-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfkenttiä käyneenä, tänä vuonna hieman alle 30 eri kenttää, en voi ihmettelemättä missä ovat ulkomaiset golfturistit ? Onko todella niin ettei ulkomaisia golfpelaajia yritetä lainkaan houkutella Suomen upeille kentille ? Itse uskon että 5-10% saadaan joka kentälle lisää, kun golftuotetta kehitetään ja ennenkaikkea myydään ulkomaalaisille.
Onko todella niin ettei ulkomaisia golfpelaajia yritetä lainkaan houkutella Suomen upeille kentille ?
Kyllä se taitaa niin olla, koska Suomessa golfyhtiöt eivät juurikaan markkinoi palvelujaan eivätkä harrasta asiakashankintaa. Monet eivät edes halua kentilleen asiakkaita. Uskomatonta – mutta edelleen totta.
Kyllä se taitaa niin olla, koska Suomessa golfyhtiöt eivät juurikaan markkinoi palvelujaan eivätkä harrasta asiakashankintaa. Monet eivät edes halua kentilleen asiakkaita. Uskomatonta – mutta edelleen totta.
Miksi hankkisi – pakkovastikkeet laskutetaan alkuvuodesta, rahat kilahtaa pääosin maaliskuussa ja loppuvuosi kulutellaan kerätyt rahat. Ei siinä ”asiakkaita” tarvita. Senlisäksi sehän tarkoittaisi töitä toimistohenkilökunnalle, eikä se ole kenenkään ”tehtäväkuvaukseen” sisällytetty..
Kun pakkovastikkeilla ratsastaminen alkaa pikku hiljaa tulla yhä vaikeammaksi pelaavien osakkaiden rivien harvetessa ja vuokrapelioikeuksien hintojen pudotessa osakkaiden sietorajan alittavalle tasolle alkaa täälläkin muutoksen aika. Golfyhtiöiden on ryhdyttävä aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti kehittämään tuotetarjontaansa ja markkinoimaan sitä erilaisille asiakaspotentiaaleille – mukaanluettuina myös ulkomaiset golfaavat turistit.
Kyllä se taitaa niin olla, koska Suomessa golfyhtiöt eivät juurikaan markkinoi palvelujaan eivätkä harrasta asiakashankintaa. Monet eivät edes halua kentilleen asiakkaita.
Ei kannata yleistää.
Meillä yritystapahtumia markkinoidaan ja myydään lähes kiihtyvään tahtiin, mikä miellyttää erityisesti niitä osakkaita, jotka eivät juurikaan pelaa. Vastikkeen nostopaineethan pienenevät jokaisen myydyn tapahtuman myötä.
Mitä tulee gf-pelaajiin, niin heitä ei juurikaan näe sellaisilla kentillä, joilla pelilippuja on käytössä, kuten vaikkapa meillä. Toisaalta meillä pääsee osakkaan/pelioikeutetun kanssa pelaamaan varsin kohtuullisella maksulla, joten aina ei tarvitse edes pelilippua metsästää, hyvä verkostoituminen riittää…
Mitä tulee otsikon aiheeseen, niin joskus menneisyydessä japanilaiset kävivät täällä Suomessa pelaamassa, koska siellä päin pelaaminen on aivan julmetun kallista. Muutoin on pikkaisen turha puhua Suomeen suuntautuvasta golfmatkailusta, koska naapurimaissa kentät ovat paljon paremmassa kunnossa lähes ympäri vuoden ja hintatasokin keskimäärin huokeampi. Henkilökohtaisesti ihmettelen koko keskustelunavausta.
…kun golftuotetta kehitetään ja ennenkaikkea myydään ulkomaalaisille.
Matkailu Suomeen taitaa olla todellisuudessa varsin vähäistä ja kausiluonteista muutenkin, golfmatkailu myös. Ulkomaiden kävijöille
vaihtoehtoja on monia, eikä lopuksi maan korkeahko hintataso ja lyhyt kausi verrattuna Keski-Eurooppaan ole etu.Teoriassa matkailun mainonnassa golf voisi kenties olla esillä erilaisien hotelli-ym. pakettien osana, mutta näkyvyydellä ja mainonnalla on aina oma hintansa.
Maksajan löytäminen voi olla vaikeaa suhteessa kuluihin.
Olisiko siitä vastaavaa hyötyä ?Mielenkiintoisia kommentteja, se luulo että golfkentillä menee taloudellisesti huonosti on siis ilmeisesti väärä. Ei kannata yrittää saada turisteja kun … on niin vaikeaa.
a. kenttien kunto ja palveluiden taso, on minusta melko hyvää jo nyt ja jos kassaan tulee esim. 4-8% enemmän tuottoja niin eikä se helpota kustannusrakennetta ?
b. usein liiketaloudessa on tärkeää saada hieman enemmän rahaa, onko golfkenttä tästä poikkeus ? onko niin että hanskat on monen kentän ohella jo nyt heitetty menemään
c. jos talvimatkailussa olisi ajateltu ettei Suomessa ole mäkiä ja rinteet ovat vähintäinkin liian lyhyitä, ei käytännössä Suomessa olisi Levi, Ylläs tai Ruka lähelläkään siinä laajuudessa kuin NYT.
d. Suomen kausi on lyhyempi mutta a. ei sellaisia helteitä kuin Etelä Euroopassa b. oheispalveluitapaljon c. toimiva infrastruktuuri d. täällä liikkuu jo golfaavia turisteja/ mutta ei golffaamassa e. Suomalaisten kenttien taso on hyvinkin riittävä, mitä on kuullut kommentteja ulkomaisilta kilpapelaajilta. f. ja kun otetaan hieman asiakaskeskeisempi ote paranee kenttien palvelu myös meille suomalaisille.Matkailu Suomeen taitaa olla todellisuudessa varsin vähäistä
Riippuu mihin vertaa. Barcelonassa käy 10 miljoonaa turistia vuosittain, joten siitä jäämme jälkeen, mutta:
’Ulkomaalaiset matkaajat tekivät Suomeen viime vuonna 7,7 miljoonaa matkaa, mikä tarkoitti kahden prosentin kasvua edellisvuodesta.
Suomeen tehtiin yli kolme miljoonaa päivämatkaa ja yli neljä ja puoli miljoonaa yön yli kestävää matkaa. TAK Oy:n toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin yli 19 000:tta ulkomaista matkailijaa.
Venäläiset ovat Suomen suurin ulkomaalainen matkaajaryhmä. Kovassa nousussa on myös kiinalaisturistien määrä.
Ulkomaalaiset matkaajat myös käyttivät aiempaa enemmän rahaa Suomessa. Viime vuonna turistit käyttivät ostoksiin ja palveluihin 2,5 miljardia euroa. Summa on 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2015.’
Kyllä tuohon mahtuu jokunen golffarikin, mutta pääasiallisesti turistit tulevat Suomeen aivan muiden asioiden houkuttelemana.
Luin juuri Ruotsin golfliiton raportin vuodelta 2016, kyllä suomalaiset ovat täysin unohtaneet turistit siis aivan täysin !!
https://www.golf.se/globalassets/golf-i-sverige/faktabroschyrer/golfen-i-siffror-2016.pdf
Ei kannata yrittää saada turisteja kun … on niin vaikeaa.
Sepä se, pitäisi kehitellä houkuttelevia asiakaspalveluja – ja markkinoidakin…..
P.S. Golfaamisen osalta Suomi ei ole sen kalliimpi maa kuin mikään muukaan. Taitaa olla jopa edullisempaa kuin mm. monella kentällä Espanjassa.
Luin juuri Ruotsin golfliiton raportin vuodelta 2016, kyllä suomalaiset ovat täysin unohtaneet turistit siis aivan täysin !!
No, siitä vain Kyllönen rakentamaan golfturismista bisnestä! Jos kerran Ruotsissa golfturistit tuovat maahan 1,9 miljardia kruunua, niin kyllä Suomessakin pitäisi saada euroina 100 miljoonaa kasaan!
Jaa mutta, Ruotsissa pelikausi kestää ympäri vuoden, siellä on enemmän kenttiä, siellä on paljon enemmän huippukenttiä, paljon enemmän valinnanvaraa myös hintojen suhteen, ja se perskeles on vielä lähempänä Manner-Eurooppaa kuin Suomi!
Noooo, kyllä nämä pikkuseikat taitava markkinahenkilö naamioi ja saa Suomen kuulostamaan Ruotsia verrattomasti paremmalta ja edullisemmalta paikalta tulla pelaamaan golfia 😀
Turistit Tuppukylään!
P.S. Golfaamisen osalta Suomi ei ole sen kalliimpi maa kuin mikään muukaan. Taitaa olla jopa edullisempaa kuin mm. monella kentällä Espanjassa.
Voi olla, mutta se muu eläminen onkin sitten pirun paljon kalliimpaa kuin vaikkapa Espanjassa…
Jaa mutta, Ruotsissa pelikausi kestää ympäri vuoden, siellä on enemmän kenttiä, siellä on paljon enemmän huippukenttiä, paljon enemmän valinnanvaraa myös hintojen suhteen, ja se perskeles on vielä lähempänä Manner-Eurooppaa kuin Suomi!
Tottakai kilpailutilanne on hiukan haastava, mutta ei niin mahdoton, etteikö jotain kannattaisi tehdä, jos halua asiakashankintaan on. Esimerkiksi Suomeen tulee muista syistä kuin golf sellaisia turisteja, jotka harrastavat golfia, ja ovat potentiaalisia pelaamaankin kun täällä ovat. Heille pitäisi vaan tehdä asia mahdollisimman helpoksi. Erilaista täällä Etelä-Eurooppaan verrattuna ovat mm. touko-heinäkuun valoisat illat.
Tiedetään kuitenkin, että 1) on kenttiä, jotka eivät edelleenkään halua asiakkaita viemään pelioikeutetuilta peliaikoja ja 2) vapaita peliaikoja pitäisi tuotteistaa ja markkinoida – ja 3) ruotsalaiset pirut osaavat ja haluavat sellaistakin työtä tehdä.
Erilaista täällä Etelä-Eurooppaan verrattuna ovat mm. touko-heinäkuun valoisat illat.
Tuo valoisuus onkin seikka, joka turisteja tänne houkutteleekin sankoin joukoin. Valitettavasti vain meidän kenttämme ovat tuohon valoisimpaan aikaan usein vielä kovin keskinkertaisessa kunnossa, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa ne ovat priimakunnossa ja valoakin riittää likimain saman verran. Toisaalta keskiyön golf jossain päin Pohjois-Suomea on sellainen myyntivaltti, että sitä todellakin kannattaisi markkinoida.
Tiedetään kuitenkin, että 1) on kenttiä, jotka eivät edelleenkään halua asiakkaita viemään pelioikeutetuilta peliaikoja ja 2) vapaita peliaikoja pitäisi tuotteistaa ja markkinoida – ja 3) ruotsalaiset pirut osaavat ja haluavat sellaistakin työtä tehdä.
Tästä tismalleen samaa mieltä.
pskyllonen
se luulo että golfkentillä menee taloudellisesti huonosti on siis ilmeisesti väärä.Kyllä.
kenttien kunto ja palveluiden taso, on minusta melko hyvää jo nyt
Kyllä. Suora seuraus siitä, että golfkentillä on mennyt taloudellisesti hyvin.
jos kassaan tulee esim. 4-8% enemmän tuottoja niin eikä se helpota kustannusrakennetta ?
Ei kassaan tule yhtään enempää, kuin ennenkään. Vastikkeet vain alenevat yhden kahden greenfeen verran ja kentän ruuhkaisuus kasvaa. Onko se pelaavalle osakkeenomistajalle sen väärti? Ei tukkoisella kentällä pelaaminen ole kenellekään hauska kokemus. Tilaa on keväisin ja syksyisin, mutta tuskin pelaaminen kevään kylmässä kelissä tai syksyn koleassa sateisessa säässä ulkomaisia turisteja kiinnostaa, vaikka kuinka heitä houkuttelisimme.
Sijoittajaosakkaalle golfosakkeet ovat olleet kieltämättä huono bisnes ja tappiolla vuokraaminen karvas pala kenelle tahansa. Kuitenkin osakekenttien vastikevelvollisuudesta johtuen itse kenttäyhtiöillä on mennyt hyvin. Meneekö jatkossa, se on toinen juttu. Pitääkö vastikevelvolliset armahtaa tai tuleeko ’vallankumous’, on toinen juttu. Myös p&p -kentät ovat asia erikseen.
No sittenhän maassa on kaikki hyvin.
No ei ihan !
Kun katsoin kaksikymmentä toimivaa golf kenttää, ei talous kyllä näytä hyvältä enemmänkin heikolta varsinkin kun tarkastelujaksona on 5 vuoden liikevaihto ja tulos. Lisäksi omakohtainen käynti golfkentillä tuo esiin että monella kentällä on kerääntymässä kiinteistön korjausvelkaa rakennusten vanhenemisesta johtuen. Joukossa on mukana kansainvälisestikin arvostettuja kenttiä sekä profiililtaan tavanomaisia harrrastajakenttiä.
Ymmärrän kyllä että joku pelkää että nyt omalla kentällä tulee ruuhkaa mutta tuo on kyllä harhaa. Suomessa kenttien käyttöaste on varsin alhainen, sen osoittaa mm. aikaisemmat tutkimukset sekä omakohtainen kokemus tänä vuonna n. 30 eri kentällä. Tarkoitus tuolla otsikolla oli tuoda esille golfkentille miten voisi paikata taloutta ja muuttaa toimintaa palvelukeskeiseen suuntaan. Voidaan toki ajatella että mukava pelata avoimella kentällä missä kukaan ei ole edessä eikä takana, sehän on vain omasta kukkarosta kiinni.kenttien kunto ja palveluiden taso, on minusta melko hyvää jo nyt
omakohtainen käynti golfkentillä tuo esiin että monella kentällä on kerääntymässä kiinteistön korjausvelkaa rakennusten vanhenemisesta johtuen … Joukossa on mukana kansainvälisestikin arvostettuja kenttiä
Siis kentät pidetään kunnossa, mutta rakennukset ränsistyvät … mukana kansainvälisestikin arvostettuja kenttiä?
Viimeisimmässä Manner-Euroopan kenttiä koskevassa rankingissa vain Kytäjä ja Linna olivat Suomen kentistä sadan parhaan joukossa. Rakennukset vanhenevat kyllä, mutta merkittävää korjausvelkaa tai ränsistymistä en ole itse käynneilläni havainnut.
GolfDigestin vuonna 2016 tekemässä rankingissa Pohjoismaiden sadan parhaan kentän listalle Suomen kentistä pääsivät Kytäjän molemmat kentät, Linna, Vierumäki Cooke, Tapiola, Vuosaari, Nordcenter Fream, Ruuhikoski ja Paltamo. Arvioinnissa ei huomioitu klubirakennusta, pukuhuonetiloja, harjoitusolosuhteita eikä ravintolapalveluita. Millä näistä kentistä omakohtainen käyntisi on tuonut mainitsemasi ongelman esiin?
Suomessa kenttien käyttöaste on varsin alhainen, sen osoittaa mm. aikaisemmat tutkimukset sekä omakohtainen kokemus tänä vuonna n. 30 eri kentällä.
Suomeen verrattuna Ruotsissa oli 2015 karkeasti kolminketainen määrä sekä golfareita että kenttiä, mutta kierroksia tehtiin vain kaksinkertainen määrä*. Suomen kenttien täyttöaste on siis huomattavasti Ruotsin kenttien täyttöastetta suurempi. Hyvä Ruotsi!?
*)Tarkennus/Korjaus: Suomen Golfliiton 131 jäsenseuran kentillä pelattiin vuoden 2015 aikana yhteensä noin 3,1 miljoonaa kierrosta vieraat mukaan lukien (lähde Golf.fi). Samana vuonna Ruotsin golfliiton 462 jäsenseuran kentillä pelattiin noin 6,5 miljoonaa kierrosta (lähde Golf.se).
Aiemmin oletin, että 6,5 miljoonaan sisältyy myös vierailijat. Uusi tulkintani on se, että vierailijat eivät sisälly 6,5 miljoonaan perustuen myöhemmin Golf.se:n sivuilta löytämääni buukkaustilastoon. Sen mukaan Ruotsissa oli tehty 8,9 miljoonaa kierrosvarausta 1.1. – 30.9.2015. Se lienee aiempaa oikeampi arvio Ruotsin kierroksista.Suhteet SE/FI: jäsenille 477000/143000 = 3,3, klubeille 462/131 = 3,5, kierroksille 6,5/3,1 = 2,1.pskyllonen kirjoitti:
Suomessa kenttien käyttöaste on varsin alhainen
Alhainen verrattuna mihin?
Haluaako pskyllonen selittää?
P.S. Koska mitä ilmeisimmin ko. nimimerkin sukunimi on Kyllönen, niin miksi kummassa nimimerkin pitää olla kyllonen? Golfpisteen Forumin nimimerkissä voi käyttää ihan kaikkia skandinaavisia kirjaimia.
PG hyvä korjaus koska huomasin saman asian tuosta Ruotsin kierrosmäärästä.
Keskustelun aihe oli tuoda esille mahdollisuus lisätä golfkentän tuloja golfmatkailua kehittämällä. Mielenkiintoisia kommentteja ja vastasi hyvin golfkentältä kuuluneita kommentteja. Moni on havainnut saman että voisi olla ” ihan hyvä matkailutuote, golfmatkailu” mutta samalla että se toisi mahdollisesti haasteita.
Käyttöasteesta lyhyesti, golf ja muukin rakennettu vapaa-ajan harrastustilan olleessa kyseessä 45% käyttöaste ei riitä juuri minkään investoinnin perustaksi. Mikäli näin olisi että se hyvin riittäisi niin silloin golfkenttäbusiness- malli olisi todella hyvä ja eikun kenttiä rakentamaan. Oletan ettei yhdenkään golfkentän rahoitusmalli(osakaskenttä) ole niin alustavasti muodostettu. Golfkenttien taloudelliset ongelmat useasti ovat muodostuneet siitä ettei kaikkia golfosakkeita ole myyty tai on muodostettu sellaisia osakesarjoja tai ehtoja joissa vastiketta ei tarvitse maksaa(passiiviset osakkeet).
Käyttöasteesta vielä, Ruotsissa tuo 2,4 miljoonaa vierailijakierrosta tasoittaa lähtökohtaisesti melko paljon taloutta. Oletettavasti että vierailijat maksavat greenfeen joka on vähintään kierroksen omakustannushinta+kate arvoinen. Toki tähän lukuun sisältyy paljon kenttiä jossa ei ole paljon greenfeen maksajia ja kenttiä joissa se on tärkeä.
Eli käyttöasteen purkaminen a. osakkaat b. vierailijat on oleellinen merkitys talouteen ja varsinkin jos passiiviisia/ei maksavia osakkaita.Matkailusta Suomessa ” Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu jatkui edelleen Suomen majoitusliikkeissä, 11,6 prosenttia viime vuodesta. ( lähde Tilastokeskus). Ja lisäksi kansainväliset tutkimukset golfturismin kasvusta (ilman että kukaan tekee Suomessa mitään) kasvaa eri lähteiden mukaan 5-10 %. Miksi tätä asiaa Suomessa ei hyödynnettäisi ?
KL 1 = ilmeisesti nimimerkki ? 🙂 en ainakaan tunne ketään jonka nimi olisi noin hieno.
Edellisen viestini korjaus perustui tähän raporttiin:
http://www.golf.se/contentassets/dd4074f8a91a4b378b594f9aed6af8d8/bokningstransaktioner-i-git-jan-sep-2016.pdfValitettavasti minulta jäi huomaamatta kaksi tärkeää virkettä:
1. ’I transaktionsstatistiken ingår alla ny-, om- och avbokningar som …’
2. ’Antalet faktisk genomförda/spelade ronder redovisas i annan rapport.’Bokingstransaktioner i GIT (=Golfens IT-system) sisältää uusien varausten lisäksi myös peruutetut ja uudelleen tehdyt varaukset palvellen siten vain itse IT -varaussysteemiä. Todelliset pelatut kierrokset selviävät toisesta raportista, kuten tuossa jälkimmäisessä virkkeessä kerrotaan.
Toisella raportilla tarkoitettaneen alla olevan linkin takaa löytyvää raporttia. Sen yhteenvedossa sanotaan:
Sammanfattning bokingsstatistik
• Antalet ronder ökade 2016 med 232 200 ronder (+ 4 %).
• På nio månader har det genomförts 6,4 miljoner ronder, vilket är nytt rekord.
• Totalt 376 830 golfare hade bokat minst en starttid.
• I snitt spelade golfarna 15,4 ronder, en ökning från 14,7 förra året.
• Gästspelet (greenfee) svarar för 33 % av alla bokningar.
• 300 700 golfare spelade minst en gästrond medan 292 200 spelade minst en rond på hemmabanan.
http://www.golf.se/golfsverige/golfsverige-i-siffror/Siis yhdeksän kuukauden aikana (tammi-syys) 2016 oli tehty 6,4 miljoonaa kierrosta. (Ruotsin tammi-syyskuu lienee varsin vertailukelpoinen Suomen golfkaudelle huhti-marraskuu). Vieraspelaaminen (greenfee) vastasi 33% kaikista varauksista. Graafin mukaan varauksia oli tehty tuona ajankohtana 5 110 620. Tämän perusteella voidaan arvioida, että greenfee-kierroksia oli ollut 1,7 miljoonaa. (Tai 33% 6,4 miljoonasta eli 2,1 miljoonaa).
Epäselväksi jää, kuinka moni greenfee-pelaajista on ollut ulkomaan turisti. Suomen golfareiden 3,1 miljoonasta kierroksesta (2015) n. neljännes pelattiin vieraspelaajina. Jos näin myös Ruotsissa, niin tehdyistä (dokumentoiduista) kierroksista ulkomaalaisten osuudeksi jää 8% .
8% x (5,1-6,4 miljoonaa) = 0,4-0,5 miljoonaa eli 850-1100 ulkomaisten pelaajien tekemää kierrosta klubia kohti? Ihan uskottavaa, mutta onko se oikein?
Ruotsin golfliiton sivuilla olevat tiedot ovat mielestäni osittain ristiriitaiset ja runsaasta tilastoinnista huolimatta puutteelliset tai sitten en osaa lukea niitä oikein. Olisiko kenelläkään intoa, tietoa tai taitoa ja aikaa selvittää mikä on ollut todellinen ulkomaisten pelaajien kierrosmäärä Ruotsissa?
Käyttöasteesta lyhyesti, golf ja muukin rakennettu vapaa-ajan harrastustilan olleessa kyseessä 45% käyttöaste ei riitä juuri minkään investoinnin perustaksi.
Jos kurkistaa arkipäivisin tennis- ja sulkapallohalleihin, huomaa niiden kumisevan tyhjyyttään. Iltaisin ja viikonloppuisin sen sijaan on varsin täyttä. Käyttöaste saattaa monissa halleissa jäädä reilustikin alle 50%:n ja silti ne pysyvät pystyssä. Syy lienee hinnoittelussa, toisin sanoen prime time -ajat ovat kalliimpia ja tällä korkeammalla hinnalla halliyhtiö kompensoi vaatimattoman käyttöasteen.
Minun on vaikea nähdä suomalaista golfkenttää, jossa käyttöaste olisi hyvänäkään kesänä paljon yli 50%:n, ei niille arkipäiville yksinkertaisesti riitä pelaajia, koska suurin osa kansasta on päivisin töissä tai kiinni muissa askareissa.
KL 1 = ilmeisesti nimimerkki ? ? en ainakaan tunne ketään jonka nimi olisi noin hieno.
En minäkään tunne ketään, jonka nimi olisi pskyllonen. Sekin lienee nimimerkki.
Huomasin, että Ruotsin golfturismista vuodelta 2014 löytyy faktaa täältä:
http://www.svenskgolf.se/artiklar/banor-och-resor/20150420/sverige-hett-golfresmal/Härifrån kommer de utländska besökarna:
1) Danmark 15 337
2) Norge 14 160
3) Finland 1 044
4) Tyskland 241
5) Schweiz 107
6) Storbritannien 102
7) Nederländerna 75
8) USA 73
9) Frankrike 57
10) Spanien 55
Totalt registrerades 31 509 utländska golfare i SverigeNäin ollen muista maista kuin Tanskasta ja Norjasta tuli 2012 golfaria.
Rapporten visar också att en dansk besökare spenderar cirka 2 500 kronor om dagen medan norrmännen gör av med 2 900 kronor per dag. Totalt genererar golfturismen från Danmark 130 miljoner kronor och den norska hela 180 miljoner.
Eli tanskalainen golfari kulutti Ruotsin reissullaan 2500 kr/pv ja 15337 tanskalaista golfaria yhteensä 130 miljoonaa kr. Vastaavasti 14160 norjalaista 2900 kr/pv/golfari, yhteensä 180miljoonaa kr. Norjalaiset viipyivät Ruotsissa siis keskimäärin 4,4 päivää ja tanskalaiset 3,4 päivää.
Jos oletetaan, että muista maista tulleet golfarit viipyivät Ruotsissa 4 päivää ja kuluttivat 2500 kr/pv, heidän pottinsa Ruotsille oli 20 miljoonaa kr. Kaikki 31509 ulkomaista golfaria toivat siis Ruotsiin 330 miljoonaa kruunua = 35 miljoonaa euroa.
Kuinka paljon tuosta summasta jäi Ruotsin golfklubeille?
Jos jokainen golfari pelasi 3 kierrosta ja jätti klubille 80 €/kierros, saadaan summaksi 7,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 16000 €/klubi. Se on noin 2% suomalaisen 18r kentän hoitokustannuksista ja 10 € pelioikeutta kohti kotiseurassani.
Tämän tarkastelun nojalla ulkomaalaiset pelasivat v. 2014 Ruotsissa 95 000 kierrosta, joista norjalaisten ja tanskalaisten osuus oli 89000 ja muiden maiden 6000. Kierroksia keskimäärin 200/klubi.
Strömstad GK:ssa ulkomaiset turistit pelasivat eniten, peräti 4 431 kierrosta. Korkeasesongin aikana 19.6.-20.8. greenfee oli siellä viime kesänä 500 kr.
4431 x 500 kr = 2215500 kr =233 000 €.
Strömstadissa meni kuin Strömsjössä.P.S. Lisää aiheesta täällä:
http://www.svenskgolf.se/artiklar/folja/20121221/unik-svensk-satsning-pa-golfturism/Vuonna 2012 norjalaiset + tanskalaiset pelasivat Ruotsissa siis noin 75000 greenfeekierrosta. Jos tuo vuotta 2014 koskeva arvioni (89000 kierrosta) on oikea, on satsaus tuottanut mukavasti tulosta (75000->89000 kahdessa vuodessa). Todennäköisempänä pidän kuitenkin sitä, että mahdollinen kasvu on ollut maltillisempaa (ts. arvioni 3 kierrosta per golfari saattaa olla hieman yläkanttiin, olihan pelaajien oleskeluaika Ruotsissa keskimäärin vain 3 ½ – 4 ½ päivää).
http://www.svenskgolf.se/artiklar/folja/20121221/unik-svensk-satsning-pa-golfturism/
Unik svensk satsning på golfturism
Nu ska norrmän och danskar lockas till svenska golfbanor.Tillsammans med Visit Sweden och regionala förbund drar SGF igång en stor unik turistsatsning i grannländerna.Ensimmäinen vuosi, jolta odotettiin tuon panostuksen tuottavan tulosta, oli 2013. Tulos tanskalaisten osalta nähdään tämän sivun graafista: http://fokusoresund.com/se/2014/06/danska-golfare-invaderar-sverige/
Vähennystä edellisvuoteen verrattuna siis noin 3000 kierrosta.Kaikkien ulkomaalaisten tekemiä greenfeekierroksia oli v. 2013 yhteensä 66000. Katso täältä, sivu 26: http://partner.visitsweden.com/Global/Om%20oss/Arsredovisning/140414%20VisitSweden_%C3%85rs-h%C3%A5llbarhetsredovisning_low.pdf?epslanguage=sv
ja v. 2012 yhteensä 75000. Vähennystä 9000 kierrosta.Seuraavien vuosien kierroskehitystä ulkomaalaisia koskien en ole onnistunut selvittämään.
Luin juuri Ruotsin golfliiton raportin vuodelta 2016, kyllä suomalaiset ovat täysin unohtaneet turistit siis aivan täysin !!
Hyvä niin…?
Jos jokainen golfari pelasi 3 kierrosta ja jätti klubille 80 €/kierros, saadaan summaksi 7,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 16000 €/klubi. Se on noin 2% suomalaisen 18r kentän hoitokustannuksista ja 10 € pelioikeutta kohti kotiseurassani.
nämä ovat tietenkin bruttoeuroja, eikä myynti- ja markkinointikuluja ole otettu huomioon. Kummastelin eräällä golfklubilla, että mitä järkeä on käyttää markkinointiin 100k, kun greenfee-tulot ovat vain 80k ja lisäksi tulee oman porukan myyntityö. Minulle vastattiin, että ”täytyyhän golfklubilla olla yleistä näkyvyyttä”.
Tässä kuitenkin minusta ongelman ydin: markkinointi- ja myyntipanoksilla saadaan liian vähän aikaiseksi per kulutettu euro. Paras tulos saavutetaan, kun ei markkinoida lainkaan ja myydään vain kohdennetusti valituille yrityksille yritystapahtumia. Tähän lopputulokseen on suurin osa golfklubeista päätynyt.
-
JulkaisijaArtikkelit