-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nyt on hyvä aika vääntää näitä sääntöjuttuja kun on hanki ja nietokset… Kävipä Freamia pelatessa (reikäpeli) seuraavaa: Jouduin lyömään lähestymislyönnin maskista enkä nähnyt minne pallo putosi. Mielestäni osuma oli hyvä, mutta kanssakilpailija sanoi että lyöntini jäi lyhyeksi ja meni veteen. Hän myönsi ettei nähnyt pallon putoamista, mutta oli varma että lyhyeksi jäi. Eikun droppi ja peli jatkuu. Griinille saavuttaessa siellä oli molemmat palloni. Kummalla minun olisi kuulunut jatkaa? Lyöntipelissä tässä ei liene olisi ollut mitään vaihtoehtoja, oma moka kun uskoo. Eka pallo lakkaa olemasta pelissä kun droppi putosi. Mutta mites reikäpeli?
Olisit varmuuden vuoksi pelannut pallon varapallona, koska ette kumpikaan nähnyt pallon laskeutumispaikkaa. Tässä tapauksessa koska droppasit pallon, niin samalla hylkäsit ensimmäisen pallon, eli rankku ja ’kakkospallolla’ jatketaan. Varapallolla olisi säästynyt ainakin lyöntipelissä parilla lyönnillä. Reikäpelissä pätenee sama sääntö?
Pin Seeker kirjoitti: (2.2.2006 20:13:37)
Olisit varmuuden vuoksi pelannut pallon varapallona, koska ette kumpikaan nähnyt pallon laskeutumispaikkaa.Täytyi vääntää tikusta asiaa kun halusin kokeilla tätä lainaustoimintoa 🙂
Mielesstäni tilanteessa, jossa ei ole varma pallon veteenmenosta ei saa lyödä varapalloa. Jos ei ole varma niin silloin se ei ole vedessä. Tämän lisäksi kaveri oli sanojensa muukaan varma pallon kohtalosta, joten asian piti olla selvä tapaus.
Aiai, miten tästä tulee mieleen yksi vuoden takainen keskustelu. Kun ei ole hakua, niin ilmeisesti joudutaan puimaan tämä uudestaan. Jos en ihan väärin muista niin viimeeksi päädyttiin tulokseen, että sinun pitäisi pelata sillä alkuperäisellä pallolla. Sen löytyminenhän todistaa vääräksi väitteen, että pallo olisi mennyt esteeseen. Mulla toki voi olla dementia ja viisaammat varmasti jaksaa lukea tämän säännöistä. Tuliko rankkuja. hmmm. Ei valitettavasti mitään muistikuvia.
Perskeleen Parti. Pakko oli alkaa lukea sääntöjä ja deccareita. Ainakin vaikuttaa siltä, että mulla on dementia ja tuon edellisen viestin voi unohtaa. Nyt mä uppoan pitkään ketjuun, enkä muista lähteä noutamaan vaimoa kotiin. Voisiko tästä lähteä liikkeelle?
26/6 Ball Assumed to Be in Water Hazard Found Outside Hazard After Another Ball Played Under Stroke-and- Distance Procedure
Q) A player assumes his original ball to be in a water hazard, although there was not reasonable evidence to that effect. Using the option in Rule 26-1a, he plays another ball at the spot from which the original ball was played. He then finds his original ball outside the hazard. What is the ruling?
A) The original ball is lost and the other ball is in play under penalty of stroke and distance – see Decision 27/17.Sori että vein mielenrauhasi 🙂
Kiitän vaivannäöstäsi ja avustasi. Luulen silti, että tuo deccari ei ole relevantti tässä tapauksessa.
Älä ikinä usko vastustajaa reikäpelissä 🙂
Just näin, kuten Paksis ja ts sanoo. Päätös tekemisestä on pelaajan omalla vastuulla. Myös reikäpelissä. Jos et nähny, että palli meni veteen, niin varista vaan peliin. Lyöntipelissä kaveri olisi luultavasti ehdottanut varapalloa. Reikäpeli on eri peli.
ts kirjoitti: (2.2.2006 21:28:29)
Älä ikinä usko vastustajaa reikäpelissä 🙂Yritin etsiä tuota, mutta en löytänyt. Mikä tuon deccarin numero on?
🙂
Nonnnii… lähdeviittaus tietysti unohtui. Kyseessähän on Harold von Slicenbergerin 146. opus jossa puhutaan reikäpelin taktiikoista ja kosmisesta säteilystä.
Ja totuushan on, jotta tasapainottaakseen tätä jaloa ja rehtiä herrasmiseten lajia (nykyään myös Ladyjen) manalan valtias kehitti tämän reikäpelin pelimuodoksi. Siinä kun saa puhumalla laittaa vastustajan tekemään virheen ja vieläpä maksamaan siitä.
Tämä on se ikuinen kädenväännön kohde eikä tunnu helpottavan, vaikka tästä(kin) oli pitkä ketju viime kesänä tällä palstalla. Kieltämättä hankala paikka ja oikea menettelytapa riippuu kovasti tapahtumapaikalla olevien näkemyksistä.
Varapallon saa lyödä, jos on perusteltu epäilys, että pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle. Jos pallon menosta vesiesteeseen on riittävä näyttö, ei varapalloa saa pelata. Tämä siis tässä vaiheessa selvä.
Jos pallon menosta vesiesteeseen on ollut pelaajien mielestä riittävä näyttö ja alkuperäinen pallo kuitenkin löytyy uuden pallon pelaamisen jälkeen, on tuo dec 26-6- voimassa, eli alkuperäinen pallo ei enää ole pelissä. Jos sitä pelaa, on se väärä pallo ja seuraa erinäisiä rankkuja.
Dec 26-6 toimii sekä lyönti- että reikäpelissä.
Ja kuten jo on aiemmin mainittu, reikäpelissä vastustajaa ei pidä uskoa. Ainoa oikea menettelytapa alkuperäisessä tilanteessa on marssia vesiesteen luo ja sen yli ja etsiä alkuperäistä palloa sallitut viisi minuuttia. Jos ei löydy, palataan takaisin lyömään uusi pallo.
Tämän julistan vilpittömin mielin. Jos joku löytää julistuksestani virheen, pyydän korjaamaan, koska aidosti uskon edellä kirjoittamani olevan oikein.
’Mielestäni osuma oli hyvä, mutta kanssakilpailija sanoi että lyöntini jäi lyhyeksi ja meni veteen. Hän myönsi ettei nähnyt pallon putoamista, mutta oli varma että lyhyeksi jäi.’
No nythän tämä voidaan tulkita niin, että tilanteessa oli riittävä näyttö siitä, että pallo oli mennyt veteen. Sillähän ei ole mitään merkitystä mistä pallo sitten löytyy jos on ollut riittävä (vaikkakin myöhemmin vääräksi osoittautunut) näyttö. Reikäpelissä kannattanee aina vastapuolelta kysyä, ’onko meillä riittävä näyttö siitä, että pallo meni veteen?’. Jos kaveri sanoo, että ’on’. Niin sitten on ja aivan sama mistä pallo myöhemmin löytyy. Jos tämä sanoo ’ei’, eikä riittävää näyttöä saada muutenkaan aikaiseksi, niin voi (ja on syytä) pelata varapallo. Eli tahallaan valehtelemalla ei reikää voi viedä, jos siis valehtelee ’riittävän näytön’.
Lisättäköön tähän vielä, että en ihan itse ole tuota keksinyt vaan näin asian tulkitsi vastaavassa tilanteessa joko Teittinen tai Leppävuori, en muista kumpi.
Sellainen täsmennys tähän juttuun että kysymykseni koskee nimenomaan tätä vastustajan harhauttamista, ei vesiestesääntöä. Sitähän täällä on jo käsitelty melko kattavasti 😉
Metsurit ainakin tarvitsevat ketjun ohajusta… okei, puujalkaa pukkaa, mutta asiaan.
Vastuu on kyllä savolaisittain yksistään kuulijalla. Säännöt kun eivät tarkkaan määrää rangaistuksista epäurheilijamaisesta käytöksestä. Sitten on vielä sekin pointti, että tahallisesta kusetuksesta pitäisi saada näyttö. Jos olet yhtä varma hänen tahallaan Sinua harhauttaneen, kuin hän on ollut varma pallon jäämisestä lyhyeksi, niin kannattaa miettiä tarkkkan, onko tässä sittenkään jutun juurta.
Ja sitten vielä kiitos ja anteeksi etten vastaa kysymykseen
Parti kirjoitti: (2.2.2006 19:17:00)
Mutta mites reikäpeli?No ei sentään aivan kaikesta saa reikäpelissä valehdella, ainakin tälläinen sääntökohta löytyi:
Ärhäkkä sääntöjuristi vetoaisi ilmiselvästi tässä kohdan B/ii epäselvään määritelmään siitä kenen lyöntimäärää ei saa ilmoittaa väärin. Mitä ilmeisimmin on tarkoitettu pelaajan omaa lyöntimäärää, mutta eipä tuosta voine olla aivan varmakaan.
Parti: Kai ratkaisit tilanteen tönäisemällä vahingossa vastustajasi kyseiseen vesiesteeseen;-)?
9-2 Match play
a. Information as to Strokes Taken
An opponent is entitled to ascertain from the player, during the play of a hole, the number of strokes he has taken and, after play of a hole, the number of strokes taken on the hole just completed.
b. Wrong Information
A player must not give wrong information to his opponent. If a player gives wrong information, he loses the hole.A player is deemed to have given wrong information if he:
(i) fails to inform his opponent as soon as practicable that he has incurred a penalty, unless (a) he was obviously proceeding under a Rule involving a penalty and this was observed by his opponent, or (b) he corrects the mistake before his opponent makes his next stroke; or
(ii) gives incorrect information during play of a hole regarding the number of strokes taken and does not correct the mistakeTuo kaivamasi sääntökohta ei mielestäni sovellu tähän tapaukseen, koska kyseessä ei ole lyöntien määrään liittyvä ilmoitus, pikemminkin mielipide siitä, mihin pallo meni.
Clapin esittelemä varmistus poistaa hienosti epäselvyyden siitä, miten tilanteessa pitäisi edetä eikä sitä millään muotoa pidä rajoittaa pelkästään reikäpeliin. Laitetaanpa kaikki tuo ohje korvan taakse, ei sitten tarvitse kiistellä asiasta viimeisen viheriön jälkeen kilpailuissa.
Oikeassa olet, kunhan vain pilke silmäkulmassa luen sääntöjä kuin piru Raamattua. Reikäpelissä voisi muuten toimia hyvänä psyykkauksena jos virheellistä tietoa antaneelle esittäisi pokkana kyseisen sääntökohdan perusteella reiän menetystä. Saattaisi jo voitetun reiän menettämisen uhka äkkiseltään hieman pullistuttaa verisuonia, olettaen ettei vastustajana ole joku kävelevä sääntökirja?
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)
Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)