-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mielestäni kanadanhanhi ei ole rauhoitettu. Tosin ei sitä kentältä parane ampua vaikka metsästysaika olisikin menossa.
Jatkan vielä asiasta. Siinä greenin edessä oli viisi hanhea, kolme poikasta ja vanhemmat. Yritin vähän huitoa käsillä – ei mitään vaikutusta.
Pelin nopeuttamisen kannalta olisi hyvä tietää parempi keino kuin jäädä odottelemaan hanhien poistumista. Mielestäni voisi soveltaa kiinteää haittaa – siis kuten tilapäisten katsomoiden kanssa tehdään.Hanhi ei ole haitta, joten sellaisena sitä ei suoraan voi käsitellä.
Jos niitä hanhia ei TODELLAKAAN saa siitä liikkeelle (itse olen kyllä aina saanut hanhet siirtymään, jos ei muuten niin kävelemällä suoraan päälle, eivät ole vielä koskaan jääneet odottamaan…), niin etäisesti voitaisi kuvitella sovellettavan deccaria 1-4/9.
http://www.usga.org/rules/rules-and-decisions.html#!decision-01,d1-4-9
Mielestäni kanadanhanhi ei ole rauhoitettu.
Eipäs näköjään olekaan. Tosin täytyy myöntää, etten välttämättä erottaisi noita kahta hanhea toisistaan, elleivät ne olisi vierekkäin.
Tosin saa siitäkin aikaan eläinsuojelurikoksen, jos rauhoittamatonta eläintä kohtelee kaltoin, etenkin pesintäaikana.
Jos huomaa pelanneensa väärällä pallolla mutta ei tiedä kuinka kauan sitten pallo on vaihtunut, edellisen lyönnin tienoilta ei omaa palloa löydy … mitä tehdään ja montako rankkua tulee?
Lyöntipelissä diskaus mikäli ei tulla siihen johtopäätökseen, että väärää palloa on pelattu vasta väylällä, millä asia huomataan ja pelaaja voi vielä korjata virheensä kyseiseltä väylältä. Tässä tapauksessa lisätään nuo kaksi rankkua ja peli jatkuu sieltä, mistä viimeksi varmasti lyönyt omaa palloaan (mikäli alkuperäinen pallo on kadonnut).
Pistebingosta en ole täysin varma, mutta diskausta ei pitäisi tulla. Mikäli kaikilta aikaisemmilta väyliltä on 0 pistettä, ei asiaan tarvitse puuttua ja mikäli kaikilta mahdollisilta väyliltä on sama määrä pisteitä, on helppoa nollata yhden väylän pisteet. Vaihtoehtojen ollessa 1, 2 ja 4 pisteen väylät, menee itseltäni arvailun puolelle, varmaankin tuon 4 pisteen väylän nollaus olisi kaikinpuolin reiluin ratkaisu. Yleinen kahden pisteen vähennys lopullisesta pistemäärästä tuskin olisi pätevä ratkaisu, koska hyöty on voinut olla suurempikin.
Reikäpelissä korjaillaan sitten reikätuloksia yhden reiän osalta, lisää voi lukea dekkarista 15-1/3:
Pistebogissa ei diskausta tule, vaan ko. reiältä merkitään tulokseksi viiva eli 0 pistettä.
Mitä tulee Kuuma Putterin kysymykseen, niin kattavaa vastausta ei voi antaa tietämättä lisää asioita.
EDIT: Sorsan vastauksesta asia kyllä selviää, jos lukee sen oikein tarkkaan.
Tavallinen tasoituskierros oli kyseessä. Tulos ilman rankkuja oli 36 bp eli siis ei merkitystä vaikka kyseinen väylä (tai vaikka kaksikin) olisi nollattu, bufferiin kuitenkin.
Merkillinen tilanne sinänsä … täytyy olla tarkempi jatkossa. Voi olla että löin väärää palloa kuitenkin vain yhden lyönnin, koska edellinen oli avaus, uskoisin siinä katsoneeni millä pallolla lyön tiiltä. Mutta, täysin varma en ole …
Tai sitten et lyönyt väärää palloa lainkaan, et vain muistanut vaihtaneesi palloa edellisen reiän jälkeen. Näinkin on joskus käynyt.
Milloin varapallosta tulee pelipallo?
Onko säännöissä kohta jossa sanotaan että varapallosta tulee pelipallo jos varapalloa pelaa pelipallon oletetun katoamiskohda jälkeen.
KL varmaan tietää laakson 7 väylän, eli lyönti lähti hieman oikealle ja tuli alas kallion päälle, löin varapallon ja tuloksettoman etsinnän jälkeen jatkoin varapallolla kellolle kävellässä löysin alkuperäisen palloni paljon kauempaa kuin normaalisti ikinä pääsisin, pallo ottanut ihmepomput kalliosta. Peli kaverini totesi että koska olen lyönyt varapalloa oletetun katoamis paikan jälkeen siitä on tullut pelipallo.
KL varmaan tietää laakson 7 väylän, eli lyönti lähti hieman oikealle ja tuli alas kallion päälle, löin varapallon ja tuloksettoman etsinnän jälkeen jatkoin varapallolla kellolle kävellässä löysin alkuperäisen palloni paljon kauempaa kuin normaalisti ikinä pääsisin, pallo ottanut ihmepomput kalliosta. Peli kaverini totesi että koska olen lyönyt varapalloa oletetun katoamis paikan jälkeen siitä on tullut pelipallo.
Minulle on käynyt samalla tavalla. Alkuperäinen pallo löytyi väylältä 150 paalun tasalta. Ikäväkseni en saanut sillä enää jatkaa.
Olennaista tämän säännön soveltamisessa on alkuperäisen pallon oletettu katoamispaikka. Pelattaessa varapalloa tuota paikkaa lähempää reikää varapallo muuttuu pelipalloksi, joten pelikaverisi oli oikeassa. (kts. sääntö 27-2)
EDIT: Luettuani tuon säännön jälleen kerran totean kirjoittaneeni hieman väärin. Varapallon muuttumiseksi pelipalloksi riittää varapallon pelaaminen siltä alueelta tai sitä lähempää reikää kuin alkuperäisen pallon oletettu katoamispaikka. Sääntö on älykkäästi kirjoitettu, jotta vältytään keskustelulta mikä oli lähempänä reikää ja mikä ei.
Otetaas tällainen fraasintapainen kymysys/tilanne.
Pallo sivuvesiesteessä, punaisten tolppien välistä mennyt, selkeä tilanne. Pelaaja päättää droppata toiselle puolelle sivuvesiestettä kuten säännöissä on sallittu.
Mutta sielläpä onkin keletaiset tolopat! Saakos sinne sitten droppatakaan?Ja toinen variaatio, joka melkein toteutui. Pallo meni selkeästi lampeen, molskis loiskis. Veteenmenoreitistä ja -pisteestä kolome metrii vasemmalla oli keletainen toloppa ja kolome metrii oikeella oli punainen toloppa. Hm.. onkos pallo vesiesteessä vai sivusellaisessa?
Ja kolomas. Pallo sivuvesiesteesaä, selkeä tapaus. Saakos pelaaja droppata veteenmenopisteen ja lipun linjassa taaksepäin kuinka paljon tahansa, siis myös toisen, hieman taempana olevan (sivu)vesiesteen taakse? Onkos tuohon jotain rajoitteita?
1. Kyllä. Vaihtoehdot määräytyvät sen perusteella minkä värisen rajan pallo viimeksi ylittää.
2. Kuvauksen perusteella merkinnät ovat puutteelliset, joten vastausta on mahdotonta antaa.
3. Kyllä saa. Taakse päin saa mennä oman halunsa mukaan, kunhan ei viivytä peliä.
Ja toinen variaatio, joka melkein toteutui. Pallo meni selkeästi lampeen, molskis loiskis. Veteenmenoreitistä ja -pisteestä kolome metrii vasemmalla oli keletainen toloppa ja kolome metrii oikeella oli punainen toloppa. Hm.. onkos pallo vesiesteessä vai sivusellaisessa?
Näitä epäselvyyksiä on aika ajoin, esim jos yksi tolppa (tai keltaisen ja punaisen yhdistelmä) on hävinnyt. Mieleen tulee kaksi eri tulkintaa:
1. Epäselvyys ratkaistaan pelaajan eduksi, eli voi dropata sivuvesiestesäännön mukaan
2. Tällä kohdin on merkitsemätön vesieste (siis sama jos ei olisi tolppia lainkaan), jolloin kyse on aina vesiesteestä (=”keltaiset”)Onko jommalle kummalle tulkinnalle hyväksyntää tällaisessa tapauksessa, jossa oletetaan että ylimenokohdasta ilmeisesti puuttuu yksi tolppa (tai punainen ja keltainen tolppa kiinni toisissaan) ?
1. Käsite ’pelaajan eduksi’ liittyy tiettyihin tulkinnanvaraisiin tilanteisiin samoin kuin ’vastoin pelaajan etua (against the player)’. Se ei suinkaan ole mikään automaatti päästä pälkähästä. Tässä kyseisessä tilanteessa on pelaajan ensisijaisesti pyydettävä toimikuntaa ratkaisemaan tilanne, ja jos se ei ole mahdollista, niin ratkaistava tilanne parhaan taidon mukaisesti, mutta neutraalisti.
2. Ei merkitsemätön vesieste suinkaan ole automaattisesti vesieste, se voi myös olla sivuvesieste, kuten ylivoimaisesti useimmiten merkitsemättömien vesiesteiden kohdalla asia onkin.
Ei merkitsemätön vesieste suinkaan ole automaattisesti vesieste, se voi myös olla sivuvesieste, kuten ylivoimaisesti useimmiten merkitsemättömien vesiesteiden kohdalla asia onkin.
Eikö vesiesteen määritelmä lähde siitä, että vesiesteen pääsäännöllä mennään (= keltainen) ellei paikkaa ole merkitty sivuvesiesteeksi tai esim paikallissäännöissä jtkn. (Tosin oletin, että kysyjän tapauksessa oli kyse jostain lammesta tms, joka lueteltu määritelmässä)
Vesieste (Water Hazard)
“Vesieste” on meri, järvi, lammikko, joki, oja tai muu avoin vesialue (riippumatta siitä, onko siinä vettä) sekä muut vastaavat alueet kentällä. Kaikki maa ja vesi, mikä on vesiesteen rajojen sisäpuolella, on osa vesiestettä.Ei mennä, dekkari 26/3 tarjoaa vahvistuksen:
P-P: Ei mennä.
Jos pikkaisen lukaisee sääntökirjaa vaikkapa kohdasta ’Lateral Water Hazard’, niin nopeasti ymmärtää vesiesteen ja sivuvesiesteen eron. Kun tuon eron on ymmärtänyt, niin edellä esitettyihin kysymyksiin löytyy vastauskin vallan helposti.
Nokian kentällä on seuraava asetelma. River kentän reikä 1 pelataan tien suuntaisesti ja sitten River kenttä jatkuu tien toisella puolella väylänä 2. Vastaavasti Rock-kentän väylä 18 pelataan niin, että griini on on tien vieressä (toisella puolen tietä kuin Riverin väylä 1). Tien molemmin puolin on valkoiset tikut (ilman erityismerkintöjä).
Jos pelaaja lyö avauksensa River 1 kentällä tien yli eli molempien out-linjojen yli, onko pallo outissa vai onko se ”vain” ylittänyt kentän sisällä olevan out-alueen ja päätynyt paikkaan josta voi jatkaa? Periaatteessa ko paikka on reiältä 2 pelaten hyväksyttävää pelialuetta (vaikka ei ihan järkevä pelitapa ko väylällä olekaan).
Jos pelaaja lyö Rockin reiällä 18 lähestymislyöntinsä yli tiestä (ja griinistä) päätyen Riverin väylälle 1, saako pelaaja jatkaa vai onko pallo outissa?
Minusta tämä on ollut periaatteessa hieman epäselvää ja ainakin Riverin tapauksessa vaatisi jonkin paikallissääntölisäyksen, joka selventäisi, että tien toisella puolella olevat valkoiset ovat Riverin outeja ja toisella puoilella olevat Rockin outeja, eivätkä siis kuvaa kentän sisällä oleaa out-aluetta (jonka yli tietenkin saa pelata.
Asia palasi mieleen, kun kuulin hevosmiesten tietotoimistolta, että Finnis Tourin kisassa kesäkuussa tien yli lyöty pallo (Rockin puolelta) olisi tuomittu pelattavaksi vieläpä paikalla käyneen tuomarin päätöksellä.
Ainakin paikallissäännöissä on mainittu erikseen sisäiset OB:t ja niiden merkitsemistapa. Tuntuu äkkiseltään oudolta jos FT:llä noin olisi tuomittu. Pallon mennessä kentän ulkorajan yli, ei mielestäni toisen kentän merkinnöillä ole mitään merkitystä.
Nuo paikallissäännön sisäiset OB.t (River 5/6 ja Rock 15/16) ovat ihan eri juttu ja sellaisenaan selvät.
Minusta tuntuu, että korrektia olisi maalata mustaksi molemmista tietä reunustavien keppien riveistä tien puoleiset sivut mustiksi ja ilmoittaa nämä kentän sisäisinä outteina paikallissäännöissä – tien River-1 puoleinen River-1:n outina ja tien Rock-18 puoleinen Rock -kentän ulkorajana.
Nyt kun River ei ole – matemaattisesti ilmaisten – yhdesti yhtenäinen alue vaan sen keskellä on out (tie), minusta mikään ei muodollisesti tarkastellen estä pelaamasta Riverin yhdeltä ei-out alueelta kentän jakavan outin yli toiselle ei-out-alueelle. Esimerkinomaisesti Nokian kotisuvjen kenttäkartasta katsoen: avaus River 1 tiiltä Rock 18 greenille ja sitten sieltä River-1 griinille. Kovin hyväähän tuo peli ei ole, mutta tulos voi olla parempi kuin jos avaus Rock-18 griinille on outtia ja kolmas lähtee River-1 tiiltä.
Vielä lisähuomautuksena, että Nokialla on useita kohtia joissa Riverin väyliä Pitkin voi pelata Rockia ja päinvastoin (esim ei ole lainkaan tavatonta sliassata Rock-18 avaus river 2 -väylälle; joskus Rock-17:n kakkoslyönti voisi olla hyvinkin edullista lyödä River-2 väylälle jne eikä tätä ole estetty kenttien välisin rajoin), joten ei ole mitenkään yksikäsitteistä, missä kenttien valise rajat kulkevat.
Sanallisen kuvauksen perusteella tuo 1/18 väylän tilanne vaatisi selvennyksen paikallissääntöihin, mutta ilmankin sitä tuntuu täysin selvältä, että kummaltakin reiältä toiselle reiälle lyöty pallo on noiden valkoisten paalujen muodostaman rajan ylitettyään ulkona.
Heitän tähän hyvin tuntemani ja luullakseni varsin analogisen esimerkin SHG Lakiston kentältä. Siellä reikien 2 ja 3 välissä kulkeva tie on valkoisin paaluin merkitty out of bounds, mutta kakkoselta pitkäksi ja yli tien lyöty pallo on siltikin ulkona. Muistaakseni tämä on kyllä erikseen kerrottu kentän paikallissäännöissä, kuten syytä selvyyden vuoksi onkin.
D27/20 löytyi. Riverin kenttätoimikunnan on sen perusteella syytä päättää on tuo tie pelkästään ulkona (miksi kummassa olisi…?) vai jotakin muuta. Päätös tulee sitten kirjata paikallissääntöihin.
Jos toimikunta on jo päätöksensä tehnyt, niin maininnan puuttuminen paikallissäännöistä viittaa siihen, että vain tuo väyliä erottava tie on ulkona. En tosin ihan heti keksi minkä vuoksi asia olisi noin, mutta ehkä sille löytyy jokin järkevä selitys.
-
JulkaisijaArtikkelit