Säännöt: Toinen kerta vesiesteestä

[Leevip]

Tulipa tuossa mieleen tämmöinen ongelma. Kuinka tulee menetellä seuraavassa tapauksessa. Pallo on vesiesteessä, mutta pelattavissa (ainakin sankarigolffarin mielestä). Hän ei käytä mahdollisuuksiaan droppiin (yhdellä rankulla) esteen ulkopuolelle (lipun linjassa esteeseen menokohdan taakse tai edellisen lyönnin kohtaan) vaan päättää lyödä esteestä. Nyt tietystikään pallo ei nouse vaan menee joko syvemmälle veteen tai muuten vaan hankalampaan paikkaan esteessä. Tässä vaiheessa sankriltamme loppu usko jopa omiin kykyihinsä (tai kurapuku unohtui kotiin) ja hän haluaa dropata rankulla esteen ulkopuolelle. Onko menettely oikein? Edellisen lyönnin kohdallahan ei ole määriteltävissä esteeseen menon kohtaa (oli jo esteessä) ja edellisen lyönnin paikka on myös esteessä.

[EFC]

Ylimenokohta on se paikka josta pallo ylitti esteen edellisellä lyönnillä.

[Mika Hekkanen]

Sääntökirja sanoo kohdassa 26-1 b. että

Drop a ball behind the water hazard, keeping the point at which the original ball last crossed the margin of the water hazard

Siis merkitsevä paikka on se, missä pallo ylitti viimeksi vesiesteen rajan, ei se, ylittikö pallo rajan edellisellä (epäonnistuneella) lyönnillä. Ymmärrykseni mukaan menettely oli oikea.

[EFC]

Jep, näin se on kuten Mika kirjoittaa. Viimeinen ylityskohta ratkaisee. Käytin -edellinen- termiä vain tässä tapauksessa, kun edellinen oli ylittänyt esteen rajan…

[Old John Joseph]

Et kai, Ojis, ollut eilen vakoilemassa minun kierrostani. Vaikka ei se ihan noin mennyt, sillä minulla ei usko loppunut. Droppasin samaan paikkaan siihen esteen reunalle, mistä olin edellisen sutaissut keskelle ojaa iloisen plumpsahduksen säestyksellä. Toisella yrityksellä se sitten lähtikin siitä navan korkeudelta lyötynä ja lensi parikymmentä metriä eteenpäin väylälle.

Jos kierros ei olisi mennyt Norjaan jo aikaisemmin, olisin ehkä miettinyt noita sääntökiekuroita. Mutta nyt sovelsin sitä yleissääntöä, että pelaa pallia niin kuin se valehtelee.

[kebax]

OTta himppasen… mulla tuo esteestä lyönti vaIHtelee fiiliksen mukaan. Lauantain reissulla Niitväljässä palli oli kuivan ojan pohjalla, näkösällä ja näin ollen lyötävissä. Jostain syystä otin dropin ja pelasin pokin.

Taannoin löin kotikentälläni ojasta pallon maatessa hautauneena ruohotupsuun. Haroitin jalat leveälle ojan virratessa niiden välistä. Huitaisin pallin hybriksellä piitkälle pois.

Kotikentälläni oon onnistunut myös lyömään puoliksi rantaveteen vajonneen pallukan yhdenkäden chipillä taakepäin meetriin lipusta.

Miten tämä liittyy mIHinkään? Tai edes tapaukset toisiinsa? Ei mitn hajua.

[Julkaisija]

Artikkelit