-
JulkaisijaArtikkelit
-
tikki007 kirjoitti: (14.1.2010 13:02:24)
Tilpehööri kirjoitti: (11.1.2010 16:08:40)
Einari kirjoitti: (11.1.2010 12:49:29)
Aika roima on pallon muodonmuutos:
PalloJa pitäähän tuonkin olla totta, jos kerran iso ja ihmeellinen intternetti niin sanoo..
Apinaa koijataan taas kerran satanolla sanoisin mää..
Komppaan tilpehööriä!
Olen aika monta videopätkää nähnyt jossa ammattilainen lyö draiverilla palloa. Näissä muodonmuutokset pallossa ovat hyvin maltillisia aina. Usea ammattilainen lyö draiverin nupin nopeudeksi jopa yli 120mph. Turha väittää että pallo menee tuollaiseksi kun nopeuteen lisätään vajaa 30mph. Ei ne viimeiset mailit niin mahtavia sentään ole…
🙂 Hauska video kuitenkin ja saanut fysiikan ihmisiä sankoin joukoin liikkeelle… 🙂
Niin, kuten tässäkin ketjussa on useasti todettu tuo draiverin isku verrattuna tilanteeseen, jossa pallo iskeytyy paikallaan olevaan seinään on kaksi täysin erillistä tilannetta, ja vaikka nopeus molemmissa olisi sama, niin pallon käyttäytyminen ja muodonmuutos on täysin eri luokkaa.
Voit ajatella maalaisjärjen kautta näin: Mitä tapahtuu draiverille kun se iskeytyy tiin päässä olevaan palloon tai mitä tapahtuu draiverille, kun se iskeytyy palloon, joka on kiinnitetty esimerkiksi seinään, jolloin se ei lähdekkään liikkeelle.
Samantyyppinen ero on pallon käyttäytymisessä kun se lähtee liikkeelle draiverin osumasta ja kun se iskeytyy paikkallaan olevaan seinään.
kekkonen kirjoitti: (14.1.2010 13:31:05)
Voit ajatella maalaisjärjen kautta näin: Mitä tapahtuu draiverille kun se iskeytyy tiin päässä olevaan palloon tai mitä tapahtuu draiverille, kun se iskeytyy palloon, joka on kiinnitetty esimerkiksi seinään, jolloin se ei lähdekkään liikkeelle.Samantyyppinen ero on pallon käyttäytymisessä kun se lähtee liikkeelle draiverin osumasta ja kun se iskeytyy paikkallaan olevaan seinään.
Nyt joudut kyllä selittämään miksi ja mihin perustat väitteesi. Mielestäni tuo maalaisjärkivertaus ei ole edes relevantti.
Parti kirjoitti: (14.1.2010 13:41:28)
Nyt joudut kyllä selittämään miksi ja mihin perustat väitteesi. Mielestäni tuo maalaisjärkivertaus ei ole edes relevantti.
Voimalla on aina suunta. Molemmissa tapauksissa, draiverin iskeytyessä palloon ja pallon iskeytyessä seinään, voiman suunta on sama. Draiverin voima siirtyy iskussa palloon, jolloin pallo pyrkii liikkumaan voiman suuntaan. Lyöntitilanteessa voiman suunnalla ei ole estettä, vain ilmaa, jolloin pallon pääsee lentämään vapaasti eikä samanlaista muodonmuutosta, kuin toisessa tapauksessa pääse syntymään.
Pallon osuessa seinään voiman suunta on edelleen sama, mutta nyt pallon liike voiman suuntaan pysähtyy seinän vuoksi. Tapahtuu (osittain)kimmoinen törmäys, jossa pallon koko liike-energia saa aikaan radikaalin muodonmuutoksen, kun liike-energia muuttuu hetkessä potentiaalienergiaksi ja taas toisessa hetkessä vastakkaisen suuntaiseksi liike-energiaksi.
Joka tapauksessa nämä kaksi tapausta ovat täysin erilaisia, joten niiden aiheuttamia muodonmuutoksia ei ole mielekästä vertailla.
Tässä laskentaa ihan fysiikan peruskaavoilla ja suuruusluokan hakua pyöreillä luvuilla ja karkeasti yksinkertaistaen:
Tapaus1:
Pallo törmää kiinteään esteeseen 150 mph nopeudella. Pallon liike-energiaa juuri ennen törmäystä on 103 J. Törmäyksessä osa energiasta menee häviöihin, loppu (x %) jää käytettäväksi työhön, jolla pallo kiihdytetään vastakkaissuuntaiseen liikkeeseen.
Tapaus 2:
Paikallaan olevaa palloa lyödään draiverilla, jonka nupin nopeus 100 mph. Mailanpään liiike-energiaa juuri ennen törmäystä on n 200 J. Pallon lähtönopeus on 150 mph (liike-energia 103 J). Jos unohdetaan häviöt, on mailanpään liike-energia heti osuman jälkeen 200 – 103 = 97 J vastaten 70 mph nopeutta.Mikä edelläolevassa menee mielestänne vikaan? Itse en näe kovin suurta eroa tapauksien 1 ja 2 välillä.
kekkonen kirjoitti: (14.1.2010 14:01:50)
Parti kirjoitti: (14.1.2010 13:41:28)
Nyt joudut kyllä selittämään miksi ja mihin perustat väitteesi. Mielestäni tuo maalaisjärkivertaus ei ole edes relevantti.
Voimalla on aina suunta. Molemmissa tapauksissa, draiverin iskeytyessä palloon ja pallon iskeytyessä seinään, voiman suunta on sama. Draiverin voima siirtyy iskussa palloon, jolloin pallo pyrkii liikkumaan voiman suuntaan. I]
No ohhoh.
Mä luulin että pallo pyrkii olemaan paikallaan ja tämän takia siinä käy niin kuin kuvissa näkyy.Eihän tämä nyt oikeasti ole noin vaikeaa ymmärtää…
Ottakaa tavallinen lasinen olutpullo ja asetetaan se maahan. Potkaistaan olutpulloa kohtalaisen lujaa siten, että se lentää eteenpäin osumatta mihinkään kovaan. Pullo säilyy ehjänä.
Nyt otetaan sama pullo ja potkaistaan se samaa vauhtia kiviseinään. Pullo menee rikki.
Kokeilkaa vaikka itse 🙂
Aluksi Joosepille: Lähdin siitä, että törmäykset eivät ole täysin kimmoisia. Pallolla on seinään iskeytyessään liike- energiaa 102 J, josta se menettää törmäyksessä (muodonmuutostyössä) 13 J…26 J, mikäli nopeus putoaa 150 mph:sta kymmenen- kaksikymmentä mph (tämä tempaistu hatusta). Mikä on todellinen tilanne, sitä voi vain arvuutella.
Tein alkeellisia laskelmia asioita vahvasti yksinkertaistaen myös sillä perusteella, että törmäykset ovat täysin kimmoisia, joissa mailan lavan ja pallon liikemäärät ja liike-energiat säilyvät. Se ei tietenkään vastaa todellisuutta. Mukana on jos jonkinlaista sisäistä ja ulkoista tekijää, ei edes pallon, varren tai lavan joustoa ole otettu huomioon eivätkä törmäykset ole täysin kimmoisia. Havaitsin silti yllättäen, että näinkin paljon yksinkertaistaen mailan lavan nopeus putoaisi tavanomaisilla nopeuksilla 20%…30%, kuten ts esitti. Ylisuurilla mailanpään nopeuksilla tulee suurempia pudotuksia. Myös Partin esittämä ajatus: on ihan sama asia lyökö maila vai seinä palloa, tulee näillä oletuksilla ”todistetuksi” (vai vääristelinkö nyt Partin ajatuksia).
Lähtöarvot karkeille laskelmilleni: Mailan lavan paino m1 = 230 g, Pallon paino m2 = 46 g, Mailan lavan nopeus ennen osumaa u1= 150 mph.
Mailan lavan nopeus osuman jälkeen v1=(m1-m2)/(m1+m2)*u1
Pallon lähtönopeus v2= 2*m1/(m1+m2)*u1
Annetuilla arvoilla v1 = 100 mph ja v2 = 250 mph.Seinästä pallo kimpoaisi takaisin ilman häviöitä nopeudella 150 mph
Pallo erkanee mailan lavasta nopeudella (250 – 100) mph = 150 mphJännä seurata näitä erilaisia pohdintoja, missä pyritään yksinkertaistamaan asioita, mutta osittain myös monimutkaistetaan koko lähtöasetelmaa. Näissähän mentiin myös insinööriopiskelijoiden kanssa hyvinkin tenteissäkin metsään.
Mutta noin niinkuin jos haluaa oikeasti yksinkertaistaa niin onhan ne muodonmuutokset nyt erilaiset silloin, kun pallo on lepotilassa ja tintataan se lähtönopeuteen 150 mph kuin silloin kun se pysäytetään tuosta nopeudesta ja pakotetaan se lähtemään takaisin tulosuuntaansa (jos ei energiahäviöitä oteta huomioon niin samalla nopeudella tulosuuntaansa). Muodonmuutoksistahan tämä ketju lähti liikkeelle.Mutta feikki tuo video on, siitä ei pääse mihinkään. Tai video on oikea, mutta pallo ei ole oikea golfpallo.
kekkonen kirjoitti: (14.1.2010 14:37:20)
Eihän tämä nyt oikeasti ole noin vaikeaa ymmärtää…Ottakaa tavallinen lasinen olutpullo ja asetetaan se maahan. Potkaistaan olutpulloa kohtalaisen lujaa siten, että se lentää eteenpäin osumatta mihinkään kovaan. Pullo säilyy ehjänä.
Nyt otetaan sama pullo ja potkaistaan se samaa vauhtia kiviseinään. Pullo menee rikki.
Kokeilkaa vaikka itse 🙂
Kekkonen: Ajattelin ensin kirjoittaa hieman pidemmän todisteluketjun, mutta tämä postaus osoittaa että joko vedätät tai sitten olet niin kujalla ettei mulla riitä rautalanka 🙂
Muille:
-Tilanteen hahmottamista voi auttaa jos kuvittelee alkuperäisessä videossa seinän tilalle kiinteäksi tuetun draiverin lavan.
-Ratkaisevaa ei ole pallon nopeus alku- ja lopputilanteessa vaan nopeuden muutos.
Seinääntörmäyksessä se alkunopeus 150mph +nopeus törmäyksen jälkeen vastakkaiseen suuntaan
Lyönnissä se on mailanpään nopeus silloin kun pallo irtoaa lavasta x tehokerroin.Kummassakin tapauksessa nopeuden muutos on sama noin 225mph ja se todistaa että pallo saa samanlaisen töötin kupeeseensa ja muodonmuutos on samansuuruinen.
En kuitenkaan malta olla käyttämättä lopuksi hieman rautalankaa.
Ajatellaan maantietä ja kahta törmäävää autoa. Autojen nokat ovat kohti pohjoista.
Tapaus 1: Auto A on paikallaan ja B ajaa sen perään 100km/h
Tapaus 2: Auto A peruuttaa 100km/h paikallaan olevan auto B:n keulaan
Tapaus3: Auto A ajaa 100km/h ja auto B ajaa sen perään 200km/hMiten erilaisia törmäyket ja muodonmuutokset ovat eri tapauksissa?
Vinkki: Autojen massoilla tai massojen suhteella ei ole mitään merkitystä.Yhteenvetona edelliseen postaukseeni:
Täysin kimmoisessa törmäyksessä, jossa ulkoisia voimia ei esiinny, törmäävien kappaleiden liikemäärien summa ja liike-energioiden summa on sama ennen törmäystä ja sen jälkeen. Käytettäessä laskuissa tätä periaatetta, molemmat tapaukset ovat täysin samanlaiset, mikäli pallo kohtaa seinän ja mailan lavan samalla nopeudella (edellyttäen että mailan lavan pinta osuu kohtisuorasti palloon, jolloin spinniä ei tule).
Jos pallo kohtaa mailan lavan nopeudella u (= mailan lavan nopeus ennen törmäystä), niin törmäämisen jälkeen pallo etääntyy mailan lavasta samalla nopeudella u.
Jos pallo kohtaa seinän nopeudella u, niin törmäämisen jälkeen se ponnahtaa takaisin seinästä samalla nopeudella u.
Tapaukset ovat näin teoretisoiden identtiset. Molemmissa tapauksissa pallo iskeytyy kohteeseen jollakin nopeudella ja jos häviöitä eikä ulkopuolisia voimia ole, niin pallo myös ponnahtaa kohteestaan pois tällä samalla nopeudella.
Tämä on siis teoriaa, mutta antanee hyvän pohjan, kun muiden tekijöiden osuutta asiaan mietitään. Käytännössä kaikki tekijät yhdessä ratkaisevat.
P.S. Miten Doston golfpallon paikannusprojekti edistyy?
Parti kirjoitti: (14.1.2010 16:28:43)
Muille:
-Tilanteen hahmottamista voi auttaa jos kuvittelee alkuperäisessä videossa seinän tilalle kiinteäksi tuetun draiverin lavan.
-Ratkaisevaa ei ole pallon nopeus alku- ja lopputilanteessa vaan nopeuden muutos.
Seinääntörmäyksessä se alkunopeus 150mph +nopeus törmäyksen jälkeen vastakkaiseen suuntaan
Lyönnissä se on mailanpään nopeus silloin kun pallo irtoaa lavasta x tehokerroin.Kummassakin tapauksessa nopeuden muutos on sama noin 225mph ja se todistaa että pallo saa samanlaisen töötin kupeeseensa ja muodonmuutos on samansuuruinen.
Pari kysymystä:
– Mikä on tuo tehokerroin? Mistä se tulee ja miten se määräytyy? (Smash factor’kö?)
– Oikeastiko väität, että pallon nopeus seinästä kimmotessaan on pudonnut puoleen? Millä perusteella?
– Pallon nopeuden muutos ei ole 225 mph sen lähtiessä draiverin lyöntipinnasta, vaan 150 mph. Mistä sinä tuon 225 mph otit? Vai ajattelitko draiverin nopeudeksi tuon 150 mph ja siihen se x 1,4 tjs.? Sellaisia videoita ei vielä ole esitetty, joissa lavan nopeus olisi tuo 150 mph. (mutta olisi kiva nähdä…)P.S. Tuo autovertaus ei oikein sovellu tähän caseen, ei edes rautalankaversiona…
PG kirjoitti: (14.1.2010 16:50:02)
Yhteenvetona edelliseen postaukseeni:Täysin kimmoisessa törmäyksessä, jossa ulkoisia voimia ei esiinny, törmäävien kappaleiden liikemäärien summa ja liike-energioiden summa on sama ennen törmäystä ja sen jälkeen. Käytettäessä laskuissa tätä periaatetta, molemmat tapaukset ovat täysin samanlaiset, mikäli pallo kohtaa seinän ja mailan lavan samalla nopeudella (edellyttäen että mailan lavan pinta osuu kohtisuorasti palloon, jolloin spinniä ei tule).
Jos pallo kohtaa mailan lavan nopeudella u (= mailan lavan nopeus ennen törmäystä), niin törmäämisen jälkeen pallo etääntyy mailan lavasta samalla nopeudella u.
Jos pallo kohtaa seinän nopeudella u, niin törmäämisen jälkeen se ponnahtaa takaisin seinästä samalla nopeudella u.
Tapaukset ovat näin teoretisoiden identtiset. Molemmissa tapauksissa pallo iskeytyy kohteeseen jollakin nopeudella ja jos häviöitä eikä ulkopuolisia voimia ole, niin pallo myös ponnahtaa kohteestaan pois tällä samalla nopeudella.
Juu, niin olisivat, jos draiverin nuppi olisi umpiterästä eikä varsikaan taipuisi yhtään. Eli palloa lyötäisi draiverin sijasta teräksisellä seinällä. Tai betoniseinällä, ihan sama.
kekkonen kirjoitti: (14.1.2010 13:31:05)
tikki007 kirjoitti: (14.1.2010 13:02:24)
Tilpehööri kirjoitti: (11.1.2010 16:08:40)
Einari kirjoitti: (11.1.2010 12:49:29)
Aika roima on pallon muodonmuutos:
PalloJa pitäähän tuonkin olla totta, jos kerran iso ja ihmeellinen intternetti niin sanoo..
Apinaa koijataan taas kerran satanolla sanoisin mää..
Komppaan tilpehööriä!
Olen aika monta videopätkää nähnyt jossa ammattilainen lyö draiverilla palloa. Näissä muodonmuutokset pallossa ovat hyvin maltillisia aina. Usea ammattilainen lyö draiverin nupin nopeudeksi jopa yli 120mph. Turha väittää että pallo menee tuollaiseksi kun nopeuteen lisätään vajaa 30mph. Ei ne viimeiset mailit niin mahtavia sentään ole…
🙂 Hauska video kuitenkin ja saanut fysiikan ihmisiä sankoin joukoin liikkeelle… 🙂
Niin, kuten tässäkin ketjussa on useasti todettu tuo draiverin isku verrattuna tilanteeseen, jossa pallo iskeytyy paikallaan olevaan seinään on kaksi täysin erillistä tilannetta, ja vaikka nopeus molemmissa olisi sama, niin pallon käyttäytyminen ja muodonmuutos on täysin eri luokkaa.
Voit ajatella maalaisjärjen kautta näin: Mitä tapahtuu draiverille kun se iskeytyy tiin päässä olevaan palloon tai mitä tapahtuu draiverille, kun se iskeytyy palloon, joka on kiinnitetty esimerkiksi seinään, jolloin se ei lähdekkään liikkeelle.
Samantyyppinen ero on pallon käyttäytymisessä kun se lähtee liikkeelle draiverin osumasta ja kun se iskeytyy paikkallaan olevaan seinään.
😀 😀 😀 😀 😀 😀 😀 😀 😀 😀 😀 😀
Juuri kuvaamasi erohan siinä on, osuuko draiverin nuppi palloon vai pallo metalli levyyn!?!? Mistä keksit moisen?
Katsoitko videota ollenkaan? Katsoitko toista videota jossa lyödään palloa draiverilla?
Katsoppa se video uudestaan. Siinä pallo törmää selkeästi metalliseen levyyn joka antaa periksi jopa enemmän kuin draiverin lyöntipinta toisessa videossa. Edelleen se 30mph ei vaikuta niin paljoa kuin sinä tai kyseinen video väittää.
:))))))))))
KL kirjoitti: (14.1.2010 17:31:55)
PG kirjoitti: (14.1.2010 16:50:02)
Yhteenvetona edelliseen postaukseeni:Tapaukset ovat näin teoretisoiden identtiset. Molemmissa tapauksissa pallo iskeytyy kohteeseen jollakin nopeudella ja jos häviöitä eikä ulkopuolisia voimia ole, niin pallo myös ponnahtaa kohteestaan pois tällä samalla nopeudella.
Juu, niin olisivat, jos draiverin nuppi olisi umpiterästä eikä varsikaan taipuisi yhtään. Eli palloa lyötäisi draiverin sijasta teräksisellä seinällä. Tai betoniseinällä, ihan sama.
Juuri näin. Hyvä, että edes joku Partin lisäksi asian oivaltaa ;).
Mutta niille, jotka eivät asiaa ole vielä sisäistäneet (en yhtään ihmettele sitä), kehottaisin miettimään, eikö sittenkin se draiverin mäjäys ole musertavampi. Jos pallo iskeytyy seinään 150 mph nopeudella, niin se ponnahtaa takaisin korkeintaan samalla 150 mph nopeudella. Sen sijaan, jos tinttaat palloa 150 mph nopeudella draiverilla (teräs- tai betoniseinäkin kelpaa), niin pallohan ponkaisee 250 mph:n nopeuteen. Eli paljon kovempi pläjäys. En ihmettele, vaikka pallo hajoaisi. Seinään isku on hepponen tämän rinnalla.
kekkonen kirjoitti: (14.1.2010 14:37:20)
Eihän tämä nyt oikeasti ole noin vaikeaa ymmärtää…Ottakaa tavallinen lasinen olutpullo ja asetetaan se maahan. Potkaistaan olutpulloa kohtalaisen lujaa siten, että se lentää eteenpäin osumatta mihinkään kovaan. Pullo säilyy ehjänä.
Nyt otetaan sama pullo ja potkaistaan se samaa vauhtia kiviseinään. Pullo menee rikki.
Kokeilkaa vaikka itse 🙂
:)))))
Sinä se keksit mitä parhaita vertauskuvia, jotka sopivat juuri tähän tapaukseen kuin nenä päähän!?!
Miten muuten käy jos ottaa tämän saman kiviseinän ja lyö sillä pulloa? 😀
Parti kirjoitti: (14.1.2010 16:28:43)
Muille:
-Tilanteen hahmottamista voi auttaa jos kuvittelee alkuperäisessä videossa seinän tilalle kiinteäksi tuetun draiverin lavan.
-Ratkaisevaa ei ole pallon nopeus alku- ja lopputilanteessa vaan nopeuden muutos.
Seinääntörmäyksessä se alkunopeus 150mph +nopeus törmäyksen jälkeen vastakkaiseen suuntaan
Lyönnissä se on mailanpään nopeus silloin kun pallo irtoaa lavasta x tehokerroin.Kummassakin tapauksessa nopeuden muutos on sama noin 225mph ja se todistaa että pallo saa samanlaisen töötin kupeeseensa ja muodonmuutos on samansuuruinen.
En kuitenkaan malta olla käyttämättä lopuksi hieman rautalankaa.
Ajatellaan maantietä ja kahta törmäävää autoa. Autojen nokat ovat kohti pohjoista.
Tapaus 1: Auto A on paikallaan ja B ajaa sen perään 100km/h
Tapaus 2: Auto A peruuttaa 100km/h paikallaan olevan auto B:n keulaan
Tapaus3: Auto A ajaa 100km/h ja auto B ajaa sen perään 200km/hMiten erilaisia törmäyket ja muodonmuutokset ovat eri tapauksissa?
Vinkki: Autojen massoilla tai massojen suhteella ei ole mitään merkitystä.Liike-energian muutokset menee toiseen potenssiin, eli energian muutos 100->0 on vain 1/3 siitä mitä se on 200->100 (km/h) muutoksissa. Näin ollen Tapaus1 ja 2 ovat identtiset törmäyksen ’voimakkuuden’ suhteen mikäli autojen massat ovat identtiset. Jos ne eroavat on törmäysten voimakkuudet vastaavasti erilaiset. Tapaus3 on ’voimakkuudeltaan’ siis kolminkertainen Tapaus1 ja 2 verrattuna.
Ja mitä tulee vinkkiin (ettei massoilla tai suhteilla ole mitään merkitystä), niin se vaan ei ole noin. Massojen suhteella on nimenomainen merkitys.
Vaikuttaa vähän siltä, että videon tekijä on käyttänyt animaatio-ohjelmansa kanssa puuhaillessaan vähemmän energiaa kuin mitä videon tulkitsijat käyttävät.
PG kirjoitti: (14.1.2010 18:12:50)
KL kirjoitti: (14.1.2010 17:31:55)
PG kirjoitti: (14.1.2010 16:50:02)
Yhteenvetona edelliseen postaukseeni:Tapaukset ovat näin teoretisoiden identtiset. Molemmissa tapauksissa pallo iskeytyy kohteeseen jollakin nopeudella ja jos häviöitä eikä ulkopuolisia voimia ole, niin pallo myös ponnahtaa kohteestaan pois tällä samalla nopeudella.
Juu, niin olisivat, jos draiverin nuppi olisi umpiterästä eikä varsikaan taipuisi yhtään. Eli palloa lyötäisi draiverin sijasta teräksisellä seinällä. Tai betoniseinällä, ihan sama.
Juuri näin. Hyvä, että edes joku Partin lisäksi asian oivaltaa ;).
Mutta niille, jotka eivät asiaa ole vielä sisäistäneet (en yhtään ihmettele sitä), kehottaisin miettimään, eikö sittenkin se draiverin mäjäys ole musertavampi. Jos pallo iskeytyy seinään 150 mph nopeudella, niin se ponnahtaa takaisin korkeintaan samalla 150 mph nopeudella. Sen sijaan, jos tinttaat palloa 150 mph nopeudella draiverilla (teräs- tai betoniseinäkin kelpaa), niin pallohan ponkaisee 250 mph:n nopeuteen. Eli paljon kovempi pläjäys. En ihmettele, vaikka pallo hajoaisi. Seinään isku on hepponen tämän rinnalla.
No nyt minä putosin.
Eikös Partikin juuri tuossa selittänyt, ettei koordinaatiston valinta vaikuta lopputulemaan? Toisin sanoen, on ihan sama kumpi liikkuu, seinä tai pallo. Törmäyksessä vaikuttavat voimat ovat täsmälleen samat.
asdf kirjoitti: (14.1.2010 20:22:07)
Liike-energian muutokset menee toiseen potenssiin, eli energian muutos 100->0 on vain 1/3 siitä mitä se on 200->100 (km/h) muutoksissa. Näin ollen Tapaus1 ja 2 ovat identtiset törmäyksen ’voimakkuuden’ suhteen mikäli autojen massat ovat identtiset. Jos ne eroavat on törmäysten voimakkuudet vastaavasti erilaiset. Tapaus3 on ’voimakkuudeltaan’ siis kolminkertainen Tapaus1 ja 2 verrattuna.Ja mitä tulee vinkkiin (ettei massoilla tai suhteilla ole mitään merkitystä), niin se vaan ei ole noin. Massojen suhteella on nimenomainen merkitys.
Asiaa puhut. Parti ei tällä kertaa ole miettinyt asiaa loppuun asti, päin vastoin kuin ’pallo seinään’- jutussa.
KL kirjoitti: (14.1.2010 21:14:27)
No nyt minä putosin.
Eikös Partikin juuri tuossa selittänyt, ettei koordinaatiston valinta vaikuta lopputulemaan? Toisin sanoen, on ihan sama kumpi liikkuu, seinä tai pallo. Törmäyksessä vaikuttavat voimat ovat täsmälleen samat.
Sama täällä, sillä en nyt ymmärrä, mitä tarkoitat. Selventäisitkö vähän, niin yritän paneutua asiaan. Tuossa vahvennetussa tekstissäni oleva (teräs- tai betoniseinäkin kelpaa) oli tarkoitettu ;):ksi, olisi voinut jättä pois. Mutta Parti on tässä pallo seinään asiassa puhunut koko ajan asiaa.
Ai, niin. Nyt vasta tajusin, mitä KL ehkä tarkoitti putoamisella. Nimittäin koko juttuni oli tarkoitettu tsoukisi siinä mielessä, että kirjoitin ’paljon kovempi pläjäys’ ja ’seinään isku on hepponen tämän rinnalla’. Samanmoisia pläjäyksiä ne tietenkin ovat. Halusin saada lukijat huomaamaan, että mailalla lyönnissä on jotakin kovempaakin, vaikka draiveri näyttää vain poimivan pallon tiin päältä pois. Aivan sama pläjäys molemmissa tapauksissa ja nyt olen ihan tosissani.
asdf kirjoitti: (14.1.2010 20:22:07)
Liike-energian muutokset menee toiseen potenssiin, eli energian muutos 100->0 on vain 1/3 siitä mitä se on 200->100 (km/h) muutoksissa. Näin ollen Tapaus1 ja 2 ovat identtiset törmäyksen ’voimakkuuden’ suhteen mikäli autojen massat ovat identtiset. Jos ne eroavat on törmäysten voimakkuudet vastaavasti erilaiset. Tapaus3 on ’voimakkuudeltaan’ siis kolminkertainen Tapaus1 ja 2 verrattuna.Liike-energian määrä toki nousee nopeuden toiseen potenssiin. Jos autolla ajaisi seinään, tällä olis merkitystä. Esittämissäni caseissa ei tapahdu tuollaisia nopeuden muutoksia. Tarkoitan sitä että jompikumpi osapuolista jäisi paikalleen tai tai 200 törmäävän nopeus putoaisi 100 km:in.
Kehoittaisin vielä kerran käymään läpi kysymyksen. Kysyin siis
törmäystä ja muodonmuutosta en liike-energian määrää.
Ja myös tuo massojen suhdetta voisi vielä pohtia tässä valossa.ts kirjoitti: (14.1.2010 9:01:18)
KL kirjoitti: (14.1.2010 8:50:55)
ts kirjoitti: (13.1.2010 22:40:38)
KL kirjoitti: (13.1.2010 22:26:01)
ts kirjoitti: (13.1.2010 20:21:03)
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
Vai oletko tästä eri mieltä? Eikö varsi olekaan taipunut kohteen suuntaan ennen lavan osumista palloon? Toisin sanoen mitään käsien ja ranteiden hidastumista ei lyönnissä tapahdukaan ennen osumaa?
No huh… onko sulla käyny mielessä, että noi kaikki asiat voi tapahtua lyönnissä? Oletko ajatellut, että kyse voi olla vallan kahdesta eri tapahtumasta?
Kysymys oli nyt siitä onko se mailan varsi taipuneena kohteen suuntaan osumassa vai ei. Oletko siis sitä mieltä, ettei näin ole?
Ei tuosta tarvita mielipidettä kun on kone täynnä kuvia ja videoita aiheesta. Siis ei todellakaan ole varsi taipunut eteen päin osumassa. Ennen sitä joissain tapauksissa kylläkin.
Ei se Tikrukaan osaa, kun varsi taipuu juuri ennen osumaa ihan väärään suuntaan. Impaktissa lapa taas hidastuu niin, että osuman jälkeen varsi on taipuneen ihan toiseen suuntaan.
Mutta kyllähän Sinä osaat selittää tämänkin videon siten, että kaikki muut näkevät ja ymmärtävät sen väärin ja vain Sinä oikein…
Parti kirjoitti: (14.1.2010 22:19:30)
asdf kirjoitti: (14.1.2010 20:22:07)
Liike-energian muutokset menee toiseen potenssiin, eli energian muutos 100->0 on vain 1/3 siitä mitä se on 200->100 (km/h) muutoksissa. Näin ollen Tapaus1 ja 2 ovat identtiset törmäyksen ’voimakkuuden’ suhteen mikäli autojen massat ovat identtiset. Jos ne eroavat on törmäysten voimakkuudet vastaavasti erilaiset. Tapaus3 on ’voimakkuudeltaan’ siis kolminkertainen Tapaus1 ja 2 verrattuna.Liike-energian määrä toki nousee nopeuden toiseen potenssiin. Jos autolla ajaisi seinään, tällä olis merkitystä. Esittämissäni caseissa ei tapahdu tuollaisia nopeuden muutoksia. Tarkoitan sitä että jompikumpi osapuolista jäisi paikalleen tai tai 200 törmäävän nopeus putoaisi 100 km:in.
Kehoittaisin vielä kerran käymään läpi kysymyksen. Kysyin siis
törmäystä ja muodonmuutosta en liike-energian määrää.
Ja myös tuo massojen suhdetta voisi vielä pohtia tässä valossa.Saattaa olla, että vieläkään en ole tajunnut kysmystäsi, sillä vinkkisi ’ Autojen massoilla tai massojen suhteella ei ole mitään merkitystä.’ ei tunnu sopivan kuvaan. Jos A= Smart (massa 800 kg) ja B = Toyota (massa 1600 kg), niin B:n liikemäärä ja myös liike-energia on kaksinkertainen A:n vastaaviin suureisiin verrattuna ajettaessa 100 km/h. Jos Toyota ajaa Smartin perään, niin tulee paljon pahempaa jälkeä, kuin jos Smart pakittaa Toyotan keulaan.
Jos jotakin laskea pitäisi, niin tällaisessa plastisessa törmäyksessä voidaan käyttää liikemäärän säilymisen lakia, mutta liike-energiat eivät säily, koska osa liike-energiasta menee autojen uudelleen muovailemiseen.
KL kirjoitti: (14.1.2010 17:28:09)
Pari kysymystä:
– Mikä on tuo tehokerroin? Mistä se tulee ja miten se määräytyy? (Smash factor’kö?)Juu. Olen jossain lukenut tällaisen käännöksen.
KL kirjoitti: (14.1.2010 17:28:09)– Oikeastiko väität, että pallon nopeus seinästä kimmotessaan on pudonnut puoleen? Millä perusteella?
Kaikki täällä esitetyt lukemat ovat arvauksia ja heitetty vain siksi jotta olisi joku lukuarvo jota käyttää. Onko se 200mph vai 300mph ei ole merkitystä.
KL kirjoitti: (14.1.2010 17:28:09)– Pallon nopeuden muutos ei ole 225 mph sen lähtiessä draiverin lyöntipinnasta, vaan 150 mph. Mistä sinä tuon 225 mph otit? Vai ajattelitko draiverin nopeudeksi tuon 150 mph ja siihen se x 1,4 tjs.? Sellaisia videoita ei vielä ole esitetty, joissa lavan nopeus olisi tuo 150 mph. (mutta olisi kiva nähdä…)
Tämä kysymys meni multa yli. Pallon alkunopeus on 0mph ja lähtönopeus 225mph (niinkuin laskitkin 1,5x150mph). Miksi nopeuden muutos olisi jotain muuta kuin 225mph?
Tässä kohtaa hiffasin yhden jutun. Tehokerroin lasketaan mailanpään nopeudesta ennen osumaa ja meikä käytti tehokerrointa separation pointin suhteen.
Oikeassa elämässä hyvä tehokerroin on 1,4-1,5 nimenomaan laskettuna nopeudesta ennen osumaa. Jos mailanpään nopeus laskee 20% osuman aikana, minun olisi pitänyt käyttää arvona 188mph. Näin laskettuna pallon lähtönopeus olisi 260-280mph.Tämä korjattu laskelma selittää myös miksi sain noin ”hassun” lukeman seinästä kimpoavan pallon lähtönopeudeksi. 110-130mph kuulostaa paljon järkevämmältä.
KL kirjoitti: (14.1.2010 17:28:09)P.S. Tuo autovertaus ei oikein sovellu tähän caseen, ei edes rautalankaversiona…
Miksi ei? Jos tarkotuksena on havainnollistaa mitä tarkoittaa suhteellinen nopeus. Ja miten törmäyksessä oleellista on törmäävien kappaleiden A ja B keskinäinen nopeus, ei nopeus suhteessa johonkin kolmanteen objektiin C (maapallo), joka ei törmää A:han tai B:hen.
-
JulkaisijaArtikkelit