-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (26.2.2007 11:48:13)
Muta miksi Oy:n hallituksella olisi jotakin sananvaltaa siihen, minkälaisia oikeuksia ry jäsenistölleen antaa? Pitääkö siis ry:n saada lupa Oy:n hallitukselta myös pelioikeudettomien jäsenten ottamiseen? Aika erikoiselta kuulostaa, kun pelioikeudettomien jäsenten ’ottamispakossa’ kyse kuitenkin alunperin oli ry:n verottomuudesta eikä Oy:n, vai olenko ymmärtänyt tyystin väärin?Miksi muuten pelioikeuden haltijalla pitäisi olla paremmat oikeudet kuin jäsenellä? Jos kriteerinä pidetään kassaan kilahtavaa rahamäärää, niin saako pelioikeudeton jäsen samat oikeudet maksettuaan kassaan gf-maksuina saman verran kuin pelioikeus kustantaa?
Eipä kovasti houkuta siirtyä Nakkilasta Vihtiin, jos mitään ei saa vastineeksi.
Oy:n hallituksella nimenomaan pitää olla sananvalta siihen, minkä peliohjesäännön mukaan osakkaiden omistamalla kentällä pelataan ja sinne peliaikoja varataan. Se asia ei kuulu seuralle.
Mielestäni seuran ei tarvitse kysellä Oy:ltä lupaa pelioikeudettomien jäsenten ottamiseen edellyttäen, että heitä kohdellaan aivan samoin kuin kaikkia muitakin gf-pelaajia. Ainoa poikkeus ovat seuran kilpailut, joihin heillä on oikeus osallistua, mutta osallistuakseen heidän on maksettava tavanomaiseen tapaan green fee.
Kysymys seuran alv-verottomuudesta on kokonaan toinen kysymys, jonka ei tarvitse liittyä millään tavoin seuran jäsenyyden vapauttamiseen muillekin kuin pelioikeutetuille. Syy jäsenyyden avaamiseen on kaukoilun järjettömyys.
Pelioikeuden haltijalla pitää olla paremmat edut siksi, että hän joko omistaa kentän osakkeen ja osalllistuu sitä kautta sen rahoitukseen tai hän on vuokraamalla saanut tilapäisesti käyttöönsä omistajalle kuuluvat oikeudet.
KL kirjoitti: (26.2.2007 11:48:13)
[Eipä kovasti houkuta siirtyä Nakkilasta Vihtiin, jos mitään ei saa vastineeksi.Tuo kohta jäi vielä kommentoimatta.
Tästä asiasta olen samaa mieltä KL:n kanssa, sen johdosta en uskokaan että jäsenyyden avaamisesta olisi seurauksena minkäänlaista ryntäystä Uudenmaan seuroihin kun otetaan vielä huomioon liittymismaksut ja todennäköisesti korkeammat jäsenmaksut.Mutta kuten aiemmin totesin niin epäilen suuresti että ry:llä olisi mahdollista luoda kuvaamasia pelisääntöjä ilmoittautumista koskien. Todennäköisesti jos joku valittaisi Urheilun Oikeusturvalautakuntaan niin heikosti kävisi ry:n.
On mielenkiintoista nähdä miten uudet jäsenet sitoutuvat omaan kotiseuraansa ja kuinka koko systeemin toimii.
Jos ajatellaan että esim. helsinkiläiseen osake-pohjalta toimivaan seuraan liittyy vaikkapa 4000 uutta jäsentä. Tuollainen jäsenmäärä on varsin tavallista etäjäsenseuroissa.
– miten ylläpidetään tasapuolista kohtelua kaikkien jäsenten suhteen?
– onko kaikilla oikeus äänestää yhdistyksen kokouksissa?
– entä jos uudet jäsenet haluavat mahdollisen enemmistönsä turvin muuttaa seuran sääntöjä tai hallintoa?
– miten heidän pelimahdollisuutensa järjestetään?
– aiheuttaako seuran suuri jäsenmäärä ongelmia muulle vieras-greenfee-pelaamiselle?
– kuinka järjestetään tasapuoliset mahdollisuudet osallistua jäsentilaisuuksiin, kilpailuihin, seuraotteluihin, seniori-/junioritoimintaan jne?
– entä jos seura omistaa huomattavan osuuden kenttäyhtiön osakkeista, ja uudet jäsenet ryhtyvät äänivaltansa turvin käyttämään määräävää asemaa myös kenttäyhtiössä.?Saattaa olla että muitakin asioita tulee mietittäväksi jäsenmäärän suurentuessa. Jotkut osakkeenomistajäsenistä saattavat kokea ongelmaksi, jos suuri enemmistö kotikentän ry:n jäsenistä on muita kuin osakkeenomistajia. Puhumattakaan jos koko seuran hallinto vaihtuu ns. lähikaukoiksi.
Käytännössä muutaman tuhannen uuden jäsenen liittyminen ei tarvitse merkitä minkäänlaisia muutoksia, mutta teoriassa voi syntyä uusia kiistoja kun seuran toimintaan tulee mukaan uudenlaisia intressiryhmiä, joilla ei välttämättä ole yhtä suurta sitoutumista yhteiseen toimintaan kuin esimerkiksi osakkeita omistavilla ry:n jäsenillä.
Aika näyttää..
KL kirjoitti: (26.2.2007 11:48:13)
Ballmarker kirjoitti: (26.2.2007 10:09:47)
KL kirjoitti: (26.2.2007 9:44:23)
Tilanne ei suinkaan ole aivan sama, joskaan en näe mitään valtaisaa ongelmaa asiassa. Seuran jäsen mm. SHG:ssä ja Talmassa saa varata teeaikansa suoraan netistä ja yhtä aikaisin kuin osakkaat, muiden seurojen jäsenillä tätä etuoikeutta ei ole. Talmassa puolestaan edes vuokrapelioikeudella ei pari vuotta sitten saanut nettivarausta käyttää, sitä varten piti olla Talman jäsen.
Toisin sanoen, jos seuran jäsenistö lisääntyy sellaisilla jäsenillä, jotka ihan oikeasti käyttävät kotiseuransa kenttää/kenttiä, varausten tekeminen hyvissä ajoin vaikeutuu. .
Omalla kentälläni kuten luulen useimmilla kentillä asian olevan, oikeus tiiaikojen etukäteisvaraamiseen netistä (samoin vieraiden tuomiseen) on pelioikeuden haltijoilla, siis osakkeenomistajilla ja -vuokraajilla. Jos seuran jäsenyys avataan kaikille, näin sen mielestäni pitäisikin olla. Gf-pelaajalle, vaikka olisikin ao.seuran jäsen, ei pidä tätä oikeutta antaa, koska pelioikeuden haltijoilla tulee olla etuoikeus peliaikoihin. Näistä järjestelyistä päättää kentän omistajaa edustava Oy:n hallitus, ei seuran hallitus.
Käytäntö nettivarausten suhteen eri kentillä vaihtelee, mikä antamastani esimerkistä jo kävi ilmi.
Muta miksi Oy:n hallituksella olisi jotakin sananvaltaa siihen, minkälaisia oikeuksia ry jäsenistölleen antaa? Pitääkö siis ry:n saada lupa Oy:n hallitukselta myös pelioikeudettomien jäsenten ottamiseen? Aika erikoiselta kuulostaa, kun pelioikeudettomien jäsenten ’ottamispakossa’ kyse kuitenkin alunperin oli ry:n verottomuudesta eikä Oy:n, vai olenko ymmärtänyt tyystin väärin?
Miksi muuten pelioikeuden haltijalla pitäisi olla paremmat oikeudet kuin jäsenellä? Jos kriteerinä pidetään kassaan kilahtavaa rahamäärää, niin saako pelioikeudeton jäsen samat oikeudet maksettuaan kassaan gf-maksuina saman verran kuin pelioikeus kustantaa?
Eipä kovasti houkuta siirtyä Nakkilasta Vihtiin, jos mitään ei saa vastineeksi.
Eiköhän pitäisi pitää selkeänä mielessä Oy:n kautta tulevat oikeudet ja vastaavasti Ry:n kautta tulevat oikeudet (unohdetaan tässä vaiheessa puhtaat ry-kentät).
Oikeus pelata kentällä, tehdä ajanvarauksia, tuoda kavereita ja vastaavasti pelaamisen kustannukset (green feet tms.) kuuluvat Oy:n päättämiin asioihin, eikä näissä pitäisi olla mitään tekemistä Ry:n jäsenyyden kanssa. Pelioikeus voipi olla ilman seuran jäsenyyttä ja tällaisessa tilanteessa ei voi pelioikeutetun asemaa heikentää. Enpä ole törmännyt tilanteeseen, jossa vuokrapelioikeudella pelaavalla olisi heikompi asema (pelaamisen kannalta) kuin osakkeenomistapelioikeutetulla.
Miksi siirtyä Nakkilasta esim. Vihtiin jäseneksi? Enpä keksi muuta syytä kuin, jotta tällä tempulla pääsee osallistumaan Vihdin ry:n toimintaan. Voipi olla kivempaa tahi lähempänä kuin vastaava Nakkilan ry:n toiminta (tuntematta kummankaan ry:n toimintaa lähemmin).
Lähis pääsee siis trollaamaan etelän kentän senioritoimintaan tms. Itse pelaamisen kustannuksiin ei pitäisi tällä olla vaikutusta, jollei Oy sitten ala kohdistamaan jonkinlaisia alennuskampanjoita lähiksiin (kybä-kortteja, twilight-aikojen tajouksia tms.). Näin yhden noista uusista lähis-taivaista Oy:n budjettiehdotuksen ja siinä on jostain syystä budjetoitu lisätuloja saatavaksi tuon ry:n lähis-kampanjan seurauksena. Tarkemmin ei tätä liiketoimintayhtälöä tosin budjetissa avattu.Miksi Oy:öön investoineella pitäisi olla paremmat oikeudet kuin lähiksellä? Tuo kymysys lienee lapsellinen provo.
Jylan kirjoitti: (26.2.2007 12:21:31)
Jos ajatellaan että esim. helsinkiläiseen osake-pohjalta toimivaan seuraan liittyy vaikkapa 4000 uutta jäsentä. Tuollainen jäsenmäärä on varsin tavallista etäjäsenseuroissa.
Käsittääkseni tuollainen jäsenmäärä ei ole ’varsin tavallista’. Jos jossain olisikin, niin miten se onnistuu Ylä-Savon osakasseurassa? Jos se onnistuu siellä, miksei se onnistuisi Uudellamaalla? Mikä tekee Uudestamaasta erilaisen?
Mitään ryntäystä ei taatusti ole odotettavissa. Miksi ihmeessä olisi? On täysin tarpeetonta heittää tuollaisia teoreettisia, epärealistisia ajatuskuvioita. Jos tuommoiset mahdottomuudet toteutuisivat, asia on aika helppo hoitaa rahalla. Jos seuran jäsenyys olisi niin haluttu, sellaisessa kysyntätilanteessa olisi helppo nostaa jäsenyyden hinta ’kohtuuttomaksi’.
TUPLAVAARI kirjoitti: (26.2.2007 12:19:20)
Mutta kuten aiemmin totesin niin epäilen suuresti että ry:llä olisi mahdollista luoda kuvaamasia pelisääntöjä ilmoittautumista koskien. Todennäköisesti jos joku valittaisi Urheilun Oikeusturvalautakuntaan niin heikosti kävisi ry:n.Jos kapasiteettia ei kerta kaikkiaan ole, niin silloin pidetään pelioikeutettujen väliset kilpailut.
Ballmarker kirjoitti: (26.2.2007 12:36:13)
Jylan kirjoitti: (26.2.2007 12:21:31)
Jos ajatellaan että esim. helsinkiläiseen osake-pohjalta toimivaan seuraan liittyy vaikkapa 4000 uutta jäsentä. Tuollainen jäsenmäärä on varsin tavallista etäjäsenseuroissa.
Käsittääkseni tuollainen jäsenmäärä ei ole ’varsin tavallista’. Jos jossain olisikin, niin miten se onnistuu Ylä-Savon osakasseurassa? Jos se onnistuu siellä, miksei se onnistuisi Uudellamaalla? Mikä tekee Uudestamaasta erilaisen?
Mitään ryntäystä ei taatusti ole odotettavissa. Miksi ihmeessä olisi? On täysin tarpeetonta heittää tuollaisia teoreettisia, epärealistisia ajatuskuvioita. Jos tuommoiset mahdottomuudet toteutuisivat, asia on aika helppo hoitaa rahalla. Jos seuran jäsenyys olisi niin haluttu, sellaisessa kysyntätilanteessa olisi helppo nostaa jäsenyyden hinta ’kohtuuttomaksi’.
Sanotaanko vaikka niin että lähellä olevan seuran toimintaan, pelaamiseen, talkoisiinm kokouksiin ja muihin seuratapahtumiin on helpompaa osallistua, kuin jossain satojen kilometrien päässä sijaitsevan yhdistyksen vastaaviin.
Jos jäseniä ei ole tulossa merkittävästi, niin mikäs tässä on ongelmana? Ei muutamasta jäsenestä ole kenellekään hyötyä taloudellisesti, kun jäsenmaksusta menee vielä leijonanosa liitolle.
Jos seuran jäsenmaksua korotetaan merkittävästi, niin saattaa vanhat jäsenet protestoida tilannetta. Käsittääkseni uuden järjestelmän avaamisen ei pitäisi ainakaan nostaa vanhojen jäsenten kustannuksia, vai kuinka?
Kun tällaisia muutoksia tehdään, olisi syytä tarkoin selvittää seuran sääntöjen osalta, millaisia vaikutuksia jäsenmäärän lisäämisellä on. Toisaalta pitää muistaa ettei kovin suuria loukkauksia voida hyväksyä jäsenten tasapuolisuuden suhteen. Muuten saatetaan joutua uudenlaisiin ongelmiin.
Monet seikat ovat varsin teoreettisia, mutta kyllä kaikki kannattaa miettiä ja suunnitella tarkkaan. Varsikin kun asioista on olemassa tarkkoja määräyksiä jo lainsäädännössä.
Toisaalta onhan se hyvä että saadaan mukaan uusia talkoolaisia monenlaisiin hommiin, vaikkapa avuksi kenttäalueen siivoukseen ja muuhun ympäristön kaunistamiseen. Vai, jääköhän nämäkin vain osakkeita omistavien seuran jäsenten hommiksi?
Tulevaisuus näyttää miten hommat toimii..
Jylan kirjoitti: (26.2.2007 13:14:41)
Mitään ryntäystä ei taatusti ole odotettavissa. Miksi ihmeessä olisi? On täysin Sanotaanko vaikka niin että lähellä olevan seuran toimintaan, pelaamiseen, talkoisiinm kokouksiin ja muihin seuratapahtumiin on helpompaa osallistua, kuin jossain satojen kilometrien päässä sijaitsevan yhdistyksen vastaaviin.Jos jäseniä ei ole tulossa merkittävästi, niin mikäs tässä on ongelmana? Ei muutamasta jäsenestä ole kenellekään hyötyä taloudellisesti, kun jäsenmaksusta menee vielä leijonanosa liitolle.
Taatusti kaukot eivät osallistu jossain periferiassa olevan ’kotiseuransa’ toimintaan, tuskin ovat koskaan siellä käyneetkään. Ehkä eivät edes tiedä missä päin Suomea se on.
Ei tässä ole muuta ongelmaa kuin koko kaukoilun järjettömyys. Se haittaa ainakin minua, koska yleensä kaikessa toiminnassa pyritään tekemään asiat mahdollisimman järkevästi. Tässä ei ole mitään järkeä.
Jos puolustat kaukoilua niin kerro, millä tavalla siitä hyötyy:
a) pääkaupunkiseudulla oleva kenttäyhtiö?
b) pääkaupunkiseudulla oleva golfseura?a) Minä en keksi yhtäkään hyötyä. Siellä samalla asuinseutunsa golfkentällä ne satunnaiset kaukot pelaavat joka tapauksessa, eivät koskaan ns. ’kotikentällään’. Kenttäyhtiölle on siis täysin yhdentekevää missä pelaajat ovat jäseniä niin kauan kun pelaamiseen liittyvät erioikeudet annetaan vain pelioikeutetuille. Niinkuin pitääkin tehdä.
b) Teoreettisesti seura tukehtuu, jos sinne tulee ’liikaa’ jäseniä. Mutta miksi tulisi, jos siitä ei ole mitään hyötyä? Jos jäsenyys avataan, veikkaan että 80-90 prosenttia nykyisistä kaukoista jatkaa kuten ennen (kynnyksenä mm. uusi liittymismaksu). Uudet pelaajat liittyvät heitä lähinnä olevaan seuraan, mutta mitä haittaa seuralle siitä on? Jäsenmäärä kasvaa ehkä hieman – hallitusti ja pikku hiljaa. Greenfeellä pelaavista kaukoista tuskin kukaan osallistuu seuran viikkokisoihin, koska gf-pohjalta se kävisi järjettömän kalliiksi.
Siis mitä järkeä tässä systeemissä on? Kuka muu hyötyy siitä ja miten kuin Pohjois-Suomen seurat?
Southpaw kirjoitti: (26.2.2007 12:21:48)
Miksi Oy:öön investoineella pitäisi olla paremmat oikeudet kuin lähiksellä? Tuo kymysys lienee lapsellinen provo.
Ei pelioikeutensa osakkaalta vuokrannut henkilö käsittääkseni ole investoinut mitään rahaa kenttäyhtiöön. Osakkeen omistaja on eri asia. Ja Talmassa kaksi vuotta sitten ei vuokrapelioikeudella saanut nettivarausoikeutta, piti olla jäsen. Ja vaikka olisin omistanut osakkeenkin ja ollut jäsenenä muualla, en silti olisi niitä oikeuksia saanut. Sen sijaan teeaikoja sain kyllä varata peloikeudellani ytä aikaisin kuin jäsenetkin.
Täällä sitä taas maalataan piruja seinälle aivan omaksi huviksi ja herkimpien kiusaksi 🙂
Asiaan perehtyneeltä juristilta ei mene kuin pikku hetki ja hän neuvoo miten klubin säännöt pitää sorvata tällaiseen tilanteeseen. Vedenpitävästi.
Kai suurimman osan ongelmista ratkaisee jo pelkästään se, että kaikki ’etuoikeudet’ peruutetaan kaikilta ry:n jäseniltä ja ne sidotaan suoraan pelioikeuden hallintaan. (Tämä tuli sitten puhtaasti maallikkopohjalta, saa osoittaa juridisesti naurettavaksi ehdotukseksi.)
Ps. Kuinka moni teistä nukkuu mörköjen vuoksi valot päällä? Tulee mieleen mun tyttären vaikeudet joskus pienenä, hän oli tosin silloin vielä reilusti alta kouluikäinen…
KL kirjoitti: (26.2.2007 14:56:17)
Ei pelioikeutensa osakkaalta vuokrannut henkilö käsittääkseni ole investoinut mitään rahaa kenttäyhtiöön. Osakkeen omistaja on eri asia.
Tähän asiaan tulikin vastaus jo tuolla alempana: osakkeen omistamiseen liittyy oikeuksia, jotka osakas siirtää tilapäisesti vuokralaiselle vuokratessaan tälle pelioikeutensa käytön. Kun osakas on vuokrannut ulos pelikoikeutensa, hän menettää siksi ajaksi oikeutensa noiden etujen käyttämiseen, mutta osakkeeseen pysyvästi liittyvät edut eivät häviä mihinkään. Siksi Talman taannoinen käytäntö tuntuu omituiselta.
Parti kirjoitti: (26.2.2007 14:59:41)
Kai suurimman osan ongelmista ratkaisee jo pelkästään se, että kaikki ’etuoikeudet’ peruutetaan kaikilta ry:n jäseniltä ja ne sidotaan suoraan pelioikeuden hallintaan. (Tämä tuli sitten puhtaasti maallikkopohjalta, saa osoittaa juridisesti naurettavaksi ehdotukseksi.)
Et ole tainnut lukea tätä ketjua, koska ’ehdotat’ asiaa joka täällä on jo todettu edellytykseksi jäsenyyden avaamiselle.
Luulisin, että tärkein syy kaukon seuravalintaan on hinta. Jos hinta ei ole halpa, tuskin kaukot muuttuvat lähikaukoiksi. Vaikea kuvitella, että jäseneksi liityttäisiin maksamalla liittymismaksun lisäksi vielä kalliimpi jäsenmaksukin ja kentän läheisyyden vuoksi osallistuttaisiin talkoisiin. Kaukana sijaitsevan seuran vuosikokouksiin tuskin kukaan osallistuu, mutta lähellä olevan kaukoseuran kohdalla tilanne voi olla toinen. Olisi todella mielenkiintoinen tilanne, jos jokin seura saisi haalittua parituhatta jäsentä ja näistä muutama kymmenen päättäisikin tulla kokoukseen ja panna kaiken uusiksi. Minkäänlaisia äänivaltarajoituksia hiljentämään lähikaukon ääntä on seuran sääntöihin tuskin mahdollista tehdä lainsäädännönkään perusteella.
Tuskinpa kaukon intressissä etusijalla on se:’Millä tavalla siitä hyötyy:
a) pääkaupunkiseudulla oleva kenttäyhtiö?
b) pääkaupunkiseudulla oleva golfseura?’Hän voi paremminkin ajatella tässä uudessa tilanteessa palkitsevansa tuon kaukoseuran, joka on toiminnallaan alunalkaen mahdollistanut hänen pelaamisensa aloittamisen.
Katson että kaukon jäsenyyden ratkaisee pelaamiseen oikeuttavan kortin saaminen mahdollisimman edulliseen hintaan ja vaivattomasti ilman mitään muita velvotteita.
Eihän se tietenkään kaukoa kiinnosta, onko nykysysteemistä kenellekään haittaa tai hyötyä. Mutta pääkaupunkiseudun seuroja, jotka pitävät ovensa suljettuina, se pitäisi kiinnostaa. Niiden pitäisi kysyä, miksi pidämme ovet suljettuina? Mitä hyödymme siitä?
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, että kauko hakee vain edullista hintaa jäsenkortin saamiseen. Kaikki seikat vahvistavat siis sitä käsitystä, että nykysysteemissä ei ole mitään järkeä.
Ballmarker kirjoitti: (26.2.2007 14:26:53)
Jylan kirjoitti: (26.2.2007 13:14:41)
Mitään ryntäystä ei taatusti ole odotettavissa. Miksi ihmeessä olisi? On täysin Sanotaanko vaikka niin että lähellä olevan seuran toimintaan, pelaamiseen, talkoisiinm kokouksiin ja muihin seuratapahtumiin on helpompaa osallistua, kuin jossain satojen kilometrien päässä sijaitsevan yhdistyksen vastaaviin.Jos jäseniä ei ole tulossa merkittävästi, niin mikäs tässä on ongelmana? Ei muutamasta jäsenestä ole kenellekään hyötyä taloudellisesti, kun jäsenmaksusta menee vielä leijonanosa liitolle.
Jos puolustat kaukoilua niin kerro, millä tavalla siitä hyötyy:
a) pääkaupunkiseudulla oleva kenttäyhtiö?
b) pääkaupunkiseudulla oleva golfseura?a) Minä en keksi yhtäkään hyötyä. Siellä samalla asuinseutunsa golfkentällä ne satunnaiset kaukot pelaavat joka tapauksessa, eivät koskaan ns. ’kotikentällään’. Kenttäyhtiölle on siis täysin yhdentekevää missä pelaajat ovat jäseniä niin kauan kun pelaamiseen liittyvät erioikeudet annetaan vain pelioikeutetuille. Niinkuin pitääkin tehdä.
b) Teoreettisesti seura tukehtuu, jos sinne tulee ’liikaa’ jäseniä. Mutta miksi tulisi, jos siitä ei ole mitään hyötyä? Jos jäsenyys avataan, veikkaan että 80-90 prosenttia nykyisistä kaukoista jatkaa kuten ennen (kynnyksenä mm. uusi liittymismaksu). Uudet pelaajat liittyvät heitä lähinnä olevaan seuraan, mutta mitä haittaa seuralle siitä on? Jäsenmäärä kasvaa ehkä hieman – hallitusti ja pikku hiljaa. Greenfeellä pelaavista kaukoista tuskin kukaan osallistuu seuran viikkokisoihin, koska gf-pohjalta se kävisi järjettömän kalliiksi.
Siis mitä järkeä tässä systeemissä on? Kuka muu hyötyy siitä ja miten kuin Pohjois-Suomen seurat?
Itseasiassa en puolusta kaukojäsenyyttä, toisaalta siitä ei liene mitään erityistä haittaakaan. Samanlainen systeemi on käytössä esim. Ruotsissa. Siellä taisi jossain tuntureilla sijaitsevassa seurassa olla likimain 20.000 jäsentä. Tottahan siinä menee rahaa ikäänkuin ’kehitysapuun’, siinä mielessä tämä on hieman keinotekoista.
Varmaan olisi hyvä löytää ratkaisu, jossa yhdistyksen jäseninä olevat voisivat toimia aktiivisesti oman seuransa täysivaltaisina jäseninä. Tällaiselle olisi varmasti tilausta.
Jokainen ymmärtää ettei yhdistyspohjaisille kentille voida ottaa määrättömästi jäseniä, koska on hankalaa, jopa mahdotonta, järjestää jäsenille tasapuolinen ja riittävä mahdollisuus pelaamiseen.
Mutta, onko tilanne parempi osakeyhtiöiden omistamilla kentillä? Varsinkin jos osakkaita on sopiva määrä kentän kapasiteettiin suhteutettuna. Käytännössä kaikki osakkaat kuuluvat oman kentän golfseuraan, joka hoitaa myös liiton jäsenyyden. Voisi kysyä kuinka paljon hyötyä ja toiminnallista etua tällainen yhtiö/seura saa ottamalla yhdistyksen ’ylimääräisiä’ jäseniä joilla ei ole pelioikeuksia? Pahimmassa tapauksessa joudutaan tilanteeseen jossa seuran sisällä on ’kahden kerroksen väkeä’. Miksi juuri omalla rahallaan pelimahdollisuutensa hankkineiden pitäisi ottaa seuraansa pelioikeudettomia jäseniä?
Yksi ratkaisu voisi olla kenttäyhtiö, joka toimii ainoastaan greenfee-periaatteella. Kuka tällaisen rakentaisi ja olisiko se kannattava investointi? Muualla maailmassa tällaiset ovat yleisiä. Mahdollisesti Golfliitto voisi ottaa roolia ja avustaa perustamalla osuuskunnallisen kenttäyhtiön.
Naantalin Luonnonmaalle on valmistumassa golfkenttä joka, ainakin mainoksiensa mukaan, toimi pelkästään greenfee-periaatteella. Sinne olisi mahdollista perustaa seura, johon voisi ottaa vaikka 100.000 jäsentä. Pelaamaan pääsee siinä järjestyksessä kun varaa lähtönsä ja maksaa greenfeen. Suuri, jopa ylimitoitettu, jäsenmäärä toisi kenties taloudellista varmuutta kenttäyrittäjälle. Tottahan jokainen haluaisi pelata vaikka kerran kymmenessä vuodessa omalla kotikentällään. Joka tapauksessa kyseisen seuran jäsenet pääsisivät pelaaman maamme kaikilla, osakkaiden tai yhdistysten omistamilla kentillä vieraspelaajina.
Mutta vastauksena kysymykseesi, millä tavoin pääkaupunkiseudun kenttäyhtiöt/seurat hyötyvät kaukojäsenistä?
– hyötyvät niin että saavat ’kaukoilta’ greenfee-tuloja kesän aikana. Ihan siinä suhteessa kuinka haluavat hinnoitella mahdollisen, omistajiltaan ylijäävän, kapasiteettinsa. Tämä systeemi toimii vallan mainiosti nykyisellään.Jylan kirjoitti: (26.2.2007 15:36:35)
Mutta vastauksena kysymykseesi, millä tavoin pääkaupunkiseudun kenttäyhtiöt/seurat hyötyvät kaukojäsenistä?
– hyötyvät niin että saavat ’kaukoilta’ greenfee-tuloja kesän aikana. Ihan siinä suhteessa kuinka haluavat hinnoitella mahdollisen, omistajiltaan ylijäävän, kapasiteettinsa. Tämä systeemi toimii vallan mainiosti nykyisellään.
Samat greenfee-tulot kenttäyhtöt saavat, vaikka nämä satunnaiset gf-pelaajat olisivat ao. kentän seuran jäseniä. Kenttäyhtiö ei siis saa mitään ylimääräistä hyötyä kaukoilusta.
Jos seura haluaa rajoittaa jäsenensä vain pelioikeutettuihin, eikö silloin olisi johdonmukaista, että vastaava kenttäyhtiö sulkisi myös kenttänsä gf-pelaajilta? Mutta jos kenttä on auki gf-pelaajille, miksi siellä toimiva seura ei ole?
Haluan vielä sen verran heittää lisää löylyä tähän aiheeseen tuomalla esiin sen, että kaikkein säälittävimmässä asemassa nykysysteemin takia ovat ikänsä johdosta junioripelioikeutensa menettäneet uusmaalaiset pelaajat, joilla ei ole varaa eikä elämäntilanteensa johdosta syytäkään ostaa tai vuokrata pelioikeutta. He menettävät jäsenyytensä kasvattajaseurassaan ja joutuvat typerän käytännön takia liittymään jäseneksi jonnekin Ylä-Savoon oltuaan ehkä jo monta vuotta kasvattajaseuransa juniorijäsenenä. Onko tämä oikein? Onko tämä järkevää?
Ballmarker kirjoitti: (26.2.2007 15:59:11)
Haluan vielä sen verran heittää lisää löylyä tähän aiheeseen tuomalla esiin sen, että kaikkein säälittävimmässä asemassa nykysysteemin takia ovat ikänsä johdosta junioripelioikeutensa menettäneet uusmaalaiset pelaajat, joilla ei ole varaa eikä elämäntilanteensa johdosta syytäkään ostaa tai vuokrata pelioikeutta. He menettävät jäsenyytensä kasvattajaseurassaan ja joutuvat typerän käytännön takia liittymään jäseneksi jonnekin Ylä-Savoon oltuaan ehkä jo monta vuotta kasvattajaseuransa juniorijäsenenä. Onko tämä oikein? Onko tämä järkevää?Mistäs lajin piiriin on tullut niin köyhää porukkaa, että ei edes pelioikeuteen ole varaa. Pelioikeuden hinta on 500-1000€. Junnu on tottunut pelaamaan paljon, tuskin hänelle pelkkä muutaman kerran vuodessa tapahtuva gf-pelaaminen riittää. Jalkapallon pelaaminenkin on kalliinpaa, puhumattakaan monista muista lajeista. Pitää luottaa siihen, että pappa betalar, jos ei itse halua.
Monella nuorella ei juuri tuossa ikävaiheessa ole aikaa opiskelun, kesätöiden ja opiskeluun liittyvien muiden rientojen johdosta aikaa pelata kuin max. parisenkymmentä kierrosta kauden aikana. Silloin pelioikeuden ostaminen tai vuokraaminen ei ole järkevää. Niiden vuoro tulee myöhemmin. Mutta gf-pelaaminen vanhan seuran jäsenenä ei enää onnistukaan.
Ballmarker kirjoitti: (26.2.2007 15:49:14)
Samat greenfee-tulot kenttäyhtöt saavat, vaikka nämä satunnaiset gf-pelaajat olisivat ao. kentän seuran jäseniä. Kenttäyhtiö ei siis saa mitään ylimääräistä hyötyä kaukoilusta.Jos seura haluaa rajoittaa jäsenensä vain pelioikeutettuihin, eikö silloin olisi johdonmukaista, että vastaava kenttäyhtiö sulkisi myös kenttänsä gf-pelaajilta? Mutta jos kenttä on auki gf-pelaajille, miksi siellä toimiva seura ei ole?
Näinhän se on, kaukoilta saadaan greenfee-tuloja, eikä nykysysteemissä liene golf-yhtiöiden kannalta mitään valittamista. Ei ainakaan kaikkien kenttien kohdalla. Siellä missä yhtiön talous on kunnossa ja omistajat tyytyväisiä tilanteeseen, eivätkä halua liikaa ruuhkaa kentälleen, on todennäköistä että vierailijoiden greenfee saattaa olla hieman keskimääräistä korkeampi. Näin se markkinatalous toimii.
Johdonmukaisuuksia on niin monenlaisia. Kenttäyhtiö ei (eikä seurakaan) halua sulkea kenttää greenfee-pelaajilta, koska jäsenet haluavat päästä pelaamaan vastavuoroisesti myös muille kentille. Tätä taidetaan jopa edellyttää golf-liiton taholta.
Vaikka kenttäyhtiö ja seura toivottavat vieraspelaajat (niin kaukot kuin kaikki muutkin) tervetulleiksi pelaamaan kentälleen, ei siitä koidu seuralle velvoitetta ottaa jäsenikseen kaikki mahdolliset halukkaat. Voisin uskoa että kentän omistajat haluavat olla päättäjinä niin kenttäyhtiössä, kuin kentällä toimivassa seurassa. Niillä kun on käytännössä aika paljon yhteisiä intressejä. Tämä lienee tärkein syy, miksi seuran jäseniksi ei haluta muita kuin osakkaita/yhtiön lähipiirissä olevia henkilöitä. Näin tässäkin toimii, ’kirottu’ markkinatalous.
Ehkä jokin toisenlainen yhteiskunnallinen järjestelmässä antaisi kaikille kansalaisille täydellisen tasapuoliset oikeudet ja velvoitteet. Sitä odotellessa pitää vaan koettaa elää päivä kerrallaan..
Jylan kirjoitti: (26.2.2007 16:40:45)
Vaikka kenttäyhtiö ja seura toivottavat vieraspelaajat (niin kaukot kuin kaikki muutkin) tervetulleiksi pelaamaan kentälleen, ei siitä koidu seuralle velvoitetta ottaa jäsenikseen kaikki mahdolliset halukkaat. Voisin uskoa että kentän omistajat haluavat olla päättäjinä niin kenttäyhtiössä, kuin kentällä toimivassa seurassa. Niillä kun on käytännössä aika paljon yhteisiä intressejä. Tämä lienee tärkein syy, miksi seuran jäseniksi ei haluta muita kuin osakkaita/yhtiön lähipiirissä olevia henkilöitä. Näin tässäkin toimii, ’kirottu’ markkinatalous.
Mitähän nämä ’yhtiön lähipiirissä olevat henkilöt’ voisivat olla? Eikös se ole niin, että jos pelioikeudettomat eivät pääse jäseniksi, niin jäseniksi pääsevät vain pelioikeuden haltijat? Eivät siis ketkään muut, eivät edes ’lähipiiriläiset’?
Yleisin malli lienee, että kenttäyhtiön hallituksessa ja seuran hallituksessa on ainakin pääosiltaan eri henkilöt. Osa voi olla yhteisiä, mutta ei kai sentään kaikki?
Juu, tähän on tultu. Ei tarvinne enempää kommentoida.
Ballmarker kirjoitti: (26.2.2007 17:24:30)
Jylan kirjoitti: (26.2.2007 16:40:45)
Mitähän nämä ’yhtiön lähipiirissä olevat henkilöt’ voisivat olla? Eikös se ole niin, että jos pelioikeudettomat eivät pääse jäseniksi, niin jäseniksi pääsevät vain pelioikeuden haltijat? Eivät siis ketkään muut, eivät edes ’lähipiiriläiset’?
Yleisin malli lienee, että kenttäyhtiön hallituksessa ja seuran hallituksessa on ainakin pääosiltaan eri henkilöt. Osa voi olla yhteisiä, mutta ei kai sentään kaikki?
Tarkoitin lähipiirillä esimerkiksi osakkeenomistajan perheenjäseniä, osakkeita omistavan yrityksen henkilöitä, mahdollisesti golfyhtiön työntekijöitä jne. Tottahan pelioikeuden vuokraajat pääsevät seuran jäseniksi, siksi aikaa kun ovat pelioikeuden haltijoina. Näistä on yleensä tarkat säännöt olemassa, niin oy:llä kuin seurallakin.
Kun hieman ajattelee niin ei tässä kovin suurta ongelmaa ole. Pelioikeuksia on saatavilla, halvimmillaan varsin edullisesti (jolloin pääsee automaattisesti seuran jäseneksi, pienellä lisämaksulla). Lienee ymmärrettävää että hintataso vaihtelee kentistä ja sijainnista riippuen. Halvimmillaan saanee pelioikeuden kesäksi alle 500 eurolla. Jos joku pelaa vain muutaman kierroksen kaudessa, lienee kaikkein edullisinta pelata greenfee’llä. Kaukojäseneksi pääsee parhaimmillaan likimain yhden keskimääräisen greenfee’n hinnalla (= 40-50 euron vuosimaksulla).
Jos tätäkin halvemmalla pitäisi päästä pelaamaan, niin yhtälö alkaa tuntua hieman epätoivoiselta. Jonkun ne kentätkin pitää rahoittaa ja ylläpitää. Itse olen vieraspelaajien osalta normaalin greenfee’n kannalla, eikä minua todellakaan häiritse vaikka pelikaveri olisi minkä tahansa seuran jäsen.
Niin voihan nämä lähikaukot mennä joukolla ry:n vuosikokoukseen ja äänestään jäsenmaksuksi vaikka 40 e tai muuten painottaa ry-toiminnan suuntaviivoja eri tavalla mitä valtaapitävät ovat ajatelleet. Tähän tarvittaisiin vain maks. 30 henkeä, koska ry:n kokoukset eivät mitään suosittuja tapahtumia ole.
Normaaleilla Oy kentillä ry:llä pitäisi olla apupojan rooli. Ry:n kautta saadaan kentälle slope, suffelikisat kisakalenteriin ja jäsenistölle tasoituskortit. Oy päättää kentän käytöstä ja hinnoista. Taloudellisesti on luontevaa ja taloudellista, että joitakin ry:n toimintoja hoitavat samat henkilöt.
Ry:ssä on muutamia toimikuntia. Miksei toimikuntia voisi olla Oy:n alaisuudessa? Eihän ry:n kenttätoimikunnalla ole edes kenttää mitä hoitaa :-).
Golfsopassa on silloin tällöin palikat pahasti sekaisin. Ei tiedetä mikä instanssi vastaa mistäkin asiasta. Ry- pohjaisella kentällä ei liene asian kanssa ongelmia, mutta oy kentillä asiat saattavat olla sekaisin.
Tuskin muutamien seurojen open linja mitään suurta ryntäystä seuraan tuo, ensi-innostuksen jälkeen. Muutamat statuksen takia vuokrapelioikeuden lunastaneet saattavat jättää tänä vuonna pelioikeuden lunastamatta, mutta tulevina vuosina vuokrapelioikeuksille löytynee ottajia uusista jäsenistä. Open muutos tosin saattaa johtaa siihen, että kentän pelioikeuden käyttäjät täyttävät itse kentän. Tämä sen takia, että pelioikeus vuokrataan mikäli tiedetään pelikertojen olevan esim. yli 30 krt. Statuspelaajien (1-5 krt) pelioikeudet siirtyvät siis golffareille (30 + krt). Kentillä tulisi tämän takia pohtia kustannuksien tasoa kriittisesti. Kustannuksien määrä vaikuttaa merkittävästi vastikkeen tasoon ja sitä kautta pelattavien kierroksien määrään, jotta pelioikeus kannattaa lunastaa. Ohessa pieni taulukko siitä, mikäli 600 henkeä lunastaisi pelioikeuden vain, jos tulee samanhintaiseksi gf (35e) kanssa. Vapaat peliajat vähenevät oleellisesti mitä kalliimpi on vastike/pelioikeus.
vastike/pelio kierroksia kierroksia yht. 600 henk.
400 11 6857
500 14 8571
600 17 10286
800 23 13714
1000 29 17143Malli toimii teoriassa vain niiden kenttien kohdalla, jotka ovat haluttuja. Muilla kentillä statuspelaajien luovuttamat pelioikeudet jäävät vapaaksi, ts. omistaja maksaa vastikkeen, muttei pysty kauppaan pelioikeutta eteenpäin. Myös näillä kentillä tulee kiinnittää huomiota kustannuksiin ja tätä kautta vastikkeen tasoon. Välttämättä golfkenttiä ei hoideta aina järkevästi, vaan budjetteja paisutetaan joskus järjettömästi.
Ihan hyvä, että useat ry:t ovat avanneet ovensa. Pitkällä tähtäimellä päätös selkeyttää golf-ympäristöä ja tuo läpinäkyvyyttä siihen mistä harrastuksessa maksamme.
-
JulkaisijaArtikkelit