Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kattokaa pellet tost ,miten alakäsiä pyörittämällä lyödään.
ts kirjoitti: (27.11.2013 21:09:12)
Juurikin päinvastoin ja itse et ymmärrä edes mihin suuntaan sitä voimaa pitää tuottaa ja miten. Jos edes voiman ja vastavoiman laki ei ole hallussa, pitäsi fysiikka-asioista olla kovin hiljaa.
Tuo on kyllä vaikea juttu.
nuija kirjoitti: (27.11.2013 21:31:22)
Kattokaa pellet tost ,miten alakäsiä pyörittämällä lyödään.Datan mukaan kaverilla varmaan on voimantuotollisia ongelmia 😀
JPJP kirjoitti: (27.11.2013 19:26:19)
Niin, minusta oikealla kädellä on aika vähän aikaa tuottaa lisää vauhtia, koska sillä pyritään pitämään lapaa kohten suuntaisena. Ehkä osuman aikana (tai aivan juuri ennen osumaa ), jossa rannekulmia pyritään säilyttämään samana ja viemään kohteen suuntaan ikäänkuin työntämällä. Minusta se varsinainen vauhti syntyy vartalon kierrosta. Mutta kaikki tämä ainoastaan omiin kokemuksiini perustuen.Mitenkäs kokemuksiisi perustuen näet vasemman käden liikkeet, sen ranteen vaikutukset lavan asentoa säätelevänä tekijänä?
B kirjoitti: (27.11.2013 18:37:05)
Kaitsu22 kirjoitti: (27.11.2013 18:31:32)
Eipä mitään. En tarkoittanut osuma-alueella pelkkää osumaa. Ois tuo nyt pitäny tajuta. Eikö idea ole just pitää lapa suorassa mahd pitkään ennen ja jälkeen osuman.
Ei
Miksi? Ja kumman käden homma on pitää se lapa sulkeutumassa tai avautumassa?
Jos arvellaan lavan sulkeutumista heilurimaisessa liikkeessä, jota swingi ei ole, niin silloin toki voidaan tulla molempia käsiä koskevaan johtopäätökseen, mutta miten on hogan-swingissä?
Olen Messiaan kirjan lukeneena luullut ymmärtäneeni, että pyrkimyksenä on pitää transitiosta osumaan laavan asento varsin tarkasti lavan liikeradan tangentin suhteen kohtisuorassa.
Se, että joku Trackman tai Flight Scope kertoo sen olevan auki 2 – 4 astetta osumassa ei ole ollenkaan relevantti tieto, koska itse lyön FS:n mielestä ulkoa sisään 4-6 astetta ja silti pallo lähtee suoraan pitkillä raudoilla ja lentomatkat on hyvää tour-pelaaja-tasoa… Missä mun pallonlyöntiosaaminen sakkaa?
ts kirjoitti: (27.11.2013 21:40:45)
nuija kirjoitti: (27.11.2013 21:31:22)
Kattokaa pellet tost ,miten alakäsiä pyörittämällä lyödään.Datan mukaan kaverilla varmaan on voimantuotollisia ongelmia 😀
Kappas vaan… Mun pelikaverit tuolla Thaimaan viimeisillä kierroksilla oli laskevinaan, että lyön 400 yds tiiltä ulos tarpeen vaatiesssa, mutta vaikka siinä oli ehkä nikkarin (Canadian playing partner) lisää, niin siitä huolimatta 46-vuotiaana sanoisin pallon lentäneen karkeasti semmoiset 350 – 360 yds, joka vastaa aika hyvin sitä, minkä otollisissa olosuhteissa Bonmontissa lämäsin pari vuotta sitten noin 360 metrin päähän tiiltä auktorisoidun observoijan läsnäollessa…
Onnenkantamoinen varmasti, mutta keskimäärin luulen lyöväni synkronoinnin pysyessä ymmärrykseni valossa oikeana semmoisia 260 – 270 metrin carryja, kun lämpötila on 25 astetta celsiusta tai yli.
ts kirjoitti: (27.11.2013 21:40:45)
nuija kirjoitti: (27.11.2013 21:31:22)
Kattokaa pellet tost ,miten alakäsiä pyörittämällä lyödään.Datan mukaan kaverilla varmaan on voimantuotollisia ongelmia 😀
Saatan olla pelle isolla Peellä, mutta mulla on korkeintaan yksi alakäsi. Oo tässä ny sitte jonaki – pellenä.
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.11.2013 1:47:11)
Se, että joku Trackman tai Flight Scope kertoo sen olevan auki 2 – 4 astetta osumassa ei ole ollenkaan relevantti tieto, koska itse lyön FS:n mielestä ulkoa sisään 4-6 astetta ja silti pallo lähtee suoraan pitkillä raudoilla ja lentomatkat on hyvää tour-pelaaja-tasoa… Missä mun pallonlyöntiosaaminen sakkaa?
Niin. Data käski mun tutustua osumageometriaan jossain vaiheessa. Sen verran olen siihen ja noihin laitteisiin tutustunut, että tiedän niiden antavan monissa tapauksissa aivan väärää lukua pathin ja lavan asennon osalta. Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
ts kirjoitti: (28.11.2013 6:55:11)
Niin. Data käski mun tutustua osumageometriaan jossain vaiheessa. Sen verran olen siihen ja noihin laitteisiin tutustunut, että tiedän niiden antavan monissa tapauksissa aivan väärää lukua pathin ja lavan asennon osalta. Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
Kuinka etäällä? Tuskin tuo on ongelmana edes teidän käyttämässänne vanhemman sukupolven laitteessa. Tosin mittausolosuhteet eivät sisätiloissa ole välttämättä optimaaliset ja voi tulla välillä absurdeja lukuja. Paremmat laitteet eivät noita edes näytä.
Tosiasia on, että mittaustaajuus ei tulle ongelmaksi noissa, jos laite on kunnossa, eikä häiritseviä tekijöitä mittaustapahtumalle ole.B kirjoitti: (28.11.2013 9:29:35)
Tosiasia on, että mittaustaajuus ei tulle ongelmaksi noissa, jos laite on kunnossa, eikä häiritseviä tekijöitä mittaustapahtumalle ole.
Kova on herralla tarve puhua asiosta joista ei tiedä yhtään mitään
Mikä on teidän FS:ssa mittaustaajuus?
B kirjoitti: (28.11.2013 9:45:28)
Mikä on teidän FS:ssa mittaustaajuus?FS X2: ssa pallon lähtönopeusavojen laskennassa käytettänee taajuutta 15000Hz. Mailan suhteen taajuus saattaa olla matalampi, mutta todennäköisesti riittävä vaikka se olisi kymmenesosa tuosta.
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.11.2013 1:47:11)
Olen Messiaan kirjan lukeneena luullut ymmärtäneeni, että pyrkimyksenä on pitää transitiosta osumaan laavan asento varsin tarkasti lavan liikeradan tangentin suhteen kohtisuorassa.
Mielikuvat ja pyrkimykset henkilökohtaisella tasolla ovat aina valideja, jos homma toimii.
B kirjoitti: (28.11.2013 10:03:44)
B kirjoitti: (28.11.2013 9:45:28)
Mikä on teidän FS:ssa mittaustaajuus?FS X2: ssa pallon lähtönopeusavojen laskennassa käytettänee taajuutta 15000Hz. Mailan suhteen taajuus saattaa olla matalampi, mutta todennäköisesti riittävä vaikka se olisi kymmenesosa tuosta.
Toistan edellisen toteamani, että herra puhuu asioista mistä ei mitään tiedä… taas kerran. Mittaustaajuudella ei ole pätkän vertaa tekemistä tämän asian kanssa ja kun näkke FS:n tuottaman raakadatan homma valkenee hetkessä. Lukemalla esitteitä voi saada tietoa, oikeaa tai väärää. SItten kun on syvemmällä sisällä, ymmärtää miten laite oikeesti toimii ja mitä se näkee.
B kirjoitti: (28.11.2013 10:03:44)
B kirjoitti: (28.11.2013 9:45:28)
Mikä on teidän FS:ssa mittaustaajuus?FS X2: ssa pallon lähtönopeusavojen laskennassa käytettänee taajuutta 15000Hz. Mailan suhteen taajuus saattaa olla matalampi, mutta todennäköisesti riittävä vaikka se olisi kymmenesosa tuosta.
Olen kuullut näitä FS sokeasti uskovia sanottavan mittalaite-uskovaisiksi.
Mutta onneksi maailmalla on myös niitä ketkä tietävät mihin nuo laitteet pystyvät ja osaavat niitä käyttää sen huomioon ottaen.B kirjoitti: (28.11.2013 10:03:44)
B kirjoitti: (28.11.2013 9:45:28)
Mikä on teidän FS:ssa mittaustaajuus?FS X2: ssa pallon lähtönopeusarvojen laskennassa käytettänee taajuutta 15000Hz. Mailan suhteen taajuus saattaa olla matalampi, mutta todennäköisesti riittävä vaikka se olisi kymmenesosa tuosta.
Trackmanistä muistan kuulleeni mailan osalta 2000Hz mittaustaajuuksista. Tuntuisi realistiselta. Sillä perusteella, että Trackman on ollut FS:n taustayhtiöiden kimpussa juristeineen, voidaan tehdä villi olettamus, että yhtenevää teknologiaa on käytetty.
ts kirjoitti: (28.11.2013 6:55:11)
Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
Tähänkö ei mittaustaajuus liity mitenkään?
Jamasa kirjoitti: (28.11.2013 10:18:24)
Olen kuullut näitä FS sokeasti uskovia sanottavan mittalaite-uskovaisiksi.
Mutta onneksi maailmalla on myös niitä ketkä tietävät mihin nuo laitteet pystyvät ja osaavat niitä käyttää sen huomioon ottaen.
Mittauksissa on todella tärkeää tuntea matemaattiset perusteet mittausten ja mitattavien kohteiden mekaniikan taustalta mukaanlukien mittausten kumuloituvat virhemarginaalit.
Erikoiselta tuntuu, että huonosti toimivia laitteita käytetään täydentämään vajavaista tekniikkaa ja tärkeimpänä näyttönä teorioista pidetään suttuisia videoita.Siinähän usko ja toivo yhdistyvät.ts kirjoitti: (28.11.2013 6:55:11)
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.11.2013 1:47:11)
Se, että joku Trackman tai Flight Scope kertoo sen olevan auki 2 – 4 astetta osumassa ei ole ollenkaan relevantti tieto, koska itse lyön FS:n mielestä ulkoa sisään 4-6 astetta ja silti pallo lähtee suoraan pitkillä raudoilla ja lentomatkat on hyvää tour-pelaaja-tasoa… Missä mun pallonlyöntiosaaminen sakkaa?
Niin. Data käski mun tutustua osumageometriaan jossain vaiheessa. Sen verran olen siihen ja noihin laitteisiin tutustunut, että tiedän niiden antavan monissa tapauksissa aivan väärää lukua pathin ja lavan asennon osalta. Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
Osumadynamiikan ja geometrian tutkimiseen ehdottomasti paras väline on tietokonesimulaatio. Sille ei pärjää edes suurnopeuskamera tarkkuudessa käytön helppoudesta puhumattakaan.
Jotta ei nouse älämölöä niin tarkennetaan, että jos halutaan tutkia tietyn pelaajan tiettyä
lyöntiä, on osumaolosuhteiden arvot simulaatioon mitattava jollakin, mutta yleiseen
tutkimukseen ei mittauksia tarvita. Tällä yleisellä tutkimuksella haetaan sitä paljon puhuttua
ymmärrystä, jotta ei sitten tehdä myöhemmin hassuja johtopäätöksiä asioista.B kirjoitti: (28.11.2013 10:25:51)
ts kirjoitti: (28.11.2013 6:55:11)
Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
Tähänkö ei mittaustaajuus liity mitenkään?
Ei sitten millään tavalla. Jos olisit yhtään kartalla, et edes kysyisi moista asiaa.
data kirjoitti: (28.11.2013 10:45:47)
ts kirjoitti: (28.11.2013 6:55:11)
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.11.2013 1:47:11)
Se, että joku Trackman tai Flight Scope kertoo sen olevan auki 2 – 4 astetta osumassa ei ole ollenkaan relevantti tieto, koska itse lyön FS:n mielestä ulkoa sisään 4-6 astetta ja silti pallo lähtee suoraan pitkillä raudoilla ja lentomatkat on hyvää tour-pelaaja-tasoa… Missä mun pallonlyöntiosaaminen sakkaa?
Niin. Data käski mun tutustua osumageometriaan jossain vaiheessa. Sen verran olen siihen ja noihin laitteisiin tutustunut, että tiedän niiden antavan monissa tapauksissa aivan väärää lukua pathin ja lavan asennon osalta. Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
Osumadynamiikan ja geometrian tutkimiseen ehdottomasti paras väline on tietokonesimulaatio. Sille ei pärjää edes suurnopeuskamera tarkkuudessa käytön helppoudesta puhumattakaan.
Voi ristus minkä koomikon viihdemaailma onkaan sinussa menettänyt 😀
B kirjoitti: (28.11.2013 10:44:15)
Erikoiselta tuntuu, että huonosti toimivia laitteita käytetään täydentämään vajavaista tekniikkaa ja tärkeimpänä näyttönä teorioista pidetään suttuisia videoita.Siinähän usko ja toivo yhdistyvät.
Nyt heitit sen verran paskaa, että saanen pyytää perustelut aiheelle:
Mikä 4DSwing laitteistossa toimii huonosti ja missä olet sen toimintaan päässyt tutustumaan?
ts kirjoitti: (28.11.2013 10:56:57)
B kirjoitti: (28.11.2013 10:25:51)
ts kirjoitti: (28.11.2013 6:55:11)
Vähän turhan etäällä toisistaan ovat havaintopisteet lavan liikkeen osalta..
Tähänkö ei mittaustaajuus liity mitenkään?
Ei sitten millään tavalla. Jos olisit yhtään kartalla, et edes kysyisi moista asiaa.
Sovitaan näin kohdallasi. Teillä tuo ei päde, koska kamat on paskana.
ts kirjoitti: (28.11.2013 11:01:55)
B kirjoitti: (28.11.2013 10:44:15)
Erikoiselta tuntuu, että huonosti toimivia laitteita käytetään täydentämään vajavaista tekniikkaa ja tärkeimpänä näyttönä teorioista pidetään suttuisia videoita.Siinähän usko ja toivo yhdistyvät.
Nyt heitit sen verran paskaa, että saanen pyytää perustelut aiheelle:
Mikä 4DSwing laitteistossa toimii huonosti ja missä olet sen toimintaan päässyt tutustumaan?
Luetun ymmärryskin hukassa?
Siis vajavaista tekniikkaa (’4D’) täydentämään on liitetty huonosti toimiva laite: teidän FS sinun omien levittämiesi esimerkkien valossa. (löytyy eri forumeilta).
Suttuiset videot taas toistuvasti, kun niitä on tarvittu. -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin