-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olisiko helpompaa jos Ville pelaisi ensin itsensä ulos bunkkerista ja sen jälkeen haravoisi?
Kallen merkkiä siirretään lyöntien välissä tarvittava määrä ja asetetaan lopuksi alkuperäiselle paikalleen.Mutta (jos oikeasta kisasta kyse) niin, jos Ville lyö toisen lyönnin heti perään, hän ei saa haravoida omaa lyöntijälkeään ja pallo voi päätyä siihen. Sen sijaan, jos antaa vuoron Kallelle, hän voi haravoida oman jälkensä ja Kallen lyötyä, pääsee lyömään siten, ettei ole lainkaan edellisten lyöntien ja kenkien kuoppia
Jos Ville ei pääse kahdella lyönnillä pois bunkkerista, hänen olisi ehkä viisainta olla harjoittelemassa eikä kilpailemassa 😂
Jos Ville ei pääse kahdella lyönnillä pois bunkkerista, hänen olisi ehkä viisainta olla harjoittelemassa eikä kilpailemassa 😂
Ehkä hieman ajattelematon kommentti, eikö. Joka päivä pelataan yritys- tai klubikisoja, joissa on kilpailijoita, jotka eivät pääse aina bunkkerista pois. Itsellenikin on niin sattunut tänäkin vuonna. On heillä silti oikeus osallistua kisoihin, ilman että sitä kyseenalaistetaan, eikö?
Tosikko..?
Mutta (jos oikeasta kisasta kyse) niin, jos Ville lyö toisen lyönnin heti perään, hän ei saa haravoida omaa lyöntijälkeään ja pallo voi päätyä siihen. Sen sijaan, jos antaa vuoron Kallelle, hän voi haravoida oman jälkensä ja Kallen lyötyä, pääsee lyömään siten, ettei ole lainkaan edellisten lyöntien ja kenkien kuoppia
Sääntö 14.2d selvästi kertoo miten edetään.
Jos nostetun tai liikkuneen pallon, joka tulee asettaa takaisin, makuu on muuttunut, täytyy pelaajan asettaa pallo takaisin seuraavalla tavalla:
(1) Pallo hiekassa. Kun pallo on hiekassa joko bunkkerissa tai muualla kentällä:
• Asetettaessa pallo takaisin alkuperäiselle paikalleen (joka arvioidaan, jos se ei ole tiedossa) (ks. Sääntö 14.2c), täytyy pelaajan palauttaa pallon alkuperäinen makuu niin hyvin kuin mahdollista.
• Alkuperäisen pallon makuun palauttamisessa pelaaja voi jättää pienen osan palloa näkyviin, jos pallo on ollut täysin hiekan peitossa.
Pelaaja pelaa väärästä paikasta, jos hän ei pysty palauttamaan alkuperäistä makuuta tämän säännön mukaisesti.Lyö sitten vaikka mailalla siihen lyötijäljen tai astuu kengällä jalanjäljen, että saa makuun samanlaiseksi jos tarvitsee.
Pelaaja lyö pallonsa estealueella olevalle sorapäällysteiselle tielle ja muistaa, että tieltä saa vapautua. Niinpä hän droppaa pallonsa ilman rangaistusta estealueen ulkopuolelle ja jatkaa sieltä peliään. Klubilla hän kysyy tuomarilta menettelikö oikein. Mikä on tuomarin ratkaisu?
Tuomari kysyy pelaajalta seuraavat kaksi asiaa:
1) Mistä kohdasta jatkoit peliäsi suhteessa siihen pisteeseen, jossa pallosi viimeksi ylitti kyseisen estealueen rajan?
2) Ethän vielä palauttanut tuloskorttiasi..?Jos pelaaja on sattumalta jatkanut peliään siitä kohdasta, josta hänen olisi tullut peliään jatkaa estealueelta vapautumisen perusteella, niin pelaaja ei ole tehnyt mitään väärää, ainakaan vielä. Jos hän kertoo tilanteen tuomarille ennen tuloskorttinsa palauttamista, tuomari kehottaa lisäämään sen puuttuvan rangaistuslyönnin ko. reiän tulokseen ja palauttamaan kortin. Pelaaja siis selviää yhden lyönnin rangaistuksella, joka hänelle olisi joka tapauksessa kuulunut (paitsi jos hän olisi pelannut palloaan sieltä tieltä, mikä olisi voinut olla vaihtoehto).
Jos pelaaja taasen on jatkanut peliään väärästä paikasta, niin hän saa 2 penaa väärästä paikasta pelaamisesta ynnä yhden estealueelta vapautumisesta, siis yhteensä kolme, jotka tuomari kehottaa pelaajaa lisäämään ko. reiän tulokseensa. Jos rike on ollut vakava, tuomari kertoo pelaajalle tämän tultua juuri diskatuksi.
EDIT: Jos pelaaja on jo ehtinyt palauttaa tuloskorttinsa, toimikunta lisää puuttuvat rangaistukset pelaajan tulokseen. Nykyään ei pelaajaa enää diskata siksi, että hän on jättänyt merkitsemättä tulokseensa rangaistuslyönnit, joita hän ei tiennyt ansainneensa.
Tässä 13.7. kirjoitettu viesti.
Kysymys:
Outpaalu häiritsee pelaajan lyöntiä ja hän ottaa siitä huonolla sääntötuntemuksella vapaan dropin. Myöhemmin selviää, että niin ei saa menetellä. Hän pyytää merkitsijää lisäämään yhden lyönnin reikätulokseen pelaamattoman paikan droppina, koska pallo oli jäänyt kahden mailanmitan päähän pallon alkuperäisestä sijainnista. Voiko näin tehdä nykysääntöjen mukaan?
Vastaus: (KL1)
Tämä asia ei ole mitenkään muuttunut. Ko. tilanteessa pelaaja liikuttaa pelissä olevaa palloaan eikä palauta sitä takaisin paikoilleen, joten tuloksena on kaksi rangaistuslyöntiä väärästä paikasta pelaamisesta. Pelaamattoman paikan sääntöä ei voi jälkikäteen käyttää, se on päätettävä ennen pallon nostamista.
Miksi tässä tulee 2 rangaistuslyöntiä mutta estealueen tieltä väärin vapauduttaessa joko 3 ta 1 ? Miksi tieltä vapauduttaessa saakin jälkikäteen käyttää estealueen sääntöä?
Vielä Villestä ja Kallesta ja säännöstä 14.2d:
Mitä jos Villen ja Kallen pallot ovat päätyneet väylälle peräkkäin noin 5 cm päähän toisistaan. Villen pallo on etummaisena noin viikon vanhassa lyöntijäljessä ja Kallen pallo makaa Villen pallon takana ehjällä nurmella. Villen pallo merkitään ja nostetaan, jonka jälkeen Kalle lyö omaa palloaan. Kalle irroittaa wedgelyönnillään myös Kallemaisen divotin.
Mihin Villen pallo asetetaan, kun yhden mailanmitan säteellä ei löydy yhtään vanhaa lyöntijälkeä?a) Kallen lyöntijälkeen
b) väylälle
c) potkimalla tai mailalla tehtyyn alkuperäisen kaltaiseen ”lyöntijälkeen”
d) vajaan mailanmitan päässä lähempänä reikää olevaan vanhaan lyöntijälkeenVastaisin itse aiemman perusteella c)
Jos Villen pallolle löytyy lähempänä reikää ”noin” alkuperäistä vastaava makuu niin voiko sitä käyttää? Ilmeisesti ei.
Saman säännön kohta (2) kertoo tämän:
(2) Pallo muualla kuin hiekassa. Kun pallo oli muualla kuin hiekassa, täytyy pelaajan asettaa pallo takaisin lähimpään paikkaan, jossa makuu on mahdollisimman samankaltainen kuin alkuperäinen makuu:
• Yhden mailanmitan sisälle alkuperäisestä paikasta (joka arvioidaan, jos se ei ole tiedossa) (ks. Sääntö 14.2c),
• Ei lähemmäksi reikää, ja
• Samalle kentän alueelle, kuin alkuperäinen paikka.Eli kun ei olla hiekassa, niin makuuta ei täydy palauttaa vaan haetaan mahdollisimman samankaltainen makuu.
Ymmärsin selostuksestasi, että tuo Kallen lyöntijälki on paikattu irrallisella turpeella. Jos näin on, niin mielestäni Kalle saa/pitää lyöntinsä jälkeen korjata jälkensä ihan etiketinkin takia. Tämän jälkeen tarkastetaan mikä tilannen Villen pallon kannalta on. Jos ainut paikattu jälki on Kallen, niin pallo siihen.
Mutta siis erikseen ei aleta luomaan samanlaista makuuta, kun ei kerran hiekassa olla.
Ok. Jos molemmat pallot makaavat siististi ruoholla ja Kallen lyöntijälkeä ei voi paikata (kovalta väylältä ei lähde siistiä yhtenäistä divotia) niin Ville voi asettaa pallonsa Kallen lyöntijäljen viereen samanlaiseen makuuseen kuin alkuperäinenkin oli?
Jos näin täyttyy ”Lähimpään mahdolliseen paikkaan, jossa makuu on mahdollisimman samankaltainen…” ja muut ehdot.
Miksi tässä tulee 2 rangaistuslyöntiä mutta estealueen tieltä väärin vapauduttaessa joko 3 ta 1 ? Miksi tieltä vapauduttaessa saakin jälkikäteen käyttää estealueen sääntöä?
OB-paalun tapauksessa pelaaja voisi käyttää pelaamattoman paikan sääntöä. Hän ei kuitenkaan käytä sitä, vaan siirtää palloaan vastoin sääntöjä ja pelaa siitä. Tuloksena 2 penaa. Kuten aiemmin kirjoitin, pelaamattoman paikan säännön käyttämisestä tulee ilmoittaa etukäteen, sitä ei voi käyttää ns. vahingossa.
Estealueen tapauksessa ainoa sovellettava sääntö on vapautuminen estealueelta. Niinpä pelaaja vapautuessaan tiestä käyttää tietämättään juuri tuota sääntöä ja saa siitä yhden penan. Jos hän sattuu droppaamaan ja pelaamaan pallonsa oikeasta paikasta, so. vapautuu sovellettavan säännön edellyttämään paikkaan, se on hänen onnensa. Jos hän taas vapautuu väärään paikkaan, hän saa väärästä paikasta pelaamisesta 2 penaa. Siitä estealueelta vapautumisesta siis tulee joka tapauksessa 1 pena kävi niin tai näin ja nuo 2 penaa ovat sitten siihen päälle eri säännön perusteella.
Tulipa riipaistua oikein kerran elämässä -draivi tänään erään yrityksen golfhenkisessä asiakastapahtumassa, ja kun se herätti kotisohvalla vähän jälkipohdintaa sääntötilanteesta, niin laitetaanpa nyt pohdinnat tännekin. Eli tilanne tämä: kanintappolyönti lähtee, osuu punaisen tiiboksin vieressä olevan hiekkalaatikon kanteen juuri sopivasti, että kansi aukeaa ja laatikko haukkaa pallon sisäänsä (oli muuten käsittämättömän koomisen näköistä, aivan kuin laatikko olisi vain syönyt pallon lennosta 😂).
Vapautuminen siis tarpeen: lähin vapauttava paikka referenssipisteeksi ja siitä mailanmitta, pudotus, lyönti ja jatketaan lippua kohti. Kotona sitten tajuan että eikun hetko, se boksihan oli tietenkin liikuteltava haitta eikä maahan pultattu, eli oikea menettely olisi ollut boksi pois, referenssipiste sille kohdalle missä pallo boksissa oli ja siitä se mailanmitta. Nyt ei käynyt edes sitä onnekasta vahinkoa, että väärä droppi olisi jäänyt oikealle alueelle, vaan oli sen ulkopuolella. Jos tämän olisi tajunnut ajoissa, niin kaksi penaa väärästä paikasta pelaamisesta olisi kuulunut kirjata (tuskin oli puolen metrin virhe merkittävä 300m päässä lipusta, kun molemmat droppipaikat olivat siinä tiiboksin lyöntialueella, eli samanlaisessa makuussa).
Ei onneksi olleet palkintosijat tässä (todellakaan) kyseessä, joten ei jää huono omatunto kalvamaan vääryydellä ansaitusta palloboksista. Joka tapauksessa, omaksi opiksi jääköön se, että vaikka sattuisikin lähtemään kuinka hämmentävä lyönti tahansa, niin pitäisi malttaa pohtia tilanne loppuun asti, jos sääntöjä joutuu soveltamaan.
Käsitykseni mukaan maahan maalatut esteiden tai outin rajat määrittelevät rajat, eivätkä tolpat.
Fiktiivinen tilanne. Viikonloppuna oli oikeat golf kisat kentällä. Järjestäjän edustajat maalaavat kentälle esteiden ja outtien rajoja paikkoihin, joissa ne siirtävät rajoja paalulinjoista, joita noudatetaan normaalisti. Ovatko maalatut rajat voimassa kisojen jälkeen, vai noudatetaanko normaaleja rajoja?
Fiktiivinen tilanne. Viikonloppuna oli oikeat golf kisat kentällä. Järjestäjän edustajat maalaavat kentälle esteiden ja outtien rajoja paikkoihin, joissa ne siirtävät rajoja paalulinjoista, joita noudatetaan normaalisti. Ovatko maalatut rajat voimassa kisojen jälkeen, vai noudatetaanko normaaleja rajoja?
Hyvä kysymys. Tähän voi ainoan oikean vastauksen antaa kenttänne asiasta vastuussa oleva toimikunta, elleivät paikallissääntönne valaise asiaa esimerkiksi määräämällä, että ulkorajat on merkitty valkoisilla paaluilla/tolpilla.
Kuvailemasi tilanne ei suinkaan ole fiktiivinen, koska noita ’oikeita’ golfkilpailuja pelataan golfkentillä, ja joskus rajoja muutellaan kyseistä kisaa varten. Moisen kisan jälkeen kentän vastaavien tahojen tulisi olla hereillä ja ohjeistaa pelaajia miten noihin kisaa varten maalattuihin rajoihin tulee suhtautua. Valitettavan usein tämä jää ko. tahoilta tekemättä.
Hyvä kysymys. Tähän voi ainoan oikean vastauksen antaa kenttänne asiasta vastuussa oleva toimikunta, elleivät paikallissääntönne valaise asiaa esimerkiksi määräämällä, että ulkorajat on merkitty valkoisilla paaluilla/tolpilla.
Kuvailemasi tilanne ei suinkaan ole fiktiivinen, koska noita ’oikeita’ golfkilpailuja pelataan golfkentillä, ja joskus rajoja muutellaan kyseistä kisaa varten. Moisen kisan jälkeen kentän vastaavien tahojen tulisi olla hereillä ja ohjeistaa pelaajia miten noihin kisaa varten maalattuihin rajoihin tulee suhtautua. Valitettavan usein tämä jää ko. tahoilta tekemättä.
Kotikentällä ei mainintaa asiasta ole. Pitääpä keskustella asiasta. Kiitos.
Reissussa tuli keskustelua siitä, miten kauas kiinteästä haitasta jatkuu alue, josta saa vapautuksen. Tilanteessa sadetin oli griinin vieressä ja pallo sen takana. Jos siitä paikasta olisi lyönyt täyden swingin, divotti olisi yltänyt sadettimeen asti (joka tosin oli muutaman sentin upotettu). Minusta siinä oli vaara, että maila pallon jälkeen osuu sadettimeen ja siksi olisi kuulunut saada vapautus. Pelikaveri sanoi, ettei vapautusta saa, koska normaali lyönti minulta tuosta paikasta ei mene niin ”syvälle” että maila osuisi sadettimeen – ainoastaan sen viereiseen pengerrykseen.
Miten pitkälle taakse tuo vapautusalue jatkuu taaksepäin tai sivusuunnassa, jos sadettimen/sadevesikaivoon/tms reunat on viistot, joka tulee erityisesti eteen tilanteessa, jossa joutuu seisomaan sellaisessa viistossa kohdassa.
Tilanteessa sadetin oli griinin vieressä ja pallo sen takana. Jos siitä paikasta olisi lyönyt täyden swingin, divotti olisi yltänyt sadettimeen asti
Toivottavasti ymmärsin kyseisen tilanteen oikein. Pallo on siis griinin vieressä ja sadetin haittaisi täyttä svingiä.
Säännön tarkoittama haittaaminen koskee stanssia, mailan aiottua heilahdusaluetta ja pallon paikkaa (on tai koskettaa epänormaalia kenttäolosuhtetta). Vapautusta haettaessa on aina käytettävä sellaista lyöntiä, jonka kyseisessä paikassa löisi, jos haittaavaa olosuhdetta ei olisi. Jos siis ollaan griinin vieressä, niin tuskin siitä kukaan lähtee täyttä svingiä lyömään, yleensä lyödään jokin hyvin paljon vajaa lyönti. Siispä pelaajan tulee simuloida juuri sitä lyöntiä, jonka aikoisi lyödä. Jos tuo sadetin haittaa juuri kyseistä lyöntiä, siitä saa vapautua rangaistuksetta. Sen sijaan täyden lyönnin simulointi muutaman metrin lyöntiä varten ei yleensä ole perusteltua.
Miten pitkälle taakse tuo vapautusalue jatkuu taaksepäin tai sivusuunnassa, jos sadettimen/sadevesikaivoon/tms reunat on viistot, joka tulee erityisesti eteen tilanteessa, jossa joutuu seisomaan sellaisessa viistossa kohdassa.
Stanssin osalta tuo viisto kohta voi olla hieman ongelmallinen. Pelkkä maan vinous ei sinällään ole peruste vapautumiselle, mutta hieman tilanteesta riippuen koko kuoppa, jossa sadetin sijaitsee, voidaan käsittää epänormaalina kenttäolosuhteena. Korostan kuitenkin sitä, että sadetin on kiinteä haitta, mutta sadettimen ympärillä oleva vino maa ei tarkalleen ottaen ole sitä, mutta se voidaan TAPAUSKOHTAISESTI sellaiseksi tulkita riippuen siitä kuinka paljon tuo vino kohta pelaajaa haittaa aiotun lyönnin osalta. Tässä tulee jälleen kerran kyseeseen se ajatuksenkulku, että mistä ja miten pelaajan tulee kohtuuden nimissä palloaan pelata.
Miten tulkitaan epäselvä raja väylä-raffi ja fore-griini välillä?
Varsinkin keväällä ruoho kasvaa siksi heikosti, että raffi näyttäisi olevan ihan saman mittaista väylän kanssa – ja ruoholajikkeesta johtuen fore on jopa hieman pidempää verrattuna ympäröivään raffiin. Myös viheriöiden reunat ovat vaikeasti erotettavissa foresta. Vielä oma lukunsa, johon törmäsin viime viikolla oli valkoinen viiva, jolla oli piirretty leikkuuraja viheriön ja raffin välille.
Joku kysyy, että mitä väliä tällä on … ja vastaan itse: siirtosääntö on voimassa väyläpituuteen leikatuilla kentän osilla, siis forella ja väylillä, muttei raffissa ja viheriöllä. Miten siis tulkita epäselvissä tilanteissa?
Ensin yleisesti. Tästä asiasta, eli milloin pallo on lyhyeksi leikatulla alueella, on käyty keskustelua toisaallakin ja virallista kantaa asiaan kyllä kaivataan juurikin tuon siirtosäännön (ja maahan painuneen pallon rajoituksen) kannalta. Siihen asti (ja luultavasti sen jälkeenkin) yleisesti käytetty tulkinta noudattaa viheriön kanssa identtistä tulkintaa, ts. pallo on lyhyeksi leikatulla alueella, jos osakin pallosta koskettaa ko. aluetta.
Tämä tulkinta ei tietenkään auta silloin, kun tuo raja on epäselvä. Siihen ei ole eikä tule mitään sääntökohtaa, vaan tulkinta on tehtävä kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella. Usein auttaa, jos katsoo mihin suuntaan se havaittava raja kulkee ja noudattaa sen suuntaa. Jos mikään ei auta, niin pitää vain tehdä päätös suuntaan tai toiseen. Tässä ei sitten päde se legendaarinen ’tulkitaan aina pelaajan hyväksi’ -soopa, sen sijaan KVC eli 95% periaate on paljon parempi.
P.S. Jos siirtosääntö on voimassa, niin viheriön ja esiviheriön välinen raja ei useinkaan ole kovin tärkeä, koska pallon saa joka tapauksessa merkitä, nostaa ja puhdistaa. Tulkintavaikeuksia tulee vasta siinä vaiheessa, jos ko. paikasta lyöty pallo osuu johonkin muuhun kuin vaikkapa lipputankoon.
Tuli mieleen tällainen tilanne, johon en löytänyt vastausta: Pelasin tyttöystävän kanssa kierroksen – minä tasurikierroksen ja tyttöystävä hupikierroksen. Useamman kerran hän kysyi neuvoa mailan valintaan ja minä neuvoin parhaani mukaan. Hänelle ei rankkuja tullut, kun ei täyttänyt edes korttia, mutta tulisiko minun nyt kirjata jokaisesta neuvosta yleinen rangaistus?
Sääntö 10.2a: Kierroksen aikana pelaaja ei saa antaa neuvoja kilpailussa kenellekään, joka on pelaamassa kentällä.
Tyttöystäväsi oli pelaamassa kentällä, vaikkei kilpailuun osallistunutkaan. Sinä taas olit kilpailussa (kilpailit itseäsi vastaan). Mielestäni asia on harvinaisen selvä…P.S. Joku voi väittää, ettei tasoituskierros mikään kilpailu ole, vaikka se kilpailusääntöjen mukaan pelataankin. Miksei niinkin.
Minä kyllä rajoittaisin tuon neuvomisen niiden välille, jotka pelaavat ko. (samassa) kilpailussa. Kysehän on muiden kilpailijoiden suojelemisesta (protecting the field). Kilpailun ulkopuoliselle henkilölle neuvojen antaminen ei vaikuta kenenkään kilpailijan sijoitukseen tai asemaan kilpailussa.
Alkukielinen sääntökohta kuuluu näin: ’Give advice to anyone in the competition who is playing on the course, …’
Tuo tarkoittaa nähdäkseni niitä henkilöitä, jotka osallistuvat ao. kilpailuun JA ovat juuri sillä hetkellä pelaamassa kentällä.
Aina vain tulee eteen pikkukysymyksiä, joihin en löydä suoraa vastausta (rajanvetoa). Pelasin viikonloppuna kentällä ja pallo ajautui metsänreunaan siten, että lyöntisuunnassa oli puoliksi lahonnut kanto. Tulkitsin tilannetta niin, että kasvavia kasveja ei voi poistaa, mutta kanto ei ole kasvava, joten jos sitä pystyy poistamaan osia palloa liikuttamatta, se on irrallinen haitta. Tulkinta siis sama kuin kivissä, että jos pystyy siirtämään niin on irtohaitta.
Kun osa kannoista kuitenkin jatkaa versomista, niin menikö tulkintani oikein ja missä menee raja näiden kantojen tai maassa kiinni olevien ”entisten kasvien” poistamisessa?
-
JulkaisijaArtikkelit