-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (19.9.2010 17:46:59)
Lienevätkö termit kovasti muuttuneet, mutta ainakin 70-luvun lopulla lukiossa ja 80-luvulla Helsingin Yliopistossa fysiikan suure g oli nimeltään maan vetovoiman kiihtyvyys ja sillä oli likimääräinen arvo 9,81 m/s².SFS:n mukaan SI-järjestelmän suure g on nimeltään putoamiskiihtyvyys.
Q8 kirjoitti: (19.9.2010 18:05:53)
KL kirjoitti: (19.9.2010 17:46:59)
Lienevätkö termit kovasti muuttuneet, mutta ainakin 70-luvun lopulla lukiossa ja 80-luvulla Helsingin Yliopistossa fysiikan suure g oli nimeltään maan vetovoiman kiihtyvyys ja sillä oli likimääräinen arvo 9,81 m/s².SFS:n mukaan SI-järjestelmän suure g on nimeltään putoamiskiihtyvyys.
Näin se maailma muuttuu.
KL kirjoitti: (19.9.2010 18:15:44)
Näin se maailma muuttuu.
Mutta muuttuuko ihminen?
Johtaja XXL kirjoitti: (19.9.2010 21:42:02)
KL kirjoitti: (19.9.2010 18:15:44)
Näin se maailma muuttuu.
Mutta muuttuuko ihminen?
Ja mihin suuntaan?
yeux de serpent kirjoitti: (19.9.2010 22:33:25)
Johtaja XXL kirjoitti: (19.9.2010 21:42:02)
KL kirjoitti: (19.9.2010 18:15:44)
Näin se maailma muuttuu.
Mutta muuttuuko ihminen?
Ja mihin suuntaan?
Se kasvaa pituutta. Itselle ainakin käynyt niin sen jälkeen kun korkeuskasvu loppui. Pituus lisääntyy hämmästyttävästi tuosta ihan puolivälin kohdalta.
Nimetönts kirjoitti: (19.9.2010 22:38:13)
yeux de serpent kirjoitti: (19.9.2010 22:33:25)
Johtaja XXL kirjoitti: (19.9.2010 21:42:02)
KL kirjoitti: (19.9.2010 18:15:44)
Näin se maailma muuttuu.
Mutta muuttuuko ihminen?
Ja mihin suuntaan?
Se kasvaa pituutta. Itselle ainakin käynyt niin sen jälkeen kun korkeuskasvu loppui. Pituus lisääntyy hämmästyttävästi tuosta ihan puolivälin kohdalta.
Pitikö tääkin keskustelu kääntää sillin hajuun?
En oo kalamiehiä, mutta tykkään markkinoilla ostaa ohra- tai ruisjauhoissa leivitettyjä neulamuikkuja ja silakoita.
Muistan elävästi ’hieman’ eltaaltuneelta tuoksahtavan lukion fysiikanopettajan. Hän käytti KL:n viittaamana ajanjaksona sujuvasti mainitsemaani termiä, vaikka muuten varsin vastenmieliseltä vaikuttikin. Siis se ope, muttei termi.
Silloin oli tukka takana, elämä edessä. Nyt on enää tukka päässä, kuten tiedetään, se viihtyy korvien tietämillä kääntäen jonkin muun SI-järjestelmän ulkopuolisen suureen kanssa.
Rauskin kirjoitus ilman lämpötilan ja kosteuden vaikutuksista pallon lentoon oli kyllä osuva. Kylmän ilman korkeampi tiheys(siis suurimmaksi osaksi ilman lämpölaajenemisesta johtuva, ei kosteudesta) aiheuttaa suuremman vastuksen ja siten hidastaa palloa enemmän. Ilman tiheys vaikuttaa kuitenkin myös pallon kierteen purevuuteen. Lyöntien lyhentymisen lisäksi siis myös entistä pahempi slaissi riivaa pelaajia syksyisin. Toki hyvät pelaajaat käyttävät kierrettä hyväkseen. Mutta jos puhutaan pelkästään pallolle nostetta antavasta alakierteestä, niin kylmä ilmahan voi itsessään myös hieman kompensoida lisääntyneen vastuksen aiheuttamaa lyöntien lyhentymistä. Ainakin pelaajalla joilla ei draiveissaan ole tarpeeksi alakierrettä, eli usein hieman hitaammalla mailanpäännopeudella lyövällä (toki riippuu paljon mailasta ja svingistä). En kuitenkaan usko asialla olevan kovin merkittävää vaikutusta, mutta oli kuitenkin mukava tuoda lisää ajatuksia keskusteluun 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit