pelin osa-alueet

[backtee]

Pistetäänpäs pystyyn uusi galluppi. 1.Mistä pelin osa-alueesta pidätte eniten? 2.Mitä osa-aluetta inhoatte eniten? Osa alueet voisi jakaa esim.puttaus,lähipeli(alle100m),rautapeli(yli100m) ja avaukset. Pistetäänpäs mukaan vielä omat vastaukset. 1.Lähipeli.Mikään ei ole hauskempaa kuin wedgeillä kikkailu. 2.Puttaus.No en kyllä puttausta inhoa mutta sitä olen harjoitellut vähiten joten se on kyllä huonoin osa-alueeni…

[Made]

1. Väyläpuut. Vaikka sitä harvoin pääsee kokemaan, niin onnistunut puulyönti ilman tiitä on todella nostattavaa.

2. Bunkkeri. Ehkä pikkuskidiniä oppi tykkäämään hiekkalaatikosta liikaa, kun siellä nytkin joskus viihtyy turhan kauan.

[Range]

1. Draiveri avaukset, kun kulkee..

2. (Draiveri avaukset, kun ei kulje..) Puttaaminen ehdottomasti.

[Joona Kajaala]

1. Rautapeli, lähestymiset 100-130 metriä. Tämä on myös parasta osaamistani. Olisi hauska osata avata pitkälle, mutta kun ei vielä osaa, niin ei ole niin hauskaakaan. En kyllä haaveilekkaan tämän palstan keskimitoille, mutta kun pääsisi varmaan 200 metrin vakioavaukseenkin, niin hyvä olisi.

2 Lyhyt (15-20m) korkea nosto. Taito ei riitä

[-Hippo-]

1. Aika pitkälle samat kuin itselläsikin. Kun kysymys kerran kirjaimellisesti kuuluu; ’ mistä pidämme’ niin se tosiaankin on wedgepeli. Jos kysymys olisi ollut ; ’ Mikä on paras alue’ vastaus olisi joku ihan muu, mutta wedget on tosi haasteellisia. Epäilen etten koskaan saa niitä haluamalleni tasolle.

2. Puttipeli. En ole harjoitellut rittävästi, en halua harjoitella riittävästi, en halua edes ajatella koko kirottua pelini pilaajaa. Eikö sitä voisi erottaa omaksi kilpailuksi ???

[reijoluoma]

1. Nautittavin osa pelistä on avaukset ja lähestyminen n. 100 metristä. Niissä tuntee, että välillä hallitsee peliä eikä päinvastoin

2. Kamalimmat epäonnistumiset ovat tulleet n. 20-40 metriä lipusta. Niitä on tosin harjoiteltu mutta ei sitten riittävästi, kun huonona päivänä ’sutii tyhjää’. Puttaaminen on kisoissa kamalaa ensimmäisten 4 reiän aikana, jännittää niin, ettei saa tuntumaa millään

[SideSpin]

1. Aika paljon samaa linjaa kuin muilla. Eli avaukset draiverilla (silloin kun kulkee) ja wedget 100-50m, myös bunkkereissa on mukavaa haastetta.

2. Väyläpuut 200m:stä kun ei kuitenkaan voi olla yrittämättä par5:lla kahdella päälle, jonka jälkeen yleensä pallo on jossain muualla griinillä. Toinen on lähipeli 40-10m griinin ulkopuolella kun ne lyönnit on suhteessa aika vaikeita kun tolta etäisyydeltä pitäis päästä yhden putin päähän.

[Tetsa]

1. Wedge löynnit alle 100m on kyllä minunkin mielestä varmaan kivoimpia lyöntejä. Draiveriin suhtaudun aika neutraalisti, käytän sitä vain kun on ns. ’pakko’.

Olen muuten tutustunut Peltzin lähipeli raamattuun aika ajatuksella ja todennut että ’täytynee alkaa reenaamaan’…

2. Chipit on järjestään pahoja riippumatta pallon makuusta tms. Syyn voitte lukea TA5:n viestistä…

[CH-1]

1.(kivoin) lähipeli

2.(tylsin) avaukset

Johtunee siitä että avaukset ovat vielä niin epätarkkoja!

[Old John Joseph]

1. Puttaaminen on haasteellisuutensa lisäksi hauskaa. Tärkein kriteeri tähän valintaan lienee kuitenkin se, että sillä osa-alueella en ole vielä onnistunut hukkaamaan yhtään palloa !

2. En minä golfissa mitään inhoa, mutta vähiten pidän avauksista. Niistä tulee niin tolkuttoman harvoin kunnon onnistumisia. Toki sitten ne harvat tuntuvatkin makoisilta. Mutta em. tärkeintä kriteeriä täytyy toki soveltaa tässäkin eli tällä osa-alueella Estems tekeekin sitten kunnon tilin.

[Pala]

1. Kyllä se paras tunne tulee kun draiverilla pamauttaa niin että trampoliini heiluu ja pallo pakenee taivaanrantaan 😉

2. Väyläbunkkerilyönnit… jostain kumman syystä se pallo makaa useimmiten on sen etummaisen lipan alla 🙁

[Julkaisija]

Artikkelit