-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parin viime päivän aikana on saanut laajaa huomiota (Twitter-)kuva josta auktoriteetitkaan eivät ole osanneet sanoa onko pallo reijässä vai ei. Pallo siis nojaa lipputankoon, mutta kuvasta ei erota onko pallo maan pinnan alapuolella.
Jos tilanteessa todetaan että pallo ei ole reijässä, kuinka jatketaan?Siinä tapauksessa pallon katsotaan olevan reiän reunalla ja siihen se tulee myös asettaa. Kts. 13.2c ja 14.2.
P.S. Koko keskustelu tuon kuvan tilanteesta on kerrassaan kummallinen. Pallohan nojaa tankoon ja osa pallosta kiistatta on viheriön pinnan alapuolella. Näiden perusteella pallo on siis reiässä, ei kahta sanaa. Mutta sitten tulee Pagel ja alkaa hämmentää soppaa. Huh…
Jos oletetaan että keppi on pystysuorassa reijän keskellä ja pallo nojaa siihen, voiko pallo olla reijän reunalla?
Jos vaikka ajateltaisi että joku ruohonjuuri tms pidättelisi sitä putoamasta. (Edit: säännön mukaan voi)
Mites jos pallo on alastulojälkeensä uponneena ja tuo alastulojälki on vaikka metrin pitkä (tai 20cm, kuinka vain). Onko pallon oikea paikka sen pysähtymiskohdan mukainen?Niin siis sinä kysyit ’Jos tilanteessa todetaan että pallo ei ole reijässä, kuinka jatketaan?’ja siihen vastasin. Loput voit kysyä Thomas Pagelilta, hän tämän sopan keittämisen aloitti…
Kyllä kyllä…
Mites tuo joskus pitkän mallinen alastulojälki? Joka ei siis sinänsä liity tuohon kuvaan tai kuvattuun tilanteeseen?
Muutaman kerran käynyt oikein märällä väylällä että pallo on tekemänsä pitkän kolon perällä. Olen jatkanut sen pysähtymiskohdan mukaan, eikä muutamalla kymmenellä sentillä ole niin väliä keskellä väylää, mutta tuo kuva sai ajattelemaan onko mennyt oikein..Kyllä minä lähden siitä ajatuksesta, että pallon alastulojälki on se ratkaiseva niin kauan kuin pallo pysyy samalla alueella. Tuossa alkuperäisessä tilanteessa pallo kieltämättä siinäkin pysyy samalla alueella, mutta reikä on oma konseptinsa ja omasta mielestäni siten myös oma alueensa.
Niinpä väylälle kolmen metrin syvyyteen vinottain uponneen pallon alastulojälki on siinä, missä pallo tuon jäljen jätti. Näin minun mielestäni.
KL1: Pallohan nojaa tankoon ja osa pallosta kiistatta on viheriön pinnan alapuolella. Näiden perusteella pallo on siis reiässä, ei kahta sanaa.
Ensimmäinen ajatus oli, että eihän se noin mene, pallonhan pitää olla kokonaan viheriön pinnan alapuolella. Mutta tämä taitaakin olla niitä tämän vuoden alusta muuttuneita asioita, ja nykyisin riittää että osa pallosta on pinnan alapuolella, jos pallo nojaa lippuun. Sillä tavalla hyödyllinen keissi, että tulihan tuokin nyt opittua.
Jep! Siis jos osakin pallosta on reiän alapuolella niin paallo on reiässä.
Tämä kannattaa muistaa lipun kanssa puttaajat! Jos pallo ei ollut alapuolella ja tankoa pois otettaessa pallo menee reikään, se on asetettava takaisin reiän reunalle.. sorry kl. Lukihäiröisiäkin nämä kiinnostaa.KL1; lukaisehan määritelmä ”holed”, sieltä asia selviää.
Luettu on, samoin kaikki muutkin asiaan liittyvät säännöt.
Sinun vuorosi. (vai pitäisikö sanoa erään toisen henkilön vuoro…?)
”Luettu on, samoin kaikki muutkin asiaan liittyvät säännöt.
Sinun vuorosi. (vai pitäisikö sanoa erään toisen henkilön vuoro…?)”Suluissa olevasta en kyllä ymmärtänyt mitään. En kyllä ihmettele.
Luit ilmeisesti myös tämän osan: When a ball is embedded in the side of the hole and all of the ball is not below the surface of the putting green, the ball is not holed. This is the case even if the ball touches the flagstick.Sen verran jäi kaivelemaan KL:n viestin sävy, että vastataan vähän lisää. Kerrot lukeneeksi kaiken tilanteeseen liittyvän sääntömateriaalin ja pidät USGA:n Pagelia sopankeittäjänä, vaikka oma soppasi käryä pohjaan. Olet useissa yhteyksissä arvostellut muita kirjoittajia väärien sääntötietojen levittämisestä ja nyt syyllistyt itse samaan jättämällä tarkistamatta tietojesi oikeellisuuden. Minua v..ttaa tyylisi kirjoittaa alentuvasti, hyökkäävästi tai muuten palstalle kirjoittavia vähätellen. Itsesi esiintuominen sääntöasiantuntijana voisi olla uskottavampaa, jos asenteesi ei olisi niin kaikkitietävä. Kukaan ei ole täydellinen eikä erehtymätön. Se tuli sinun kohdallasi tässä (taas) todistettua.
Tuon kuvan sääntötulkinta lähtee puhtaasti siitä, onko pallo uponnut omaan alastulojälkeensä vai ei. Kuten aiemmin kirjoitin, mielestäni pallo aivan selvästi nojaa lipputankoon. Tästä voi tietenkin väitellä maailman tappiin saakka onko näin vai ei, ja arvatenkin siksi Pagel ei lähtenyt asiaa spekuloimaan, vaikka hänen olisi mielestäni pitänyt antaa ne kaksi mahdollista vaihtoehtoista rulingia.
Ensiksi pitää selvittää mitä tarkoittaa omaan alastulojälkeensä uponnut pallo. Jos pallo on uponnut reiän seinämään omaan alastulojälkeensä, niin minun mielestäni sen tulee pysyä paikoillaan ihan itsekseen. Sen sijaan, jos tuo pallo nojaa lipputankoon ja liikkuu pois paikaltaan tankoa poistettaessa, niin minun mielestäni pallo ei siinä tapauksessa ole uponnut omaan alastulojälkeensä, se on vain kairannut käytävän päätyäkseen reikään. Tähän kun vielä lisätään semmoinen seikka, että pallon koskettaessa lipputankoa siellä reiässä, niin se ei mitenkään ylety olemaan uponneena reiän sisäpuolelle. Tilannetta voisi verrata sellaiseen tapaukseen, että pallo uppoaa omaan alastulojälkeensä, mutta putoaakin tuon kohdan alla sijaitsevaan kaniininkoloon. Onko siellä kolossa lojuva pallo uponnut omaan alastulojälkeensä? Minun mielestäni ei ole.
Tulkinta siis riippuu täysin siitä, katsotaanko pallon uponneen omaan alastulojälkeensä vai ei. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä tuon kuvan perusteella. Jos pallo ON uponnut omaan alastulojälkeensä, niin pallo ei ole reiässä (Kts. Holed/1).
Ja ep, mitä tulee viestien sävyyn, niin turha sinun on moittia minua alentuvasta sävystä oman ensimmäisen postauksesi jälkeen. Siinähän annoit selvästi ymmärtää, etten olisi perehtynyt asiaan liittyviin sääntökohtiin, joten jatkoin samalla sävyllä. En minä ihan hihasta näitä tarinoita tänne kirjoittele, pyrin ihan tosissani etsimään ratkaisuja sieltä säännöistä ja muutamaa muutakin kanavaa pitkin. Se ei toki tarkoita sitä, että aina olisin oikeassa, mutta ainakin yritän parhaani.
Mistä löytyy suomenkielisenä nuo määritelmien täsmennykset Interpretation Holed/1 ja Interpretation Holed/2? En löytänyt niitä mistään.
Ja edelleen, mistä löytyy englanninkielinen pdf-versio säännöistä joissa on nuo kaksi mainittua täsmennystä?
VeikkoK: Interpretation’eja ei ole suomennettu, eli ensimmäiseen kysymykseen vastaus on ei mistään. Toisesta kysymyksestä en ole aivan varma, saattaa olla että pdf-version löytäminen on hankalaa, mutta R&A:n sivuilta (randa.org) löydät html-pohjaisen version ”Official Guide to the Rules of Golf” -kirjasta ja sieltä löytyy kaikki Interpretation’it.
JP Salakari
Jos tuo pallo ei ole uponnut omaan alastulojälkeensä, niin milloin pallo sitten sitä on? Ei Pagel sitä arvuutellut, vaan sitä onko pallo kokonaan pinnan alapuolella vai ei. Ainoastaan se ratkaisee, tankoon nojaamisella ei ole mitään merkitystä.
Sinun mielipiteesi perusteella ei sääntötulkintoja tehdä, tai voithan sinä niin tehdä omissa kisoissasi. Sääntökirjan tekstin ja interpretationien mukaan kuitenkin oikeat ratkaisut tehdään.
Minä väitän, että et ollut kyseistä interpretationia lukenut aiemmin. Muuten et olisi moisia juttuja kirjoitellut. Nyt yrität etsiä ulospääsyä venyttämällä määritelmiä ja sääntöä.
Minun viestini tulkinta on herkkänahkaisuutta sinun puoleltasi. One-liner ei ole koskaan kovin hyvä tapa kirjoittaa selkeästi, mutta kiireessä sen rustasin, koska oli ilmiselvää, että olit interpretationin missannut.Sinun mielipiteesi perusteella ei sääntötulkintoja tehdä, tai voithan sinä niin tehdä omissa kisoissasi. Sääntökirjan tekstin ja interpretationien mukaan kuitenkin oikeat ratkaisut tehdään.
Hmmm… näinkö on? Et taida olla tuomarismiehiä, kun moisia haastelet. Tuon kuvan tilanteen ratkaisuhan on mitä suurimmassa määrin tuomarin mielipiteestä riippuvainen. Tuomari päättää, onko pallo hänen mielestään omaan alastulojälkeensä uponnut. Jos se hänen mielestään on, niin sitten hän tutkii onko pallo hänen mielestään kokonaan viheriön pinnan alapuolella. Näihin muodostamiinsa mielipiteisiin hän sitten käyttää soveltuvia sääntökohtia. Jos hän taas on sitä mieltä, ettei pallo ole omaan alastulojälkeensä uponnut, niin hän käyttää aivan muita soveltuvia sääntökohtia. Tuomarin päätös perustuu varsin usein hänen mielipiteeseensä/näkemykseensä tapahtuneesta tai tilanteen laadusta. Vasta muodostettuaan (mielellään oikean) mielipiteensä tilanteesta hän soveltaa siihen (mielellään oikeita) sääntökohtia.
Minä ymmärsin Pagelin arvuuttelun kuten sinäkin siten, että hän mietti onko pallo kokonaan viheriön pinnan alapuolella. Hän oli siis jo muodostanut oman mielipiteensä siitä onko pallo uponnut omaan alastulojälkeensä. Siksi olin pettynyt hänen panokseensa, koska hän ohjasi lukijoita oman (hänen omienkin sanojensa mukaan epävarman) mielipiteensä suuntaan sen sijaan, että olisi käynyt nuo kaksi eri mahdollisuutta nopeasti läpi. Tietenkin on mahdollista, että hän oikeasti haastattelussa näin tekikin, mutta itse kirjoitukseen päätyi vain se, mitä luimme.
Jos tuo pallo ei ole uponnut omaan alastulojälkeensä, niin milloin pallo sitten sitä on?
Tuossa kuvan tilanteessa tilanne selviäisi yksinkertaisesti liikuttamalla lipputankoa pois päin pallosta. Jos pallo putoaisi reikään, se ei mitenkään voisi olla omaan alastulojälkeensä uponnut, siis minun mielestäni. Jos se taas pysyisi paikallaan ilman lipputangon tukea, se olisi uponnut omaan alastulojälkeensä, siis edelleen minun mielestäni. Kaikki aiemmin näkemäni kuvat tällaisista tilanteista ovat olleet ikään kuin toisin päin, eli pallo on tullut reiän taka- eikä etuosaan, jollin pallo tunkeutuu maan suuntaan eikä reiän suuntaan, kuten tämän tapauksen kuvassa. Noissa muissa tilanteissa on todellakin mahdollista, että pallo on omassa alastulojäljessään ja lipputanko koskettaa sitä. Pallon ollessa näissä tilanteissa ylempänä kuin kuvassa, tanko taipuu enemmän ja siksi voi koskettaa palloa. Tai tanko voi olla hieman vinossa ja siksi koskettaa palloa, joka kuitenkin siis ilman tangon antamaa tukea pysyy siinä omassa alastulojäljessään. Pallo voi myös olla uponnut reiän seinämään kokonaan viheriön pinnan alapuolella, sellaisenkin kuvan olen nähnyt. Tällöin pallo tuskin mitenkään voi koskettaa lipputankoa, muuten se ei olisi oikein mahtunutkaan painumaan sinne seinämän sisään.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, minun mielestäni pallo on kairannut uoman tai tunnelin tapaisen kohti tangon alaosaa ja siis myös reikää ja päätynyt sinne reikään kokonaan. Tämä mielipiteeni (johon siis myös kentällä perustaisin käyttämäni sääntökohdan) perustuu siihen, mitä kuvassa näen ja pallon, reiän ja tangon normaaleihin mittasuhteisiin.
jos tuo pallo nojaa lipputankoon ja liikkuu pois paikaltaan tankoa poistettaessa, niin minun mielestäni pallo ei siinä tapauksessa ole uponnut omaan alastulojälkeensä,
Päteekö tuo sama periaate myös silloin, jos pallo on uponnut maahan yleisellä pelialueella ja jäänyt nojaaman maassa lojuvaa haravanvartta tai jotain muuta liikuteltavaa haittaa vasten. Jos haittaa poistettaessa pallo liikkuu, pallo ei ole uponnut omaan alastulojälkeensä?
PG:ltä varsin aiheellinen kysymys, mitä lisätoimenpiteitä pitää tehdä, jotta maahan uponnut pallo on maahan uponnut pallo? KL1 venyttää ja tulkitsee määritelmän mukaista tilannetta itse keksimillään perusteilla. Interpretation kertoo tyhjentävästi, että reiän reunalle uponnut pallo ei ole reiässä, jos osakin siitä on pinnan yläpuolella. Aivan yhdentekevää on se, nojaako pallo tankoon vai ei. Uponneen pallon osalta ei löydy mitään mainintaa säännöistä, että pallo ei saisi nojata haittaan tai esim lipputankoon. Jos pallo on maahanpainunut niin ei tilanne siitä muutu mihinkään, nojaako se johonkin vai ei.
Ihan mielenkiinnosta on kysyttävä KL1:ltä että mikä sen pallon status sitten olisi, jos se mielestäsi ei ole upoksissa eikä se interpretationin mukaan ole myöskään reiässä? Pelaamaton paikka vai saako sen kolauttaa niiltä sijoiltaan reikään?”P.S. Koko keskustelu tuon kuvan tilanteesta on kerrassaan kummallinen. Pallohan nojaa tankoon ja osa pallosta kiistatta on viheriön pinnan alapuolella. Näiden perusteella pallo on siis reiässä, ei kahta sanaa. Mutta sitten tulee Pagel ja alkaa hämmentää soppaa. Huh…”
”Minä ymmärsin Pagelin arvuuttelun kuten sinäkin siten, että hän mietti onko pallo kokonaan viheriön pinnan alapuolella. Hän oli siis jo muodostanut oman mielipiteensä siitä onko pallo uponnut omaan alastulojälkeensä.”
Minä en saa ensimmäisestä viestistäsi mitenkään sellaista kuvaa, mitä jälkimmäisessä tarjoilet.
VeikkoK: Interpretation’eja ei ole suomennettu, eli ensimmäiseen kysymykseen vastaus on ei mistään. Toisesta kysymyksestä en ole aivan varma, saattaa olla että pdf-version löytäminen on hankalaa, mutta R&A:n sivuilta (randa.org) löydät html-pohjaisen version ”Official Guide to the Rules of Golf” -kirjasta ja sieltä löytyy kaikki Interpretation’it.
Kiitos vastauksesta. Toivottavasti ne suomennetaan ennen kesää. Muuten meille tulee turhia väittelyitä, kun osa on lukenut Interpretatioonit ja toiset ei.
Päteekö tuo sama periaate myös silloin, jos pallo on uponnut maahan yleisellä pelialueella ja jäänyt nojaaman maassa lojuvaa haravanvartta tai jotain muuta liikuteltavaa haittaa vasten. Jos haittaa poistettaessa pallo liikkuu, pallo ei ole uponnut omaan alastulojälkeensä?
Eihän tuossa ole kyse tilanteesta, jossa pallo joko on reiässä tai ei ole. Reiän ja lipputangon tiimoilta löytyy paljon sääntöjen kuvailemia asioita, jotka eivät päde missään muussa kentän osassa.
Koko ratkaisuhan tässä alkuperäisessä kysymyksessä kulminoituu siihen onko pallo uponnut omaan alastulojälkeensä vai ei. Voidaan mielestäni varsin perustellusti kysyä onko reiän seinämän ja tangon väliin kiilautunut pallo uponnut omaan alastulojälkeensä vai ei, jos pallo putoaa reikään tankoa liikutettaessa. Kuinka paljon pallo on painunut seinämän sisään on mielestäni epärelevanttia, jos pallon saa putoamaan reikään tankoa liikuttamalla pallosta pois päin. Tangon liikuttaminenhan on täysin sallittua ja vielä viime vuonna tankoon nojaava pallo pitikin saada putoamaan reikään nimenomaan tankoa liikuttamalla.
Toivottavasti ne suomennetaan ennen kesää. Muuten meille tulee turhia väittelyitä, kun osa on lukenut Interpretatioonit ja toiset ei.
Minun käsittääkseni tulkintoja ei tulla suomentamaan. Ne on kuitenkin tarkoitettu lähinnä tuomareille ja kilpailujen toimikunnille. Pitääpä kysäistä.
”Koko ratkaisuhan tässä alkuperäisessä kysymyksessä kulminoituu siihen onko pallo uponnut omaan alastulojälkeensä vai ei. Voidaan mielestäni varsin perustellusti kysyä onko reiän seinämän ja tangon väliin kiilautunut pallo uponnut omaan alastulojälkeensä vai ei, jos pallo putoaa reikään tankoa liikutettaessa. Kuinka paljon pallo on painunut seinämän sisään on mielestäni epärelevanttia, jos pallon saa putoamaan reikään tankoa liikuttamalla pallosta pois päin. Tangon liikuttaminenhan on täysin sallittua ja vielä viime vuonna tankoon nojaava pallo pitikin saada putoamaan reikään nimenomaan tankoa liikuttamalla.”
Voi eläimen käsi! Arvon tuomarismiehellä on puurokattila edelleen liedellä, mutta ylpeys ei anna myöten myöntää, että savu nousee.
Vanhoilla säännöillä ei ole tässä enää mitään tekoa, koska reiässä olevan pallon määritelmäkin on muuttunut. Sääntö 13.2c kertoo meille, miten lipputankoon nojaavaa palloa käsitellään ja jos siitä vedetään johtopäätökset, niin uponneen pallon tapauksessa (ei kokonaan pinnan alla) pallo on pelissä eikä reiässä ja jos se lipputankoa poistettaessa liikku, pitää se asettaa takaisin.Vanhoilla säännöillä ei ole tässä enää mitään tekoa, koska reiässä olevan pallon määritelmäkin on muuttunut. Sääntö 13.2c kertoo meille, miten lipputankoon nojaavaa palloa käsitellään ja jos siitä vedetään johtopäätökset, niin uponneen pallon tapauksessa (ei kokonaan pinnan alla) pallo on pelissä eikä reiässä ja jos se lipputankoa poistettaessa liikku, pitää se asettaa takaisin.
Sinä näköjään edelleen nojaat siihen olettamukseen, että kyseessä on uponnut pallo, minä puolestani en. Koska kyseessä on pattitilanne, keskustelun jatkaminen ei ole hedelmällistä. Palaan asiaan, jos Ruling Bodies antaa asiasta joskus selvennyksen.
-
JulkaisijaArtikkelit