-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mitkä palloista ovat kentällä, mitkä ulkona? – paksummalla viivalla kaksi out-paalua – katkoviivalla out-paalun kentän puoleinen reuna, keskikohta ja outin puoleinen reuna – pallot pyöreitä :), kirjaimilla A-I – pallot B, E ja H ovat keskellä katkoviivaa Entä vesiesteen/sivuesteen tapauksessa? e: Kenttä-sana vaihdettu Pelialueeksi
A-C sisällä ja kaikki pallot esteessä…
Torstaina pga kisassa (RBC) Patrick Reed löi 18 avauksen reilusti oikealle. Siinä jonkin aikaa sihtailtiin ja ihmeteltiin onko sisällä vai ulkona. Kuulin selostajan sanovan, että mikäli pallo koskettaa paalujen välistä linjaa, on se pelissä. Sillä perusteella kuvan kaikki pallot olisi sisällä.
Selostaja väärässä vai kuulinko sittenkin väärin…?Mä vetäisen out-kuvassa tolpista linjan kentän puolelle paalujen reunaan, ja ne mitkä on sen linjan kentän puolella, on pelissä! Eli a, b, c.
Vesiesteessä taasen esteessä on g, h, i. Tai nesteessä.
En ole paavo väyrynen, voin olla väärässäkin.Komppaan Baystreamia.
Oma muistilistani on, että paalut ja merkintäviivat ovat aina osa estettä/outia, Jos osakin pallosta on outpaalun sisäreunan tai viivan sisäpuolella, se riittää, siis a-c ovat sisällä. Jos osakin pallosta on esteessä, se riittää, siis a-i ovat esteessä.tepi62 kirjoitti: (18.4.2015 19:56:29)
Mä vetäisen out-kuvassa tolpista linjan kentän puolelle paalujen reunaan, ja ne mitkä on sen linjan kentän puolella, on pelissä! Eli a, b, c.
Vesiesteessä taasen esteessä on g, h, i. Tai nesteessä.
En ole paavo väyrynen, voin olla väärässäkin.Kyllä Baystreamin vastaus on täysin oikea, kaikki alemman kuvan pallot ovat vesiesteessä, koska ne koskettavat vesiestettä.
Ylemmän kuvan palloista a, b ja c ovat kentällä, koska ne eivät ole kokonaan ulkona.
Asia selviää lukemalla määritelmät.
A,B,C sisällä koskien auttia
Vesiesteessä kaikki pallot sisälläKyseessä kompa, koska vesiestehän merkataan keltaisin paaluin?
Sabane kirjoitti: (18.4.2015 20:32:16)
Kyseessä kompa, koska vesiestehän merkataan keltaisin paaluin?Hyvä huomio, avausviestiä muokattu.
Sabane kirjoitti: (18.4.2015 20:32:16)
Kyseessä kompa, koska vesiestehän merkataan keltaisin paaluin?Tilanne ei muutu mitenkään, vaikka kyseessä olisi sivuvesieste, joka siis merkitään punaisin paaluin.
KL kirjoitti: (18.4.2015 21:11:51)
Sabane kirjoitti: (18.4.2015 20:32:16)
Kyseessä kompa, koska vesiestehän merkataan keltaisin paaluin?Tilanne ei muutu mitenkään, vaikka kyseessä olisi sivuvesieste, joka siis merkitään punaisin paaluin.
Totta. Sinulla on vaan ollut täällä tapana korjata virheitä sääntöosiossa. Ajattelin, ettet huomannut, kun et maininnut. Eipähän tule aloittelijoille mielikuvaa punaisesta ja vesiesteestä.
Käyttäisin sanan kenttä sijasta sanaa pelialue.
Nämä on varsin triviaaleja tapauksia, jotka löytyvät sääntökirjojen alkeistakin, eli
pallo on (sivu)vesiesteessä kun osakin palloa koskettaa (sivu)vesiestettä ja kun (sivu)vesiesteen raja kulkee pystysuunnassa alaspäin ja ylöspäin on myös pallo A esteessä. Mutta sitä ei tahdota muistaa, että pallo on (sivu)vesiesteessä, vaikka se ei edes leikkaa, vaan vain koskettaa ns. tangentiaalisesti esteen rajaa (esim. on pelialueen puolella, mutta nojaa (pystysuoraan) paaluun, jolla (sivu)vesiesteen raja on merkitty.Vastaavasti ulkonatapausten C ja D välissä voisi olla pallo, joka on kokonaan ulkona, mutta koskettaa tangentiaalisesti ulkorajaa. Sääntökirjan mukaan sellainen pallo on ulkona.
Mutta entäpä, jos kyseessä ei olisikaan pelialueen ja ulkona-alueen raja vaan (sivu)vesiesteen ja ja ulkona-alueen yhteinen raja. Onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka samalla myös koskettaa ns. tangentiaalisesti vesiestettä ulkona vai esteessä?
Tilanne ei ole pelkästään teoreettinen. Monella kentällä on (sivu)vesiesteen ja ulkona-alueen yhteisiä rajoja mm. kotikentälläni väylän reunassa on sivuvesiesteeksi merkitty oja ja heti sen takana ulkona-alueeksi merkitty tie.
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 17:09:52)
Nämä on varsin triviaaleja tapauksia, jotka löytyvät sääntökirjojen alkeistakin, eli
pallo on (sivu)vesiesteessä kun osakin palloa koskettaa (sivu)vesiestettä ja kun (sivu)vesiesteen raja kulkee pystysuunnassa alaspäin ja ylöspäin on myös pallo A esteessä. Mutta sitä ei tahdota muistaa, että pallo on (sivu)vesiesteessä, vaikka se ei edes leikkaa, vaan vain koskettaa ns. tangentiaalisesti esteen rajaa (esim. on pelialueen puolella, mutta nojaa (pystysuoraan) paaluun, jolla (sivu)vesiesteen raja on merkitty.
Kysymys on näköjään kaikkea muuta kuin triviaali.
Vesiesteen osalta sääntö sanoo, että pallo on vesiesteessä, kun se joko on siellä tai koskettaa sitä. Jos pallo nojaa vesiesteen rajaa osoittavaan pystysuoraan tolppaan, se ei kosketa vesiestettä, vaan esteessä olevaa tolppaa. Kun tolppa poistetaan, pallo ei kosketa vesiestettä, vaan tangeeraa sen pystysuoraa rajaa. Säännöissä ei sanota, että pallo sellaisessa tapauksessa olisi vesiesteessä, koska ilma ei ole vesiestettä, vaan vesiesteessä. Pallo ei sellaisessa tapauksessa kosketa vesiestettä eikä myöskään ole siellä. Kuvitteellisen rajan tangeeraaminen ei siis riitä, ainakaan sääntökirjan mukaan. Deccarit 26/1 ja 26/1.5 eivät myöskään anna suoraa vastausta tähän kysymykseen eivätkä myöskään kumoa sääntökirjan tekstiä.
Mitä tulee käytännön tilanteisiin asian suhteen, niin itse niin toimin kuin koulutankin sellaisen periaatteen mukaisesti, että paaluun nojaava pallo on vesiesteessä. Tällä vältetään keskustelut siitä onko paalu oikeasti pystysuorassa vai kenties kallistunut kentän tai vesiesteen suuntaan. Koska paalun voi poistaa lyönnin tieltä, ei asialla ole useinkaan kuin kosmeettinen merkitys.
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 17:09:52)
Käyttäisin sanan kenttä sijasta sanaa pelialue.Edit: No juu, alemmassa kuvassa voisi tosiaankin lukea pelialue eikä kenttä, joskin vesieste voi joskus rajoittua hiekkaesteeseen tai viheriöön, jotka eivät siis ole pelialuetta. Ylemmässä kuvassa tulee lukea kenttä.
Out-tapauksessa sana kenttä on ihan oikein, mutta vesiestetapauksessa käyttäisin sanaa pelialue, koska vesiestekin on osa kenttää.
”Pelialue” käsittää koko kentän lukuun ottamatta a) pelattavan reiän tiiauspaikkaa ja viheriötä sekä b) kentän kaikkia esteitä.
Kyllä minä tulkitsen deccarit 26/1 ja 26/1.5 toisin. 26/1 mukaan pallo on esteessä jos se leikkaa esterajan vertikaalisen tason, vaikkei kosketakaan maata tai ruohoa ja 26/1.5 mukaan vesiesteen rajaa koskettava pallo on esteessä.
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 18:25:46)
Kyllä minä tulkitsen deccarit 26/1 ja 26/1.5 toisin. 26/1 mukaan pallo on esteessä jos se leikkaa esterajan vertikaalisen tason, vaikkei kosketakaan maata tai ruohoa ja 26/1.5 mukaan vesiesteen rajaa koskettava pallo on esteessä.Aivan:
D26/1: Pallo leikkaa pystysuoran rajan, joten se on määritelmän mukaan esteessä (’lies in’).
D26/1.5: Pallo koskettaa fyysisesti esteeseen maalattua rajaa, joten siis koskettaa estettä (’touches the line = touches the water hazard’)
Kumpikaan noista deccareista ei käsittele tapausta, jossa pallo ei kosketa vesiestettä eikä leikkaa esteen pystysuoraa rajaa.
Nämä deccarit eivät siis anna vastausta kysymykseen onko vesiesteen pystysuoraa rajaa tangeeraava pallo vesiesteessä. Vesiesteen määritelmä sen sijaan antaa ja sen mukaan moinen pallo ei ole vesiesteessä, ellei se kosketa estettä. Merkkipaalua koskettava pallo ei kosketa estettä.
Viestissä14 KL sanoo pelaavansa ja kouluttavansa niin, että paaluun nojaava pallo on esteessä ja viestissä 17, että merkkipaalua koskettava pallo ei kosketa estettä. Eli paaluun nojaava pallo on esteessä vaikka ei kosketa estettä?
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 19:42:16)
Viestissä14 KL sanoo pelaavansa ja kouluttavansa niin, että paaluun nojaava pallo on esteessä ja viestissä 17, että merkkipaalua koskettava pallo ei kosketa estettä. Eli paaluun nojaava pallo on esteessä vaikka ei kosketa estettä?Ei, vaan paaluun nojaavan pallon katsotaan olevan esteessä, vaikkei se sitä olisikaan.
Katsohan, täsmälleen pystysuoraan paaluun nojaava pallo tangeraa vesiesteen pystysuoraa rajaa eikä sääntökirjan mukaan siten ole ko. esteessä. Jos paalua kallistaa asteenkin verran esteeseen päin, pallo onkin esteessä. Jotta ei tarvitse käydä keskusteluja siitä onko paalu kohtisuorassa vai ei, on paljon yksinkertaisempaa todeta pallon olevan esteessä. Tuomarin sanahan on joka tapauksessa laki, joten linjanveto on perin helppoa.
Ymmärsitkö?
Enpä ole ennen kuullut, että golfissa voidaan jonkin tilanteen katsoa olevan jotain mitä se ei ole. Eli pallo, joka ei ole (sivuvesi)esteessä voidaankin katsoa olevan siellä. mikä hankalan lyöntipaikan tilanteessa saattaa antaa edullisempia vapautumisvaihtoehtoja kuin pelaamaton paikka.
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 20:37:24)
Enpä ole ennen kuullut, että golfissa voidaan jonkin tilanteen katsoa olevan jotain mitä se ei ole. Eli pallo, joka ei ole (sivuvesi)esteessä voidaankin katsoa olevan siellä. mikä hankalan lyöntipaikan tilanteessa saattaa antaa edullisempia vapautumisvaihtoehtoja kuin pelaamaton paikka.Millä tavalla? Haluatko antaa jonkin esimerkin?
Kyllähän tuossa sivuvesiestetapauksessa on se yksi lisädroppausvaihtoehto.
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 21:37:40)
Kyllähän tuossa sivuvesiestetapauksessa on se yksi lisädroppausvaihtoehto.Niin on. Toistaiseksi en tosin ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa se olisi auttanut kuvailemallasi tavalla. Sivuvesiesteiden reunat kun yleensä pyritään joko merkitsemään tai raivaamaan tavalla, joka poistaa pelaamattoman paikan ongelmat.
Mutta pidänpä silmät auki taas tänä kesänä siltä varalta, että moinen tilanne tulisi jossakin vastaan. Eihän sitä koskaan tiedä. En siltikään ryhdy kantamaan vesivaakaa mukanani voidakseni määrittää onko jokin yksittäinen vesiestepaalu pystysuorassa vai ei.
Lordien nettisivuilla http://www.randa.org on julkaistu heidän voimassa olevat sääntönsä. En saanut nyt linkitystä toimimaan, mutta Rules of Golf löytynee sieltä helposti ja sieltä Definition Water Hazard. Ko.määritelmäkohdan oikeassa yläreunassa liehuu pieni viiri ja ehdotus: ’Take the Quiz for this rule’. Ensimmäinen väittämä Q1 kuuluu: ’A ball lies in a water hazard when it touches the outside edge of a stake defining the water hazard.’ Oikea vastaus väittämään näyttää lordien mukaan olevan TRUE.
Mitäpä jos katsotaan ensin määritelmää Ball in Play, jossa sanotaan että pallo pelissä, jos sei ei ole hukkunut tai ulkona jne…
Ärjyn alkuperäisessä tilanteessa pallon reuna oli tangentiaalisesti juuri tuossa esteen ja outin rajalla eli molemmissa yhtä aikaa, mutta pallon olessa ulkona se ei voi olla pelissä eli ei myöskään esteessä.
Jos katsotaan sen olevan ensiksi esteessä niin ok, mutta se on myös samalla outissa eli ei enää pelissä.
Täten pallon on oltava ulkona.
MOT -
JulkaisijaArtikkelit