Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Smash factor aivan paska – mikä avuksi?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pekka Pelimies kirjoitti: (8.11.2011 7:19:30)
ts kirjoitti: (8.11.2011 6:40:18)
Mä muuten väitän, että mailanpään nopeus ei vaikuta lyöntipituuteen pätkääkään. Ollanko tästä samaa mieltä?
Ollaan, koska parantamalla smash factoria pallon lähtönopeus kasvaa.
Niin mä arvelinkin, vaikka todellisuudessa väite on täysin järjetön, joskin totta. Siis lähinnä tuollaisen väitteen esittäminen on älytöntä, koska se on silloin irroitettu muusta sisällöstä. Sama juttu alkuperäisen väittämäsi kanssa, joka oli yhtä lailla älytön ja totta samaan aikaan. Mitään kehitykseen johtavaa pohdintaa noilla kummallakaan ei silti saa aikaiseksi.
Pekka Pelimies kirjoitti: (8.11.2011 7:19:30)
ts kirjoitti: (8.11.2011 6:40:18)
Mä muuten väitän, että mailanpään nopeus ei vaikuta lyöntipituuteen pätkääkään. Ollanko tästä samaa mieltä?
Ollaan, koska parantamalla smash factoria pallon lähtönopeus kasvaa.
Pekka Pelimies kirjoitti: (7.11.2011 6:51:11)
Väitän, että smash factor ei vaikuta lainkaan lyöntimittaan.
Tosin mulle kehitty tosta nyt varsin ylipääsemätön onglema, koska on todistettu aukottomasti, että kumpikaan asia, lavan nopeus ja smash ei vaikuta lyöntimittaan lainkaan. Ilmeisesti kyse on sitten kosmisesta säteilystä tai muusta hieman vaikeammin mitattavasta asiasta. Menenpä tuonne työmaalle tutkimaan jos siihen vastaus löytyisi.
ts kirjoitti: (8.11.2011 7:33:27)
Pekka Pelimies kirjoitti: (8.11.2011 7:19:30)
ts kirjoitti: (8.11.2011 6:40:18)
Mä muuten väitän, että mailanpään nopeus ei vaikuta lyöntipituuteen pätkääkään. Ollanko tästä samaa mieltä?
Ollaan, koska parantamalla smash factoria pallon lähtönopeus kasvaa.
Niin mä arvelinkin, vaikka todellisuudessa väite on täysin järjetön, joskin totta. Siis lähinnä tuollaisen väitteen esittäminen on älytöntä, koska se on silloin irroitettu muusta sisällöstä. Sama juttu alkuperäisen väittämäsi kanssa, joka oli yhtä lailla älytön ja totta samaan aikaan. Mitään kehitykseen johtavaa pohdintaa noilla kummallakaan ei silti saa aikaiseksi.
Osu ja uppos. Huomasit varmaan, että vastaukseni oli ristiriidassa ensin esittämäni väitteen kanssa, mutta Henkan esittämän ajatuksen mukainen.
Pointti on siinä, että smash factoria ei ole olemassa ennen smashiä. On empiirinen tai ehkä jopa teoreettinen peruste sille, että smash factor on hyvissä osumissa 1.4 – 1.5, mutta kertoimen tai suhteen parantuminen on seurausta osumatapahtumasta, jonka lähtöarvoihin vain voidaan vaikuttaa.
Jos väitetään, että pallon lähtönopeus on seurausta smash factorista, jota yritettäisiin parantaa, niin on kausaalisessa ketjussa hiukan epäjatkuvuuskohtia.
On täysin järjetöntä väittää, että lähtönopeuden ja mailanpään nopeuden suhde vaikuttaisi osumatapahtumaan, kun lyöntejä mitataan. Suhde muodostuu vasta, kun tapahtuma on sattunut ja siitä on tehty havainnot.
Edellisen vuoksi niiden syiden korjaaminen, jotka aiheuttaa pienen pallon lähtönopeuden ja siten matalan smash factorin arvon, parantaa myös pallon lähtönopeutta ja antaa korkeampia smash factorin arvoja.
Pekka Pelimies kirjoitti: (8.11.2011 8:09:59)
ts kirjoitti: (8.11.2011 7:33:27)
Pekka Pelimies kirjoitti: (8.11.2011 7:19:30)
ts kirjoitti: (8.11.2011 6:40:18)
Mä muuten väitän, että mailanpään nopeus ei vaikuta lyöntipituuteen pätkääkään. Ollanko tästä samaa mieltä?
Ollaan, koska parantamalla smash factoria pallon lähtönopeus kasvaa.
Niin mä arvelinkin, vaikka todellisuudessa väite on täysin järjetön, joskin totta. Siis lähinnä tuollaisen väitteen esittäminen on älytöntä, koska se on silloin irroitettu muusta sisällöstä. Sama juttu alkuperäisen väittämäsi kanssa, joka oli yhtä lailla älytön ja totta samaan aikaan. Mitään kehitykseen johtavaa pohdintaa noilla kummallakaan ei silti saa aikaiseksi.
Osu ja uppos. Huomasit varmaan, että vastaukseni oli ristiriidassa ensin esittämäni väitteen kanssa, mutta Henkan esittämän ajatuksen mukainen.
Pointti on siinä, että smash factoria ei ole olemassa ennen smashiä. On empiirinen tai ehkä jopa teoreettinen peruste sille, että smash factor on hyvissä osumissa 1.4 – 1.5, mutta kertoimen tai suhteen parantuminen on seurausta osumatapahtumasta, jonka lähtöarvoihin vain voidaan vaikuttaa.
Jos väitetään, että pallon lähtönopeus on seurausta smash factorista, jota yritettäisiin parantaa, niin on kausaalisessa ketjussa hiukan epäjatkuvuuskohtia.
On täysin järjetöntä väittää, että lähtönopeuden ja mailanpään nopeuden suhde vaikuttaisi osumatapahtumaan, kun lyöntejä mitataan. Suhde muodostuu vasta, kun tapahtuma on sattunut ja siitä on tehty havainnot.
Edellisen vuoksi niiden syiden korjaaminen, jotka aiheuttaa pienen pallon lähtönopeuden ja siten matalan smash factorin arvon, parantaa myös pallon lähtönopeutta ja antaa korkeampia smash factorin arvoja.
Eli alkuperäinen väitteesi oli täyttä puppua ja oikea olisi ollut, että smash factor on välillinen tuotos, jonka syntyyn vaikuttavat tietyt asiat. Sen muutos vaikuttaa aina osaltaan sitten myös lyöntipituuteen.
Ketjun avaajan kysymykseen tuolla ei ole mitään vaikutusta. Jos smash on huono kuten hän kertoo, pitää löytäöä keinot sen parantamiseen. Noista vaikuttavista asioista olennaisin on saada osuman takana oleva massa mahdollisimman hyvin samaan linjaan lavan kulkusuunnan ja pallon lähtösuunnan kanssa. Sen parantamiseksi taas ei ole ilman tarkempaa analyysia juurikaan keinoja, varsinkaan pelaajaa näkemättä.
Jossakin Smash factorista puhutaan suhdelukuna, mutta toisaalla sanotaan sen olevan hyötysuhde. Onko siis kieliopillisesti oikein sanoa että hyötysuhdetta kasvattamalla voidaan parantaa lähtönopeutta? ……Ja edelleen se ketjun aloittanut kaveri on apua vailla.
kysyjän ongelma on hieman insinöörimäinen. Kyllähän asia on niin, että kun opettelee paremman swingin niin kyllä se smash factorkin varmaan paranee, jos se siis huono on. Itse en näistä muuten ymmärrä, mutta keskimäärin on niin, että kun treenaa ja on kiinnostunut swingistä, niin tulostakin syntyy.
Valitettavasti on monille aikaa vievää hommaa tuo treenaaminen ja moni hakeekin pika helpotusta esim. välineistä. Tästähän ei kysyjän tapauksessa ollut kyse. Vinkkinä voisi sanoa, että hanki jostain joku pirun vaikea rauta 2 ja kun sillä sujuu, niin eiköhän se drivekin lennä.
duffeli kirjoitti: (8.11.2011 8:47:48)
Ja edelleen se ketjun aloittanut kaveri on apua vailla.Ja tulee olemaankin, ellei noudata ts:n melko selvää ohjetta viestin #54 lopussa.
duffeli kirjoitti: (8.11.2011 8:47:48)
Jossakin Smash factorista puhutaan suhdelukuna, mutta toisaalla sanotaan sen olevan hyötysuhde. Onko siis kieliopillisesti oikein sanoa että hyötysuhdetta kasvattamalla voidaan parantaa lähtönopeutta? ……Ja edelleen se ketjun aloittanut kaveri on apua vailla.Kuten sanoin aiemmin, ei apua voi antaa näkemättä, koska syitä voi olla monia. Osumat voivat olla sivussa tai lavan asennon ja liikesuunnan välinen ero iso, jolloin massaa osuman takana on kovin niukasti. Tukivoimapuolesta ei jaksa enää väitellä, mutta käsien sijainti lapaan nähden osumassa näyttää vahvasti olevan se kolmas iso muuttuja tuossa.
Käsien sijainti lapaan nähden liittyy todennäköisesti pitkälle juuri tuohon lavan liikesuuntaan noin mutu-pohjalta. Itsekään en jaksaisi tukivoimaväittelyä, mutta tukivoimakeskustelu olisi edelleen mielenkiintoista. Mitä enemmän Hogania katsoo, sen vakuutteneempi olen ukon poikkeuksellisesta tekniikasta. Kun release tapahtuu vasta reilusti pallon jälkeen on tilanteen oltava erilainen, kuin lavan ollessa ’vapaalennossa’ pallon kohdalla. Maalaisjärki ei vain hyväksy muuta.
Lyönnin pituuteen vaikuttavat asiathan ovat mailanpäännopeus, pallonlähtönopeus, spin ja launch angle eli mihin kulmaan pallo ammutaan.
Yleisin syy miksi smash factor on huono on lähes aina se että draiverilla ei lyödä ylöspäin vaan enemmänkin niin kuin rautamailalla (lapa on palloon osuessaan liikkumassa alaspäin) tämä johtaa siihen että palloon ei saada maksimaalista painetta ja lisäksi alaspäin liikkuva lapa aiheuttaa palloon enemmän backspin joka vähentää carrya (pallo lähtee nousemaan spinin vaikutuksesta ylöspäin) ja maahan osuessaan rulleja. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä että ei pyöritä kropasta tarkeeksi ja flipataan ranteilla pallo matkaan.
Tässä on pituuden kannalta ’täydellinen swingi’:
Tuossa näkee missä ranteiden pitäisi olla osumahetkellä. PGA pelaajista kannattaa ottaa mallia esimerkiksi Dustin Johnsonin asennosta osumassa.
Muutamia kertoja trackmaniin lyöneenä smash factor on ollut 1,42-1,50.
En nyt jaksanu selata noita kaikkia kommentteja läpi joten sori jos tulee toistoa. Smäshiin vaikuttaa eniten varsi, lapa ja pallo. Vaihtamalla oikean jäykkyiseen ja pituiseen varteen jossa kickpointit sekä torkki on kohdallaan (kyllä, vaatii syvällisempää tutkintaa kuin päätöstä liikkeiden stokki regu/stiffi varsien välillä) ja pehmeämpään/kovempaan palloon ja pelaajan tasolle sopivaan lapaan. Tietenkin svingi vaikuttaa smäshiin mutta välineillä voidaan smäshi nostaa huomattavasti korkeammaksi. Välineiden pitää tukea omaa svingitekniikkaa, että smäshi olisi mahdollisimman korkea. Vaikka muuttaisit tekniikan yössä täydelliseksi nii se smäshi saattaa pudota silti jos varsi on perus regu ja alat lyömää 115mph mailanpäännopeuksia
greeninone kirjoitti: (8.11.2011 18:36:26)
Lyönnin pituuteen vaikuttavat asiathan ovat mailanpäännopeus, pallonlähtönopeus, spin ja launch angle eli mihin kulmaan pallo ammutaan.Entäs se smash factor?
greeninone kirjoitti: (8.11.2011 18:36:26)
Lyönnin pituuteen vaikuttavat asiathan ovat mailanpäännopeus, pallonlähtönopeus, spin ja launch angle eli mihin kulmaan pallo ammutaan.Yleisin syy miksi smash factor on huono on lähes aina se että draiverilla ei lyödä ylöspäin vaan enemmänkin niin kuin rautamailalla (lapa on palloon osuessaan liikkumassa alaspäin) tämä johtaa siihen että palloon ei saada maksimaalista painetta ja lisäksi alaspäin liikkuva lapa aiheuttaa palloon enemmän backspin joka vähentää carrya (pallo lähtee nousemaan spinin vaikutuksesta ylöspäin) ja maahan osuessaan rulleja. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä että ei pyöritä kropasta tarkeeksi ja flipataan ranteilla pallo matkaan.
Tässä on pituuden kannalta ’täydellinen swingi’:
Tuossa näkee missä ranteiden pitäisi olla osumahetkellä. PGA pelaajista kannattaa ottaa mallia esimerkiksi Dustin Johnsonin asennosta osumassa.
Muutamia kertoja trackmaniin lyöneenä smash factor on ollut 1,42-1,50.
No tämä viesti on aika lähelle totuutta, mutta hieman puuttellinen. Pituuten vaikuttavat juuri nuo tekijät, mutta aina pitää ottaa myös huomioon missä kulmassa osumaan tullaan.
Yleisin syy ei ole huonoon SF se, että palloon tullaan alaspäin. PGA tourilla keskiarvo taitaa olla – 2 astetta. SF keskiarvo on 1,48. Huono SF on kuten aikaisemmin jo totesin ja muut viisaat myös, huonon osuman lisäksi liian leikkaava lyönti suhteessa lavanasentoon. Sekä se, että dynaaminen loft on liian suuri. Nämä siis raudoilla sekä puilla. Syitä näihin on monia, enkä niitä rupea lsitaamaan. Amatööreissä näistä lähes kaikki on kyllä alaspäin lyöjiä, mutta se ei pelkästään ole se syy.
Yleisesti ottaen alaspäin lyövän kannattaa pelata matalammalla kaarella, koska liian korkea lähtökulma vähentäisi SF, eli siis pallon lähtönopeutta suhteessa mailanpään nopeuteen. Samalla samainen kaveri tarvitsee enemmän spinniä, että pallo pysyy ilmassa. Se on kuitenkin kiistatta selvää, että drivelillä ylöspäin lyövä lyö palloa pidemälle samalla mailanpään nopeudella kuin alaspäin niin tekevä. Olettaen, että ne spinnit ja SF on kohdillaan.
Eli ylöspäin +5 vs. alaspäin -5 lyövän pallojen lähtönopeudessa ei ole kuin muutaman mph eroa jos heillä kummallakin on optimaalinen lähtökulma pallolle.
Muutamia vuosia laitteita työssä käyttäneenä voin tämän kokemuksesta kertoa.Tää on varmaan jääny datalta huomaamatta kun ei ole saatu vastausta. Minusta olisi kovin mukavaa jos viitsisit vastata, niin saataisiin aiheeseen vähän lihaa luiden ympärille. Itse kun olen kovin vähän noiden laitteiden toimintaan ehtinyt perehtyä, niin oikeesti kiinnostaa miten tuo tapahtuu?
ts kirjoitti: (7.11.2011 22:38:55)
data kirjoitti: (7.11.2011 22:12:12)
nickel kirjoitti: (7.11.2011 21:08:21)
Siinä kuvajaisen yläpuolella lukee, että lavan kärki kulkee 14% nopeammin kuin kanta. Siitähän se johtunee.This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel
2) the rotation of the club head during the downswingThe above information is from the TrackMan Newsletter
Tuosta kun vähän laskee, niin kohta 2 on merkittävämpi vaikutin. Eli sulkeva kierto.
Kerrotko data miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taaksse sijoittulla tutkayksiköllä?
Samalla voit kertoa miten paljon mittaudataa kertyy pari senttiä osuman moelmmin polin.
Samisa kirjoitti: (8.11.2011 22:06:12)
En nyt jaksanu selata noita kaikkia kommentteja läpi joten sori jos tulee toistoa. Smäshiin vaikuttaa eniten varsi, lapa ja pallo. Vaihtamalla oikean jäykkyiseen ja pituiseen varteen jossa kickpointit sekä torkki on kohdallaan (kyllä, vaatii syvällisempää tutkintaa kuin päätöstä liikkeiden stokki regu/stiffi varsien välillä) ja pehmeämpään/kovempaan palloon ja pelaajan tasolle sopivaan lapaan. Tietenkin svingi vaikuttaa smäshiin mutta välineillä voidaan smäshi nostaa huomattavasti korkeammaksi. Välineiden pitää tukea omaa svingitekniikkaa, että smäshi olisi mahdollisimman korkea. Vaikka muuttaisit tekniikan yössä täydelliseksi nii se smäshi saattaa pudota silti jos varsi on perus regu ja alat lyömää 115mph mailanpäännopeuksiaNo juu, mää näin omin silmin yhden heepon kun löi jopa naisten ajurilla täydet SF:t mittariin ja perään regulla ja sitten vielä taisi olla stiffikin.
Että kyllä se tekniikka taitaa olla se joka vaikuttaa aikas paljon myös. Jos se ei ole kunnossa, niin aivan sama millanen kombinaatio sulla on, niin et hyviä tuloksia saa.greeninone kirjoitti: (8.11.2011 18:36:26)
Lyönnin pituuteen vaikuttavat asiathan ovat mailanpäännopeus, pallonlähtönopeus, spin ja launch angle eli mihin kulmaan pallo ammutaan.
Jos pilkkua viilataa, niin myös tuuli, lämpötila jne 🙂
Sorry, oli pakko laittaa.
Jamasan mainiosta listasta unohtui tärkein.
Lyönnin pituus vaikuttaa selvästi smash factoriin. mitä pidemmät lyönnit sitä keskimäärin parempi sf:)…tätäkö varten mä tänne aamusesta kirjauduin?
Ts kysyi, miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taakse sijoitetulla tutkayksiköllä?
Voitaisiin ehkä sanoa paremmin, miten trackman kokee mailan facen liikkeen. Eiväthän ne taida väittääkään, että mittaisivat facea. Mailan liike tulee kamerasta ja pallon lähtö tutkalla. Näistä lukemista johdetaan sitten loput, mittauksissa saatujen tulosten pohjalta johdettujen laskentakaavojen avulla. Ilmeisesti pitävät paikkaansa kohtuullisen hyvin, kun lyönti on ns. peruskamaa. Eri analysaattoreiden paremmuusjärjestys muodostuu siis mittalaitteiden herkkyydestä ja ennenkaikkea softan kaavojen eroista. Hauskaa tietoa saa lyönnistä siinä vaiheessa, kun vetäisee kunnon gear effect kärkkärin tai kantapaukun. Tämä ei mene koneen jakeluun ja vaikka olisi softassa jotenkin huomioitukin, tarvisi käytetyn mailan MOI syöttää aina ennen lyöntiä aparaattin, jotta tuloksiin voisi luottaa. Ja jälleen kerran herää kysymys, tuottavatko eri tekniikoilla toteutetut lyönnit aina vastaavat tulokset, vai pitäisikö tracmanista olla erilinen Hogan versio:)duffeli kirjoitti: (9.11.2011 11:20:03)
Ts kysyi, miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taakse sijoitetulla tutkayksiköllä?
Voitaisiin ehkä sanoa paremmin, miten trackman kokee mailan facen liikkeen. Eiväthän ne taida väittääkään, että mittaisivat facea. Mailan liike tulee kamerasta ja pallon lähtö tutkalla. Näistä lukemista johdetaan sitten loput, mittauksissa saatujen tulosten pohjalta johdettujen laskentakaavojen avulla. Ilmeisesti pitävät paikkaansa kohtuullisen hyvin, kun lyönti on ns. peruskamaa. Eri analysaattoreiden paremmuusjärjestys muodostuu siis mittalaitteiden herkkyydestä ja ennenkaikkea softan kaavojen eroista. Hauskaa tietoa saa lyönnistä siinä vaiheessa, kun vetäisee kunnon gear effect kärkkärin tai kantapaukun. Tämä ei mene koneen jakeluun ja vaikka olisi softassa jotenkin huomioitukin, tarvisi käytetyn mailan MOI syöttää aina ennen lyöntiä aparaattin, jotta tuloksiin voisi luottaa. Ja jälleen kerran herää kysymys, tuottavatko eri tekniikoilla toteutetut lyönnit aina vastaavat tulokset, vai pitäisikö tracmanista olla erilinen Hogan versio:)Ei siinä kyllä kameraa ole lapaa träkkäämässä ja kaikki lavan liikkeet tulevat tutkan näkemän perusteella. Sitä voi sitten miettiä, että mtä tuo tutka oikeesti näkee.
Golfpallohan ei tiedä mitä tapahtuu ennen osumaa tai osuman jälkeen joten näillä asioilla ei itse pallonlennon kanssa ole mitään tekemistä. Toistettavuuden kannalta kylläkin. Trackman on täysin ylivertainen laite ja sen antamaan dataan voi luottaa kuin kallioon olettaen että laite on säädetty asiallisesti.
PS. Joskus on saanut nauraa kavereiden kanssa halpa simulaattoriin lyödessä kun samalta tuntuneiden lyöntien mitta on vaihdellut 80 metrin ja 400 metrin välillä.
TrackMan deduces the club face orientation (face angle and dynamic loft) from the 3 dimensional direction and speed of the clubhead, not only club path, and 3 dimensional launch of the ball incl. speed as well as the direct measured spin rate.
Comparing a target direction indicated in an image, e.g. by using a camera, with the ball direction determined by radar.
Näköjään pitäisi lukea itsensä lakimieheksi, ennen kuin voi tutustua pallopelin markkinointiaineistoihin. En ole koskaan nähnyt mitä kannen analysaattorin hienon ulkokuoren alla oikeasti on ja vipuunhan noista valmistajan teksteistä menee. Tuo e.g. jäi huomaamatta ja niin olisi vedonlyönnissä mennyt pullat.
greeninone kirjoitti: (9.11.2011 11:53:54)
Trackman on täysin ylivertainen laite ja sen antamaan dataan voi luottaa kuin kallioon olettaen että laite on säädetty asiallisesti.Kaikki ovat varmaan samaa mieltä noiden laitteiden hienoudesta, mutta kukaan ei ole vielä vastannut kysymykseeni. Duffeli kyllä hieman kierrellen.
Itse käytän Flightscopea päivittäin, mutta sattuneista syistä osaan suhtautua myös osaan asioista kriittisesti. Ja ihan jo maalaisjärjelläkin.
ts kirjoitti: (9.11.2011 12:16:33)
greeninone kirjoitti: (9.11.2011 11:53:54)
Trackman on täysin ylivertainen laite ja sen antamaan dataan voi luottaa kuin kallioon olettaen että laite on säädetty asiallisesti.Kaikki ovat varmaan samaa mieltä noiden laitteiden hienoudesta, mutta kukaan ei ole vielä vastannut kysymykseeni. Duffeli kyllä hieman kierrellen.
Itse käytän Flightscopea päivittäin, mutta sattuneista syistä osaan suhtautua myös osaan asioista kriittisesti. Ja ihan jo maalaisjärjelläkin.
Varmaankin pallon lennon kertoo Trackman aika lailla tarkasti, tai niin minulle on kerrottu. Mutta miten se pallo on matkaan saateltu, niin siitä varmaan rajallisesti.
Elikkä hyvin eri tekniikka, kuin monilla analysaattoreilla, jotka taas ottavat tiedot mailan lavan liikkeistä. Ja samalla lailla rajallista tietty siinäkin tieto siitä, mitä sille lavalle on tehty tai pyritty tekemään.ts kirjoitti: (9.11.2011 7:12:04)
Tää on varmaan jääny datalta huomaamatta kun ei ole saatu vastausta. Minusta olisi kovin mukavaa jos viitsisit vastata, niin saataisiin aiheeseen vähän lihaa luiden ympärille. Itse kun olen kovin vähän noiden laitteiden toimintaan ehtinyt perehtyä, niin oikeesti kiinnostaa miten tuo tapahtuu?ts kirjoitti: (7.11.2011 22:38:55)
data kirjoitti: (7.11.2011 22:12:12)
nickel kirjoitti: (7.11.2011 21:08:21)
Siinä kuvajaisen yläpuolella lukee, että lavan kärki kulkee 14% nopeammin kuin kanta. Siitähän se johtunee.This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel
2) the rotation of the club head during the downswingThe above information is from the TrackMan Newsletter
Tuosta kun vähän laskee, niin kohta 2 on merkittävämpi vaikutin. Eli sulkeva kierto.
Kerrotko data miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taaksse sijoittulla tutkayksiköllä?
Samalla voit kertoa miten paljon mittaudataa kertyy pari senttiä osuman moelmmin polin.
En tiedä mitä ajat takaa, mutta tuossa datan viestissä puhutaan laskemisesta (vrt. matematiikka, fysikka, geometria kinematiikka) , ei Trackmanin mittauksista.
Tuossa puhutaan Trackmanin toiminnasta:
’TrackMan™ always refers to the club head speed at the center of the club face, but because of around a ⅜ inch uncertainty of the location of the radar reflection point on the back of the club face, this leads to an accuracy of the club head speed measurement of the TrackMan™ of ±1 mph with reference to the center of the club face.’Dosto kirjoitti: (9.11.2011 15:07:25)
ts kirjoitti: (9.11.2011 12:16:33)
greeninone kirjoitti: (9.11.2011 11:53:54)
Trackman on täysin ylivertainen laite ja sen antamaan dataan voi luottaa kuin kallioon olettaen että laite on säädetty asiallisesti.Kaikki ovat varmaan samaa mieltä noiden laitteiden hienoudesta, mutta kukaan ei ole vielä vastannut kysymykseeni. Duffeli kyllä hieman kierrellen.
Itse käytän Flightscopea päivittäin, mutta sattuneista syistä osaan suhtautua myös osaan asioista kriittisesti. Ja ihan jo maalaisjärjelläkin.
Varmaankin pallon lennon kertoo Trackman aika lailla tarkasti, tai niin minulle on kerrottu. Mutta miten se pallo on matkaan saateltu, niin siitä varmaan rajallisesti.
Elikkä hyvin eri tekniikka, kuin monilla analysaattoreilla, jotka taas ottavat tiedot mailan lavan liikkeistä. Ja samalla lailla rajallista tietty siinäkin tieto siitä, mitä sille lavalle on tehty tai pyritty tekemään.Pyhässä yksinkertaisuudessaa juuri näin.
Tutkalla ei ole hajuakaan missä asennossa lapa on, se laskee sen pallon lähtökulmista. Jos sen sen näkisi niin näihin laitteisiin ei tarvitsisi erikseen merkitä lofteja ym.
Hyvä esimerkki on vaikka soketti. Kumpikin kone väittää lavan olleen ihan hitosti auki kun pallo lähtee oikealle, vaikka totuus on jotain aivan muuta.
Flight Scopen manuaalissakin muistaakseni lukee, että SF ollessa liian pieni on syy yleensä tekniikassa kuin mailassa… Suosittelevatkin keskittymään silloin siihen:)
Olen käyttänyt kumpaakin laitetta paljon. Pelkän tutkan käyttö ilman nopeuskameroita ym. ei kerro syitä ja seurauksia ollenkaan. Toki joskus voi säkällä osua oikeaan. -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Smash factor aivan paska – mikä avuksi?