Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Edit: Näin oli tarkoitus lainata
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 15:10:24)
scr-golfarin mailan varsi oikesi ennen osumaa, kun taas muiden pelureiden mailojen varret olivat vielä taipuneet taaksepäin osumassa. Tai sitten ymmärsin väärin.
Silloin varmaan käsien nopeus olisi hidastunut (tai ainakin kiihtyvyys pienentynyt) juuri ennen osumaa, mikä tuntuu mun maalaisjärjellä omituiselta?
]
Näin se juuri menee ja kaikki tuo on simulaatioillakin nähtävissä varren taipumakuvaajista. Varsihan voi taipua eteenpäin osumassa, vaikka kädet eivät hidastuisikaan. Se johtuu mailanpään COG:n epäkeskisetä sijainnista suhteessa varsilinjaan.
data kirjoitti: (17.12.2013 15:56:14)
Kyllä näin. Jos chs on 120 mph, ei tarvitse miettiä tarkemmin syntyjä syviä. Useilla kuitenkin on ongelmia ja heitä ajatellen fyysikot ovat luoneet swingistä matemaattisia malleja, joilla on löydettävissä tarkempaa kuin arvaustietoa swingin voimansiirtoon liittyen. Tämän tiedon avulla on mahdollista auttaa niitä, joilla ongelmia ilmenee.Hmmmmm….
oma vähäinen kokemukseni urheilusta on se, että jos mulla on ongelmia tekniikan kanssa, kysyn opettajalta, valmentajalta tai kanssaurheilijalta. Joskus joku niistä osaa auttaa, joskus ei.
Nimittäin
1) taitourheilussa (kuten golf) ei pelkkä raaka nopeus ratkaise, vaan tarkuuden täytyy säilyä vaikka palloon pannaankin vauhtia. Mieluummin lyön 90 mph tarkasti, kuin 110 mph pitkin metsiä.
Sitten jos haluaa lyödä 110 mph tarkasti, siinä ei fyysikot paljon auta!
2) olen ihminen enkä kone, eikä mua hyödytä yhtään mitä PITÄISI tehdä, jos en osaa tai pysty sitä tekemään. Osaava neuvoja näkee mihin pystyn ja mihin en, mitä voi yrittää ja mitä ei; ja millä mielikuvilla tai tietoisilla, kontrolloitavilla liikkeillä ja asennoilla pääsen oikeaan suuntaan.
Siihen ei kone pysty, eikä fyysikko ;-Dpienenä tarkennuksena, että emmehän toki lyö maila käsien suorana jatkeena, mutta että ei rannekulman tietoista avaamista tarvita voimantuottoon, viitaten ketjun aloittajaan. ote nyt vaan sattuu jo pitkälti olevan sellainen, että käsivarsien ja varren väliin syntyy kulma, kuten tenniksessä.
data kirjoitti: (17.12.2013 15:30:51)
duffeli kirjoitti: (17.12.2013 14:52:29)
Tossa tutkimuksessa on yksi mielenkiintoinen käppyrä. Ymmärtääkseni siinä tulkinnassa sanotaan, että hyvä pelaaja ei kiihdytä mailaa osuman läpi, mutta huonot sen sijaan niin tekevät.The other two golfers reach zero power after impact (they are still accelerating at impact; there’s unused clubhead speed still ’in the tank’ when the clubhead gets to the ball).
Aika kaukana toisistaan on ajatukset eri leireissä. Ei tainnut kukaan osatakaan laskea sitä osumahetken tilannetta, mitä jokin aika sitten kysyin.
Niin tuo scratch pelaaja ei yritä kiihdyttää lapaa enää osuman kohdalla, vaan ainoastaan pitää mailaa kaarevalla radalla aika suurellakin voimalla. Sen sijaan tuupparit yrittävät vielä
työntää lapaa eteenpäin tukivoimaa tavoitellen. ( näkyy käyristä koko tutkimuksessa )Datalta puuttuu taas kokonaan käytännön ymmärrys työn ja tapahtumien suhteesta, kuten tuosta tutkimuksestakin.
Kiistaton fakta on, että jokainen mittaamani tour-tason pallonlyöjä kiihdyttää läpi osuman. Kuten Greg McHaton minulle sanoi, olemme ensimmäinen taho joka vahvistaa sen minkä he aina ovat tienneet, mutta eivät pystyneet todistamaan.
Kiihdytys on nähtävissä eritääin selvänä hartiakierrossa, olkapäiden lateraalinopeuksissa, kuten myös parhailla vähintään oikean lonkan lateraalinopeudessa, parhaimmilla myös vasemman lonkan negatiivisessa (kohteesta pakenevassa) lateraalinopeudessa.
Näiden seurauksena pelaajan TYÖ on grippipäätä kiihdyttävä, mutta käsinopeus hidastuu jonkin verran kun rannekulmat purkaantuvat ja lapa loittonee keskikehältä aiheuttaen hitausmomenin kasvun.
Jos työtä yritetään selvittää liikemääriä tutkimalla ja unohdetaan nuo ulkoiset voimat ajaudutaan jo syvälle suohon, kuten kaikissa malleissa joista olennaisia muuttujia puuttuu. Sen seurauksena pelaajat todellakin lopettavat työn ennen osumaa, seurauksena ’pivot stalling’ ja lavan lentäminen ohi käsien aikaisessa vaiheessa. SCR-tasolle voi tuollakin päästä ja niitäkin täällä on nähty aika hurjiakin, mutta yhdenkään tour-pelaajan en ole nähnyt moiseen ajautuneen.
Kehon tulitus läpi osuman siis vähentää käsien hidastumista ja tuossa erot tuupparien ja pelimiesten välillä ovat huikeat. Pienikin ajatus lavan kiihdyttämisestä maksimiinsa osumaan tai sillä sivaltamisesta on tuhon tie, jolta on tullut jokunen kaveri vuosien varrella pelastettua.
Käsinopeuden maksimiarvot jossain vaiheessa downswingiä määrittävät 99% lavan nopeuden osumassa. Käsinopeuden hidastumisarvot lavan vakauden osumassa ja jokainen joka lopettaa kehon työn aikaisin menee suuren hidastuvuuden ja flippauksen puolelle.
Nin ja siis oikeesti eivät pidä sitä kaarevalla radalla vaan suoristavat tuota rataa kahdestakin projektiosta ranteiden toiminnan avulla. Kaarella pitäminen tarkoittaisi lyhyitä ja terävieä divotteja, suoristaminen tuon suuntaisesti matalia ja pidempiä.. juuri sellaisia kuin pelimiehet tuottavat.
Vai haluatko data kertoa miten saan aikaiseksi tasasyvyisen 15cm pitän divotin swngaamalla lapaa tasasäteisellä kaarella?
Aleksi19 kirjoitti: (17.12.2013 16:23:58)
pienenä tarkennuksena, että emmehän toki lyö maila käsien suorana jatkeena, mutta että ei rannekulman tietoista avaamista tarvita voimantuottoon, viitaten ketjun aloittajaan. ote nyt vaan sattuu jo pitkälti olevan sellainen, että käsivarsien ja varren väliin syntyy kulma, kuten tenniksessä.Joka sisätää kätketyn elementin ja pitää ilmaista juri noin. Kyse on käsivarren ja mailanvarren välisestä kulmasta, ei rannekulmasta joka ei mitenkään enää maksimistaan voisi kasvaa.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 16:16:54)
data kirjoitti: (17.12.2013 15:56:14)
Kyllä näin. Jos chs on 120 mph, ei tarvitse miettiä tarkemmin syntyjä syviä. Useilla kuitenkin on ongelmia ja heitä ajatellen fyysikot ovat luoneet swingistä matemaattisia malleja, joilla on löydettävissä tarkempaa kuin arvaustietoa swingin voimansiirtoon liittyen. Tämän tiedon avulla on mahdollista auttaa niitä, joilla ongelmia ilmenee.Hmmmmm….
oma vähäinen kokemukseni urheilusta on se, että jos mulla on ongelmia tekniikan kanssa, kysyn opettajalta, valmentajalta tai kanssaurheilijalta. Joskus joku niistä osaa auttaa, joskus ei.
Nimittäin
1) taitourheilussa (kuten golf) ei pelkkä raaka nopeus ratkaise, vaan tarkuuden täytyy säilyä vaikka palloon pannaankin vauhtia. Mieluummin lyön 90 mph tarkasti, kuin 110 mph pitkin metsiä.
Sitten jos haluaa lyödä 110 mph tarkasti, siinä ei fyysikot paljon auta!
2) olen ihminen enkä kone, eikä mua hyödytä yhtään mitä PITÄISI tehdä, jos en osaa tai pysty sitä tekemään. Osaava neuvoja näkee mihin pystyn ja mihin en, mitä voi yrittää ja mitä ei; ja millä mielikuvilla tai tietoisilla, kontrolloitavilla liikkeillä ja asennoilla pääsen oikeaan suuntaan.
Siihen ei kone pysty, eikä fyysikko ;-D
Yleensä teoreettisen tiedon kulun suunta menee niin, että fyysikot siirtävät tutkittua tietoa valmennusportaalle päin. Ja valmentajat taas muuttavat tiedon opetukseen sopivaksi. Minusta
tiedon kulku toiseen suuntaan ei olisi kovinkaan järkevää. Eli tilanne, jossa golfopettaja opettaisi fyysikoita fysiikassa ja matematiikassa. Tätäkin nimittäin tapahtuu. Käytännön opetus tietysti sisältää myös paljon asioita, joita ei ratkaista fysiikan tai geometrian keinoin.data kirjoitti: (17.12.2013 16:39:32)
Yleensä teoreettisen tiedon kulun suunta menee niin, että fyysikot siirtävät tutkittua tietoa valmennusportaalle päin. Ja valmentajat taas muuttavat tiedon opetukseen sopivaksi. Minusta
tiedon kulku toiseen suuntaan ei olisi kovinkaan järkevää. Eli tilanne, jossa golfopettaja opettaisi fyysikoita fysiikassa ja matematiikassa. Tätäkin nimittäin tapahtuu. Käytännön opetus tietysti sisältää myös paljon asioita, joita ei ratkaista fysiikan tai geometrian keinoin.
Ja edelleen ongelma tulee vastaan siinä, kun kokemattomat fyysikot alkavat teorioita esittämään olennaisen tiedon puutteella varustettujen teorioiden kautta. Ongelman aluksi riittää esim se että fyysikko alkaa tutkimaan asiaa planea pitkin liikkuvien kappaleiden ja kaksoisheilurin kautta, joista kumpikaan ei sovellu swingin tutkimukseen millään tavoin.
Mä ymmärrän hyvin tuon tapahtuneen 10v sitten kun oikeeta tutkimustietoa ja mittauksia ei ollut käytettävissä, mutta en voi käsittää jonkun olevan nykytietämyksen aikana enää totaalisen fiksaantunut noihin vanhoihin ajatuksiin.
ts kirjoitti: (17.12.2013 16:32:09)
Vai haluatko data kertoa miten saan aikaiseksi tasasyvyisen 15cm pitän divotin swngaamalla lapaa tasasäteisellä kaarella?
Tuohon pitää jo yhdistää osumasimulaatio ehdottomasti…..katsotaas koneelta….klik..klik
…..joo kyllä noin suurin piirtein mennään. Ootko muuten huomannut, että on aika
jyrkkä tuo etureuna turpeessa jopa jyrkempi kuin mitä tulokulmasta voisi odottaa.Tuosta kun jättää tuolle ajalle tyypillisen jalkatyön sivuun niin on taas kaunista katseltavaa.
Jokainen voi tuosta päätellä esim paljonko vasen hanska kiertyy kuvien välillä tai edes tuossa face on kuvassa jälkimmäiseen vaiheeseen. Kuvatekstikin kertoo miten oikea on pysynyt edelleen vasemman alla.
Itseä huvitti takakuvan kuvateksti ’unusual’, jota tuo ehkä onkin kun isoja massoja katsotaan. Sen sijaan se on juuri sitä mitä Hogan ja Snead molemmat tekivät ja saman periaatteen liike mikä nähdään Stenssonin swingistä postaamissani kuvissa. Niin ja tuo ei todellakaan ole grippiriippuvainen asia vaan ihan jotain muuta
ts kirjoitti: (17.12.2013 16:44:50)
data kirjoitti: (17.12.2013 16:39:32)
Yleensä teoreettisen tiedon kulun suunta menee niin, että fyysikot siirtävät tutkittua tietoa valmennusportaalle päin. Ja valmentajat taas muuttavat tiedon opetukseen sopivaksi. Minusta
tiedon kulku toiseen suuntaan ei olisi kovinkaan järkevää. Eli tilanne, jossa golfopettaja opettaisi fyysikoita fysiikassa ja matematiikassa. Tätäkin nimittäin tapahtuu. Käytännön opetus tietysti sisältää myös paljon asioita, joita ei ratkaista fysiikan tai geometrian keinoin.
Ja edelleen ongelma tulee vastaan siinä, kun kokemattomat fyysikot alkavat teorioita esittämään olennaisen tiedon puutteella varustettujen teorioiden kautta. Ongelman aluksi riittää esim se että fyysikko alkaa tutkimaan asiaa planea pitkin liikkuvien kappaleiden ja kaksoisheilurin kautta, joista kumpikaan ei sovellu swingin tutkimukseen millään tavoin.
Mä ymmärrän hyvin tuon tapahtuneen 10v sitten kun oikeeta tutkimustietoa ja mittauksia ei ollut käytettävissä, mutta en voi käsittää jonkun olevan nykytietämyksen aikana enää totaalisen fiksaantunut noihin vanhoihin ajatuksiin.
Eiiii……kyllä mittaukset ihan nykyäänkin osoittavat, että planella aika kivasti mennään tärkeällä alueella. Siten kun ymmärtää vähän fysiikkaa enemmän ja yhdistää siihen tietoon ihmisen ominaisuudet tajuaa tuon selviönä.
data kirjoitti: (17.12.2013 17:06:12)
ts kirjoitti: (17.12.2013 16:44:50)
[Eiiii……kyllä mittaukset ihan nykyäänkin osoittavat, että planella aika kivasti mennään tärkeällä alueella. Siten kun ymmärtää vähän fysiikkaa enemmän ja yhdistää siihen tietoon ihmisen ominaisuudet tajuaa tuon selviönä.
Kerrotko paljonko ja missä olet ollut tuollaisia mittauksia tekemässä ja montako tour pelaajaa niihin on kanssasi osallistunut?
NE LIIKKEET EI TAPAHDU PLANELLA. KOITA NYT JO YMMÄRTÄÄ ETTÄ SIITÄ ON PALJON TIETOA NYKYÄÄN. MITTAUKSET OSOITTAA KIISTATTA KOKO PLANEN KUVAKULMISTA RAKENTUNEEKSI HARHAKSI!
Onko kellään lainata isompia kirjaimia jos ei tuo asia tuostakaan vielä selviä?
data kirjoitti: (17.12.2013 16:39:32)
Yleensä teoreettisen tiedon kulun suunta menee niin, että fyysikot siirtävät tutkittua tietoa valmennusportaalle päin. Ja valmentajat taas muuttavat tiedon opetukseen sopivaksi. Minusta
tiedon kulku toiseen suuntaan ei olisi kovinkaan järkevää. Eli tilanne, jossa golfopettaja opettaisi fyysikoita fysiikassa ja matematiikassa. Tätäkin nimittäin tapahtuu. Käytännön opetus tietysti sisältää myös paljon asioita, joita ei ratkaista fysiikan tai geometrian keinoin.
Voisitko data vastata miks se on niin vaikeaa uskoa että nuo sun ja muittenkaan fyysikoiden mallit ei pidä paikkaansa? Yleensähän fysikaalisia ja matemaattisia malleja tehdään kuvaamaan reaalimailman ilmiöitä. Ja nyt ku ts on moneen kertaan todennu, että mallit ei pidä paikkaansa nii olisko aika tehdä parempia malleja jotka kuvaa sitä oikeaa tapahtumaa eikä tehdä tapahtumaa jota ne mallit kuvaa.
Ymmärtäähän sen, että muutos aiheuttaa vastarintaa. Eihän maapallokaan muuttunu palloks ihan hetkessä.Tää on kuin naisen logiikkaa Spedessä…..Onneks Data ei oo keksinyt tasauspyörästöä,…
Jos mä lyön ld-kisoissa yrittäen hidastaa grippipäätä…..1) mailanpäännopeus ei oo yli 130mph 2) Pallo voi olla muutaman metrin vasemmalla….
Oikeesti ymmärrä,että noi sun kuvasarjat neulansilmäkameralla ei oo tätä päivää,nyt on oikeeta, mitattua tietoa olemassa!!! Esimerkkinä vaikka toi postaus matalasta ja poraavasta lentoradasta pitkälle lyötäessä…..ennen luultiin niin….onkohan ton kumonnut mittaukset ( todellinen tieto) vai vektorit fyysikon pöydällä???Slami kirjoitti: (17.12.2013 17:17:31)
data kirjoitti: (17.12.2013 16:39:32)
Yleensä teoreettisen tiedon kulun suunta menee niin, että fyysikot siirtävät tutkittua tietoa valmennusportaalle päin. Ja valmentajat taas muuttavat tiedon opetukseen sopivaksi. Minusta
tiedon kulku toiseen suuntaan ei olisi kovinkaan järkevää. Eli tilanne, jossa golfopettaja opettaisi fyysikoita fysiikassa ja matematiikassa. Tätäkin nimittäin tapahtuu. Käytännön opetus tietysti sisältää myös paljon asioita, joita ei ratkaista fysiikan tai geometrian keinoin.
Voisitko data vastata miks se on niin vaikeaa uskoa että nuo sun ja muittenkaan fyysikoiden mallit ei pidä paikkaansa? Yleensähän fysikaalisia ja matemaattisia malleja tehdään kuvaamaan reaalimailman ilmiöitä. Ja nyt ku ts on moneen kertaan todennu, että mallit ei pidä paikkaansa nii olisko aika tehdä parempia malleja jotka kuvaa sitä oikeaa tapahtumaa eikä tehdä tapahtumaa jota ne mallit kuvaa.
Ymmärtäähän sen, että muutos aiheuttaa vastarintaa. Eihän maapallokaan muuttunu palloks ihan hetkessä.
Esim. Nesbit oli mitannut 84 pelaajaa ja edelleen puhuu teorioissaan tasoista. Käytössään yksi maailman tarkimmista mittalaitteista. Mittauksista voi hyvin myös itse nähdä tasolla pysymisen. Mitä parempi pelaaja sen tarkemmin tasolla pysytään. Puhutaan siis alueesta klo9-klo14. Toinen aspekti seuraa fysiikan laeista linkitettynä ihmisen kykyyn tuottaa voimaa. Eli tasolla pysyminen on laskennallisestikin näytettävissä toteen tai se kuinka paljon siitä kykenee poikkeamaan tietyllä lavan nopeudella.
Onko sinulla jokin hyvä syy olla uskomatta johtavaa golftiedettä ja fysiikan lakeja?
Mitä hyötyä olisi poiketa tasolta?Steven M. NESBIT
Employment
Associate Professor and Head,
Department of Mechanical
Engineering, Lafayette College,
Easton, PA, USAdata kirjoitti: (17.12.2013 17:49:22)
Esim. Nesbit oli mitannut 84 pelaajaa ja edelleen puhuu teorioissaan tasoista. Käytössään yksi maailman tarkimmista mittalaitteista. Mittauksista voi hyvin myös itse nähdä tasolla pysymisen./I]
Niinpä niin.. ja unohti vielä tutkia sitä aidosti 3D-tuloksina, KOSKA PERUSTI TUTKIMUKSENSA TASOIHIN!!
Hyvää tuossa Azingerin swingissä on nimenomaan se, että mailan kulma osumassa on lähellä alkuasentoa. Jalkatyö on tosiaan aikamoista polvien paiskaamista kohteen suuntaan.
eikös se nesbit todennut, että on vähintään kaksi eri ’planea’, siis kädet (grippi) kulkee suunnilleen yhdellä, ja mailan lapa kulkee toisella, ja niiden välillä on noin 10 asteen ero tasossa?
Sitä paitsi, mitä se edes tarkoittaa että joku kulkee tasoa pitkin, millimetrintarkasti vai? Entäs sentin tarkasti? Entäs 10 cm? Entäs puoli metriä molemmin puolin, no sellaiselle ’planelle’ varmasti kaiiki swingit mahtuu?
Ja jos nesbit sanoo että esim mailan pää kulkee planella (jonka ’paksuus’ on mikä?) se VARMASTI EI TARKOITA että pelurin pitäisi YRITTÄÄ OHJATA maillaa millimetrintarkasti jotain teoreettista tasoa pitkin.
Jos jollain pelurilla on paksumpi plane ja jollain ohuempi, ne on seurauksia jostain, eikä kai nesbit ole missään tutkinut onko mahdollisimman ohut plane mahdollisimman paras, vai onko paksuin paras, vai jotain siltä väliltä, vai onko niin että koko asialla ei ole käytännössä paljon mitään väliä.
Tuo ts:n edellinen pitkä postaus oli loistava, kiitos!
Musti67 kirjoitti: (17.12.2013 17:49:17)
Tää on kuin naisen logiikkaa Spedessä…..Onneks Data ei oo keksinyt tasauspyörästöä,…
En ole keksinyt en, mutta hiukan kyllä ohjelmoinut sen toimintaa ajosimulaatioon. Kun tehokkaalla autolla, jossa LSD on säädetty löysäksi, lämää tallan pohjaan mutkassa alkaa sisäpuolen rengas tuottaa ensimmäisenä mustaa vanaa. Vähän tietysti riippuu siitä miten renkaan ominaisuudet on annettu eli paljonko alkaa syntymaan reaaliaikaisia muodonmuutoksia siten, että pitoon syntyy ajallista vaihtelua. Tietysti myös pinnan profiililla on tuossa merkittävä rooli iskunvaimennuksen reaaliaikaiseen toimintaan yhdistettynä. Että tällaisia olen joutunut toteuttamaan, mutta kyllä mulle hyvät neuvot toki kelpaa näissä pikku
ongelmissakin täällä.Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 18:14:43)
Ja jos nesbit sanoo että esim mailan pää kulkee planella (jonka ’paksuus’ on mikä?) se VARMASTI EI TARKOITA että pelurin pitäisi YRITTÄÄ OHJATA maillaa millimetrintarkasti jotain teoreettista tasoa pitkin.Ei näin kukaan ole väittänytkään. Maila kuitenkin pysyy melkeinpä helpommin tasolla kuin poissa tasolta. Sitä kun ei oikein saa hirveästi pois sieltä kun lavan vauhti kasvaa. Ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä yrittää ehdoin tahdoin pois tasolta. Sen sijaan on paljon järkeviä syitä sille, että suurin piirtein sillä pysytään. Yksi on se, että golfissa pallo pitää saada aika usein yli 100 metrin päähän .
Se järjellinen syy näkyi juuri siinä Azingerin swingissä. Tasolta pyritään pois sen vuoksi, että kädet pitää saada osumahetkellä alemmaksi.
Saaks ihmetellä mistä tuo Aleksi tuohon yht äkkii hyppäs…??
data kirjoitti: (17.12.2013 18:23:59)
En ole keksinyt en, mutta hiukan kyllä ohjelmoinut sen toimintaa ajosimulaatioon. Kun tehokkaalla autolla, jossa LSD on säädetty löysäksi, lämää tallan pohjaan mutkassa alkaa sisäpuolen rengas tuottaa ensimmäisenä mustaa vanaa. Vähän tietysti riippuu siitä miten renkaan ominaisuudet on annettu eli paljonko alkaa syntymaan reaaliaikaisia muodonmuutoksia siten, että pitoon syntyy ajallista vaihtelua. Tietysti myös pinnan profiililla on tuossa merkittävä rooli iskunvaimennuksen reaaliaikaiseen toimintaan yhdistettynä. Että tällaisia olen joutunut toteuttamaan, mutta kyllä mulle hyvät neuvot toki kelpaa näissä pikku
ongelmissakin täällä.Todella hauskaa ajanvietettä näppiksen takana niin koodajalle kuin pc-pelaajallekin.
Harvempi rattimies noille jutuille syttyy muuten kuin maksetuissa mainoksissa.Minäkin nautin suunnattomasti hienosti luoduista virtuaalimaailmoista, mutta en mä silti alkaisi ottamaan oppia pallonlyömiseen TW2014-simulaatioista. Kaksi eri maailmaa.
Noista simulaatiosta oppia ottamalla pystyy kehittymään tosi kovaksi ässäksi takahuoneen väännöissä. Raikkaan ilman turnauksissa juhlii toiset kaverit.
tepi62 kirjoitti: (17.12.2013 19:42:48)
Saaks ihmetellä mistä tuo Aleksi tuohon yht äkkii hyppäs…??Hienoahan se on saada uutta porukkaa keskusteluihin. Ainakin ensimmäiset viestit kielivät jopa ihan ajattelevasta ihmisestä.
ts kirjoitti: (17.12.2013 20:52:14)
tepi62 kirjoitti: (17.12.2013 19:42:48)
Saaks ihmetellä mistä tuo Aleksi tuohon yht äkkii hyppäs…??Hienoahan se on saada uutta porukkaa keskusteluihin. Ainakin ensimmäiset viestit kielivät jopa ihan ajattelevasta ihmisestä.
Nimimerkki huomioiden on pieni mahdollisuus, että kyse on ihan pelimiehestä. jolle olen saattanut tarjota jopa eräässä kisassa tulevaisuuden kädipalveluita;)
data kirjoitti: (17.12.2013 18:23:59)
En ole keksinyt en, mutta hiukan kyllä ohjelmoinut sen toimintaa ajosimulaatioon. Kun tehokkaalla autolla, jossa LSD on säädetty löysäksi, lämää tallan pohjaan mutkassa alkaa sisäpuolen rengas tuottaa ensimmäisenä mustaa vanaa. Vähän tietysti riippuu siitä miten renkaan ominaisuudet on annettu eli paljonko alkaa syntymaan reaaliaikaisia muodonmuutoksia siten, että pitoon syntyy ajallista vaihtelua. Tietysti myös pinnan profiililla on tuossa merkittävä rooli iskunvaimennuksen reaaliaikaiseen toimintaan yhdistettynä. Että tällaisia olen joutunut toteuttamaan, mutta kyllä mulle hyvät neuvot toki kelpaa näissä pikku
ongelmissakin täällä.Olen vilpittömän iloinen että olet onnistunut löytämään tehtävän jossa onnistut.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin