Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Spurs81 kirjoitti: (12.9.2006 15:34:11)
MoroOlen tänä kesänä aloittanut golfin ja ongelma on nyt ranteet…
Muutaman viinilasin jälkeen tuli semmoinen ahaa-elämys, että kysyjälläkin oli jotain asiaa., joten siitä muutama kommentti.
ts kuvasi ansiokkaasti, että ranteiden periaatteellinen liikesuuta on pystysuoraan, jolloin lapa avautuu ja sulkeutuu vartalon kierron mukaan. Tämä kai on absoluttinen ihanne, mutta kuka siihen pystyy.
Oletetaan, että olet vienyt mailan ylös niin, että vasen käsi on jotakuinkin suorana, vasen kämmenselkä planen suuntainen ja oikea kyynärpää koukistuneena alaspäin. Downsvingissä tämä ranneasetelma pitäisi pitää kasassa melkein osumahetkeen saakka. Parhaiten se onnistuu tekemättä vasemmalla kädellä yhtään mitään ja pitämällä oikea kyynärpää lähellä oikeaa kylkeä. Osumaan tultaessa vasen ranne pitäisi kammeta kuperaksi niin, että osumahetkellä rannekellon kellotaulu on lähimpänä kohdetta ja osoittaa noin 20 astetta kohteesta oikealle. Tämä vasemman ranneselän ulospäin ’kuppaus’ saa aikaan sen, että vasemman ja oikean käden valtimot erkaantuvat toisistaan osuma-alueella, kunnes kunnes painautuvat toisiiaan vasten taas saatossa. Loppu menee itsestään tarkoituksella, että mikään ruuminosa ei mene rikki.
Tämä on teoriaa ja edellyttää, että osumahetkelle mailan varsi tulee vasemman käden suoraksi jatkeeksi PELKÄSTÄÄN keskipakoisvoiman avulla ja mailan lapa kohteeseen päin PELKÄSTÄÄN lantiokierron aikaansaamana. Koska 99.99% ihmisistä (itseni mukaanlukien) ei tähän pysty, ranteilla ja käsillä pitää tehdä jos jonkinlaisia kompensoivia manööverejä. Harvey Penick onkin todennut, että tämän ’flat left wrist’-ongelman ratkaiseva pro saa tunneilleen jonon, joka on Texasista Hong Kongiin.
NimetönRanteista vielä. Proosi voi sinulle näyttää muutaman svingin avainkohdan ja miten ranteet osapuilleen niissä ovat. Eli grippi ja stanssi. Aloittelevalle palloa ilmaan halajavalle mikään ei ole tylsempi aihe, kuin joka välissä kuulla gripistä ja stanssista. Mutta ne jo ratkaisevasti vaikuttavat ranteiden toimintaan. Taaksevienti maila vaakasuorassa: lavan asento ja sijainti kertovat oletko eksynyt ja onko vasemman käsivarren taakseviennin aikaansaama luonnollinen kierto ollut sopiva vai oletko kenties erehtynyt kiertämään tietoisesti käsivarsia niin, että mailan lapa kääntyy alaspäin (kiinni) tai osoittamaan taivaalle eli auki. Jos lavan kärki on osapuilleen kohtisuorassa ylös tai pari astetta kiinni, asiat ovat hyvin. Tässä vaiheessa vasen käsivarsi on lähes suora, mutta ei kannata lukita kyynärpäätä. Oikea käsivarsi on loivasti koukussa. Oikeassa ranteessa on 38 asteen dorsiflexio eli kulma kädenselän ja käsivarren välillä :-D. Hartiankääntö seuraa käsivarsien liikettä luonnollisella tavalla. (tästä mielikuvasta on käyty kilometrien mittaisia väittelyjä: ohjaako käsivarsien svingi hartioita vaiko hartiat käsivarsia, mutta tämä on nyt minun mielikuvani enkä siitä hevillä luovu).
Oikea käsi koukistuu lisää vieden mailaa ylös, mutta koska samalla hartia kiertyy on ylösvienti itseasiassa tapahtunut kaltevalla svinplane tasolla, joka on samansuuntainen kuin mailanvarren muodostama kulma svingiä sivusta katsottuna. Yksinkertaistettuna nyrkit jatkavat ylöspäin mailan varren osoittamaan suuntaan.
Hartiatason jälkeen mailan kääntyessä vaakatasoon muodostuu lopullinen hinge eli ranteiden ’pilkkimiskulma’.
Nyt tulee ratkaiseva liike lyönnin onnistumisen kannalta downsvingin aloitus. Kilometrien väittely asiasta saadaan helposti kunhan koolla on 2-3 isolla egolla varustettua asiantuntijaa. jatkuu mainosten jälkeen…Onko kahden vipuvarren heiluri malli huono kun puhutaan releasesta. Mikä laukaisee vapautumisen jos nivelpiste on koko ajan saman matkan päässä keskipisteessä?
Entäpä jos ajattelee neljää vipuvartta: Niska-oikea olkapää-kyynärpää-ranne-lapa?
Kun ajattelee kuinka paljon lähempänä oikea ranne on niskaa backswingin huipulla kuin osumassa. kuinka kauan downswingistä ranne etääntyy keskipisteestä? Missä kohtaa oikea ranne lopettaa etääntymisen keskipisteestä, onko tällä jotain tekemistä releasen kanssa?
Kysyn, en vatsaa…
Pappa Tykki kirjoitti: (16.9.2006 20:08:49)
Tämä liike tehdään potkaisemalla vasen jalka suoraksi eli ’pönkäjalalla’. Mutta siis käsien kulmanopeus ei hidastu. [Muuten: tuo tikrun potku ja sen aiheuttama rasitus selälle saa minut veikkaamaan, että Tigerille käy Sevet – selkä skeidana iässä 40+.
Niin tai kuin Great White Sharkille…Greg Normania ei oo näkynyt lonkkaoperatsuunin jälkeen.
Tai tikrulla on jo ongelma kun ei pysy väylällä driverilla. Tai driveri ei sovi hänen kätösiin.
ts kirjoitti: (15.9.2006 20:35:21)
Vastavoimien käsite oli pikemminkin… sanoisinko karkealla tasolla silloin. Kun ensimmäisellä kokeilulla tulee draiviin lisämitaa 30m (enlä nyt ihan nöpö ollut silloinkaan) niin on aika helppo uskoa kaverin olevan oikeassa. Varsinkin kun heti vanhalla mallilla suoritettu lyönti oli heti 30m lyhyempi.En tiedä onko tuo Papan mainitsema Tiger video millä framenopeudella tuotettua tavaraa, mutta esim 60 fps kuvasta sitä hidastumista ei saa irti. Liikeanturit tai nopeampien kameroiden kuvat voivat antaa jo tulosta.
Saisinko 265 metriseni 295 metrisiksi ?
Tikrun video 4000 frames / second.
Hmm… vasen jalka pönkäksi ja siitä vastavoimaa… tuo tuntuu järkevältä. Ja vartalon massapisteen vetäminen voiman vapautuksesta vastakkaiseen suntaan (ylös takaviistoon) Tuokin tuntuu järkevältä.
Ei jää kuin yksi tyhmä kysymys siis ratkaistavaksi. Mistä hitosta se mailan lapa tietää, että noin on tehty, jos ei käsien liikenopeus hidastu 🙂
Noilla molemmilla asioilla tuoteaan juuri vastakkaista voimaa kuin käsien liikesuunta. Jos näin ei tapahtuisi, olisi elullisinta rynnätä mailan mukana pallon perään. Vai?
fukke diise saisse kirjoitti: (15.9.2006 23:47:16)
Aikaisemmassa kommentissani kerroin, että keskipakoisvoima synnyttää ranteiden ympärille momentin, joka saa aikaan rannekulmakiihtyvyyden alfa = M / m, jossa m = massa (vakio), M on momentti (sitä suurempi mitä suurempi keskipakoisvoima).
Tämä kulmakiihtyvyys synnyttää tietyssä ajassa kehänopeuden, joka on sitä suurempi mitä pidempi on maila (Huom! Liian pitkä tai liian lyhyt maila taas pienentävät keskipaikoisvoiman tuotoa).Ja kyllä, pitkälle voi lyödä monella tapaa, mutta ei maasta pitkillä raudoilla.
Itse juuri jälleen lyhensin rauta 3:stani.. ja huomasin että vaikkei se ole kuin 8 milliä r4:sta pidempi on se nyt varmempi kuin i4..ja pidempi tietty. Sitä oli pakko lyhentää jotta sain lavan ja varren liitoksesta tukevan..nyt se on ok. Lapa alkoi antamaan periksi kun liimaukset alkoivat väsyä…melkoisia rasituksia 230 metrisissä r3 lyönneissä.
Maasta pitkällä raudalla pääsee hyvin..juuri toppasin avauksen ja vajaa 100 metriä..jonka jälkeen kaksi i5 komautusta vei greenin kupeeseen par-5:lla….kuinka pitkälle raudalla pitää päästä nurmelta ? Tikru vetää väylältä ( videolla ) 270 yardia i3:lla !
ts kirjoitti: (17.9.2006 21:52:49)
Hmm… vasen jalka pönkäksi ja siitä vastavoimaa… tuo tuntuu järkevältä. Ja vartalon massapisteen vetäminen voiman vapautuksesta vastakkaiseen suntaan (ylös takaviistoon) Tuokin tuntuu järkevältä.Ei jää kuin yksi tyhmä kysymys siis ratkaistavaksi. Mistä hitosta se mailan lapa tietää, että noin on tehty, jos ei käsien liikenopeus hidastu 🙂
Juuri tätä tarkoitan kun mietin Lee Trevinon driveri swingiä auttamassa omaani…kroppaa käytetään vastavoiman tavoin.
Mielestäni käsien liikenopeus hidastuu sekunnin sadasosaksi ( tai kahdeksi : ) ) jotta lyöntiin saadaan osuma oikein ( siis siksi ajaksi kun pallo litistyy mailaa vasten ).
ts kirjoitti: (17.9.2006 21:52:49)
Ei jää kuin yksi tyhmä kysymys siis ratkaistavaksi. Mistä hitosta se mailan lapa tietää, että noin on tehty, jos ei käsien liikenopeus hidastu 🙂
Asiaa kannatta mennä tutkimaan leikkipuistoon, mistä löytyy karuselli. Otetaan kunnon vauhdit ja kellotetaan pyörimisaika istumalla lähellä keskikohtaa vs. riippumalla ulkokehällä. Sitten ihmetellään miten se pirun karuselli osaa hidastaa siirryttäessä ulkokehälle.
4par kirjoitti: (17.9.2006 22:39:36)
ts kirjoitti: (17.9.2006 21:52:49)
Ei jää kuin yksi tyhmä kysymys siis ratkaistavaksi. Mistä hitosta se mailan lapa tietää, että noin on tehty, jos ei käsien liikenopeus hidastu 🙂
Asiaa kannatta mennä tutkimaan leikkipuistoon, mistä löytyy karuselli. Otetaan kunnon vauhdit ja kellotetaan pyörimisaika istumalla lähellä keskikohtaa vs. riippumalla ulkokehällä. Sitten ihmetellään miten se pirun karuselli osaa hidastaa siirryttäessä ulkokehälle.
No tommosta karuselliä mää lähen heti ehtimään, missä muodostuu ja purkenee kulma. Löytyyköhän se tuolla pimeessä. Päivänvalossa en meinaan oo nähny. Ja vielä jalkakin mikä potkasee vastaan.. hiano vehe…
Parti kirjoitti: (17.9.2006 21:28:44)
Onko kahden vipuvarren heiluri malli huono kun puhutaan releasesta. Mikä laukaisee vapautumisen jos nivelpiste on koko ajan saman matkan päässä keskipisteessä?Entäpä jos ajattelee neljää vipuvartta: Niska-oikea olkapää-kyynärpää-ranne-lapa?
Kun ajattelee kuinka paljon lähempänä oikea ranne on niskaa backswingin huipulla kuin osumassa. kuinka kauan downswingistä ranne etääntyy keskipisteestä? Missä kohtaa oikea ranne lopettaa etääntymisen keskipisteestä, onko tällä jotain tekemistä releasen kanssa?
Kysyn, en vatsaa…
Kahden vipuvarren mallissa ranteet käsitetään yhdeksi yksiköksi ja rannekulmaa ajatellaan pidettävän kiinni ranteita pidättämällä. Vasemman käden kautta kulkevassa kolmivartisessa vivussa tuo ’rannekulma’ pysyy kiinni käsien erilaisella vaikutuksella. Vasen käsi pyrkii pitämään laajuutta ja oikea käsi puolestaan kyljessä kiinni, mikä mahdollistaa anatomisesti paljon tehokkaammin kulman kiinnipitämisen kuin ranteiden pidätys. Oikea käsi ei siis kuulu vipuun vaan on siihen ulkoisesti vaikuttava voima.
Releasen vapautumisen laukaisee (siihen vaikuttaa) mailanpäähän vaikuttava keskipakoisvoima, nivelpisteellä ei tähän ole välitlntä vaikutusta, välillistä kyllä. Voit vamaan itsekin huomata, että mailapää on helpompi pitää lähellä svingin keskipistettä, kun työnnät nivelpistettä siitä etäämmälle (siis haet laajuuden vasemmalla kädellä).
Parti, esittämäsi oikean käden kautta kulkeva neljän heilurin malli voisi toimia, jos pallo lyötäisiin aina tiin päältä. Silloin voitaisiin kehittää sellainen svingi, jossa myös raudoilla lyödään nousevalla mailanpään radalla. Oikean käden ohjauksella tehtävässä svingissä alakuolokohta asettuu luonnostaan oikean kainalon kohdalle, kun taas vasemman käden ohjauksessa vasemman kainalon kohdalle.
Tuohon viimeiseen kysymykseen vastaan mutu-pohjalta, että kun svingin keskipiste on vasemmassa kainalossa, oikea ranne on lähes koko svingin ajan samalla etäisyydellä siitä. En ole kuitenkaan asiaan sen syvällisemmin pohtinut. Luuletko, että olisi aihetta?
double-eagle kirjoitti: (17.9.2006 21:58:27)
fukke diise saisse kirjoitti: (15.9.2006 23:47:16)
Ja kyllä, pitkälle voi lyödä monella tapaa, mutta ei maasta pitkillä raudoilla.
Tikru vetää väylältä ( videolla ) 270 yardia i3:lla !
Niin, siis tarkoitin sitä, että pitkillä raudoilla maasta voi lyödä vain yhdellä tavalla pitkälle, siis tikrun ja kumppaneiden tavalla.
ts kirjoitti: (17.9.2006 22:47:38)
No tommosta karuselliä mää lähen heti ehtimään, missä muodostuu ja purkenee kulma. Löytyyköhän se tuolla pimeessä.
Toveri ts ei selvästikkään ole sisäistänyt liikemäärän säilymistä. Asiaa ei kanna etsiä pimeastä, kirjasto on parempi paikka 😉
Aivan varmasti on sisäistänyt. Mutta ei ole nähnyt karusellissa kenenkään liikkuvan kehällä eteen päin muusta, kuin jarruvoiman vaikutuksesta. Ulospäin kylläkin.
Niin kauan, kuin tuo lapa ei ohittaisi käsiä. olisin valmis uskomaan keskipakoisvoiman (jota siis ei ole olemassakaan) vaikutukseen. Mutta kun tuo lavan perkule ohittaa nuo kädet, ja kääntää pienessä ajassa rannekulman päinvastaiseksi. Sitä ei karuselli tee.. edes pimeässä kirjastossa.
ts kirjoitti: (17.9.2006 22:47:38)
4par kirjoitti: (17.9.2006 22:39:36)
ts kirjoitti: (17.9.2006 21:52:49)
Ei jää kuin yksi tyhmä kysymys siis ratkaistavaksi. Mistä hitosta se mailan lapa tietää, että noin on tehty, jos ei käsien liikenopeus hidastu 🙂
Asiaa kannatta mennä tutkimaan leikkipuistoon, mistä löytyy karuselli. Otetaan kunnon vauhdit ja kellotetaan pyörimisaika istumalla lähellä keskikohtaa vs. riippumalla ulkokehällä. Sitten ihmetellään miten se pirun karuselli osaa hidastaa siirryttäessä ulkokehälle.
No tommosta karuselliä mää lähen heti ehtimään, missä muodostuu ja purkenee kulma. Löytyyköhän se tuolla pimeessä. Päivänvalossa en meinaan oo nähny. Ja vielä jalkakin mikä potkasee vastaan.. hiano vehe…
Eihän sillä ole mitään merkitystä, minkä mekanismin kautta ympyräliikkeessä oleva mötikkä on yhteydessä keskipisteeseen. Se voi olla kiemuralla oleva rautalanka, kaksivartinen vipu, vieteri tms, kunhan ei ole kovin painava verrattuna mötikän massaan, ettei tarvitse kaivaa vanhoja tenttikirjoja esille.
Ja aivan sama, millä tavalla paino loittonee kiertokeskipisteestä (kulmien avautumisella, venymisellä, karusellissa juoksemalla, jne.), joka tapauksessa se saa aikaan kiertoliikeen hidastumisen. Jos ei saisi, olisimme kaikki lyönnin jälkeen aikasmoisessa solmussa.
fukke diise saisse kirjoitti: (17.9.2006 22:53:02)
Oikean käden ohjauksella tehtävässä svingissä alakuolokohta asettuu luonnostaan oikean kainalon kohdalle, kun taas vasemman käden ohjauksessa vasemman kainalon kohdalle.
Tuohon viimeiseen kysymykseen vastaan mutu-pohjalta, että kun svingin keskipiste on vasemmassa kainalossa, oikea ranne on lähes koko svingin ajan samalla etäisyydellä siitä. En ole kuitenkaan asiaan sen syvällisemmin pohtinut. Luuletko, että olisi aihetta?
Itseasiassa en tarkoittanut että oikealla kädellä ohjattaisiin vaan enemmän sitä että oikean käden koukistuminen ja oikeaminen (samoin kuin vasemman käden viikkautuminen osuman jälkeen) on mielestäni osoitus siitä etteivät ranteet kulje puhdasta ympyrän kehää vaan ehkä jotain ellipsin tyyppistä. Ja jos näin on niin sillä voisi kuvitella oleva yhteyttä releasen ajoitukseen.
Pohtimisen hyödyllisyydestä: Olen ymmärtänyt että jokaisen oikean teorian keksimiseen on tarvittu usean väärän teorian läpikäyminen ja niistä oppiminen 😉
Parti kirjoitti: (17.9.2006 23:33:10)
Itseasiassa en tarkoittanut että oikealla kädellä ohjattaisiin vaan enemmän sitä että oikean käden koukistuminen ja oikeaminen (samoin kuin vasemman käden viikkautuminen osuman jälkeen) on mielestäni osoitus siitä etteivät ranteet kulje puhdasta ympyrän kehää vaan ehkä jotain ellipsin tyyppistä. Ja jos näin on niin sillä voisi kuvitella oleva yhteyttä releasen ajoitukseen.Pohtimisen hyödyllisyydestä: Olen ymmärtänyt että jokaisen oikean teorian keksimiseen on tarvittu usean väärän teorian läpikäyminen ja niistä oppiminen 😉
Mulla on yks oma tekemä Greg Normanin ajoitusympyrä. Siitä näkee tosi hyvin, että suoraan edestä otetussa projektiossa kädet kulkee hieman elliptisellä ja mailanpää paljon elliptisellä radalla. Se pitäisi kyllä iteroida todellisuuteen (siis tutkia kohtisuoraan planesta). Näinollen veikkaukseni on, että nyrkit pyörii ympyrällä ja mailanpää ellipsillä. Anna email, niin mä skannaan sen sulle.
Ja aika usein käy niin, että useankaan väärän teorian pohtiminen ei johda mihinkään – mut mitä välii sillä on.
Kiitos, Maili löytyy profiilista.
ts kirjoitti: (17.9.2006 23:10:55)
Aivan varmasti on sisäistänyt. Mutta ei ole nähnyt karusellissa kenenkään liikkuvan kehällä eteen päin muusta, kuin jarruvoiman vaikutuksesta. Ulospäin kylläkin.Niin kauan, kuin tuo lapa ei ohittaisi käsiä. olisin valmis uskomaan keskipakoisvoiman (jota siis ei ole olemassakaan) vaikutukseen. Mutta kun tuo lavan perkule ohittaa nuo kädet, ja kääntää pienessä ajassa rannekulman päinvastaiseksi. Sitä ei karuselli tee.. edes pimeässä kirjastossa.
Valitettavatsi vastauksesi sisältö ja sen ensimmäinen lause ovat keskenään ristiriitaisia.
Tämä karusellianalogia oli erinomainen. Siispä laita maila karusellin ulkokehälle kiinni tangentiaalisesti lukitusmekanismin avulla, pyöritä karusellia vakiokulmanopeudella ja vapauta lukitusmekanismi – seuraa mitä tapahtuu.
Tuon Tiikerin nyläisyn saa mukaan, kun laittaa lukituslaitteen kiskolle, jota pitkin mailan kahvapäätä voi vetäistä keskellepäin vaikapa 20 cm samalla kun avaa lukituksen.
Perskuta, nyt ei kerkee enää tähän vastaamaan ollenkaan, kun pitää rynnätä leikkipuistoon. Ei ois muuten nii kiire, mutta kun pitää muutama tyyppi haalia sinne mukaan karuselliin. Nekään ei meinaan ymmärrä tota juttua. Semmottia kavereita ku: Mike Hebron, DL, Cochran (tää ei oo se rock-laulaja) ja sitten pitää vissiin tuolta Human Recearch Institutesta kans joitakin ottaa mukaan, ku ovat noin älyttömän tutkimustuloksen saanu aikaseks.
Hebronkin väittää ihan älyttömiä:
Questions about sequencing:
Do shoulders start, and then stop, giving their energy to the arms?
Do the arms start, then stop, giving their energy to the hands?
Do the hands start, then stop, giving their energy to the club?Yes thats the sequense!
Saman tuloksen sai tuo Human Recearch Institute aikaiseksi vuonna -98 (siis yllättävän tuoretta tavaraa eli lienee tuore ajatus) Kaavio ja selitykset on nähtävissä esim tuossa DL:n Hogania käsittelevässä teoksessa.
Mää meen nyt koittaan päästä karusellin kehällä etenemään ilman lihas- tahi jarruvoimaa… jos ei mua näy viikkoon ni oon pudonnu siitä vempeleestä ja murtanu käteni. Heippa
Pappa Tykki kirjoitti: (18.9.2006 9:11:46)
Tuon Tiikerin nyläisyn saa mukaan, kun laittaa lukituslaitteen kiskolle, jota pitkin mailan kahvapäätä voi vetäistä keskellepäin vaikapa 20 cm samalla kun avaa lukituksen.
YouTuben ja Niken mainoskuvassa tikru videoilla selvästi laskee itsensa alemmas aloittaessaan taakseviennin jälkeen swingiään kiihdyttääkseen mailan pään nopeutta ja nostaa lopussa taas itsensä ja ruotonsa ylös…siis menee alas ja tulee ylös !
Väittäisin että tikru pitkänä pelaajana ( 193 cm ? ) ei käytä kuin korkeintaan puolituumaa normia pidempää mailasettiä..muutenhan alaspäin painuminen olisi mahdotonta.
Sweijaamista tapahtuu minimaalisesti lantion kierto on nopea.
Mielestäni tikrun liike on samaa sukua kuin HULA-HULA vanteella akseli vaan on pysty kun vanteen keikuttaajilla vaaka…:) Menikö jakeluun ?
Pappa Tykki kirjoitti: (18.9.2006 9:11:46)
ts kirjoitti: (17.9.2006 23:10:55)
Aivan varmasti on sisäistänyt. Mutta ei ole nähnyt karusellissa kenenkään liikkuvan kehällä eteen päin muusta, kuin jarruvoiman vaikutuksesta. Ulospäin kylläkin.Niin kauan, kuin tuo lapa ei ohittaisi käsiä. olisin valmis uskomaan keskipakoisvoiman (jota siis ei ole olemassakaan) vaikutukseen. Mutta kun tuo lavan perkule ohittaa nuo kädet, ja kääntää pienessä ajassa rannekulman päinvastaiseksi. Sitä ei karuselli tee.. edes pimeässä kirjastossa.
Valitettavatsi vastauksesi sisältö ja sen ensimmäinen lause ovat keskenään ristiriitaisia.
Tämä karusellianalogia oli erinomainen. Siispä laita maila karusellin ulkokehälle kiinni tangentiaalisesti lukitusmekanismin avulla, pyöritä karusellia vakiokulmanopeudella ja vapauta lukitusmekanismi – seuraa mitä tapahtuu.
Jatkan hieman lausettasi:
’Siispä laita maila karusellin ulkokehälle kiinni tangentiaalisesti lukitusmekanismin avulla, pyöritä karusellia vakiokulmanopeudella ja vapauta lukitusmekanismi – seuraa mitä tapahtuu karusellin kulmanopeudelle’. Väittäisin että se putoaa sen verran, että lavan ulkokehälle siirtymisen aiheuttama ’liike-energian lisääntyminen’ kompensoituu.Ennen releasea draiverin nuppi (massa n. 200g) kulkee käsivarren mitan päässä niskanikamasta, joka on pyörimisen akseli. Osumassa nuppi on käsivarren + mailan varren mitan päässä samasta akselista. Nupin nopeus kasvaa siis erittäin rajusti tuossa vaiheessa. Tuo release vaihe kestää joitakin sekunnin sadasosia. Mailan lavan kiihtyvyydestähän on varmaan tarkkoja mittaustuloksiakin olemassa. Niistä tuo liike-energian muutos lienee helposti laskettavissa. Jos ihminen pystyisi synnyttämään lisää liike-energiaa tarvittavan määrän, niin enpä ostaisi istumapaikkaa takakatsomosta keihäskisoissa:-). Keihäänheitossahan 100kg painava kaveri ottaa juoksuvauhdin ja heittovaiheessa koittaa siirtää tuon kroppansa liike-energiasta mahdollisimman suuren osan 800g painavan keihään liike-energiaksi. Kroppa pysähtyy/hidastuu rajusti siinä keihäänheiton ’release vaiheessa’.
Golfswingissä tuo ei taida olla yhtä simppeliä, koska kyynärvarsilla voidaan tuottaa jonkin verran energiaa. Tätä voi kuka tahansa kokeilla pitämällä käsiä suorana ja mahdollisimman paikoillaan ja tekemällä pelkillä ranteilla tuota release liikettä. kyllähän siihen nuppiin jonkin verran saa vauhtia noinkin.
Kyllä mä näillä perusteilla elän siinä uskossa, että käsien täytyy hidastua. Mä en vaan jaksa uskoa, että liike-energiaa syntyisi niin paljon lisää. Mä kuvittelen, että sitä vain siirtyy raskaamman osan (kroppa/kädet) hidastuessa ja kevyemmän osan (mailan nuppi) kiihtyessä. Ainakaan itse en koe release vaiheessa tuottavani paljon energiaa. Mä vaan lähinnä annan aikaisemmin tuotetun energian purkautua mailan lapaan.
Nää pohdinnat ei perustu tietoon, joten olen valmis vaihtamaan mielipidettäni, jos joku mulle asian uskottavasti toisin todistaa. Oliskohan jollakin linkkiä sellaiseen kuvasarjaan, josta näkyisi lavan nopeus swingin eri vaiheissa?
Pappa Tykki kirjoitti: (16.9.2006 20:08:49)
Se mitä näen: ennen impactia kädet – itse asiassa koko tiikeri – nousevat ylöspäin. Ideana on siis, että kaksoisheilurin napapiste, joka on suunnilleen tikrun kurkussa nykäistään ylöspäin, jolloin heilurin kakkososan kulmanopeus nousee eli mailanpään nopeus osumassa kasvaa. Tämä liike tehdään potkaisemalla vasen jalka suoraksi eli ’pönkäjalalla’. Mutta siis käsien kulmanopeus ei hidastu.
Mielestäni näet täysin väärin.
Ota close-up tikrun ylävartalosta swingin aikan…vartalo nousee ylös vasta osuman jälkeen…kuvassa tikrun follow-through on korostetun oikeaoppinen ( ala Monty ) todellisuudessa tikrun maila on raudoilla pystyssä ja liike loppumut ennen niskan taakse kiertymistä.
Tikrun vartalon täytyy nousta ylöspäin sillä mailan pään nopeus on yli 200 km tunnissa ja se ei voi hidastua paikalleen ei edes tikrun fysiikalla osuman jälkeen. Tämä voima väkisin nostaa Tikrun kehoa ylöspäin.
Voiman tekoon käytettävä energia tapahtuu pudottamalla painopistettä alaspäin ( ei siis ylöspäin ).
double-eagle kirjoitti: (18.9.2006 10:57:21)
Voiman tekoon käytettävä energia tapahtuu pudottamalla painopistettä alaspäin ( ei siis ylöspäin ).
Miksi Tikru ei käytä tätä tarjolla olevaa lisäenergiaa tiilyönneissä ja lyö pallon vasemman kantapään tasalta on mysteerio…ehkä siksi, että se sekoittaisi hänen rautapelinsä..hänhän ei ole pituuslyöntikilpailuihin osallistunut eikä liioin tarvi 340 metrisiä drivejä..pysyttelee driveissään 280-290 metrisissä.
Eihän hän backswingissäänkään vie lapaa vaakatasoa alemmas kuten Daly….näin paketti pysyy kasassa.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa