-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hei…nyt tehään niin, että mä varaan paikallisesta liikuntakeskuksesta painimaton illaks, ni ratkastaan tää juttu pienellä mattopainiturneella. …ei saa purra eikä tuikkia silmiin.
Toivottavasti nämä sääntökeskustelut saavat aikaan sen, että moni ottaa sääntökirjan esille ja myös tutustuu siIHen!
Mistäs niitä sääntökirjoja saa 🙂
Tuohon painiin ei saa sitten kukkakaalikorvat osallistua, niille on oma sarja.
Edullisimman saa tuolta.
Lue lisää: Säännöt
Jos asia on mielestäsi selvä, voitko vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Jos pallo liikkuu vahingossa tavalla tai toisella n. 5 cm eteenpäin ja se pyörähtää takaisin n. 5 cm ja pallo siis palaa silmämääräisesti arvioiden takaisin alkuperäiseen paikkaansa, tuleeko rankku vai ei? Näin minulle kävi viime viikolla, kun tein harjoitussvingiä lakoontuneella ruoholla pallon vieressä ja kun sanoin ottavani rankun, merkkarini sanoi. ’Eihän tuosta mitään rankkua tule, pallohan pyörähti takaisin’: Vai pitääkö kysyä Leppävuorelta? Kiitos. Peistä en edes omista.
Älä nyt IHan pienestä hermostu, sääntökirja on bägissä.
Kun KL sanoi, että tähtäämisen jälkeen pallo liikkua vapaasti jaei rankkuja tule. Kun olen asettunut tähtäysasentoon ja bolla liikkuu sitten vaikken ole mailaa maasta nostanut, olen käsitykseni mukaan tähtäysasennossa?
Myönnän, että ongelma lähinnä raffin kautta pelaavilla.
Ei näihin ole mikään pakko vastata, jos se tuntuu typerältä ;-).
Jos pelissä oleva pallo liikkuu tähtäämisen jälkeen (muuten kuin lyönnin seurauksena), pelaajan katsotaan liikuttaneen sitä, ja siitä seuraa AINA rangaistuslyönti riippumatta siitä, liikkuuko pallo ennen vai jälkeen lyöntiin johtaneen taakseviennin.
Taakseviennin alku ja sitä seuraava lyönti ei mitätöi kertaalleen ansaittua rangaistusta, se vaikuttaa vain siihen, miten ja mistä peliä jatketaan. On katsottu, että tällaisessa tilanteessa rangaistukseksi riittää yksi lyönti ja mahdollisesti liikkuvan pallon lyömisestä aiheutuneet vaikeudet. Toinen vaihtoehto olisi tietysti rangaista pelaajaa väärästä paikasta pelaamisesta kahdella rankkarilla ja vielä erikseen mahdollisesti liikkuvan pallon lyömisestä, tai pakottaa hänet hakemaan pallo takaisin mahdollisesti parin sadan metrin päästä uutta lyöntiä varten.
Kyllä ehdottomasti tunnustan olevani väärässä, minun mielessäni ritari oli edelleen metrin siellä pallon takana ja ajattelin jotenkin harjoitussvingiä. Eli jos pallo liikkuu varsinaisen lyönnin taakseviennin aikana (on tähdätty) niin rangaistushan siitä seuraa aiheutui liikkuminen sitten mistä tahansa – kyllä!
Sen sijaan jos palloa ei ole tähdätty, eli sihtailujen, harkkasvingien jne aikana, jos pelaaja ei aiheuta pallon liikkumista, penaltyä ei seuraa.
Copperheadille sen verran, että kannattaisi ottaa se äidinkielenkirja käteen ja katsoa millaisia merkityksiä lainausmerkeillä on. Minun ’dimplet’ kun olivat niiden sisässä..
Valistakaa nyt minua. David Love tähtäili ja LÖI palloa (soketin) merkkas pallon ja jatkoi siitä.
Miksi tuloskorttiin lyönnin lisäksi penalty?? Huonosta lyönnistä. Minulle tulis niitä sitten muutamia / kierros.
Kun luet tuon videon yhteydessä olleen tekstin, olet valaistunut ilman meidän apua 🙂
Jaa-a, kyllä minä mahdan kirjoittaa epäselvästi…
Siis: jos pallo liikkuu, kun pelaaja on tähdännyt palloa (siis asettanut mailan lavan maahan, esteessä ottanut lyöntiasennon), tulee penaltti (kts. sääntö 18-2). Jos pallo tässä tilanteessa osuu pelaajan mailaan niin ei tule LISÄpenaltteja.
Sen sijaan jos esim. pelaaja sihtailee lyöntilinjaansa pallon takana eikä ole tähdännyt palloa ja pallo lähtee liikkeelle, niin tästä ei pelaajalle tule penalttia. MUTTA jos pallo nyt osuu pelaajan mailaan, niin siitä tulee 2 penalttia (kts. sääntö 19-2b).
Kyllä minä mielestäni tämän saman asian kirjoitin jo aikaisemmin, joskin hieman eri sanoin…
Kyllähän tätäkin sääntöä voi spekuloida maailman tappiin saakka, mutta säännön henki pitäisi nyt ymmärtää. Kyse on siis pallon liikkumisesta PYSYVÄSTI pois paikaltaan.
Jos nyt joku lievä maanjäristys siirtelee Sinun palloasi sitä tähdättyäsi pitkin kenttää ja pallo palaa paikoilleen (siis silmämääräisesti samaan paikkaan), niin ei pallo mielestäni ole silloin siirtynyt pysyvästi pois paikoiltaan. Tällaisen tapauksen todennäköisyys lienee saman suuruinen kuin kolmen peräkkäisen holarin Nordcenterin Freamillä (siis peräkkäiset väylät).
Asia tuli selväksi, täytyypä tänään Vuosaaressa olla tarkkana.
Golfin säännöt ovat siinä mielessä – sanotaan vaikka – mielenkiintoiset, että ne eivät anna mahdollisuutta oikaista edes tahatonta rikettä. Tahattoman ja tahallisen rajankäynti on yhtä hankalaa kuin riittävän näytön osoittaminen.
Mutta niillä mennään eikä napista.
NimetönNo mikä se sun pointtisi sitten oli niiden dimple-höpötysten kanssa, jos vaikka tarkoititkin pallon vain vertauskuvallisesti lepäävän sillä alimmalla dimplellä? Koska se pallo ei edes lyhyeksi leikatulla viheriöllä niin oikeasti tee eikä golfin säännöissä tietääkseni ole kohtaa, jossa pallon liikahtamisen/liikkumisen vertailun avuksi otettaisiin dimplet, niin se sun nyrkkisääntöhän oli puutaheinää. Sitäpaitsi jos se pallo vaikka liikahtaa ’kahden dimplen’ verran ja palautuu vain yhden takaisin, niin mistä pystyt todentamaan tämän, vai oletko kenties numeroinut pallosi dimplet?!
Mitä tyyliseikkoihin tulee, niin äidinkielen opettajani usein painotti, että ylenmääräinen ja tarpeeton lainausmerkkien käyttö antaa kirjoittajasta epävarman vaikutelman (hän voi esim. pyörtää sanomansa ja selitellä vetoamalla lainauksiin) sekä lisääntyneen tulkinnanvaraisuuden kautta vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä ja luettavuutta, m.o.t.
Nimetönjos et ole lyöntiasennossa nii pallo asetetaan rangaistuksetta takaisin paikalleen.
Nimetönhuppista taidan ollakki väärässä heh
Käykää katsomassa osoitteessa http://www.golf.fi Leppävuoren asiallinen vastaus kysymykseeni pallon liikahtamisesta ja paluusta takaisin paikalleen. Mua ainakin helpotti tieto, että asiassa on oikeus toimia siten kuin itse tilanteen näkee, eikä tarvitse aina olla edes merkkarin kanssa samaa mieltä. Oma aistihavainto ja sen mukainen tulkinta tapahtuneesta siis ratkaisevat. Kysymyksiin voi vastata asiallisestikin ilman saivartelua ja toista kunnioittaen. Se alkaa tällä palstalla olla harvinaista.
Kyllä tähän asiaan tuli aivan asiallinen vastaus myös tällä palstalla, jopa moneen kertaan, et ehkä vain löytänyt niitä sen kaiken muun keskustelun seasta. Mutta mutta…
Olet ymmärtänyt EKML:nkin vastauksen vasta jälkijunassa, sillä tälläkn palstalla ja tämänkin kysymyksen kohdalla on painotettu, ettei markkeri ole tuomari, vaan että pelaaja on aina itse vastuussa tekemisistään. Eli: jos itsestäsi tuntuu, että pallo liikkui pois paikaltaan, annat itsellesi penaltin ja laitat pallon takaisin paikoilleen. Jos markkeri sanoo pallon liikkuneen ja itse olet eri mieltä eikä kolmatta osapuolta ole läsnä, olet edelleen itsesi tuomari, MUTTA markkerilla on myös oikeus viedä tapaus kilpailutoimikunnan tietoon ja antaa sen päättää asiasta.
Summa summarum: lue itse sääntökirjaa ja Deccareita ja osallistu rakentavasti keskusteluun. Ei EKML:kaan ole aina oikeassa, mikä on muuten todettu tälläkin palstalla useasti.
hömö kirjoitti:
’Kysymyksiin voi vastata asiallisestikin ilman saivartelua ja toista kunnioittaen. Se alkaa tällä palstalla olla harvinaista.’
Hienoa, etta joku muukin on havainnut taman saman! *peukkuylos*
Luin kaikki tämän ketjun kysymyksesi ja kaikki vastaukset, jotka oli osoitettu suoraan Sinulle. Täytyy sanoa, että olet harvinaisen jääräpäinen kaveri, kun ihan itse ja koko ajan väänsit keskustelua sinne pilkun viilaamisen suuntaan, vaikka moneen kertaan sait vastauksen, että pallon tulee siirtyä pysyvästi pois paikaltaan ja että itse olet itsesi tuomari ja että pallon siirtymisen pois paikaltaan tulee perustua omaan havaintoon.
Edellä esitettyyn nähden kritiikkisi palstalla esitettyjä vastauksia kohtaan ei tällä kertaa ole alkuunkaan perusteltua. Itse väänsit selvää asiaa väärään suuntaan.
No pehmenihän sullakin tuo teksti ja muuttui inhimillisemmäksi ja kunnioittavammaksi. Kun asiallisesti kysyin, että onko pallon liikkumiselle jotain mitattavaa rajaa, jos se silti palaa takaisin silmämääräisesti alkuperäiselle paikalleen, aloit selittää jotain maanjäristyksestä, insinööreistä tai saivartelusta ja vielä lopuksi oikein kohteliaasti vithuilit Minulle isolla kirjaimella. Vai miltä se sinusta vaikutti? Asialliselta vastaukseltako? Kysytäänkö sitten vielä kerran ja toisin sanoin, jos kysmyksen ’henki’ avautuisi ihan harjoituksen vuoksi.
Eli jos palloni liikkuu tahattomasti esim. harjoitussvingejä tehdessä ja se palaa silmämääräisesti katsoen takaisin alkuperäiselle paikalleen, onko pallon liikkeen suuruudella merkitystä tuomiota annettaessa? Olisi nimittäin ihan kiva saada vielä lisäselvyyttä siihen, kuten Leppävuori totesi, että sääntö oikeastaan tarkoittaa pallon heilahdusta, mutta sanamuodosta voi tehdä tulkinnan isommankin liikkumisen suuntaan. Itse pidän kuten olen aiemmin sanonut viiden sentin liikahdusta jo niin suurena, että olisin valmis ottamaan siitä rankun, koska pallon palaamisen todennäköisyys palata täsmälleen takaisin paikalleen käsittääkseni pienenee olennaisesti kokonaisliikkeen kasvaessa. Olisiko siis joku nyrkkisäänö olemassa jossain deccarissa tästä? Joku ihan ketjun alussa kirjoitti ’oman kehänsä mitan verran liikkumisesta’. Eli jos pallo selvästi pyörähtää tätä reilummin, vaikka pari senttiä, tulisi kohtuudella ymmärtää, ettei se juurikaan voi palalta aivan samalle paikalle takaisin. Sillä jos mitään rajaa tähän liikkumisen määrän ei ole, voi tulkinnat näyttää sivusta seuraavalle kummalliselta, kun kuitenkin pallon liikkuminen on hyvin selvästi nähtävillä, siis esim. tuo viisi senttiä puoleensa. Jos mitään kohtuullista liikkumista ei ole haarukoitavissa, voi joku ihan tosissaan väittää, että parikymmentä senttiäkin liikkunut pallo pyörähti takaisin, eikä siitä siksi rankkua seuraa. Mielestäni säännön ’henki’ ei voi tätä tarkoittaa. Olen tosin aivan tyytyväinen Leppävuoren vastaukseen siltä osin, että vaikka ulkopuolisesta tilanne näyttäisikin siltä, että pallo on selvästi liikkunut, on siinä tilanteessa kuitenkin aina itse itsensä tuomari. Mutta ei hänkään ottanut suoraan kantaan pallon liikkumisen määrään. Olisi vaan niin helppoa ajatella, että vain silloin kun pallo heilahtaa ja palaa takaisin, ei rankkua tule, mutta kaikista suuremmasta liikkumisesta tulee, huolimatta subjektiivisesta havainnosta pallon mahdollisesta paluusta alkuperäiselle paikalleen. Mutta kuten totesin alunperin, olisi ihan kiva saada asiallisia vastauksia kysymyksiin kuten naapuripalstalla vaikkakin viranpuolesta tehdään. Joten vastaan siis itse itselleni kaiken saamani aineiston pohjalta:
Raadollisestihan kyse on siitä, että kenenkään ei tarvitsisi ottaa turhaan penaltteja, jos säännöt oikeasti antavat mahdollisuuden toisenlaiseen ratkaisuun. Enkä toisaalta haluaisi sitten myöhemmin kuulla sitäkään, että tolla liikkui pallo ihan selvästi, muttei se ottanut siitä rankkua ja voitti siksi lyönnillä tms. Pointtini oli, että ehkä olisi yksinkertaisempaa ja vähemmän tulkinnanvaraisempaa määritellä kriteerit pallon heilahdusta suuremmalle liikkeelle kuin sen palaamiselle paikalleen liikkumisen jälkeen.
Mutta tällä hetkellä ollaan siis ilmeisesti seuraavassa tilanteessa:
Vastaus:
Pallon heilahdusta ei ole säännöissä tarkasti määritelty, joten ratkaisevaa on liikkuuko pallo pysyvästi pois paikaltaan. Tästä seuraa, että, koska pallon kokonaisliikettä ei ole säännöissä rajattu, jokainen tulkitsee itse liikkuiko pallo pysyvästi paikaltaan vai onko se edelleen samassa paikassa kuin ennen liikkumista/heilahdusta, huolimatta tosiallisen liikkumisen suuruudesta.
Näinkö mennään?
Luetun ymmärtämisemme tuntuu olevan kovin erilaista, koska mielestäni sait varsin asialliset vastaukset heti ketjun alussa, mutta jostakin syystä ne eivät kelvanneet tai eivät olleet mielestäsi riittävän yksiselitteisiä. Mm. Doztojevski vastasi heti:
”Eikä ole väliä kuinka paljon liikkuu, kunhan liikkuu siten ettei palaudu alkuperäiseen olotilaansa.” Tämän pitäisi olla riittävän yksiselitteinen vastaus.
Mitä liikeen havaitsemiseen tulee ja sen ’tuomitsemiseen’, niin tästäkin tuli monta erillistä kommenttia ja kaikki yhteneviä: Jos pallon on havaittu liikkuneen pois paikaltaan, niin sitten se on liikkunut.’ Ei tämä nyt sen vaikeampaa voi olla, vai mitä?
Ja tuo tuomarikysymys oli myöskin useassa kommentissa ja sitä on käsitelty runsaasti muissakin ketjuissa viime viikkoina, eli: pelaaja on itse vastuussa toimistaan ja itse itsensä tuomari. Jos tapahtuneesta ei päästä yksimielisyyteen pelaajan ja kanssapelaajien kesken, tilanne viedään kilpailun tuomarin tai kilpailutoimikunnan ratkaistavaksi. Tähän on markkerilla myös oikeus, eli pelaaja ei voi yksinään _lopullisesti_ päättää kiistanalaisista tilanteista.
Naapurin puolella on EKML:ltä kysytty miten menetellään jos harkkaswingin aikana pallo liikkuu 5cm, mutta pyörähtää takaisin 5 cm silmämääräisesti alkuperäiselle paikalle.
Jääpi omantunnon varaan, ottaako rankun vai ei, siis vastauksen mukaan.
Toinen mielenkiintoinen juttu on rankkariseuraamus, jos nostaa toista häiritsevän pallon forelta ennen kun pelikaveri ehtii pyytää (22-2).
… johon pyysin Leppävuorta huomautuksena lissämään myös säännön 22-1 joka sallii nostaa minkä tahansa toisen peliä auttavan pallon.
Eli saa nostaa jos muistaa mainita oikean tarkoituksen 🙂
No ehkä sitten vielä lyhyt kommentti, jos oikeasti olet sitä mieltä, että mulle ei kelvannut aiemmat vastaukset, vaan saivartelin asiassa tahallisesti. Eli Doztojevskin vastaus, johon viittaat, oli vastaus ketjun aloittajan ritarin kysymykseen siitä, jos hän putatessa kolauttaa vahingossa palloa niin, että se liikahtaa. Eiköhän kyse ole aivan eri tilanteesta, kuin minun kysymyksessäni? Vieläpä niin, että usein greeniä koskevat säännöt ja rangaistukset ovat muutoinkin erilaiset kuin muualla kentällä vrt. toisen palloon osuminen putatessa jne. Joten en tosiaankaan osannut kuvitella, että Doztojevskin vastus olisi ollut vastaus minun kysymykseeni, jota en edes silloin vielä ollut esittänyt.
Toiset viittauksesi vastauksiin, joiden olisi pitänyt kelvata minulle, kuuluivat niin, että, jos pallon havaittiin liikkuvan paikaltaan, niin, silloinhan se on liikkunut, muulloin ei. Käsittämätöntä semanttista saivartelua sanoisin, kun olin juuri maininnut, että pallo oli liikkunut tosiallisesti useita senttejä ja ongelma koski nimen omaan sitä, milloin voidaan katsoa, että se kuitenkin on palannut paikalleen. Ja tähän ei kukaan viitsinyt vastata. Kuvittelin siis, että jokin raja sillä pallon liikkumisella pitää olla, että vielä voidaan kohtuudella väittää, että pallo palasi takaisin paikalleen. Liikkumisen siis havaitsee tosi selvästi eikä siinä ole mitään tulkinnan varaa. Tulkinta täytyy tehdä siinä, palasiko pallo paikalleen vai ei. Ja tähän en saanut selvää vastausta. Ihan vaan siis tarkkuutta perusteluihin pyydän, jos epäilet sisälukutaitoani. Varsinkin, kun olet nyt saavuttanut muutoin varsin normaalin asiallisen ja ystävällisen tason kirjoittamisessasi. Asia on omalta osaltani tässä. Huomenna pelataan jo etelän lämmössä.
-
JulkaisijaArtikkelit