Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 10:51:32)
Sitten vielä meidän tuupparien kannalta se TÄRKEIN asia:
no joo, totta kai tiedetään että liikejärjestys pitää mennä noin – mutta miten se saadaan sellaiseksi? ja mieluummin niin että oppiminen tapahtuu helposti, nopeasti ja koko ajan on hauskaa ;-DHauskuus harjoittelussa on asenne, lähtee itselle nauramisen taidosta.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 10:51:32)
ts: olisi mielenkiintoista kuulla, vastaavatko tuon mallin antamat tulokset eri tasoisista golfareista, esim scr – 5 – 18, niitä mitä olet 4D:llä mitannut?
Ja toinen asia: kun olet mitannut hyvin taitavia (scr ja ammattilaisia), onko heillä KAIKILLA tuo liikejärjestys aina oikein?
*******************************
Sitten vielä meidän tuupparien kannalta se TÄRKEIN asia:
no joo, totta kai tiedetään että liikejärjestys pitää mennä noin – mutta miten se saadaan sellaiseksi? ja mieluummin niin että oppiminen tapahtuu helposti, nopeasti ja koko ajan on hauskaa ;-DTuo tutkimushan on torso jo sen kautta että siinä on otettu toimivaksi malliksi scr-tason ’tuuppari’ ja lisäksi pienestä otannasta sitten tehty johtopäätöksiä. Mä olen nähnyt paljon tuon tason pelaajia täällä joilla pallon lähtöarvot ja lyönnin toistettavuus on varsin heikkoa, eli tuo ei jurikaan todista mitään. Samoin tuollaisia 5hcp tason kavereita joilla peli sakkaa sitten jonkun muun syyn takia kuin pitkien lyöntien arvojen vuoksi.
Myös tour-pelaajista löytyy aivan vastakkaisia esimerkkejä liikkeistä ja niiden järjestyksestä ja varsin moni siellä pelaa hyvin välillä varsin villeistä lyönneistä huolimatta, joista Phil Mickelson yksi tunnetuimmista esimerkeistä taitavine käsineen, jotka eivät silti huonona päivänä riitä pelastamaan häntä. Siksi mun katseet on suunnattu tapoihin joita löytyy klassisesti hyvänä tunnettujen pallnlyöjien tempuista.
Liikejärjestyksestä ja sen ympärille luoduista harhoista vois pitää herkästi tunnin luennon, jota en jaksa alkaa kirjoittaen selittämään, enkä yksityiskohtaisemmin siihen vaikuttavista asioista, mutta kutsu on voimassa jos haluat niistä selvyyden saada. Sen verran voin sanoa, että tietyt mittaustekniset ja varsin näkyvät virheet niiden valinnassa ovat kovinkin väärää kuvaa asiasta luoneet, joista osa on tuossa Tuttelmaninkin prujussa näkyvissä.
Ihan pari pohdintaa keskustelua seuranneelta…
Eikö olennainen kysymys tässä ole se, että onko swingi ikäänkuin ruoskanisku, jossa kaikki vapautuu hyvällä ajoituksella pallolle, vai nähdäänkö se enemmänkin ’työntönä’ läpi osuman tai näkökulmasta riippuen vetona.
Mielestäni esim. Hogan ei ollut tällainen ajoituspelaaja vaan pyrki kuljettamaan mailaa läpi osuman.
Tästä johtuen en näe, että Hoganilla oli voimantuotollisessa mielessä juurikaan merkitystä ranteiden käytöllä ja ylipäätään ranneliike, joka esim. alkuasennosta nostaa mailaa kohti nenää (mikä lie …naatio) on melko tarpeeton ja merkityksetön swingissä. Enemmänkin se on oheistuote ja toki, mikäli sellaista tekee tulee se tavalla tai toisella oikaista, jotta taas pallolle ulottuu.
Kun mailaa kuljetetaan läpi osuman, suoristuu tietysti myös sen kulkema rata.
Molemmilla tyyleillä on kai peliä hyvin pelattu, mutta tietysti tämä ruoskanisku vaatii ajoitukselta tarkkuutta.Aleksi19 kirjoitti: (17.12.2013 11:53:37)
Ihan pari pohdintaa keskustelua seuranneelta…
Eikö olennainen kysymys tässä ole se, että onko swingi ikäänkuin ruoskanisku, jossa kaikki vapautuu hyvällä ajoituksella pallolle, vai nähdäänkö se enemmänkin ’työntönä’ läpi osuman tai näkökulmasta riippuen vetona.
Mielestäni esim. Hogan ei ollut tällainen ajoituspelaaja vaan pyrki kuljettamaan mailaa läpi osuman.
Tästä johtuen en näe, että Hoganilla oli voimantuotollisessa mielessä juurikaan merkitystä ranteiden käytöllä ja ylipäätään ranneliike, joka esim. alkuasennosta nostaa mailaa kohti nenää (mikä lie …naatio) on melko tarpeeton ja merkityksetön swingissä. Enemmänkin se on oheistuote ja toki, mikäli sellaista tekee tulee se tavalla tai toisella oikaista, jotta taas pallolle ulottuu.
Kun mailaa kuljetetaan läpi osuman, suoristuu tietysti myös sen kulkema rata.
Molemmilla tyyleillä on kai peliä hyvin pelattu, mutta tietysti tämä ruoskanisku vaatii ajoitukselta tarkkuutta.Rannekulmien merkitys Hoganin tapauksessa oli saada pidettyä koko maila mahdollisimman lähellä sisäkehää, jonka kautta pystytään suurempaan pyörimisnopeuteen ja suurempaan käsinopeuteen, eli minimoida hitausmomentin vaikutus.
Hogan oli ehkä ensimmäisiä joka ymmärsi grippipään nopeuden olevan ratkaiseva sikä yrittänyt kasvattaa mailanpään nopeutta sivalluksella, vaan vei nimenomaan koko mailaa ja vartta läpi osuman varhvalla kiertoliikkeellä
ts kirjoitti: (17.12.2013 11:30:28)
Tuo tutkimushan on torso jo sen kautta että siinä on otettu toimivaksi malliksi scr-tason ’tuuppari’ ja lisäksi pienestä otannasta sitten tehty johtopäätöksiä. Mä olen nähnyt paljon tuon tason pelaajia täällä joilla pallon lähtöarvot ja lyönnin toistettavuus on varsin heikkoa, eli tuo ei jurikaan todista mitään. Samoin tuollaisia 5hcp tason kavereita joilla peli sakkaa sitten jonkun muun syyn takia kuin pitkien lyöntien arvojen vuoksi.Myös tour-pelaajista löytyy aivan vastakkaisia esimerkkejä liikkeistä ja niiden järjestyksestä ja varsin moni siellä pelaa hyvin välillä varsin villeistä lyönneistä huolimatta, joista Phil Mickelson yksi tunnetuimmista esimerkeistä taitavine käsineen, jotka eivät silti huonona päivänä riitä pelastamaan häntä. Siksi mun katseet on suunnattu tapoihin joita löytyy klassisesti hyvänä tunnettujen pallnlyöjien tempuista.
Liikejärjestyksestä ja sen ympärille luoduista harhoista vois pitää herkästi tunnin luennon, jota en jaksa alkaa kirjoittaen selittämään, enkä yksityiskohtaisemmin siihen vaikuttavista asioista, mutta kutsu on voimassa jos haluat niistä selvyyden saada. Sen verran voin sanoa, että tietyt mittaustekniset ja varsin näkyvät virheet niiden valinnassa ovat kovinkin väärää kuvaa asiasta luoneet, joista osa on tuossa Tuttelmaninkin prujussa näkyvissä.
OK, eli sun mittausten perusteella kaikilla hyvillä ei ole sama liikejärjestys.
Ja myös, että majoreitakin voi voittaa vaikka liikejärjestys ei olisikaan optimaalinen, puhumattakaan alemmista tasoista. Helpottavaa ;-DVilkaisin sen alkuperäisen paperin myös, siinä taisi olla 84 golfaria mitattu, mutta tuohon paperiin oli otettu sitten vain ’neljä edustavaa esimerkkiä’. Varsinainen otanta oli siis 84, eri tasoisia harrastelijoita.
Jotenkin maalaisjärjellä tuntuu että ’perus’liikejärjestys pitäisi teoriassa olla tuo joka paperissa on scr-pelaajalle kuvattu, siis että maasta ylöspäin, isoista lihaksista pieniin päin, maksiminopeudeltaan hitaammista alkaen, päättyen maksiminopeudeltaan nopeimpiin. Silloin tavallaan alussa tehdään isojen massojen hidas liike, joka sitten muutetaan ennen osumaa vaiheittaain pienempien massojen nopeaksi liikkeeksi. Kai tuo sama pätee keihäänheitto, pesäpallon heitto, tennislyönnit, …
Tämä ’maalaisjärki’päättely siis ihan riippumatta siitä mitä Tuttelman on mitannut, tai ei ole.
Mutta eihän maalllikon maalaisjärkipäättely aina joka asiassa oikein mene.Varmaan olet tuosta pro-swingienkin eroista oikeassa, ja alemmille tasoilla vielä enemmän.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 12:12:54)
Jotenkin maalaisjärjellä tuntuu että ’perus’liikejärjestys pitäisi teoriassa olla tuo joka paperissa on scr-pelaajalle kuvattu, siis että maasta ylöspäin, isoista lihaksista pieniin päin, maksiminopeudeltaan hitaammista alkaen, päättyen maksiminopeudeltaan nopeimpiin. Silloin tavallaan alussa tehdään isojen massojen hidas liike, joka sitten muutetaan ennen osumaa vaiheittaain pienempien massojen nopeaksi liikkeeksi. Kai tuo sama pätee keihäänheitto, pesäpallon heitto, tennislyönnit, …
Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne. Samoin kerron että kaikki tuo pitäisi tapahtua mahdollisimman myöhään ja vahvasti, enkä siinä mielessä ole niin kiinnostunut liikejärjestyksestä ja koen esim TPI:n mallin hidastuvuuksineen olevan erittäin harhaanjohtava ja pystyn myös esittämään siihen malliin johtaneet virheelliset mittaustavat varsin helposti.
Pelaajan pitää pystyä kiihdyttämään läpi osuman, ei siirtämään voimaa ulos sisäkehän hidastuvuuden kautta. Tuohon mahdollisuuteen sitten vaikuttaa yllättävän paljon esim käsien liike transitiossa ja mihin pelaaja mailan pudottaa ’slottiin’
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:21:37)Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne. Samoin kerron että kaikki tuo pitäisi tapahtua mahdollisimman myöhään ja vahvasti, enkä siinä mielessä ole niin kiinnostunut liikejärjestyksestä
’mahdollisimman myöhään ja vahvasti’ on linjassa noiden mallinnusten kanssa, joissa todettiin, että paras pelaaja teki downswing alussa VÄHITEN työtä. Ainakin minusta (maallikosta) tuntui yllättävältä.
Aloittelija varmasti usein menee siihen väärään ajatusmalliin, että jos yrittää saada lisää voimaa, silloin on ALOITETTAVA downswing vahvasti. Noiden mukaan se on aivan täysin väärin päin, vaan on aloitettava oikein kevyesti, ja kaiken on tapahduttava mahdollisimman MYÖHÄÄN ja vahvasti, kuten sinäkin ts sanot.
Tuo on esim minulle aloittelijalle ihan tärkeä tulos, voisi kokeilla tuolla ajatuksella, eli downsgin aloitus kevyemmin, kuitenkin niin että kehä pysyy pienenä. En varmaan kuitenkaan yritä samaan aikaan loppua mahdollisimman vahvasti, ruvetaan lisäämään sitä sitten kun saisi tuota keveyttä vähän lisää ensin. On mulla keveys & rentous jo tässä syksyn mittaan lisääntynytkin ainakin omasta mielestä. Lisäksi tuntuu että olen saanut myös chippiin & vajaaseen pitchiin samaa keveyden ja rentouden tunnetta.
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:21:37)
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 12:12:54)
Jotenkin maalaisjärjellä tuntuu että ’perus’liikejärjestys pitäisi teoriassa olla tuo joka paperissa on scr-pelaajalle kuvattu, siis että maasta ylöspäin, isoista lihaksista pieniin päin, maksiminopeudeltaan hitaammista alkaen,…
Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne….
Pakko laittaa kun tätä viel seuraan…jo treella opiskellessani 90-91 opettaja neuvoi että ’voima tulee maasta ja toistoilla haetaan syvyyttä!’
miettikää ite mitä olen opiskellut ja missä mutta samaa asiaa edelleen…hitto mä ootan ens kesää
(< hymiö!)Sinänsähän tässä taitaa olla kaksi eri keskustelua. Voimantuotto pyörimällä tai muutoin läpi osuman jatkuvana liikkeenä on jo monille tarpeeksi vaikeaa, eikä se Hoganillakaan ihan kauhean ’luontevalta’ tuon saaton osallta näytä. On varmasti niin, että mikäli swingi ei perustu ajoitukseen, voisi kuvitella, että mailanpään kontrollointi helpottuu, kun lapa on hallinassa myös osuma-alueella. Sikäli keskustelu voimantuotosta linkittyy tarkkuuteen ja toistettavuuteen.
Sen osalta, että olisi löydettävissä jokin grippi tai ranneliike, joka sopisi kaikille ja johtaisi hyvään tarkkuuteen, olisin hyvin skeptinen. Viime kädessä homma lienee kiinni tuntemuksista ja liikkeistä, joiden purkaminen osiin lienee mahdotonta.Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 12:36:16)
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:21:37)Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne. Samoin kerron että kaikki tuo pitäisi tapahtua mahdollisimman myöhään ja vahvasti, enkä siinä mielessä ole niin kiinnostunut liikejärjestyksestä
’mahdollisimman myöhään ja vahvasti’ on linjassa noiden mallinnusten kanssa, joissa todettiin, että paras pelaaja teki downswing alussa VÄHITEN työtä. Ainakin minusta (maallikosta) tuntui yllättävältä.
Aloittelija varmasti usein menee siihen väärään ajatusmalliin, että jos yrittää saada lisää voimaa, silloin on ALOITETTAVA downswing vahvasti. Noiden mukaan se on aivan täysin väärin päin, vaan on aloitettava oikein kevyesti, ja kaiken on tapahduttava mahdollisimman MYÖHÄÄN ja vahvasti, kuten sinäkin ts sanot….
Voin vastata tähänkin että jos alat tekemään kropalla työtä liikettä aikaansaavilla lihaksilla ennen kuin tukilihakset aktivoituvat, voin uskoa että kaikki menee metsään…siis outtiin tai lampeen tai mihin vaan. Niin se kroppa vaan toimii…
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:05:07)
Rannekulmien merkitys Hoganin tapauksessa oli saada pidettyä koko maila mahdollisimman lähellä sisäkehää, jonka kautta pystytään suurempaan pyörimisnopeuteen ja suurempaan käsinopeuteen, eli minimoida hitausmomentin vaikutus.
Meinaatko, että niin raskas on lapa. Laitapa ensi kerralla pieni kivi teipillä selkään ja testaa paljonko mailanpään nopeus tippui. Kyllä kuule ihan muista syistä tuo rannekulma muodostetaan. Katso vaikka kotifyysikon käsikirjasta:)
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:21:37)
Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne.
Hyppää ilmaan ja heitä pallo, kun olet ilmassa. Huomaatko, miten kävi. Fysiikan lait taitaa huomioida kaikki massat ei vaan maata. Katso vaikka kotifyysikon käsikirjasta:)
Mitähän varten taitoluistelijat vetää kädet suppuun keskilinjalle, kun piruetti näyttää kiihtyvän?
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.12.2013 13:59:01)
Mitähän varten taitoluistelijat vetää kädet suppuun keskilinjalle, kun piruetti näyttää kiihtyvän?Ne ei ole mallintanut liikettä ja ymmärrä ettei se ole mahdollista.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 10:51:32)
3) Todetaan että ]näin monimutkaisella mallilla ei pysty enää tekemään ’if – then’ analyysejä EIKÄ etsimään ’parasta ratkaisua’ tai tutkimaan jonkun parametrin vaikutusta lopputulokseen. Eli kommentti Sinulle data: jos tehdään todellisuutta paremmin kuvaava malli, ’if-then’ analyysi tulee mahdottomaksi koska muuttujia on liikaa!)
Nyt täytyy huomioida, että linkissä kyseessä ei ole matemaattinen mallinnusvälinen vaan mittalaite. joka kykenee laskentaa toki hyödyntämään tehokkaasti. Tuo, mitä on boldattu pitää kyllä paikkansa ja siksi laskentamalleilla tutkitaankin useimmiten vain lähinnä swingin voimansiirron toimintaa eikä oikeastaan moottoria. Tälläkin lähestymisellä päästään jo varsin hyviin tuloksiin ja myös moottorin optimaalista toimintaa voidaan vahvasti löytää voimansiirron tutkimuksen kautta. Voimansiirron malli riittää hyvin myös lähtökohdaksi osumasimulaatioille.
data kirjoitti: (17.12.2013 13:15:37)
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:05:07)
Rannekulmien merkitys Hoganin tapauksessa oli saada pidettyä koko maila mahdollisimman lähellä sisäkehää, jonka kautta pystytään suurempaan pyörimisnopeuteen ja suurempaan käsinopeuteen, eli minimoida hitausmomentin vaikutus.
Meinaatko, että niin raskas on lapa. Laitapa ensi kerralla pieni kivi teipillä selkään ja testaa paljonko mailanpään nopeus tippui. Kyllä kuule ihan muista syistä tuo rannekulma muodostetaan. Katso vaikka kotifyysikon käsikirjasta:)
Ei tarvitse kun tutkin mieluummin oikeaa fysiikkaa, johon vertauksesi kivestä selässä oli täysin idioottimainen. Katso vaikka yläasteen fysiikkakirjasta.
data kirjoitti: (17.12.2013 13:20:49)
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:21:37)
Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne.
Hyppää ilmaan ja heitä pallo, kun olet ilmassa. Huomaatko, miten kävi. Fysiikan lait taitaa huomioida kaikki massat ei vaan maata. Katso vaikka kotifyysikon käsikirjasta:)
Niin että jotenkin tähän malliin ?
ts kirjoitti: (17.12.2013 14:27:45)
data kirjoitti: (17.12.2013 13:20:49)
ts kirjoitti: (17.12.2013 12:21:37)
Mä puhun aina TYÖSTÄ, joka kulkee maasta ylös, koska fysiikan lait ei oikein muuta tunne.
Hyppää ilmaan ja heitä pallo, kun olet ilmassa. Huomaatko, miten kävi. Fysiikan lait taitaa huomioida kaikki massat ei vaan maata. Katso vaikka kotifyysikon käsikirjasta:)
Niin että jotenkin tähän malliin ?
Maa suurena massana on tietysti hyvä alusta, muttei ainoa. Pienempi massa liikkeessä
voi myös olla hyvä. ( vertaa painonsiirto )Tossa tutkimuksessa on yksi mielenkiintoinen käppyrä. Ymmärtääkseni siinä tulkinnassa sanotaan, että hyvä pelaaja ei kiihdytä mailaa osuman läpi, mutta huonot sen sijaan niin tekevät.
The other two golfers reach zero power after impact (they are still accelerating at impact; there’s unused clubhead speed still ’in the tank’ when the clubhead gets to the ball).
Aika kaukana toisistaan on ajatukset eri leireissä. Ei tainnut kukaan osatakaan laskea sitä osumahetken tilannetta, mitä jokin aika sitten kysyin.
Joo ja jos ymmärsin oikein, siinä oli toinenkin mielenkiintoinen asia:
scr-golfarin mailan varsi oikesi ennen osumaa, kun taas muiden pelureiden mailojen varret olivat vielä taipuneet taaksepäin osumassa. Tai sitten ymmärsin väärin.
Jos tosiaan oli näin, se scr-golfari sai siis lisävoimaa mailan varren ’potkaisusta’?
Silloin varmaan käsien nopeus olisi hidastunut (tai ainakin kiihtyvyys pienentynyt) juuri ennen osumaa, mikä tuntuu mun maalaisjärjellä omituiselta?Tai sitten mailan pään vauhti ja kiihtyvyys juuri ennen osumaa on niin suuri, että se vetää varren suoraksi jo osumassa, ja samalla momentti hidastaa käsiä – vaikka peluri edelleen kaikin voimin swingaisi grippiä?
Tai sitten se scr-golfari oli ainoa, jolla oli hänen lyöntiinsä sopivat varret ;-D
[muistutan edelleen, että itse en ymmärrä golfista paljonkaan, olen täällä lähinnä tekemässä tyhmiä kysymyksiä]
duffeli kirjoitti: (17.12.2013 14:52:29)
Tossa tutkimuksessa on yksi mielenkiintoinen käppyrä. Ymmärtääkseni siinä tulkinnassa sanotaan, että hyvä pelaaja ei kiihdytä mailaa osuman läpi, mutta huonot sen sijaan niin tekevät.The other two golfers reach zero power after impact (they are still accelerating at impact; there’s unused clubhead speed still ’in the tank’ when the clubhead gets to the ball).
Aika kaukana toisistaan on ajatukset eri leireissä. Ei tainnut kukaan osatakaan laskea sitä osumahetken tilannetta, mitä jokin aika sitten kysyin.
Niin tuo scratch pelaaja ei yritä kiihdyttää lapaa enää osuman kohdalla, vaan ainoastaan pitää mailaa kaarevalla radalla aika suurellakin voimalla. Sen sijaan tuupparit yrittävät vielä
työntää lapaa eteenpäin tukivoimaa tavoitellen. ( näkyy käyristä koko tutkimuksessa )Kuuma putteri kirjoitti: (17.12.2013 15:10:24)
Jos tosiaan oli näin, se scr-golfari sai siis lisävoimaa mailan varren ’potkaisusta’?
Silloin varmaan käsien nopeus olisi hidastunut (tai ainakin kiihtyvyys pienentynyt) juuri ennen osumaa, mikä tuntuu mun maalaisjärjellä omituiselta?]
Näin se juuri menee ja kaikki tuo on simulaatioillakin nähtävissä varren taipumakuvaajista.
Varsihan voi taipua eteenpäin osumassa, vaikka kädet eivät hidastuisikaan. Se johtuu
mailanpään COG:n epäkeskisetä sijainnista suhteessa varsilinjaan.Kun tuo alkuperäinen otsikko on koskee rannekulmaa, niin minusta onkin mielenkiintoista, se että mitä tuolla kulmalla täällä kasitetään.
Itse en todella koe aktiivisesti nostavani mailaa ranteilla (kuten edellä kirjoitin, liike joka nostaisi mailan alkuasennosta kohti nenää), vaan koen, että ranteet ja ihan itse ote mukailee mailaa ihan toiseen suuntaan. Samoin kuin esim. tenniksessä. Lienee nyt siis kyse pronaatiosta ja supinaatiosta.
Toki tuota nostavaa ja ojentavaa liikettäkin siinä tapahtuu jonkun verran, mutta se on jotain sellaista, mitä ei mitenkään aktiivisesti tuoteta.
En myöskään näe mitään erityistä yhteyttä rannekulmalla ja voimantuotolla. Joku stricker esim. lyö aika passiivisin rantein ja vaikkei pommittaja olekaan, niin taaloja tippuu tilille. Mielestäni suuri rannekulma on pikemminkin voiman hukkaamista tai ainakin tarpeetonta ja vain sellainen muuten rytmiin tai swingaamiseen liittyvä juttu. Voima ja vauhti kun kuitenkin lopulta on siellä ’ulkokehällä’, jos ylipäätään on ja tavallaan on yhdentekevää kuinka sen sinne onnistuu välittämään.Aleksi19 kirjoitti: (17.12.2013 15:44:37)
ja tavallaan on yhdentekevää kuinka sen sinne onnistuu välittämään.Kyllä näin. Jos chs on 120 mph, ei tarvitse miettiä tarkemmin syntyjä syviä. Useilla kuitenkin on ongelmia ja heitä ajatellen fyysikot ovat luoneet swingistä matemaattisia malleja, joilla on löydettävissä tarkempaa kuin arvaustietoa swingin voimansiirtoon liittyen. Tämän tiedon avulla on mahdollista auttaa niitä, joilla ongelmia ilmenee.
niin ja voisi ajatellla, että mikäli voima tuotetaan kierrolla, niin sitä vähemmän sitä rannekulmaa siihen tarvitaan. Sen ymmärrän, että ruoskamaisessa heilurissa ranteiden käyttö on tarpeellisempaa…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin