-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paikallissääntö: Hakkeella peitetyt alueet ovat kentän oleellisia osia ja hakepalat ovat irrallisia luonnonhaittoja.
Kyseinen paikallissääntö kertoo, että nuo alueet eivät ole haittoja eikä niistä siis saa ilmaista vapautusta. Noita yksittäisiä hakepaloja (= irrallinen luonnonhaitta) sen sijaan saa siirrellä mielensä mukaan, kunhan pallo ei siinä touhussa liiku.
Lähinnä tuota hakepäällystettyä tietä ajattelin, l12-l13, nythän se ei ole enään hakepäällysteinen ja en sitä kyllä ainakaan aiemmin olisi tieksi tulkinnut, tai l11 vasemmalla menevä polku, tästä varsinkaan en vapautuksia antaisi. Kyseessä siis Talman väylät.
Punaisilla paaluilla merkityn estealueen yli menee silta. Pelaaja lyö pallonsa sillan päähän kiinni siltarakenteeseen. Pallo ja sillan pää eivät paalutuksen mukaan ole estealueella. Saako pelaaja vapaan dropin?
Koska pallo ei ole estealueella, kiinteästä haitasta saa vapautua. Tämä sillä edellytyksellä, ettei kentän paikallissäännöissä ole määritelty kyseistä siltarakennetta kentän olennaiseksi rakenteeksi.
Entä jos pallo menee sillan päälle ja paalutuksen mukaan se ei ole ihan estealueella, vieläkin vapautus? Ja entä jos pallon kohdalla sillan alla on pieni ”lahti” ja pallo onkin estealueen luonnollisen rajan sisällä?
Entä jos pallo menee sillan päälle ja paalutuksen mukaan se ei ole ihan estealueella, vieläkin vapautus?
Jos pallo ei ole estealueella, sillasta saa vapautua. Sillä ei ole merkitystä onko pallo sillalla vai jossain muualla, kunhan pallo on estealueen rajojen ulkopuolella ja silta häiritsee lyömistä.
Ja entä jos pallon kohdalla sillan alla on pieni ”lahti” ja pallo onkin estealueen luonnollisen rajan sisällä?
Siinä tapauksessa kyseessä saattaa olla toimikunnan virheellisesti merkitsemä estealueen raja ja pallo onkin estealueella, eikä kiinteästä haitasta siinä tapauksessa saa vapautusta. Tällaiset ovat kuitenkin täysin tapauskohtaisia, joten tilanne pitäisi nähdä.
Greenin lähellä on iso mänty ja männyn viereen noin 20 cm:n päähän greenin puolelle on lyöty paikallissäännöissä kiinteäksi haitaksi määritelty opastepaalu. Pelaajan pallo jää paalun viereen greenin puolelle. Saako pelaaja vapaan dropin? Entäpä jos pallo on paalun ja männyn välissä?
Vapautumista mietittäessä tulee aina ensimmäiseksi selvittää itselleen millaisen lyönnin ja mihin suuntaan löisi, jos kyseistä haittaa tms. ei olisi. Jos tuo mänty tässä tapauksessa estää lyömisen haluttuun suuntaan ilmankin sitä paalua, niin vapautusta juuri tuohon suuntaan lyömiselle ei paalusta saa. Sen sijaan, jos mänty estää lyömisen viheriön suuntaan ja joudun valitsemaan vaikkapa chippaamisen sivulle ja SEN lyönnin kyseinen paalu estää, niin silloin saan vapautua juuri SEN lyönnin osalta ko. paalusta. Jos vapautumisen jälkeen mänty ei enää estä lyömistä viheriön suuntaan, niin minulla on käynyt hyvä munkki.
Vapautumista ei siis saa, jos lyöntitapa tai -suunta on epäuskottava jonkin muun asian kuin epänormaalin kenttäolosuhteen.
Kentällä on irtilyöty divotti pallon vieressä. Saako sen poistaa ilman rangaistusta?
Totta kai saa, irti lyöty divotti on irrallinen luonnonhaitta. Mutta jos pallo siinä yhteydessä liikkuu, niin siitä koituu yhden lyönnin rangaistus ja pallo on asetettava takaisin paikoilleen.
Mainittakoon tässä yhteydessä, että osittain maassa kiinni oleva divotti EI ole irrallinen luonnonhaitta eikä sitä saa liikuttaa lyönnin tai stanssin tieltä. Moisesta teosta seuraa yleinen rangaistus (sääntö 8.1a).
Tapahtui mennellä viikolla viikkokisassa:
– pelaaja lyö pallon metsään ja varapallo väylälle lähelle ekaa palloa
– kun etsitään palloja, löydän pallon mättäältä ja kysyn, mikä oli sinun pallosi
– pelaaja sanoo sen olevan Titleist, jossa sinisia pisteitä
– totean, että tämä on Srixon ja nostan pallon taskuuni
– kaveri toteaa väylällä olevan pallon olevan Titleist, jossa sinisiä pisteitä
– pelaaja korjaa, että eka pallo olikin Srixon ja taskussani olevassa pallossa on kolme sinistä -merkintä
– palautan Srixonin mättäälle, josta löysin sen
– kaikki tämä tapahtuu 3 min sisälläEli voiko pelaaja jatkaa tällä Srixonilla ja paljonko rankkuja?
Hyvä kysymys, P-P.
Pelaajan on totta kai jatkettava sillä alkuperäisellä, koska se löytyi 3 minuutin kuluessa etsinnän aloittamisesta. Kysymys kuuluukin, tuleeko pelissä olevan pallon liikuttamisesta rangaistus vai ei. Jos pelaaja antaa toiselle pelaajalle luvan liikuttaa omaa palloaan, pelaaja on vastuussa mahdollisista sääntörikkeistä. Nyt pelaaja ei heti tiennyt, että löydetty pallo oli hänen, mutta hän on vastuussa omien pallojensa merkitsemisestä ja tunnistamisesta. Koska hänelle annettiin kaikki tarvittava tieto eikä hän silti palloaan tunnistanut, on hän mielestäni edelleen vastuussa ja siksi hänelle kuuluu rangaistus pelissä olevan pallon liikuttamisesta. Siis yksi penaltti ja alkuperäinen pallo pelataan paikaltaan.
EDIT: Keskustelin tästä tapauksesta erään hyvin kokeneen ulkomaisen tuomarin kanssa ja hän on taipuvainen jättämään pelaajan rankaisematta vedoten tulkintaan 9.5b/1 ja siihen, ettei pelaaja suoranaisesti pyytänyt tai valtuuttanut toista pelaajaa koskemaan palloon. Itse olen sitä mieltä, että pelaaja antoi toiselle pelaajalle luvan nostaa tuon pallon sanoessaan, ettei se ole hänen, vaikka hänen olisi pitänyt antaa oikeat tuntomerkit ko. pelaajalle. Kaiken lisäksi toinen pelaaja vielä kertoi pallon tuntomerkit, jolloin pelaajan olisi pitänyt jo herätä todellisuuteen. Erona tämän ja tuon 9.5b/1 tapauksen välillä on myös se, että tässä tapauksessa pallo oli jo löytynyt, kun taas tulkinnan tapauksessa pallo ei ollut löytynyt siinä vaiheessa, kun pallon omistaja kertoi löytäneensä oman pallonsa. Niinpä kyseessä oli pallon liikuttaminen etsinnän aikana, toisin kuin tässä käsillä olevassa tapauksessa.
No, tästä on nyt kaksi eri näkemystä olemassa, jokainen voi valita omansa.
Säännöissä on keltaisella ja punaisella merkittyjä estealueita. Miksi? Eikö pelkkä punainen nykysääntöjen mukaan riitä?
Erilaiset vapautumis säännöt, punaiset helpottaisi ehkä kenttää liikaa tai muuttaisi sen alkuperäistä suunnittelua.
Testing
Erilaiset vapautumis säännöt, punaiset helpottaisi ehkä kenttää liikaa tai muuttaisi sen alkuperäistä suunnittelua.
Vapautuminen molemmissa lipunlinjassa taaksepäin, punaisilla lisäksi 2. mailanmitanalue ylimenokohdasta ja keltaisilla voi vertailupisteen lipunlinjassa asettaa ylimenokohdan viereen ja dropata siitä yhdenmailanmitan alueelle. Ero aika minimaalinen. Mitenkähän ne punaiset keltaisten tilalla helpottaisivat kenttää tai muuttaisi alkuperäistä suunnittelua?
Ero syntyy sellaisilla estealueilla, jotka pitää ylittää reikää pelattaessa. Kentän suunnittelija on halunnut, että pallo lyödään sen alueen yli eikä kanneta. Jos alueen merkit muutetaan punaisiksi, riittää että pallo käy siellä toisella puolella. Keltaisten merkkien kohdalla se ei riitä, vaan pallon on myös jäätävä sinne toiselle puolelle.
Iso ero.
Aika harvinainen tilanne, että pallo palaa takaisin. Ensin se pitää kuitenkin lyödä yli, jotta se voi palata takaisin. Ei iso ero.
Ei ole kovinkaan harvinainen tilanne. Useimpien lätäköiden reunat ovat enemmän tai vähemmän jyrkät ja siihen rinteeseen lyödyllä pallolla on tapana pomppia ja/tai vieriä takaisin päin. Etenkin viheriön edessä sijaitsevien lätäköiden kohdalla homma kulminoituu, kun vaihtoehdot ovat 10 metrin chippi tai 30-80 metrinen lyönti.
Iso ero, oikeasti ja monella kentällä. Suunnittelijan mielestä pallon pitää jäädä sinne toiselle puolelle, lätäkköön valunut pallo tarkoittaa liian lyhyttä lyöntiä.
Ai niin. Kysyit miksi ja minä vastasin. Jos haluat inttää vastaan, niin intä keskenäsi.
Taitaa ne paalut useimmiten olla rinteen yläosassa. On se kivaa kun lyöt lammen yli ja pallo pomppaa greeniharavasta takaisinpäin lätäkköön.
Esimerkki hölmöistä keltaisista paaluista: Väylän toisella puolella on pitkä kapea lampi, joka on pääosin merkitty punaisilla paaluilla, mutta noin 15 metrin matkalta keltaisilta. Keltaiset lammen rannalla olevan seuraavan väylän tiiauspaikan takia. Lyöt 200 metrin päästä pallon pahasti sivuun ja se menee lampeen. Paikan päälle tutkimaan kummalta puolelta keltaista paalua pallo meni. Kv-tuomari paikalle ja hän päättää, että keltaisilta se meni. Kanna pallo lammen toiselle puolelle tai takaisin edellisen lyönnin paikalle. Ja kaikki sen takia, että tiiauspaikan edessä on 10 metriä leveä lampi ja hölmöt keltaiset paalut.Esimerkki hölmöistä keltaisista paaluista: Väylän toisella puolella on pitkä kapea lampi, joka on pääosin merkitty punaisilla paaluilla, mutta noin 15 metrin matkalta keltaisilta. Keltaiset lammen rannalla olevan seuraavan väylän tiiauspaikan takia. Lyöt 200 metrin päästä pallon pahasti sivuun ja se menee lampeen. Paikan päälle tutkimaan kummalta puolelta keltaista paalua pallo meni. Kv-tuomari paikalle ja hän päättää, että keltaisilta se meni. Kanna pallo lammen toiselle puolelle tai takaisin edellisen lyönnin paikalle. Ja kaikki sen takia, että tiiauspaikan edessä on 10 metriä leveä lampi ja hölmöt keltaiset paalut.
Nyt on pakko kysyä että liittyykö alkuperäinen kysymys kenties omakohtaisiin traumoihin… esim. kisassa käynyt näin…?
Ei liity. Edellisessä sääntöuudistuksessa korjattiin hölmöjä sääntöjä. Tässä yksi hölmöys, joka varmaankin joskus vielä korjataan. Sääntöjen järkiperäistäminen golfissa näyttää vievän paljon aikaa jääräpäisten asenteiden takia.
Säännöissä on keltaisella ja punaisella merkittyjä estealueita. Miksi? Eikö pelkkä punainen nykysääntöjen mukaan riitä?
Hyvä kysymys epätietoiselta?
Vapautuminen molemmissa lipunlinjassa taaksepäin, punaisilla lisäksi 2. mailanmitanalue ylimenokohdasta ja keltaisilla voi vertailupisteen lipunlinjassa asettaa ylimenokohdan viereen ja dropata siitä yhdenmailanmitan alueelle. Ero aika minimaalinen.
Tässä tapauksessa kyllä ja juuri tällaista tapausta esittää sääntökirjan kuva #1 17.d1 (pallo ylittää keltaisen estealueen rajan vain kerran pudoten suoraan lampeen).
Jos kuvan #1 17.d tapauksessa pelaaja olisi havainnut pallon ylittäneen lammen (ylittäen siis kaksi kertaa keltaisen estealueen rajan), mutta vasta paikan päälle tultaessa olisi huomattu, että pallo olikin vierinyt takaisinpäin esteeseen (ja siis ylittänyt keltasen kolmannenkin kerran), niin ei muuta kuin takaisin lammen toiselle puolelle droppaamaan. Ja aikaa kuluu.
Mielestäni tässä tapauksessa järkevämpää olisi ollut, että estealueen taaimmainen osa olisi merkitty punaisella, jolloin pelaaja ei joudu palaamaan takaisin. Ja vielä järkevämpää, että koko estealue olisi ympäröity punaisella.
Olen kuullut, että uusiin sääntöihin on tulossa paljon muutoksia. Onkohan tämä asia muutoskohteena?
P.S. Yllättävä tieto, että kentän suunnittelija (eikä klubi/kenttämestari) määrää, kummalla värillä estealueiden rajat tulee merkitä.
PG: Mihin tuo sinun yllättävä tietosi perustuu? Kentän merkitseminen
Tämä kannattaa lukea, paljon pätevää ja paikkansapitävää tietoa.Se peustui täällä esitettyyn tietoon:
Kentän suunnittelija on halunnut, että pallo lyödään sen alueen yli eikä kanneta.
Iso ero, oikeasti ja monella kentällä. Suunnittelijan mielestä pallon pitää jäädä sinne toiselle puolelle, lätäkköön valunut pallo tarkoittaa liian lyhyttä lyöntiä.
Taisin kuitenkin ymmärtää nuo tekstit väärin. Linkistäsihän selviää, että kentän suunnittelijan sijaan asian ratkaisee toimikunta, ja että
Toimikunnan ei ole pakko merkitä mitään estealuetta keltaiseksi. Toimikunta voi yksinkertaistaakseen merkintöjä merkitä kaikki estealueet punaiseksi, jolloin pelaajilla ei ole sekaantumisen vaaraa mitä vapautumisvaihtoehtoja on käytettävissä.
P.S. Joidenkin estealueiden merkitseminen keltaisiksi johtunee yksinkertaisesti vain siitä, että hyväkuntoisia keltaisia paaluja on vielä klubin varastossa, kun taas punaisista paaluista on pulaa…?
Jos kuvan #1 17.d tapauksessa pelaaja olisi havainnut pallon ylittäneen lammen (ylittäen siis kaksi kertaa keltaisen estealueen rajan), mutta vasta paikan päälle tultaessa olisi huomattu, että pallo olikin vierinyt takaisinpäin esteeseen (ja siis ylittänyt keltasen kolmannenkin kerran), niin ei muuta kuin takaisin lammen toiselle puolelle droppaamaan. Ja aikaa kuluu.
Mistä pelaajat sinne paikan päälle saavuttuaan voivat tietää onko pallo käynyt estealueen toisella puolella? Kovasti kiinnostaa tuo tietää, koska tähän asti päätös on perustunut (kovin epävarmoihin) näköhavaintoihin sieltä lyöntipaikalta. Helpottaa kovasti niin pelaajien kuin tuomarinkin hommaa, joten kerro ihmeessä!
Mielestäni tässä tapauksessa järkevämpää olisi ollut, että estealueen taaimmainen osa olisi merkitty punaisella, jolloin pelaaja ei joudu palaamaan takaisin. Ja vielä järkevämpää, että koko estealue olisi ympäröity punaisella.
Tästä me kaksi olemme jyrkästi eri mieltä.
Kun yli lyötävä lampi tms. on merkitty keltaisilla paaluilla, niin vältytään noilta usein erittäin spekulatiivisilta keskusteluilta kävikö pallo siellä rajan toisella puolella vai ei. Tosin jos lampi on merkitty järkevästi, siis paalut olisivat siellä jyrkän reunuksen päällä tasamaalla, niin näitä keskusteluja ei syntyisi. Mutta kun kentät tuppaavat laittamaan paalut tms. merkit sinne lähelle vesirajaa ihan kentänhoidollisista syistä, niin siksi keltaiset paalut ovat pirun paljon järkevämmät sellaisissa paikoissa.
Kuten tuossa aiemmin jo sanoin, kentän suunnittelija päättää minkä lammen yli pallo on lyötävä ja minkä ei. Yli lyötävien lampien on yleensä syytä olla merkitty keltaisilla paaluilla eikä punaisilla.
-
JulkaisijaArtikkelit