-
JulkaisijaArtikkelit
-
Aikeissa on suorittaa seuratuomarikurssi, sääntökokeineen. Kokeessahan pitää vastata oikein 60 % kysymyksistä. Tämä tietysti kuulostaa prosenttina aika helpolta, mutta kun kokeen kysymyksien vaikeustasosta taas ei ole mitään tietoa, siitä ei nyt kannata sen suurempia johtopäätöksiä tehdä. Seuratuomarikokeen käyneet; Kuika vaikeana piditte kysymyksiä? Onko kyseessä monivalitakysymyksiä, vai saako kirjoittaa kunnon esseen? Saako kokeessa käyttää sääntökirjaa, tyyliin ’Fysiiikan kokeet’? Perussäännöt on varmaan sillä tasolla mitä jonkin verran kilpailevalla perusjampalla nyt yleensäkin on. Katselin noita Arto Teittisen sääntöexpert kysymyksiä ja kyllä ne pikaisella testillä pääsääntöisesti oli minusta aika selviä tapauksia.
Kokeen läpipääsyraja on nykyään 55 pistettä. Kokeessa on 20 monivalintatehtävää ja pisteitä saa siten, että tietämällä oikean vaihtoehdon saa 4 pistettä ja oikeasta sääntökohdasta (pääkohta riittää siis 1,13, 18 tms.).
Olen ehkä jäävi arvioimaan kokeen vaikeutta mutta rohkenisin sanoa, että tietämällä ihan perussäännöt niin 55 pistettä kyllä saa. Joukossa on pari hankalampaakin, mutta mitään pallon tangentiaalista osumista rajaan ei kysytä 😉
Timo Huvinen kirjoitti: (21.2.2016 10:37:34)
Kokeen läpipääsyraja on nykyään 55 pistettä. Kokeessa on 20 monivalintatehtävää ja pisteitä saa siten, että tietämällä oikean vaihtoehdon saa 4 pistettä ja oikeasta sääntökohdasta (pääkohta riittää siis 1,13, 18 tms.).Olen ehkä jäävi arvioimaan kokeen vaikeutta mutta rohkenisin sanoa, että tietämällä ihan perussäännöt niin 55 pistettä kyllä saa. Joukossa on pari hankalampaakin, mutta mitään pallon tangentiaalista osumista rajaan ei kysytä 😉
Itseä hirvittää ajatus että pistemäärää on entisestään pudotettu. Ennenkään ei tarvinnut osata kuin vesiestesääntö läpäistäkseen testin 🙂
Onko ollut puhetta siitä että nuo kokeet erotettaisiin toisistaan ja esim seuratuomaritasolla kysymykset pysyisivät perustilanteissa ja jatkoasteissa sitten tulisi mukaan tuota monimutkaisempaa materiaalia?
Kysymys lähinnä siksi että tuntuu perusasiossakin todella tällä perustasollakin olevan aika paljon vääriä käsityksiä.
Niin ja @Hippo… ei tuonne mennä ylittämään rimaa vaan koitetaan vetää täydet pisteet. Ei sielllä mitään niin hankalaa ole etteikö GP-opiston käynyt niitä ratkaisisi kun vielä saa kirjatkin olla mukana
Jos ei ole radikaalisti muuttunut, niin kuka tahansa pääsee varmasti läpi, joka on perussäännöt kuullut, osaa käyttää sääntökirjaa ja soveltaa sitä (= tunnistaa tilanteet ja pystyy lähtemään purkamaan ongelmaa oikeasta suunnasta).
Tavoitteeksi kannattaa asettaa vähintään 90 pistettä, mikä osoittaa jo vähän sääntöjen tuntemustakin. Niillä korvilla olevilla tuloksilla voi sitten jatkaa aluetuomarikoulutuksiinkin jos haluaa. Sielläkään ei vielä mitään ihmeellisiä kikkoja tarvita, vaan hyvät perustiedot, sääntökirjan hahmotus ja ongelmanratkaisukyky sekä silloin tällöin dekkareiden vilkaisu riittää.
Timo Huvinen kirjoitti: (21.2.2016 10:37:34)
Joukossa on pari hankalampaakin, mutta mitään pallon tangentiaalista osumista rajaan ei kysytä 😉No perhana, kun just tän minä olisin tiennyt 😉
Kiitos Timo, tämän uskottavampaa vastausta minun on vaikea kuvitella saavani, me nimittäin juuri tuossa tapahtumassa tapaamme 🙂
Timo Huvinen kirjoitti: (21.2.2016 10:37:34)
..pisteitä saa siten, että tietämällä oikean vaihtoehdon saa 4 pistettä ja oikeasta sääntökohdasta (pääkohta riittää siis 1,13, 18 tms.).)Eli siis sääntökirjaa apuna ei saa käyttää?
Kurssi on messujen ajankohtana ja KL väläytteli että suomenkielinen sääntökirjakin olisi silloin painomustetta tuoksuvana jukkaisuvalmis. Onko tästä mitään ajatusta, sattuuko niitä olemaan saatavilla?
-Hippo- kirjoitti: (21.2.2016 10:57:22)
Eli siis sääntökirjaa apuna ei saa käyttää?
Aaaa, tähän tulikin jo vastauksia. Eli siis saa.
Joo, koitetaan ettei perskarvat jää rimaan tuulessa heilumaan. Lupaan täällä sitten julkistaa pistemääräni 🙂
-Hippo- kirjoitti: (21.2.2016 10:57:22)
Eli siis sääntökirjaa apuna ei saa käyttää?Kurssi on messujen ajankohtana ja KL väläytteli että suomenkielinen sääntökirjakin olisi silloin painomustetta tuoksuvana jukkaisuvalmis. Onko tästä mitään ajatusta, sattuuko niitä olemaan saatavilla?
Kyllä saa käyttää sääntökirjaa ja deccarikirjaakin, jos katsoo tarpeelliseksi.
Timon vastauksesta oli jäänyt pois se, että oikeasta sääntökohdasta saa yhden pisteen.
20 x(4+1) = 100 pistettä.
Oikea vastaus siis 4 pistettä ja oikea pääsääntö 1 piste.
Pitäisin aika hölmönä sellaista tilannetta, että seura- ja aluetuomarikurssit pidettäisiin ilman uutta sääntökirjaa, joten eiköhän se suomennos sieltä ajoissa ulos putkahda.
Kiitos Kari tuosta typon korjaamisesta, tosiaan 1 pisteen saa oikeasta sääntökohdasta. Lisäksi unohdin vastata tuohon materiaaliin: kaikki painettu materiaali (sääntökirja, deccari, pikaoppaat etc.) ovat kokeessa sallittuja, mutta tietotekniset härpäkkeet ei (esim. tabletit).
Itse pidän ensimmäisen kurssin 5.3 Gumbölessa ja jos paino ei sössi, silloin mukanani on uudet suomenkieliset sääntökirjat.
KL kirjoitti: (21.2.2016 11:34:05)
Timon vastauksesta oli jäänyt pois se, että oikeasta sääntökohdasta saa yhden pisteen.
20 x(4+1) = 100 pistettä.
Oikea vastaus siis 4 pistettä ja oikea pääsääntö 1 piste.
Kyllä se sieltä pääteltävissä oli. Me molemmat kokelaat täällä kotona myös tuota hieman hieroglyfistä tekstin osaa analysoimme ja päädyimme tuohon samaan tulokseen. Epäilenpä että tuleva kouluttajamme tässä ovelasti esitti ensimmäisen testinsä, jolla hän testasi päättelykykytaitoamme 😉
Vielä vinkki, jos sallitaan:
Suosittelen etukäteen tutustumista sääntökirjaan. Kurssilla sitä kyllä selaillaan ja opetellaan teoksen logiikkaa ja käydään läpi sääntöjä, mutta asian sisäistämistä helpottaa jos sääntökirjaan on pääpiirteittäin tutustunut.
Tähän tutustumiseen kelpaa hyvin sääntöjen 2012-2015 painos.
Timon vastauksesta jäi pois maininta, että kokeen suorittamiseen on asetettu maksimiaika. Mitä helpommin kirjasta osaa löytää asioita, sitä paremmin ko. aika riittää.
Hyvä tarkennus Bogikoneelta, kokeeseen käytettävä aika max. 100 min.
-Hippo- kirjoitti: (21.2.2016 11:00:55)
Joo, koitetaan ettei perskarvat jää rimaan tuulessa heilumaan. Lupaan täällä sitten julkistaa pistemääräni 🙂Täyspäisenä (?…) henkilönä tuo koe ei tule tuottamaan sinulle tuskaa. Tervetuloa jo etukäteen tuomarikaartiin 😉
Harjoittelua voi sääntökirjan kanssa tehdä vaikkapa täällä.
Harjoittelua voi sääntökirjan kanssa tehdä vaikkapa täällä.
No minä kävin kokeilemassa. 15/18 intermediatesta ja 9/18 professionalista.. Nämä ilman sääntökirjaa tms apuja. Hiukan on tuuristakin kiinni mitä kysymyksiä tulee, intermediatessa mm kaksi burrowing animal kysymystä jotka menivät oikein.. ; )
Professionalissa jotkut kysymykset oli tilanteita joita ei ole ikinä tullut vastaan, ja ei todennäköisesti tulekkaan, esim kaksi caddietä kilpailijalla. Mutta aina oppii jotain kun näitä kokeilee. Esim. ankkurointi on kielletty vain downswingin osalta, backswingissä ok.
J_M kirjoitti: (21.2.2016 15:00:26)
Harjoittelua voi sääntökirjan kanssa tehdä vaikkapa täällä.
No minä kävin kokeilemassa. 15/18 intermediatesta ja 9/18 professionalista.. Nämä ilman sääntökirjaa tms apuja. Hiukan on tuuristakin kiinni mitä kysymyksiä tulee, intermediatessa mm kaksi burrowing animal kysymystä jotka menivät oikein.. ; )
Noissa kysymyksissä on myös tulkinnanvaraisuutta. Tuossa kun katselin yhtä settiä, niin tuli tämmöinen vastaan:
The side that has the honour on the first teeing ground is determined by the order of the draw.
TRUE
Sääntö kuitenkin on laajempi ja kuuluu näin:
The side that has the honour at the first teeing ground is determined by the order
of the draw. In the absence of a draw, the honour should be decided by lot.Jos siis tarkkoja ollaan, niin honööri ei aina määräydy arvontakaavion perusteella, koska sellaista ei mahdollisesti ole lainkaan. Yleensä noissa kysymyksissä ei kuitenkaan kannata ajatella liian mutkikkaasi, ja toisaalta testin tekemisen yhtenä isona tarkoituksena on antaa sen tekijälle lisäoppia.
Suosittelen.
J_M kirjoitti: (21.2.2016 15:00:26)
Harjoittelua voi sääntökirjan kanssa tehdä vaikkapa täällä.
…
Professionalissa jotkut kysymykset oli tilanteita joita ei ole ikinä tullut vastaan, ja ei todennäköisesti tulekkaan, esim kaksi caddietä kilpailijalla. Mutta aina oppii jotain kun näitä kokeilee. Esim. ankkurointi on kielletty vain downswingin osalta, backswingissä ok.
Kaksi caddietä on sallittua, mutta oleellista on että on vain yksi kerrallaan.
Mitä tulee ankkurointiin.
Tuo juontaa juurensa termin lyönti (stroke) määritelmään. Koska määritelmän mukaan lyönti alkaa vasta kun maila liikkuu eteenpäin, niin siksi ei ankkurointi ole kielletty backswingissä.14-1 b. Anchoring the Club
In making a stroke, the player must not anchor the club, either “directly” or by use of an “anchor point”.-Hippo- kirjoitti: (21.2.2016 11:00:55)
… Lupaan täällä sitten julkistaa pistemääräni 🙂Kannattaa miettiä tarkkaan tätä julkistamista. Ettei käy niin, että sunnuntaina, kesken iltapäiväunosten, kilahtaa puhelin: -Moi, me ollaan täällä Vanhan Peuran kasilla ja meillä on tällainen tilanne… Siinä sitten unenpöpperöisenä selvittelet, kuka löi minnekin ja millä seurauksin.
Kiistaton hyöty kortin hankkimisesta taas on, että säästät lyönnin tai kaksi pär kierros pelkästään säännöt tuntemalla. Ja peli nopeutuu, kun sanot kortin antamalla auktoriteetilla ihmettelevälle pelikaverille, että droppaat tuohon ja sitten LYÖT!
Menestystä kokeeseen!
Olen itse nuo kysymykset ottanut kertaalleen vastattavaksi ja perusasioitahan siellä onneksi on. Hieman oli aistittavissa samaa tuulta kuin aikonaan jääkiekkotuomareiden kokeissa(nytkin joka vuosi 80 – 100 kysymystä pakollisena kaikille), että kysyjä pyrkii sanajärjestyksellä, päätteiden käytöllä ja sanavalinnoilla vaikeuttamaan vastauksen antoa tai kääntämään asian ihan päälaelleen. Tällaisia tilanteita tuolla kentällä ei kuitenkaan tule, joissa sanajärjestys tai päätteen käyttö vaikuttaa tulkintaan. Onneksi kiekkopuolella on päästy tästä irti ja kiinni itse asiaan. Lukihäiriöiselle nuo tuollaiset kysymykset ovat mahdottomia.
Nälkä kasvaa syödessä. Eikö se niin ollut, että ne ketkä ei osaa pelata, niistä tulee tuomareita?
Aluetuomarikurssin käyneet: Onko se kuinka paljon vaikeampi kuin seuratuomarikoe ja mikä siinä on pisteraja? Kuulin tuossa että kysymykset olisi suurinpiirtein samoja, pisteraja vaan korkeampi?
Ja jäi sanomatta tuo pistemäärä seuratuomarkokeesta, vaikka sen lupasin. Se oli 86.
Kaikki tuomarit tekevät saman kokeen, pisteraja vain muuttuu. Aluetuomareilla se on muistaakseni 72. Liittotuomareiden tulee läpäistä tuo koe kerran kahdessa vuodessa ja raja on 88 tai 89.
Itse olen elänyt siinä käsityksessä, että koe on sama seura-, alue- ja liittotuomarikokeissa. Tuolla pistemäärällä ehdottomasti vain eteenpäin.
Ok. Kiitos. Pitää tässä nyt vähän kartuttaa kokemusta ja sitten pohtia asiaa. Se kyllä kiinnostaa.
Miksi aluetuomari, miksei seuratuomari, se johtuu siitä että olisi hienoa päästä aputuomariksi seuraamaan ja oppimaan liittotuomareilta jopa liiton kisoihin. Ainakin oman seuran kisoissa. Seuratuomari ei liiton kisoissa aputuomariksi kelpaa, aluetuomari sellainen voi olla.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)