-
JulkaisijaArtikkelit
-
vieraspelaaja kirjoitti: (16.3.2011 7:43:39)
ts kirjoitti: (15.3.2011 11:48:56)
..ja taas.. kirjoitti: (15.3.2011 11:08:37)
Kysymys alunperin oli kai seuraava: kun pallot on tunnistettu, saako B nostaa pallonsa laittaakseen lisämerkinnän
)
Tuossa sanamuodossa kävi itselleni virhe alkuperäisessä viestissä. Olisi pitänyt muotoilla se paremmin, että kun A on tunnistanut pallonsa uskotaan molempien tietävän kumpi pallo on kummankin.
paljon mielenkiintoisempi olisi kysymys, saako laillisesti nostettuun palloon lisätä tunnistusmerkin kesken reiän pelaamisen.
Eikös tuota kysymystä jo käsitelty usean viestin ja kirjoittajan voimin?
KL kirjoitti: (16.3.2011 8:36:30)
vieraspelaaja kirjoitti: (16.3.2011 7:43:39)
ts kirjoitti: (15.3.2011 11:48:56)
..ja taas.. kirjoitti: (15.3.2011 11:08:37)
Kysymys alunperin oli kai seuraava: kun pallot on tunnistettu, saako B nostaa pallonsa laittaakseen lisämerkinnän
)
Tuossa sanamuodossa kävi itselleni virhe alkuperäisessä viestissä. Olisi pitänyt muotoilla se paremmin, että kun A on tunnistanut pallonsa uskotaan molempien tietävän kumpi pallo on kummankin.
paljon mielenkiintoisempi olisi kysymys, saako laillisesti nostettuun palloon lisätä tunnistusmerkin kesken reiän pelaamisen.
Eikös tuota kysymystä jo käsitelty usean viestin ja kirjoittajan voimin?
Helposta kysymyksestä ei synny keskustelua, hyvästä kysymyksestä voi aina sanoa jotain uutta, vaikka joku jo olisi jotain sanonutkin. Mielenkiintoisia pohdintoja voisi syntyä vaikka aiheesta ’millaisissa tilanteessa pelaaja EI saisi tunnistaa pelissä olevaa palloaan, vaikka tunnusmerkin näkeminen ei olisi mahdollista palloa nostamatta ja/tai puhdistamatta’ tai miksi sääntöjen mukaan pallon saa tunnistaa saa vain silloin, jos on syytä olettaa että tunnistettava pallo on oma’?
Olen vain hieman silmäillyt tätä läpi, joten nyt saattaa tulla toistoa:
Kun löydetään kaksi palloa ja pelaaja A tunnistaa omansa. Miten sillä on mitään tekemistä pelaajan B pallon tunnistamisen kanssa? Se toinen pallo voi olla pelajan B tai K tai Z:n.
Olen pari kertaa ollut paikan päällä kun oletus ”nämä kaksi löydettyä palloa ovat meidän pallot” on johtanut hieman ei-toivottuun lopputulokseen kun palloja on alettu merkkaamaan griinillä.
Parti kirjoitti: (24.3.2011 14:52:37)
Olen vain hieman silmäillyt tätä läpi, joten nyt saattaa tulla toistoa:Kun löydetään kaksi palloa ja pelaaja A tunnistaa omansa. Miten sillä on mitään tekemistä pelaajan B pallon tunnistamisen kanssa?
Ei sillä olekaan. Sääntö 12-2 antaa pelaajalle mahdollisuuden tunnistaa pallonsa kaikissa tilanteissa.
KL kirjoitti: (24.3.2011 20:10:29)
Parti kirjoitti: (24.3.2011 14:52:37)
Olen vain hieman silmäillyt tätä läpi, joten nyt saattaa tulla toistoa:Kun löydetään kaksi palloa ja pelaaja A tunnistaa omansa. Miten sillä on mitään tekemistä pelaajan B pallon tunnistamisen kanssa?
Ei sillä olekaan. Sääntö 12-2 antaa pelaajalle mahdollisuuden tunnistaa pallonsa kaikissa tilanteissa.
Jos tunnistamisella tarkoitetaan samaa kuin nostamisella, sääntöjen sanamuoto on ongelmallinen. Säännöissä ei jo lukuohjeidenkaan mukaan ole turhaa tekstiä, ja sääntöjen mukaan
’ If a player has reason to believe a ball at rest is his and it is necessary to lift the ball in order to identify it, he may lift the ball, without penalty, in order to do so.’
Pelaajalla pitää siis olla syy uskoa että pallo on oma, ja vielä nostamisen pitää olla välttämätöntä pallon tunnistamiseksi. Sama koskee pallon puhdistamista tunnistustarkoituksessa.
Saako pelaaja lyötyään tiiltä tai väylällä hudin tai osumalla märkään maahan niin, että edelleen tiin nokassa oleva tai 20 senttiä kierinyt pallo on kuraveden peittämä, nostaa ja puhdistaa pallon ’tunnistamista’ varten, kun pallo jo varmuudella ON hänen? Oletetaan vielä helppouden vuoksi, että pallo on joko uusi, suoraan pakasta vedetty ja omaksi merkitty, tai että se väylällä lyöty pallo on juuri ennen lyöntiä jo kertaalleen varmasti omaksi todettu.
Jos pelaaja on lyönyt pallonsa väylälle lähelle greeniä ja jostain takaa tupsahtaa viereen toinen pallo, onko pelaajalla oikeus ryhtyä tunnistamaan palloa, joka varmuudella EI ole hänen pallonsa? Toki ulkopuolisena tekijänä pelaajaa ei pallon koskemisesta rangaista, mutta voisiko varmuudella vieraan pallon puhdistamiseen joissain tilanteissa liittyä jotain sääntöongelmia?
vieraspelaaja kirjoitti: (25.3.2011 12:08:29)
Jos tunnistamisella tarkoitetaan samaa kuin nostamisella, sääntöjen sanamuoto on ongelmallinen. Säännöissä ei jo lukuohjeidenkaan mukaan ole turhaa tekstiä, ja sääntöjen mukaan’ If a player has reason to believe a ball at rest is his and it is necessary to lift the ball in order to identify it, he may lift the ball, without penalty, in order to do so.’
Pelaajalla pitää siis olla syy uskoa että pallo on oma, ja vielä nostamisen pitää olla välttämätöntä pallon tunnistamiseksi. Sama koskee pallon puhdistamista tunnistustarkoituksessa.
Saako pelaaja lyötyään tiiltä tai väylällä hudin tai osumalla märkään maahan niin, että edelleen tiin nokassa oleva tai 20 senttiä kierinyt pallo on kuraveden peittämä, nostaa ja puhdistaa pallon ’tunnistamista’ varten, kun pallo jo varmuudella ON hänen? Oletetaan vielä helppouden vuoksi, että pallo on joko uusi, suoraan pakasta vedetty ja omaksi merkitty, tai että se väylällä lyöty pallo on juuri ennen lyöntiä jo kertaalleen varmasti omaksi todettu.
Jos pelaaja on lyönyt pallonsa väylälle lähelle greeniä ja jostain takaa tupsahtaa viereen toinen pallo, onko pelaajalla oikeus ryhtyä tunnistamaan palloa, joka varmuudella EI ole hänen pallonsa? Toki ulkopuolisena tekijänä pelaajaa ei pallon koskemisesta rangaista, mutta voisiko varmuudella vieraan pallon puhdistamiseen joissain tilanteissa liittyä jotain sääntöongelmia?
Tässä kyllä viedään sääntöonanointi aivan uusiin sfääreihin tai sitten kirjoittaja on pahemman kerran vieraantunut vallitsevasta todellisuudesta. Olen mykistynyt.
J-P Salakari
vieraspelaaja kirjoitti: (25.3.2011 12:08:29)
KL kirjoitti: (24.3.2011 20:10:29)
Parti kirjoitti: (24.3.2011 14:52:37)
Olen vain hieman silmäillyt tätä läpi, joten nyt saattaa tulla toistoa:Kun löydetään kaksi palloa ja pelaaja A tunnistaa omansa. Miten sillä on mitään tekemistä pelaajan B pallon tunnistamisen kanssa?
Ei sillä olekaan. Sääntö 12-2 antaa pelaajalle mahdollisuuden tunnistaa pallonsa kaikissa tilanteissa.
Jos tunnistamisella tarkoitetaan samaa kuin nostamisella, sääntöjen sanamuoto on ongelmallinen. Säännöissä ei jo lukuohjeidenkaan mukaan ole turhaa tekstiä, ja sääntöjen mukaan
’ If a player has reason to believe a ball at rest is his and it is necessary to lift the ball in order to identify it, he may lift the ball, without penalty, in order to do so.’
Pelaajalla pitää siis olla syy uskoa että pallo on oma, ja vielä nostamisen pitää olla välttämätöntä pallon tunnistamiseksi. Sama koskee pallon puhdistamista tunnistustarkoituksessa.
Saako pelaaja lyötyään tiiltä tai väylällä hudin tai osumalla märkään maahan niin, että edelleen tiin nokassa oleva tai 20 senttiä kierinyt pallo on kuraveden peittämä, nostaa ja puhdistaa pallon ’tunnistamista’ varten, kun pallo jo varmuudella ON hänen? Oletetaan vielä helppouden vuoksi, että pallo on joko uusi, suoraan pakasta vedetty ja omaksi merkitty, tai että se väylällä lyöty pallo on juuri ennen lyöntiä jo kertaalleen varmasti omaksi todettu.
Jos pelaaja on lyönyt pallonsa väylälle lähelle greeniä ja jostain takaa tupsahtaa viereen toinen pallo, onko pelaajalla oikeus ryhtyä tunnistamaan palloa, joka varmuudella EI ole hänen pallonsa? Toki ulkopuolisena tekijänä pelaajaa ei pallon koskemisesta rangaista, mutta voisiko varmuudella vieraan pallon puhdistamiseen joissain tilanteissa liittyä jotain sääntöongelmia?
Vaihda laji korikseen…………..
Ei niinkään ’rules’ liittyen caseen, vaan sanojen vivahteisiin lainaus B. Rhodesin tulkintaa alla:
’Interestingly, the wording of Rule 12-2 says that each player should put an identification mark on their ball.
Note that it does not use the word ’must’.This is a good time for me to emphasise that the Rule book is written in a very precise and deliberate fashion.
’May’ means that the action is optional, ’should’ means an action is
recommended, ’must’ means mandatory, incurring a penalty if the instruction is not carried out’.Kuullostaa loogiselta….jopa käyttökelpoinen mallinnus?
Lipulle kirjoitti: (26.3.2011 2:08:49)
Ei niinkään ’rules’ liittyen caseen, vaan sanojen vivahteisiin lainaus B. Rhodesin tulkintaa alla:’Interestingly, the wording of Rule 12-2 says that each player should put an identification mark on their ball.
Note that it does not use the word ’must’.This is a good time for me to emphasise that the Rule book is written in a very precise and deliberate fashion.
’May’ means that the action is optional, ’should’ means an action is
recommended, ’must’ means mandatory, incurring a penalty if the instruction is not carried out’.Kuullostaa loogiselta….jopa käyttökelpoinen mallinnus?
Tämä viimeinen selvennys löytyy ihan alkukielisen sääntöopuksen sivulta 17 ja onkin varsin tarpeellinen ohjeistus sääntöjen ymmärtämiseen. Sen myötä ko. ’mallinnus’ onkin enemmän kuin käyttökelpoinen 😉
Mitä tuo sitten merkitsee säännön 12-2 kannalta, on varsin yksiselitteistä. Pelaaja saa valita merkitseekö pallonsa tunnistamisen helpottamiseksi vai ei. Jättämällä pallonsa merkitsemättä hän samalla valitsee kahdesta mahdollisuudesta sen, jossa hän mahdollisesti kärsii rangaistuksen oltuaan jossakin tilanteessa kykenemätön tunnistamaan palloaan.
Valinta on pelaajan ja valintansa seuraukset kukin kantaa itse.
Rauski kirjoitti: (25.3.2011 20:16:15)
vieraspelaaja kirjoitti: (25.3.2011 12:08:29)
KL kirjoitti: (24.3.2011 20:10:29)
Parti kirjoitti: (24.3.2011 14:52:37)
Olen vain hieman silmäillyt tätä läpi, joten nyt saattaa tulla toistoa:Kun löydetään kaksi palloa ja pelaaja A tunnistaa omansa. Miten sillä on mitään tekemistä pelaajan B pallon tunnistamisen kanssa?
Ei sillä olekaan. Sääntö 12-2 antaa pelaajalle mahdollisuuden tunnistaa pallonsa kaikissa tilanteissa.
Jos tunnistamisella tarkoitetaan samaa kuin nostamisella, sääntöjen sanamuoto on ongelmallinen. Säännöissä ei jo lukuohjeidenkaan mukaan ole turhaa tekstiä, ja sääntöjen mukaan
’ If a player has reason to believe a ball at rest is his and it is necessary to lift the ball in order to identify it, he may lift the ball, without penalty, in order to do so.’
Pelaajalla pitää siis olla syy uskoa että pallo on oma, ja vielä nostamisen pitää olla välttämätöntä pallon tunnistamiseksi. Sama koskee pallon puhdistamista tunnistustarkoituksessa.
Saako pelaaja lyötyään tiiltä tai väylällä hudin tai osumalla märkään maahan niin, että edelleen tiin nokassa oleva tai 20 senttiä kierinyt pallo on kuraveden peittämä, nostaa ja puhdistaa pallon ’tunnistamista’ varten, kun pallo jo varmuudella ON hänen? Oletetaan vielä helppouden vuoksi, että pallo on joko uusi, suoraan pakasta vedetty ja omaksi merkitty, tai että se väylällä lyöty pallo on juuri ennen lyöntiä jo kertaalleen varmasti omaksi todettu.
Jos pelaaja on lyönyt pallonsa väylälle lähelle greeniä ja jostain takaa tupsahtaa viereen toinen pallo, onko pelaajalla oikeus ryhtyä tunnistamaan palloa, joka varmuudella EI ole hänen pallonsa? Toki ulkopuolisena tekijänä pelaajaa ei pallon koskemisesta rangaista, mutta voisiko varmuudella vieraan pallon puhdistamiseen joissain tilanteissa liittyä jotain sääntöongelmia?
Vaihda laji korikseen…………..
Kehitetään Rauskille oma kysymys kun edelllinen meni selvästi yli..
’Rauskillä’ (pelaaja keksitty ja nimi muutettu) on tapana merkitä pallonsa piirtämällä logon alle oma merkkinsä ’Rauski’. ’Rauski’ lyö pallonsa greein edessä olevaan lätäkköön, jossa pallo tulee likaiseksi, mutta kierii greenin eteen niin kauas lätäköstä, että, että sen takia ei enää saa nostaa palloa. Kun ’Rauski’ tulee pallolle, ’Rauskin’ oma merkki loistaa muuten likaisen pallon kyljestä niin, että se on luettavissa monen metrin päästä palloon koskematta. Pallo ei siis ole greenillä, lätäkkö ei vaikuta, eikä mikään muukaan sääntö anna lupaa nostaa palloa. Edessä on vaikea putti, ’Rauski’ mielellään pyyhkisi pallosta mudan, hiekan ja paloon tarttuneet ruohonkorret.
Saako ’Rauski’ nostaa ja puhdistaa pallonsa ’tunnistamista varten’?
NimetönJ-PS kirjoitti: (25.3.2011 20:03:00)
vieraspelaaja kirjoitti: (25.3.2011 12:08:29)
Jos tunnistamisella tarkoitetaan samaa kuin nostamisella, sääntöjen sanamuoto on ongelmallinen. Säännöissä ei jo lukuohjeidenkaan mukaan ole turhaa tekstiä, ja sääntöjen mukaan’ If a player has reason to believe a ball at rest is his and it is necessary to lift the ball in order to identify it, he may lift the ball, without penalty, in order to do so.’
Pelaajalla pitää siis olla syy uskoa että pallo on oma, ja vielä nostamisen pitää olla välttämätöntä pallon tunnistamiseksi. Sama koskee pallon puhdistamista tunnistustarkoituksessa.
Saako pelaaja lyötyään tiiltä tai väylällä hudin tai osumalla märkään maahan niin, että edelleen tiin nokassa oleva tai 20 senttiä kierinyt pallo on kuraveden peittämä, nostaa ja puhdistaa pallon ’tunnistamista’ varten, kun pallo jo varmuudella ON hänen? Oletetaan vielä helppouden vuoksi, että pallo on joko uusi, suoraan pakasta vedetty ja omaksi merkitty, tai että se väylällä lyöty pallo on juuri ennen lyöntiä jo kertaalleen varmasti omaksi todettu.
Jos pelaaja on lyönyt pallonsa väylälle lähelle greeniä ja jostain takaa tupsahtaa viereen toinen pallo, onko pelaajalla oikeus ryhtyä tunnistamaan palloa, joka varmuudella EI ole hänen pallonsa? Toki ulkopuolisena tekijänä pelaajaa ei pallon koskemisesta rangaista, mutta voisiko varmuudella vieraan pallon puhdistamiseen joissain tilanteissa liittyä jotain sääntöongelmia?
Tässä kyllä viedään sääntöonanointi aivan uusiin sfääreihin tai sitten kirjoittaja on pahemman kerran vieraantunut vallitsevasta todellisuudesta. Olen mykistynyt.
J-P Salakari
Nytkö sinä J-P S vasta tämän huomasit.
Kyllä se sääntöonanointi on jo aikaa päiviä tällä palstalla viety uusiin sfääreihin ja monet ovat todellakin vieraantuneet vallitsevasta todellisuuesta.
Tämä kompanssi -ketju tämän viimeistään osoitti.piispanen kirjoitti: (26.3.2011 10:45:18)
J-PS kirjoitti: (25.3.2011 20:03:00)
Tässä kyllä viedään sääntöonanointi aivan uusiin sfääreihin tai sitten kirjoittaja on pahemman kerran vieraantunut vallitsevasta todellisuudesta. Olen mykistynyt.
J-P Salakari
Nytkö sinä J-P S vasta tämän huomasit.
Kyllä se sääntöonanointi on jo aikaa päiviä tällä palstalla viety uusiin sfääreihin ja monet ovat todellakin vieraantuneet vallitsevasta todellisuuesta.
Tämä kompanssi -ketju tämän viimeistään osoitti.Eiköhän tämä onanointi lisäänny sitä mukaa kun etäisyys oikeaan toimintaan lisääntyy.
Uskon, että sitten pelikauden alettua tilanne taas rauhottuu…
Jos ei tällä palstalla lainkaan harrastettaisi tuota ’sääntöonanointia’, niin eipä olisi juurikaan keskustelujakaan. Parin vuoden aikana olen ollut havaitsevinani, että tuon termin käyttäjät ovat henkilöitä, joita uuden oppiminen ja vanhan kyseenalaistaminen ei kiinnosta, koska kaikki on jo nähty ja kaikki osataan, ainakin omasta mielestä. Itse koen tuollaisen asenteen merkittäväksi kehityksen jarruksi ja suoraksi valtaväyläksi rappeutumisen ja dementoitumisen tiellä. Akateemiseen pohdiskeluun ei kenenkään tarvitse osallistua, ellei tahdo, mutta on jonkin verran lapsellista yrittää estää muita käymästä sellaista keskustelua.
Eräs kuuntelemani luennoitsija kuluneella viikolla kertoi olleensa Kiinassa yhdessä projektissa ja oppineensa, ettei siellä kannata tituleerata itseään asiantuntijaksi. Tämä siitä syystä, että siellä päin ei moisen tittelin kanssa ratsastavia palkata lainkaan johtuen siitä, että ihmisen tulee jatkuvasti pyrkiä oppimaan uutta ja kehittämään itseään, joten kukaan ei voi koskaan olla ’asiantuntija’.
Nöyryys niin toisten mielipiteitä kuin omaa osaamistaan kohtaan vie ihmistä kehityksessään eteenpäin. Moni muu käyttäytyminen vie ihmistä toiseen suuntaan. Silmät avoinna näkee enemmän kuin silmät kiinni.
Tämä vastaa täysin angloamerikkaisen oikeuskäytännön ’hölmöyksiä’ suomalaisesta näkökulmasta. Käytämme usein sanaa pilkunnussinta. Muoto on takeintä , ei sisältö.
Please, alkää vedotko perustuslakiin kute Kovassa laissa.
Se on tietysti jokaisen oma asia, mitä kutsuu tai pitää akateemisena pohdiskeluna. Minun mielestäni siitä on akateemisuus melko kaukana jos pohditaan saako pelaaja nostaa ja puhdistaa omaksi tiedetyn pallonsa tunnistamista varten, saati sitten sen mielenkiintoisen pointin pohtiminen että saako pelaaja puhdistaa tunnistamista varten taatusti ”ei omaksi’ tiedetyn pallon… Mielenkiintoinen pointti on myös se, että saako naapurin tontille rakentaa ja jos saa, niin kuinka paljon?
Siinä olet kyllä harvinaisen oikeassa, että moisista pohdinnoista en juurikaan koe uutta oppivani, ne eivät myöskään innosta mua kyseenalaistamaan mitään vanhaa. Ei siksi että olisin jo kaiken nähnyt ja osaisin kaiken, vaan siksi että kyseessä on lähinnä idiotismi, jota kohteliaisuus syistä kutsuin sääntöonanoinniksi. Ja kutsun myöskin vastaisuudessa, ärsyttää se sua tai ei.J-P Salakari
JuKo kirjoitti: (26.3.2011 17:12:28)
Tämä vastaa täysin angloamerikkaisen oikeuskäytännön ’hölmöyksiä’ suomalaisesta näkökulmasta. Käytämme usein sanaa pilkunnussinta. Muoto on takeintä , ei sisältö.Please, alkää vedotko perustuslakiin kute Kovassa laissa.
Pilkunnussinnasta terminä olen täsmälleen samaa mieltä, tarkoitusperästä en.
Maassamme on ainoastaan muutama harva ja valittu henkilö, joka hallitsee golfin säännöt erittäin hyvin ja lisäksi ymmärtää golfin hengen. He ovat tämän tietotaitoasteen saavuttaneet pitkällisen oppimisen tien kautta, joka ei heidänkään kohdallaan koskaan lopu, vaan työtä on tehtävä jatkuvasti. Oppimisen tapoja on monia, ja yksi niistä on tehdä tikusta asiaa, tai siis, ’nussia pilkkua’.
Säännöt (kuten esim. laitkin) on kirjoitettu mahdollisimman tiivistettyyn ja selkeään muotoon. Kukaan ei kuitenkaan kykene kirjoittamaan mitään ohjetta niin yksiselitteisesti, ettei jonkun yksilön ajatuskulku estäisi tätä ymmärtämästä ko. ohjetta kuten se on tarkoitettu ymmärrettäväksi. Siispä asian pyöritteleminen epätavallisin, ja jonkun mielestä hölmöin keinoin, on joillekin tapa löytää se punainen lanka ja ymmärtää asia. Se on ikään kuin ongelman lähestymistä täysin väärästä suunnasta ja väärin välinein, mutta sama tavoite mielessä, siis asian ymmärtäminen.
Tämän sääntöosion rikkaus on keskustelu, joskus asiallinen, toisinaan kenties vähemmän asiallinen, ja usein poukkoileva. Näkökulmia on useita ja niitä tarvitaan, jotta mahdollisimman moni kykenisi ymmärtämään käsillä olevan ongelman ja siihen liittyvät sääntökohdat. Tehtävä ei ole helppo, mutta haastavuudessaan varmasti kaikkia jollakin tasolla palkitseva, kunhan itse kukin malttaa peilata omia ajatuksiaan esitettyihin väitteisiin ilman ennakkoasenteita.
Mutta nyt täytyy lähteä katsomaan jännittävää paikalliskamppailua Jokerit – HIFK. Jatketaan pilkun onanointia taas toiste 😀
Ansiokas kirjoitus, mutta toivottavasti se ei ole totta. Lause: Maassamme on ainoastaan muutama harva ja valittu henkilö, joka hallitsee golfin säännöt erittäin hyvin ja lisäksi ymmärtää golfin hengen. Ajatelkaapas että Suomessa olisi vain muutama ihminen koka ymmärtäsi lain hengen. Kumpi olisi oikeassa, laki vai käytäntö.
Oikeus on oikeus ja laki on laki. Niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. On kieltämättä länsimaista oikeusjärjestelmää loukkaavaa verrata golfia maiden lainsäädäntöön.
Mutta mennäksemme tuohon alkuväittämään: Maassamme on ainoastaan muutama harva ja valittu henkilö, joka hallitsee golfin säännöt erittäin hyvin ja lisäksi ymmärtää golfin hengen.
Jos asia on niin helkatin vaikeaa niin pitää sääntöjä muuttaa. Ei missään maassakaan ole mahdollista että muutama ihminen ymmärtää lain, muut ei.KL kirjoitti: (26.3.2011 17:44:38)
Mutta nyt täytyy lähteä katsomaan jännittävää paikalliskamppailua Jokerit – HIFK. Jatketaan pilkun onanointia taas toiste 😀
Arvelinkin että olet Heinähattujen kannattaja.
Reilua peliä kuitenkin, parempi tai onnekkaampi voittakoon. Noilla kahdella kun on niin pieni ero huipulla.
Omalta osaltani palailen huomenissa kunhan narautan korkin kiinni, Ehkä.
JuKo kirjoitti: (26.3.2011 18:04:44)
. Ei missään maassakaan ole mahdollista että muutama ihminen ymmärtää lain, muut ei.Eikö? Millähän perusteella korkeiman oikeuden tuomarit valitaan? Arvalla?
Kyllä sinun kannattaa pysytellä tuolla golfin puolella.
Tuomarin ohje jo sanoo: mikä ei ole oikeudenmukaista, ei voi olla laki. Tarkemmin Olaus Petrin tuomarinohjeisiin ja oikeustieteisiin pääset tutustumaan netissä ja esim. käyttämissäni teoksissa kuten;
Suomenlaki.com sisältäen koko lainsäädännön lisäksi kymmeniä alan teoksia. sorry maksullinen mutta sehän ei köyhää koske
Meille voit tulla tutustumaan täällä oleisiin tuoreimpiin keisseihin esim näiden teosten kautta.
KKO:n päätökset komentein -70 luvulta lähtien avartaa mukavasti oikeuskäytäntöä luulotautisellekin
Tuohon osakeyhtiölakiin liittyen Osakeyhtiölaki I ja II, Airaksinen, Pulkkinen ja Rasinaho, viimeisimmässä painoksessa on mukana kommentaarit viimeisista toteutuneista, Herrat ovay maan parhaita alallaan ja valmistelleet ko lain.Olisihan elämä aika vaikeaa jo suurin osa ei tietäsi ja ymmärtäisi lakia.
Ehkä prot valitaan arvalla, en tiedä. Mutta ei ainakaan näköjään yhteiskunnalisen tietämyksen perusteella.Tuomarit ei. Eivätkä sillä perusteella että sattuvat olemaan harvoja jotka asiast jotain tietävät.Sitten sinun kysymykseesi:
Korkeimman oikeuden jäsenet ei valita arvalla vaan tasavallan presidentti nimittää.
Vastaahan kuka ne asettaa ehdolle.
a) jokainen hakija itse
b) oikeusministeri
c) oikeuskansleriNimetönMinä kerran kysyin hyvin golfsäännöt tuntevalta oikeustieteen tohtorilta kierroksen jälkeen ,kun juotiin ns. naisten tiikaljoja,miksi nämä golfsäännöt on niin vaikeita ymmärtää ja miksi ne on niin kirjoitettu,uin ovat.
Vastaukseksi sain ,että oikeusjärjestelmät ovat erilaisia.
Suomen oikeusjärjestelmä on ns.romaanisgermaaninen oikeusjärjestys ja se perustuu kirjoitettuun oikeuteen ja lainsäädäntöön,jokaon kehittynyt ennakkotapausten kautta.
Englannin ja amerikoiden oikeusjärjestelmä on anglosaksinen ja se on taasen usein tulkinnanvaraista ja tällöin lain tulkinta jää lain tuomioistuinten ratkaistaviksi.Tämän takia suomlaiset joskus ihmettelevät näitä sääntöä ja ymmärtävät ne toisin kuin engelsmannit.
Tiedä sitten ,onko tässä perää,mutta tämä keskustelu tämän tuomarin kanssa aina palaa silloin tällöin mieleeni.JuKo kirjoitti: (26.3.2011 18:57:39)
Korkeimman oikeuden jäsenet ei valita arvalla vaan tasavallan presidentti nimittää.
Ja heidän valintansa kriteerinä on pätevyys ja lain tuntemuksen taso. Juurikin sama tilanne kuin KL:n toteamuksessa, että todellisia sääntötuntijoita (jotka lisäksi ymmärtävät tämän pelin) on erittäin vähän. Kuten laissa, myös säännöissä on olennaista ymmärtää mitä sillä todella on tarkoitettu ja miksi se sääntö on juuri tuollaiseen muotoon laadittu. Sääntöonanoijat sitten keskittyvät pilkkuun ja keksivät sanamuodoista johdettuja tulkintoja, koska heillä on tietoa ilman ymmärrystä.
ts kirjoitti: (26.3.2011 20:07:34)
JuKo kirjoitti: (26.3.2011 18:57:39)
Korkeimman oikeuden jäsenet ei valita arvalla vaan tasavallan presidentti nimittää.
Ja heidän valintansa kriteerinä on pätevyys ja lain tuntemuksen taso. Juurikin sama tilanne kuin KL:n toteamuksessa, että todellisia sääntötuntijoita (jotka lisäksi ymmärtävät tämän pelin) on erittäin vähän. Kuten laissa, myös säännöissä on olennaista ymmärtää mitä sillä todella on tarkoitettu ja miksi se sääntö on juuri tuollaiseen muotoon laadittu. Sääntöonanoijat sitten keskittyvät pilkkuun ja keksivät sanamuodoista johdettuja tulkintoja, koska heillä on tietoa ilman ymmärrystä.
Et siis kyennyt vastaamaan yksinkertaisenkaan oikeusjärjestystä koskevaan kysymykseen, vaikka vaihtoehtoja oli kolme. Onneksi sinulle yksikään niistä ei ollut oikea joten tietämättömyydelläsi pääsit vieläkin pidemmälle, olisiko käyttöä sinunkin ammatissasi.
Mutta tuo alkuväittämä: ’Maassamme on ainoastaan muutama harva ja valittu henkilö, joka hallitsee golfin säännöt erittäin hyvin ja lisäksi ymmärtää golfin hengen.’
Sanonpa että kyllä on säännöt ja henki päin vi***u jos 140 000 pelaajan keskuudessa vain harva ymmärtää säännöt ja hengen, Jos yhteiskunnassa oli samalla tavalla oltaisiin jossain Nigeriassa (anteeksi paikallisilta) jos sielläkään. Tai sitten Hyvinkäällä golfkursseilla jos kouluttajasta on kyse.NimetönJuKo kirjoitti: (26.3.2011 18:57:39)
Kyllä sinun kannattaa pysytellä tuolla golfin puolella.
Tuomarin ohje jo sanoo: mikä ei ole oikeudenmukaista, ei voi olla laki. Tarkemmin Olaus Petrin tuomarinohjeisiin ja oikeustieteisiin pääset tutustumaan netissä ja esim. käyttämissäni teoksissa kuten;
Suomenlaki.com sisältäen koko lainsäädännön lisäksi kymmeniä alan teoksia. sorry maksullinen mutta sehän ei köyhää koske
Meille voit tulla tutustumaan täällä oleisiin tuoreimpiin keisseihin esim näiden teosten kautta.
KKO:n päätökset komentein -70 luvulta lähtien avartaa mukavasti oikeuskäytäntöä luulotautisellekin
Tuohon osakeyhtiölakiin liittyen Osakeyhtiölaki I ja II, Airaksinen, Pulkkinen ja Rasinaho, viimeisimmässä painoksessa on mukana kommentaarit viimeisista toteutuneista, Herrat ovay maan parhaita alallaan ja valmistelleet ko lain.Olisihan elämä aika vaikeaa jo suurin osa ei tietäsi ja ymmärtäisi lakia.
Ehkä prot valitaan arvalla, en tiedä. Mutta ei ainakaan näköjään yhteiskunnalisen tietämyksen perusteella.Tuomarit ei. Eivätkä sillä perusteella että sattuvat olemaan harvoja jotka asiast jotain tietävät.Sitten sinun kysymykseesi:
Korkeimman oikeuden jäsenet ei valita arvalla vaan tasavallan presidentti nimittää.
Vastaahan kuka ne asettaa ehdolle.
a) jokainen hakija itse
b) oikeusministeri
c) oikeuskansleri
Muistaakseni ei haeta,vaan imoittaudutaan kko:lle.
Kko valitsee ,keitä valtioneuvosto esittelee sitten setan entiselle puheenjohtajalle.piispanen kirjoitti: (26.3.2011 20:32:12)
JuKo kirjoitti: (26.3.2011 18:57:39)
Kyllä sinun kannattaa pysytellä tuolla golfin puolella.
Tuomarin ohje jo sanoo: mikä ei ole oikeudenmukaista, ei voi olla laki. Tarkemmin Olaus Petrin tuomarinohjeisiin ja oikeustieteisiin pääset tutustumaan netissä ja esim. käyttämissäni teoksissa kuten;
Suomenlaki.com sisältäen koko lainsäädännön lisäksi kymmeniä alan teoksia. sorry maksullinen mutta sehän ei köyhää koske
Meille voit tulla tutustumaan täällä oleisiin tuoreimpiin keisseihin esim näiden teosten kautta.
KKO:n päätökset komentein -70 luvulta lähtien avartaa mukavasti oikeuskäytäntöä luulotautisellekin
Tuohon osakeyhtiölakiin liittyen Osakeyhtiölaki I ja II, Airaksinen, Pulkkinen ja Rasinaho, viimeisimmässä painoksessa on mukana kommentaarit viimeisista toteutuneista, Herrat ovay maan parhaita alallaan ja valmistelleet ko lain.Olisihan elämä aika vaikeaa jo suurin osa ei tietäsi ja ymmärtäisi lakia.
Ehkä prot valitaan arvalla, en tiedä. Mutta ei ainakaan näköjään yhteiskunnalisen tietämyksen perusteella.Tuomarit ei. Eivätkä sillä perusteella että sattuvat olemaan harvoja jotka asiast jotain tietävät.Sitten sinun kysymykseesi:
Korkeimman oikeuden jäsenet ei valita arvalla vaan tasavallan presidentti nimittää.
Vastaahan kuka ne asettaa ehdolle.
a) jokainen hakija itse
b) oikeusministeri
c) oikeuskansleri
Muistaakseni ei haeta,vaan imoittaudutaan kko:lle.
Kko valitsee ,keitä valtioneuvosto esittelee sitten setan entiselle puheenjohtajalle.Harvemmin ne tulee kotoa hakemaan, hakijan pitää olla itse aktiivinen. Haliituksen esityksesta Tasavallan Presidentti nimittää. Paheksun syvästi kaikea rodullista, sukupuolisuuteen, vammaisuuteen yms. asiaan liityviä heittoja, joilla ei ole mitään tekemistä ko. henkilöiden kyvyn, halun tai tehtyjen tekojen suhteen. Ehkä Pispanen pärjää parhaiten persukentillä persumielipiteineen,
-
JulkaisijaArtikkelit