ummistat silmäsi, on sinun ongelmasi, ei muiden. Olet vain kateellinen keskiverto kansalainen, teitähän tässä maassa riittää.
-
JulkaisijaArtikkelit