-
JulkaisijaArtikkelit
-
Terve kaikille, vihdoin draivi alkaa kääntyä hallitusta fadesta, hallitsemattoman drawn tai hookin puolelle, joten olisi aika saada asiantuntijaraadilta vinkkejä pallonhallintaan lähipelissä. Kertokaa yksinkertaisia, ja helposti toistettavia/muistettavia vinkkejä pallon hallintaan voimakkaissa myötämäki-, sivubreikki- ja vastamäkichipeissä. Itse yritän usein taivuttaa pllon kulkua esim breikkiä vasten, mutta kyse onkin siitä, että menen pitkälti intuition varassa, ja varsinaisia helposti toistettavia muistisääntöjä tai tapaa toimia ei ole. Uskon, että itselläni vartalo toimii liian staattisena lyöntien aikana, jolloin rentous on hukassa ajoittain. Joskus homma toimii loistavasti, mutta välillä taas ei, eilen mietin jo keilailun aloittamista…. -jarna-
Voisi olla hyvä aloittaa ensin tasiselta ja saada omat mitat haltuun.
Alla nuoren Faldon (innostuneen) klippi, jossa kuvan laatu ei ole kummoinenkaan, mutta asiaa on paljon.
Itselläni on ollut välillä vaikeksia chipissä puhtaan osuman ja läpiviennin kanssa. Ajatus että lyödä ’alaspäin’ on mennyt välillä sen verran överiksi että lyöntiä ei ole pystynyt tekemään kunnolla koska frontswingissä lapa kaivaa valtavan divotin tai jää maahan kiinni.
Toimivana ajatuksena on ollut lyödä maltillisesti alaviistoon, mutta lukea hyvin maanpinnan muoto pallon lähistöltä. Kyllä sen mailan tulee ylämäkichipissä pystyä menemään hyvin läpi.
Lisäpuhtautta lyöntiin on saanuyt myös sillä että ajattelee ylävartalon akseliksi joka tekee pelkkää kiertoliikettä. Käsiin pyrin hakemaan täyden ulottuvuuden ja samalla rentouden.
Lyönnin korkeutta ja spinnin määrää säätelen ranteiden aktiivisuusasteella. Rullaavamman lyönnin saan yleensä aikaiseksi hieman flatimmalla swingillä.Pitcheissä kaiken onnistumisen a ja o, on se että menee lyönnistä kunnolla läpi ja vyönsolki ja koko rintakehä osoittaa kohteeseen.
Sinänsä ihan jännä kysymys, noita on meidän perheessä harjoiteltu vasta about kolme vuotta ja mitä erilaisimpia eri tilanteisiin ja makuihin (pallon makuu, siis) liittyen. Tuupparille, kuten mulle on kuitenkin paras sellainen jossa ajatellaan noita lyöntejä lähinnä putteina. Kädet ei siis tee yhtikäs mitään, pääosin hartioiden kierto ja pidemmissä lyönneissä joutuu valitettavasti ottamaan myös alakertaa mukaan joka yleensä johtaa vain ongelmiin (koska niitä käsiä ei jostain syytä pysty erottamaan kehosta liikkumattomiksi osiksi), kun ei sitä toistettavuutta sieltä löydy. Noilla lähestymisillä on kuitenkin pelattu rundi joskus +3, silloin varmaan kaikki vahingossa onnistui jostain käsittämättömästä syystä. Sen jälkeen ei enää lähelläkään;)
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 4 viestiä, 1 - 4 (kaikkiaan 4)
Esillä 4 viestiä, 1 - 4 (kaikkiaan 4)