-
JulkaisijaArtikkelit
-
Edellisessä sääntöuudistuksessa korjattiin hölmöjä sääntöjä. Tässä yksi hölmöys, joka varmaankin joskus vielä korjataan.
En oikein näe tässä syytä säännön muuttamiseen, pikemminkin kentän merkkaajan ymmärryksen lisäämiseen. Mutta kuten tässäkin ketjussa on jo nähty, mielipiteitä ja näkemyksiä on monta. Itse kannatan kentän suunnittelijan näkemystä ynnä mahdollisimman vähän tulkintoja aiheuttavia merkintöjä. Tuohon jälkimmäiseen tähtää ihan jokaisen kilpailukentän valmistelukin.
Ja kaikki sen takia, että tiiauspaikan edessä on 10 metriä leveä lampi ja hölmöt keltaiset paalut.
Paikallissäännöllä voidaan määritellä paalujen väri erilaiseksi eri reikää pelattaessa. Ilmeisesti ko. kentän henkilökunta tms. ei ole kuullut moisesta vaihtoehdosta. Sääntöä ei siis tarvitse tämänkään vuoksi muuttaa, mutta henkilökuntaa voisi vahvasti kouluttaa, tai kuka nyt merkinnät siellä on tuohon kisaan tehnytkään.
Taisin kuitenkin ymmärtää nuo tekstit väärin. Linkistäsihän selviää, että kentän suunnittelijan sijaan asian ratkaisee toimikunta
PG tapansa mukaan saivartelee.
Kentän tai kilpailun toimikunta päättää kentän merkinnöistä, mutta asiansa osaava porukka kunnioittaa kentän suunnittelijan ajatusta kunkin reiän pelaamisesta, ainakin omasta mielestäni.
Mistä pelaajat sinne paikan päälle saavuttuaan voivat tietää onko pallo käynyt estealueen toisella puolella?
Tässä tapauksessa siinä ei ollut mitään epäselvää (pallohan oli ylittänyt kaksi kertaa keltaisen estealueen rajan = fakta).
Kuten tuossa aiemmin jo sanoin, kentän suunnittelija päättää minkä lammen yli pallo on lyötävä ja minkä ei.
Käytännössä siis kentän suunnittelija määrää kummalla värillä lampien rajat tulee merkitä.
Ja toimikunta tottelee, mutta vesittää kentän suunnittelijan suunnitelmat drop zoneillaan…Tässä tapauksessa siinä ei ollut mitään epäselvää (pallohan oli ylittänyt kaksi kertaa keltaisen estealueen rajan = fakta).
Ei siis kolmea..?
Toisin sanoen, tarinassasi pallo on ensin pysähtynyt sinne lammen toiselle puolelle ja vasta sen jälkeen pelaajien huomaamatta lähtenyt vierimään taaksepäin ja lampeen.
Tuo tapahtuu varmasti niin usein, että sääntöjä on aivan pakko muuttaa…
PG, sinulle tekisi hyvää käydä joskus tutkimassa estealueiden merkintöjä jonkun hyvin kokeneen golftuomarin kanssa. Saisit vähän laajempaa näkökulmaa asiaan.
Ei siis kolmea..?
?!
Kuvailin tapahtuman näin:
Jos kuvan #1 17.d tapauksessa pelaaja olisi havainnut pallon ylittäneen lammen (ylittäen siis kaksi kertaa keltaisen estealueen rajan), mutta vasta paikan päälle tultaessa olisi huomattu, että pallo olikin vierinyt takaisinpäin esteeseen (ja siis ylittänyt keltasen kolmannenkin kerran), niin ei muuta kuin takaisin lammen toiselle puolelle droppaamaan. Ja aikaa kuluu.
Halusit silti kovasti vielä tietää: ”Mistä pelaajat sinne paikan päälle saavuttuaan voivat tietää onko pallo käynyt estealueen toisella puolella?” !!!
Tuo tapahtuu varmasti niin usein, että sääntöjä on aivan pakko muuttaa…
Tuon takia sääntöjä ei tarvitse muuttaa, koska
Toimikunnan ei ole pakko merkitä mitään estealuetta keltaiseksi. Toimikunta voi yksinkertaistaakseen merkintöjä merkitä kaikki estealueet punaiseksi, jolloin pelaajilla ei ole sekaantumisen vaaraa mitä vapautumisvaihtoehtoja on käytettävissä.
Näin varmaan tehdäänkin jo monilla kentillä, onhan sääntöjen yksinkertaistaminen ja sekaantumisvaaran välttäminen hyvä tavoite.
Toisaalta, jos hyviä keltaisia paaluja sattuu olemaan varastossa, niin kyllä niitä mielestäni vielä voi hyvikin käyttää silloin, kun on yks lysti, onko raja punainen vai keltainen.
Ja kuten KL1 antoi ymmärtää, rajatapauksissa ei voi koskaan tiiltä katsoen tietää, menikö pallo vastarannalla estealueen rajan yli vai ei. Jos pallo löytyy estealueelta (tai on varmaa, että on esteessä), niin on palattava takaisin droppaamaan estealueen toiselle puolelle, olkoonpa raja keltainen tai punainen. Ja aikaa kuluu yhtä paljon.
Tai jos jo tiiauspaikalla tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo jäi estealueelle, ei jatkotoimissa ole silloinkaan juuri eroa: yks lysti kumpaa väriä käytetään.
Tai jos jo tiiauspaikalla tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo jäi estealueelle, ei jatkotoimissa ole silloinkaan juuri eroa: yks lysti kumpaa väriä käytetään.
Kas siinä se onkin, kun ei ole yksi lysti, sitähän minä olen sinulle yrittänyt tässä tolkuttaa. Sellaisissa paikoissa (joita on muuten varsin paljon), joissa pallon nähdään ylittävän estealueen veden ja putoavan hyvin lähelle estealueen rajaa (joka perinteisesti on laitettu siihen vastarinteeseen), syntyy keskustelua siitä ylittikö pallo myös estealueen rajan. Siis jos tuo alue on merkitty punaisilla paaluilla. Jos se on merkitty keltaisilla, keskustelua ja epätietoisuutta ei synny, koska pallon päätyessä estealueelle on samantekevää kävikö pallo estealueen rajan viheriön puolella vai ei. Toki droppauspaikka saattaa muuttua, mutta se on paljon pienempi paha kuin pallon kantaminen sinne estealueen viheriön puolelle.
Nykyisin kun säännöissä vielä on tuo 95% raja kuvattuna, niin tällaiset keskustelut siellä paikan päällä saattavat olla hyvinkin värikkäitä, etenkin kun moni edelleen kuvittelee, että epäselvät tapaukset ratkaistaisiin aina pelaajan eduksi, mikä ei siis pidä paikkaansa.
Jos kentillä mentäisiin estealueiden merkkaamisessa pelaaja edellä eikä kentänhoitajat (ja raha), niin silloin tällaisia epätietoisuuksia ei kovin usein pääsisi syntymään. Mutta kun ne tolpat 99% tapauksista on sijoitettu sinne veden viereen eikä sinne missä maa taittuu veden suuntaan. Tästä syntyy usein paitsi epäselvyyksiä menettelytavasta myös hankalia ja pelaajia rankaisevia pallon droppipaikkoja, kun joudutaan vapautumaan estealueelta rinteeseen, johon dropattu pallo voi päätyä aivan rajan viereen, jolloin pelaajaparka joutuu pahimmassa tapauksessa seisomaan vedessä. Joka tapauksessa lyöntiasento on vaikea, mikä valitettavan monesti rankaisee pelaajaa vielä toisenkin lyönnin verran. Jos paalutus olisi tasaisella, pelaaja välttyisi moisilta harmeilta. Mutta kun ei ole, koska kentänhoitajalle on helpompaa leikata nurmea, kun ei tarvitse siirrellä paaluja. Fiksuilla kentillä onkin siirrytty muihin merkitsemistapoihin, jotka eivät estä eivätkä hidasta nurmen leikkaamista.
Talman Laaksolla on kaksi varsin klassista tapausta, reikä #5 ja #15. Jostain kumman syystä vitosella on keltaiset paalut vaihdettu punaisiin ja ne ovat siellä griinin puoleisen rinteen alaosassa tai puolivälissä. Ei ole helppoa sanoa käykö pallo estealueen rajan toisella puolella, mutta se on varsin mahdollista. Jos merkinnät olisivat tasaisella maalla, ei koskaan tulisi tämän suhteen mitään epäselvyyksiä. Tai jos ne olisivat keltaiset, kuten suunnittelija on aikanaan tarkoittanut. Reiällä #15 puolestaan viheriön edessä oleva rinne saattaa reilusti veden yli lentäneen, mutta rinteeseen töpsähtäneen pallon valuttaa taaksepäin aina estealueelle saakka, mikä on helposti todettavissa tiipaikoilta. Tuon alueen ympärillä on keltainen merkintä, kuten kuuluukin, vaikka siinä ei punaisillakaan merkinnöillä pääsisi syntymään samanlaisia epäselvyyksiä kuin vitosella.
Mielestäni ei ole niinkään olennaista kummalla värillä estealue on merkitty, kunhan se on merkitty järkevästi. Aina ei näin ole, kuten esimerkkinikin osoittavat.
Mielestäni ei ole niinkään olennaista kummalla värillä estealue on merkitty, kunhan se on merkitty järkevästi.
Samaa mieltä. Toinen väri on siis turha. Punaisella voidaan aina merkitä järkevästi, mutta keltaisella järkevä merkitseminen on usein jopa mahdotonta. Luopumalla keltaisista merkinnöistä estesäännöt yksinkertaistavat ja tulevat helpommin hallittaviksi.PG: Tai jos jo tiiauspaikalla tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo jäi estealueelle, ei jatkotoimissa ole silloinkaan juuri eroa: yks lysti kumpaa väriä käytetään.
KL1: Kas siinä se onkin, kun ei ole yksi lysti, sitähän minä olen sinulle yrittänyt tässä tolkuttaa. Sellaisissa paikoissa (joita on muuten varsin paljon), joissa pallon nähdään ylittävän estealueen veden ja putoavan hyvin lähelle estealueen rajaa (joka perinteisesti on laitettu siihen vastarinteeseen), syntyy keskustelua siitä ylittikö pallo myös estealueen rajan.
Sain edellisistä viesteistäsi sellaisen kuvan, että tiiauspaikalta tehty näköhavainto estealueen ylittymisestä vastarannalla ei voi olla riittävän tarkka (ei 95% varmuutta). Keskustelua saattaa syntyä, mutta sillä ei ole ratkaisun kannalta merkitystä.
Tuo teksti, jonka lainasit edellisestä viestistäni, ei siis sisältänyt käsittelemääsi rajatapausta, vaan vain ne ”lampeen loiskahtaneet” tapaukset, joista tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo jäi vesiesteeseen. Silloin ei voida mennä droppaamaan vastarannalle punaisillakaan merkinnöillä.
Toinen väri on siis turha.
Tuo on sinun käsityksesi, vaan ei minun. Kuten edellisessä postauksessani kuvailin, esimerkiksi Laakson #15 tulee merkitä keltaisilla paaluilla, koska sen yli on tarkoitus lyödä ja myös saada pallo pysymään siellä toisella puolella.
Sain edellisistä viesteistäsi sellaisen kuvan, että tiiauspaikalta tehty näköhavainto estealueen ylittymisestä vastarannalla ei voi olla riittävän tarkka (ei 95% varmuutta). Keskustelua saattaa syntyä, mutta sillä ei ole ratkaisun kannalta merkitystä.
Olet saanut täysin väärän kuvan enkä ole moista edes kirjoittanut. Tuo riittävän varmuuden saaminenhan on varsin riippuvainen etäisyydestä, alastulokohdan luonteesta, aluskasvillisuudesta, maamerkeistä, ym. Kaiken lisäksi palloja lyödään estealueiden yli varsin usein myös muualta kuin tiiausalueelta, jolloin etäisyydet voivat olla hyvinkin lyhyitä.
PG: Sain edellisistä viesteistäsi sellaisen kuvan, että tiiauspaikalta tehty näköhavainto estealueen ylittymisestä vastarannalla ei voi olla riittävän tarkka
KL1: Olet saanut täysin väärän kuvan enkä ole moista edes kirjoittanut
Tulkintani perustuu mm. tähän tekstiin:
Mistä pelaajat sinne paikan päälle saavuttuaan voivat tietää onko pallo käynyt estealueen toisella puolella? Kovasti kiinnostaa tuo tietää, koska tähän asti päätös on perustunut (kovin epävarmoihin) näköhavaintoihin sieltä lyöntipaikalta. Helpottaa kovasti niin pelaajien kuin tuomarinkin hommaa, joten kerro ihmeessä!
Tulkintani oli siis väärä. Hyvä niin. Sori.
Saako vastustaja seistä puttilinjan jatkeella ja seurata pallon kulkua, kun hänellä on oma putti samasta suunnasta vähän lähempää?
Kohteliasta se ei ole, mutta sallittua kyllä.
Sääntöjen mukaan vastustaja saa seistä missä haluaa, kunhan ei häiritse puttaajaa.Oliko tämä sallittua vanhojen sääntöjen mukaan? Mistä kohtaa sääntökirjaa tuo löytyy?
Ei sitä löydy mistään, koska se on sallittua. Sen sijaan säännöstä 10.2b löytyy, että moinen rajoitus koskee caddieä ja pelipartneria.
Kyllä minua ainakin häiritsee puttilinjalla takanani tai reiän takana toljottava vastustaja. Hätistän häiritsijän sivummalle.
Tässä kun on keskusteltu puttilinjan takana seisomisesta, joka on kielletty 10.2b mukaisesti pelipartnerilta.
Kun scramble ei ole virallinen pelimuoto ja usein scramble-kisoihin on ihan omat erikoiset kilpailumääräykset, kuten avausten lkm, pallon asettaminen mailanmitan päähän, yms. Niin voidaanko samalla tavoin scramble-kilpailumääräyksissä sallia tuo pelilinjan takana seisominen?
Kun scramble ei ole virallinen pelimuoto
Taisit jo vastata omaan kysymykseesi 😉
Mikähän olisi ollut oikea tuomio tästä tapahtumasarjasta. Pelaaja A ottaa mailan bagistä ja chippaa pallon viheriölle ja laittaa sitten wedgen takaisin bagiin. Sitten hän huomaa, että maila ei ollutkaan hänen, vaan lähes samanlainen oma w olikin vielä bägissä. Pelaaja B tunnistaa, että kyseessä olikin hänen mailansa, jonka hän oli pari väylää aiemmin laittanut vahingossa väärään kärryyn. Miten penaltteja jaetaan, kun otetaan huomioon, että pelaaja A:lla oli myös ollut B:n erheen takia 15 mailaa bägissä kahden väylän ajan? Saako koko tapahtumasarjan perussyyllinen B mitään rangaistusta?
Erittäin mielenkiintoinen tapaus.
Sääntö 4.1b(2) sanoo, ettei pelaaja saa lyödä lyöntiä kenenkään muun kentällä sillä hetkellä pelaavan henkilön mailalla. Moisesta teosta koituu rangaistus. Uskon kuitenkin, että tässä säännössä on tarkoitettu TARKOITUKSELLISTA toisen pelajaan mailan lainaamista. Voin olla väärässä, mutta jos tämä tulisi minulle vastaan kentällä, niin luultavasti maastoutuisin sujuvasti säännön 20.3 taakse enkä antaisi kenellekään mitään rangaistusta, koska kyseessä on silkka vahinko. Tosin jos pelaaja on ennen lyöntiään huomannut, ettei maila ole hänen ja silti lyönyt, niin silloin kyse ei enää ole vahingosta.
Ylimääräisen mailan kantaminen ei ole tässä tapauksessa sääntörike. Se on kerrottu säännön 4.1b lopussa. Toisaalta samassa kappaleessa sanotaan, ettei omaan bägiin vahingossa laitettua toisen pelaajan mailaa saa käyttää, joten se viittaisi rangaistukseen.
Silläkin voi olla merkitystä kuinka erilainen tuo toisen pelaajan maila on, ts. olisiko pelaajan pitänyt huomata ennen lyöntiä pitelevänsä väärää mailaa. Kinkkinen tapaus.
Scramble ei ole virallinen pelimuoto, mutta kai siinäkin sääntöjä on. Tänään tuli kiistaa siitä saako joukkueen punaiselta tiiltä lyövä pelaaja lyödä ennen keltaiselta tiiltä pelaavaa? Itse moiseen kiinnittäisi huomiota ellei tämä hidasta merkittävästi ryhmän etenemistä kentällä.
Scramble ei ole virallinen pelimuoto, mutta kai siinäkin sääntöjä on.
Itse lähden ajatuksesta, että scramblessä pitäisi olla voimassa kaikki golfin säännöt lukuun ottamatta niitä, jotka kilpailumääräyksissä on erikseen kerrottu golfin säännöistä poikkeaviksi. Tällä ajatusmallilla kaikki pääsisivät kaikken helpoimmalla ja kiistakysymykset olisivat helposti ratkaistavissa.
Tänään tuli kiistaa siitä saako joukkueen punaiselta tiiltä lyövä pelaaja lyödä ennen keltaiselta tiiltä pelaavaa?
Miten kummassa moisesta voi syntyä kiistaa? Jos sitä ei ole erikseen kilpailumääräyksissä kielletty, niin se on sallittua ja nimenomaisesti golfin säännöissä kaikissa lyöntipelimuodoissa erikseen sallittu.
Näin minäkin asian näen, pitää pyytää kaveria näyttämään sääntö kohta joka tuon kieltäisi, eiköhän siinä vaiheessa luovuta.
Näin minäkin asian näen, pitää pyytää kaveria näyttämään sääntö kohta joka tuon kieltäisi, eiköhän siinä vaiheessa luovuta.
Sääntöjen lisäksi kannattaa tarkistaa kilpailumääräykset ja -kutsu. Lisäksi joillain klubeilla on yleiset ohjeet pelimuotoja varten, jossa voi olla jotain scramblestä – jota siis sovelletaan kyseisellä klubilla aina scramble-kisoissa
Scramble kisoissa on hyvin tavallista että eri ryhmät pelaavat eri säännöillä. Alku infossa kyllä kerrotaan saako punaisilta avata ensin tai asetetaanko vai dropataanko ja siirtosäännön käyttö ja saako seisoa puttilinjan takana jne, mutta nämä menevät suurelta osalta ohi. Olisi hyvä, jos kilpailukutsussa olisi aina tällaiset asiat kerrottu. Tosin silti saattaa olla ettei niitäkään määräyksiä lueta.
Alku infossa kyllä kerrotaan saako punaisilta avata ensin tai asetetaanko vai dropataanko ja siirtosäännön käyttö ja saako seisoa puttilinjan takana jne,
En ole pelannut kuin ehkä kymmenkunta scramblekisaa, mutta yhdessäkään niistä ei alkuinfossa saati kilpailumääräyksissä ole kerrottu saako punaisilta avata ensin tai saako kumppanin puttilinjan takana seistä. Senhän takia näitä kysymyksiä putkahtaa esiin säännöllisen epäsäännöllisesti, koska niistä ei tiedoteta kunnolla.
-
JulkaisijaArtikkelit