Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Painetta palloon
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kuuma putteri kirjoitti: (9.2.2015 15:35:07)
Siis totta kai voidaan sanoa että samat asiat vaikuttaa, kuten ’tukivoima…’, mutta laskelmat osoittaa että tenniksessä ja säkkilyönnissä niillä on paljon enemmän merkitystä, sen sijaa golfpalloa lyötäessä ei käytännössä mitään merkitystä.
Enemmän on varmasti oikein, loppuosa ei.
Oliskos selitys tuossa pallon kompressiossa?
Kuuma putteri kirjoitti: (9.2.2015 16:07:53)
Tarvitseeko sun golfopettajana ymmärtää, mikä se todellinen fysikaalinen mekanismi lavan ja pallon kosketuksessa on?
Mitä väliä sillä loppujen lopuksi on??
Riviopettajana ei varmaankaan tarvitsisi, mutta kun joutuu ihan kovankin tason pelimiehiä analysoimaan ja mittaamaan, niin tarvitsee.
Itse asiassa jos tuo loppu kuvaa jotenkin sitä mitä opetuksessa kuvitellaan tehtävän (tai on tehty) olen kovin huolissani. Eikä se tarkoita tuota pikkurilli osuutta vaan kaikkia noita mainitsemiasi.
Siis joka tapauksessa, minun pitää nuo erot ymmärtää ja siksi olen ne kaivanut esiin. Vielä kun sais itse joskus toteutumaan halutun.
Kuuma putteri kirjoitti: (9.2.2015 22:26:26)
Oman swingin hankaluudet liittyy esim siihen että rupean lyömään ’tennis kämmenlyöntiä’ eli kaikki liikkuvat taakse, ja sitten helvetin kovaa eteenpäin… Ei nyt ihan häpi gilmooria mutta siihen suuntaan…
Tulee sitä helpommin esiin mitä pitempi on maila.
Tuon on huomanneet kaikki proot, tosin ei se enää niin paha ole kuin ennen.No mä en taas ymmärrä että moisesta pitää kärsiä hetkeäkään jos ymmärtää swingin perusajatukset. Ehkä mulla on vaan parempia oppilaita.. vaikka nekin kyllä lyö aika lailla tenniksen kämmenlyöntiä. Just koko viikko jotain semmosta treenattu
Mutta ehkä sin silti olis sopivampi olla miettimättä sitä mitä mun pitää työssäni tehdä, tietää ja osata.
(poistettu)
(poistettu)
(poistettu)
Jos palataan aiheeseen…Onko näin että TSn näkemyksiä/kokemuksia ei ole pystytty todistamaan laskelnilla? Miten ne näkyvät mittauksissa? Mitkä tekijät saavat pallon lentämään pidemmälle samalla mailanpään nopeudella ja onko niistä minkään tutkan mittaamaa dataa?
Myöskään väite että osuman raskaus olisi seurausta lavan liikesuunnasta tai nopeudesta ei pidä paikkaansa, koska parin asteen sisällä ja samoilla nopeuksilla on noissa lyönneissä tultu. Ne nyt harvemmin juuri vaihtelevat hyvillä pelaajilla. Joskus on jopa kovemmalla nopeudella saatu aikaiseksi hyvin vähän painetunnetta antava puhdas osuma.
Varsin vahvasti voin sanoa, että painetunne järjestäen liittyy käsien sijaintiin palloon nähden osumassa.
Tunteista on turha tunteilla, ja tunne on vahva perusta mielipiteille.
Kaitsu22 kirjoitti: (10.2.2015 11:37:56)
Jos palataan aiheeseen…Eipä näköjään tarvitse palata. Syyn arvannet.
Kaitsu22 kirjoitti: (10.2.2015 11:37:56)
Jos palataan aiheeseen…Onko näin että TSn näkemyksiä/kokemuksia ei ole pystytty todistamaan laskelnilla? Miten ne näkyvät mittauksissa? Mitkä tekijät saavat pallon lentämään pidemmälle samalla mailanpään nopeudella ja onko niistä minkään tutkan mittaamaa dataa?tutkan miitauksessakin on sen verran epävatarkkuuksia että mainittujen erojen syiden selvittäminen on hankalaa. Pallon lento tulee ulkona tarkimmin. Lavan nopeus tulee jostain kohtaa lapaa, ei välttämättä svetarista eikä osumakohdasta. Liikesuuntaa mitataan, mutta kuinka tarkka se oikeasti on?
Lavan asentotiedon laskenta olettaa svetariosumaa ja mittausten virheet kertautuvat siinä.
Lavan asento, efektiivinen ja dynaaminen loft ja, osumakohta vaikuttavat. Tuxenkin on kai todennut että myös lavan kiertymisen nopeus vaikuttaa (sulkeutumisnopeus ja miksei loftin muutosnopeus myös).Spekuloimaan sitten vähän:
Noissa fysiikan laskelmissa oletetaan joku cor ja on osoitettu että teollista massaa ei voi olla paljoa mailan nupin lisäksi. Entäs jos cor muuttuu? Mitkä kaikki tekijät muuttavat sitä? Suuri osa varmaan tunnetaan, esim lavan ominaisuudet vaihtelevat osuma kohdasta riippuen, mutta mitä muuta? Vai onko kaikki vain nopeusvektoreita ja osuma geometriaa.?Poodri Hoo kirjoitti: (8.2.2015 19:16:27)
a) 1000 kg:n henkilöauto törmää hirveen 80 km/h nopeudella. Kuinka pitkälle hirvi (600 kg) ponnahtaa törmäyksen seurauksena? Kuinka paljon henkilöauton nopeus muuttuu törmäyksen seurauksena.b) 48 000 kg:n painoinen rekka-auto törmää hirveen 80 km/h nopeudella. Kuinka pitkälle pitkälle hirvi (600 kg) ponnahtaa törmäyksen seurauksena. Kuinka paljon rekka-auton nopeus muuttuu törmäyksen seurauksena?
Voiko em. perusteella tehdä johtopäätöksiä golfmailan lavan käyttäytymiseen ja liike-energioiden suunnan ja määrän muutoksista golfpalloon (hirvi) lyötäessä erilaisilla lyöntityyleillä esim. flipaten, supinoiden, vetäen tai ihan vaikkapa halonhakkuutyylillä?
Toistaiseksi pelkän elämänkokemuksen perusteella lyöntityylillä on vaikutusta.
Itse itseäni lainaten. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että yritetään pelkän lavan liikkeen ja liikenopeuden kautta selittää palloon kohdistuvaa painetta ja liike-energiaa. Golflyönnissä pelaajan keho muodostaa kineettisen ketjun aina pikku varpaan päästä ruumiin toiseen ääreen eli pikkurillin päähän asti. Tähän kineettiseen ketjuun latautuu eri vaiheissaan eri määrä eri suuntiin vaikuttavaa liike-energiaa.
Kehot ja lyöntitekniikat ovat erilaisia (vrt. henkilöauto vs. rekka).
Koska muuttujia on niin paljon, niin en yhtään ihmettele, miksi täydellisesti aihetta kuvaavaa a)mallinnosta, b)laskukaavaa tai c)tutkimusta ei ole julkaistu. Yleensäkin ottaen useimmat tieteelliset tutkimukset keskittyvät jonkin ilmiön osa-alueen tutkimukseen vaikkapa kvanttifysiikassa. Mikäli tutkitaan vain pallon ja lavan osumahetken tilannetta, niin kyse on kuin kuun katsomisella kaukoputkella selitettäisiin koko maailman kaikkeuden synty big bängistä mustaan aukkoon.
Mutta toisaalta sitä kuutakin on kiva katsella 🙂
Toisena esimerkkinä voisi käyttää nyrkin iskua… jos nyrkki saavuttaa saman nopeuden osumahetkellä, niin kumpi lyönti on ns. painavampi ja painetta luova. Sivukautta vedetty ’heijari’ vai jalkatyöstä lähtevä vasen suora? Jos ei tullut painetta palloon, niin ainakin kuuppaan… jälkimmäisestä.
Nää keskustelut täällä aina vaan päättyy samaan, eli ei jaksa tasolle.
Helmenä yksi, jonka pitää aina sanoa jotain sanomatta yhtöään mitään. Säälittävää
Toi COR on mainip kysymys Jakelta ja mä jo aiemmien koitin vihjata KP:lle paalon kompressiosta.
Poodri Hoon vertaus nyrkillä lyömisestä on myös ihan selvää käytännössä, mutta joidenkin mielestä golfissa tuo ei päde… kaikessa muussa kyllä. Teoreetikot ovat täällä siiten perustelleet esim säkkiin lyömisen olevan väärä vertaus, koska säkki on painava ja pehmeä.. hetkinen??? Siis sen lyötävän esineen paino ja pehmeys vaikuttavat lyövän esineen teholliseen massaan??
Juu… jatkakaa 😉
Jake2 kirjoitti: (10.2.2015 23:15:12)
Kaitsu22 kirjoitti: (10.2.2015 11:37:56)
Jos palataan aiheeseen…Onko näin että TSn näkemyksiä/kokemuksia ei ole pystytty todistamaan laskelnilla? Miten ne näkyvät mittauksissa? Mitkä tekijät saavat pallon lentämään pidemmälle samalla mailanpään nopeudella ja onko niistä minkään tutkan mittaamaa dataa?tutkan miitauksessakin on sen verran epävatarkkuuksia että mainittujen erojen syiden selvittäminen on hankalaa. Pallon lento tulee ulkona tarkimmin. Lavan nopeus tulee jostain kohtaa lapaa, ei välttämättä svetarista eikä osumakohdasta. Liikesuuntaa mitataan, mutta kuinka tarkka se oikeasti on?
Lavan asentotiedon laskenta olettaa svetariosumaa ja mittausten virheet kertautuvat siinä.
Lavan asento, efektiivinen ja dynaaminen loft ja, osumakohta vaikuttavat. Tuxenkin on kai todennut että myös lavan kiertymisen nopeus vaikuttaa (sulkeutumisnopeus ja miksei loftin muutosnopeus myös).Spekuloimaan sitten vähän:
Noissa fysiikan laskelmissa oletetaan joku cor ja on osoitettu että teollista massaa ei voi olla paljoa mailan nupin lisäksi. Entäs jos cor muuttuu? Mitkä kaikki tekijät muuttavat sitä? Suuri osa varmaan tunnetaan, esim lavan ominaisuudet vaihtelevat osuma kohdasta riippuen, mutta mitä muuta? Vai onko kaikki vain nopeusvektoreita ja osuma geometriaa.?Kyllä varmaankin COR vaihtelee todellisuudessa. Ja kuten jo itsekin spekuloin, jos kädet menevät osuman edellä, osuman voimavektori tulee enemmän varren suuntaan, jolloin voi olla että varsi antaa hiukan enemmän ’tukea’ lavalle, ainakin raudoilla. Tämä isompi tuki tuntuisi sitten käsissä ’raskaampana’, sitten kun tuntuma ehtii edetä vartta pitkin käsiin asti.
Ja taisin itsekin kirjoittaa että ei nuo laskut osoita sitä mahdottomaksi että pelaaja pystyisi jollain konstilla lisäämään lavan tehollista painoa 5-7 % jonka ts mainitsi, eli suuruusluokkaa 10 – 14 grammaa. Mahtunee laskelmien ja mittausten virhemarginaalien sisään?
Kaikessa tutkimuksessa on niin, että teorioihin ja mittauksiin ruvetaan oikeasti uskomaan vasta sitten, kun muut tutkimusryhmät tekevät samoja mittauksia, ja saavat samoja tuloksia. Nobelin saa sitten se, joka oli eka!
Jos on yksin tulostensa kanssa, Nobelia ei saa.Tuollainen 10g tehollisen massan lisäys tuntuu pieneltä, mutta arvaisin että sen kyllä kokenut peluri huomaa, ja näkyy myös pallon lennossa?
Jos raskas osuma korreloi sen kanssa että kädet menevät edellä: Voihan silti olla niin että tuo swingitekniikka saa lavalle aikaan erilaisen nopeuden, suunnan, asennon tai pallon osumakohdan. Noissakin pienet erot (esim 1-2 % jokaisessa asiassa) lienevät mahdottomia mitata, vaikka kaikki ne yhdessä jo voisivat oikeasti vaikuttaa.
Jollekin voisi riittää sekin tieto, että jos kädet menee näin, silloin palloon tulee usein painavampi osuma ja enemmän vauhtia.
Poodri Hoo kirjoitti: (11.2.2015 8:34:26)
Kehot ja lyöntitekniikat ovat erilaisia (vrt. henkilöauto vs. rekka).
…
Toisena esimerkkinä voisi käyttää nyrkin iskua… jos nyrkki saavuttaa saman nopeuden osumahetkellä, niin kumpi lyönti on ns. painavampi ja painetta luova. Sivukautta vedetty ’heijari’ vai jalkatyöstä lähtevä vasen suora? Jos ei tullut painetta palloon, niin ainakin kuuppaan… jälkimmäisestä.Golflyönnissä on aina ’heijari’, eli mailan varsi.
Otetaan autovertaus vähän lähemmäksi golfia:
1)
henkilöauto ajaa 120 km/h.
Autosta törröttää kohtisuoraan sivullepäin golfmaila.
Edessäpäin tien vieressä törröttää tii, jolla on golfpallo.Kun auto ajaa ohi, mailan lapa osuu tiin päällä olevaan palloon 120 km/h, ja pallo lähtee lentoon.
2)
Rekka-auto ajaa samalla (yli)nopeudella 120 km/h.
maila, tii ja pallo samoin kuin edellä.Kun rekka-auto ajaa ohi, mailan lapa osuu tiin päällä olevaan palloon 120 km/h, ja pallo lähtee lentoon.
Vaikuttaako rekka-auton isompi massa, siis lähteekö pallo kovempaa kuin henkilöauton tapauksessa?
Vai voisiko olla niin, että osumahetkellä mailan varsi ottaa rekyylin vastaan, ja rekka-auton isompi massa ei vaikutakaan mitään?3)
’Kädet edellä’ -lyöntiä vastaava:
Maila on asennettu autoon niin, että se sojottaa hiukan takaviistoon.
Ajetaan pallon ohi kuten edellä, mailan pään nopeus edelleen 120 km/h (siis sama kuin auton).
Lähteekö pallo kovempaa lentoon?
Voi olla että lähtee, jos mailan varsi antaa hiukan enemmän tukea lavalle.Tämä pitäisi näkyä niin, että JOS pystyttäisiin mittaamaan riittävän tarkasti, ja mittaustuloksista sitten laskettaisiin mikä oli palloon osunut tehollinen massa, se olisi ollut vähän suurempi.
Tässä kysymys on, että kun osumahetki kestää vain 0.4 millisekuntia (siis sen aikaa pallo on kosketuksessa lapaan), voiko se mailan varsi ehtiä tukea lapaa niin että sillä olisi merkitystä?
4)
Maila on asennettu autoon niin että lapa on
– hiukan eri asennossa
– on osumahetkellä kääntymässä tai liikkumassa johonkin (sivu)suuntaan
– osuu palloon hiukan eri kohtaa lapaaMinusta tuntuisi, että kaikki nämä vaikuttavat paljon enemmän kuin se, että painaako auto 2 tonnia vai 10 tonnia.
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 9:05:29)
Minusta tuntuisi, että kaikki nämä vaikuttavat paljon enemmän kuin se, että painaako auto 2 tonnia vai 10 tonnia.
Aivan varmasti vaikuttavat, eikä kukaan ole väittänyt tuollaisessa tilanteessa auton massalla olevan yhtään mitään vaikutusta.
Sulta puuttui tuossa yksi olennainen testi. Pannaanpa se varsi kiinni autoon toisessa tapauksessa kiinteällä, joustamattomalla liitoksella, ja toisessa sellaisella joka antaa vapaasti periksi osumassa.
Molemmissa auton massa on sama,, mutta sitä välittyy törmäyksessä enemmän lyötävään kappaleeseen, eli tehollinen massa on eri.
J_M kirjoitti: (3.2.2015 22:59:59)
Ja tässä lisää.Munkin olisi varmaan kannattanut lukea ketjua alusta asti… koska tuolla linkin takanahan on paljon asiaa, kysymys-vastaus-muodossa.
Esimerkiksi
– osumahetken 0.4 ms aikana palloon välittyy keskimäärin 1400 lbs voima (en viitsi muutella SI-yksiköiksi)
– arvioitu että swingin tuossa vaiheessa pelaaja voisi käsillään tuottaa max 20 lbs voimaa. Tämä on siis teoreettinen max joka voisi välittyä palloon. Se olisi 1.4% lisäys palloon vaikuttavasta voimasta.
– tästä 20 lbs suuri osa sitoutuu varren vääntymään (eli juuri siihen, että varren alaosa ottaa rekyyliä vastaan). Artikkelissa ei esitetty arviota siitä, kuinka suuri osa. Oletetaan vaikkapa puolet.
JOHTOPÄÄTÖS:
keskimääräisessä golflyönnissä käsillä voidaan osuman aikana tuottaa voimaa max 10 lbs eli 0.7% lisää verrattuna siihen liike-energiaan, joka lavassa on valmiiksi.LOISTAVA LYÖNTITEKNIIKKA KÄSIEN TUKIVOIMAN VÄLITTÄMISEEN:
Jos olisi oikein loistava lyöntitekniikka käsien tukivoiman välittämiseen, verrattuna keskimääräiseen, ja extra stiff varsi, ja kaikki muutkin asiat hienosti kohdillaan, silloin ehkä käsillä voisi osuman aikana tuottaa +30% enemmän voimaa verrattuna keskimääräiseen? Kuulostaako järkevältä arviolta?Silloin käsillä tuotettu voima ei olisi 10, vaan 13 lbs, verrattuna 1400 lbs voimaan jonka lavan liike-energia välittää palloon.
Siis tuon verran, 3 lbs, ehkä teoriassa voisi tulla eroa. Se olisi 0.2% lisää voimaa, eli 1/500 osa.
Vaikuttaako pallon lentoon, en osaa sanoa.
Joka tapauksessa lienee jälleen, että lavan asento, tulokulma, kiertoliike, pallon osumakohta lavassa jne vaikuttavat paljon, paljon enemmän.
Ja jos mailan lavan nopeus kasvaa 1 mph, siitä tulisi suurusluokkaa 2% lisää liike-energiaa lapaan eli jos ajattelisi suoraan voiman lisäyksenä (ei mene paljon pieleen), se olisi 28 lbs eli kymmenen kertaa enemmän kuin se 3 lb mitä ’loistava lyöntitekniikka’ voisi käsistä lisäyksenä maksimissaan välittää.
***************
Siis suunnilleen niin, että jokainen 1 mph lisää mailan lavan vauhtiin, antaa pallolle 10 kertaa enemmän lisävoimaa kuin mitä millään ’vetotekniikalla’ pystyy käsistä (edes teoriassa) osuman aikana tuottamaan.Jos nuo mun laskut nyt on edes oikein.
PG voisi taas tarkistaa, niin saataisiin tieteellinen vertaisarviointi kohdalleen!ts kirjoitti: (11.2.2015 9:42:37)
Sulta puuttui tuossa yksi olennainen testi. Pannaanpa se varsi kiinni autoon toisessa tapauksessa kiinteällä, joustamattomalla liitoksella, ja toisessa sellaisella joka antaa vapaasti periksi osumassa.Molemmissa auton massa on sama,, mutta sitä välittyy törmäyksessä enemmän lyötävään kappaleeseen, eli tehollinen massa on eri.
Oletko varma, että sitä välittyy törmäyksessä enemmän lyötävään kappaleeseen
(golfissa, jossa lapa painaa 200 g, pallo 46 g, lavan nopeus on > 40 m/s, ja osumahetki on äärettömän lyhyt)?Joku voi perustellusti olla vastakkaista mieltä, eli että voimaa välittyy suunnilleen saman verran, oli liitos sitten kiinteä tai periksi antava.
Siksi että
1) ylivoimaisesti suurin osa välittyvästä voimasta tulee kuitenkin mailan lavan liike-energiasta
2) molemmissa tapauksissa varsi ottaa lähes kaiken rekyylin vastaan, koska rekyyli ei kuitenkaan ’ehdi välittyä’ autossa olevaan liitokseen saakka.
Siis voi olla että vain varren alaosa ehtii taipua sen 0.4 ms aikana, eikä varren yläosa liitoksen kohdalta kuitenkaan ehdi juuri taipua ennen kuin pallo on jo matkalla.Jos tilannetta mitataan ’myöhemmin’ (esimerkiksi useita millisekunteja osuman jälkeen), silloin tietysti nähdään että maila on antanut periksi yläpään liitoksesta, jos se on vapaa.
Mutta, ehtikö liitoksen laatu (kiinteä/vapaa) oikeasti vaikuttaa pallon lentoon, vai ei ehtinyt ?Ei näitä voi tietää ’maalaisjärjellä’, koska maalaisjärki ei sovi noin nopeisiin ja ’väkivaltaisiin’ tapahtumiin.
Jos voimaa välittyy enemmän, se pitäisi näkyä siinä että takaperin laskettu tehollinen massa, joka on vaikuttanut, oli isompi. Mutta kuten todettiin, taitaa olla vaikeaa tai mahdotonta mitata kyllin tarkasti.
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 9:55:08)
Ei näitä voi tietää ’maalaisjärjellä’, koska maalaisjärki ei sovi noin nopeisiin ja ’väkivaltaisiin’ tapahtumiin.Jos voimaa välittyy enemmän, se pitäisi näkyä siinä että takaperin laskettu tehollinen massa, joka on vaikuttanut, oli isompi. Mutta kuten todettiin, taitaa olla vaikeaa tai mahdotonta mitata kyllin tarkasti.
Pitkän kineettisen ketjun vaikutusta on ei varmasti ole helppo mitata. Mutta, jos päättelyllä on mitään merkitystä (esim. nyrkin iskun teho), niin vastaavia esimerkkejä löytyy myös muita.
Millainen on hyvä baseball-lyönti. Mitkä voimat vaikuttavat pallon lentoon? Pelkkä mailanpään nopeus vaiko joku muu?
Mites sitten keihään heitto? Ottavatko keihäänheittäjät turhaan vauhtia juoksemalla. Juoksuvauhti on löntystelyä eikä lisää käsinopeutta yhtään. Toimiiko siis käsi heilurina, jonka nopeus yksin vaikuttaa keihään lähtönopeuteen?
Voisiko lyöntipituuteen vaikuttaa jokin muu kuin mailanlavan heilurimainen liikenopeus osumahetkellä? Päättelyllä voi päästä myös aika pitkälle (ehkä myös harhaankin).
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 10:25:56)
osumahetki 0.4 msKun tuo tekniikan vuoksi suurenee vain hieman niin erot pallon lähtönopeuteen ovat suhteellisesti suurempia.
Osumahetki/tekniikka on myös syy miksi monila matalan compression pallo lentää parhaiten: osumahetki pitenee ja energiaa…
Poodri Hoo kirjoitti: (11.2.2015 11:04:32)
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 9:55:08)
Ei näitä voi tietää ’maalaisjärjellä’, koska maalaisjärki ei sovi noin nopeisiin ja ’väkivaltaisiin’ tapahtumiin.Jos voimaa välittyy enemmän, se pitäisi näkyä siinä että takaperin laskettu tehollinen massa, joka on vaikuttanut, oli isompi. Mutta kuten todettiin, taitaa olla vaikeaa tai mahdotonta mitata kyllin tarkasti.
Pitkän kineettisen ketjun vaikutusta on ei varmasti ole helppo mitata. Mutta, jos päättelyllä on mitään merkitystä (esim. nyrkin iskun teho), niin vastaavia esimerkkejä löytyy myös muita.
Millainen on hyvä baseball-lyönti. Mitkä voimat vaikuttavat pallon lentoon? Pelkkä mailanpään nopeus vaiko joku muu?
Mites sitten keihään heitto? Ottavatko keihäänheittäjät turhaan vauhtia juoksemalla. Juoksuvauhti on löntystelyä eikä lisää käsinopeutta yhtään. Toimiiko siis käsi heilurina, jonka nopeus yksin vaikuttaa keihään lähtönopeuteen?
Voisiko lyöntipituuteen vaikuttaa jokin muu kuin mailanlavan heilurimainen liikenopeus osumahetkellä? Päättelyllä voi päästä myös aika pitkälle (ehkä myös harhaankin).
Golfissa osuma-aika on niin äärettömän lyhyt, sekä maila on pitkä ja joustava, että suuruusluokat näyttäisivät olevan erilaisia.
Esimerkiksi kun laskettiin golf ja tennis,
golf: palloon vaikuttava tehollinen massa 220,
verrattuna: mailan lavan paino 200 g, koko mailan paino 250 g.
=> vaikuttava tehollinen massa on vähemmän kuin mailan paino!
=> ’tukivoimaa’ on erittäin vähän tai ei ollenkaan.tennis, syöttö: (vaikka olikin aika epätarkat lähtötiedot, suuruusluokat lienee oikein)
palloon vaikuttava tehollinen massa > 600 g
verrattuna: mailan lavan (= kehän) paino 200 g, koko mailan paino 350 g
=> vaikuttava tehollinen massa on selvästi enemmän kuin mailan paino!
=> ’tukivoimaa’ on olemassa merkittävä määrä (ehkä ainakin puolet palloon vaikuttavasta voimasta?)baseball en ole laskenut (ja onkin aivan eri asia, kun pallossa on valmiiksi hurjasti liike-energiaa, joka on saatava käännettyä toiseen suuntaan – luultavasti palloon vaikuttava tehollinen massa voi olla hyvinkin suuri, monta kertaa enemmän kuin mailan paino?)
suomalaisessa pesäpallossa pallo liikkuu vain hitaasti ennen lyöntiä, eli se voisi olla verrannollinen.
Jos tekisi laskut, arvaisin että tulee sama tulos kuin tenniksessä, että ’tukivoimaa’ on olemassa merkittävä määrä. Koska kontaktin aika lienee lähempänä tennistä, kuin golfia, ja maila on myös jäykkä, lähempänä tennistä, kuin golfia.Pöytätenniksessä taas arvaisin, että ’tukivoimaa’ ei välttämättä vaikuta merkittävää määrää, vaan suurin osa voimasta tulee pelkästään mailan liike-energiasta? Koska siinäkin ehkä osuman hetki (jolloin pallo koskettaa mailaan) on niin lyhyt, että lihasvoimaa ei ehdi välittyä. Kuten myös golfissa.
Ei se pöytätenniskään taida kovin helppoa olla voimantuoton osalta eikä muutenkaan.
Kyssäri Kuumalle putterille. Toisessa viestissä sanot, että tukivoimaa ei ole golflyönnissä käytännössä ole ollenkaan. Sitten arvelit loistavan tukivoimatekniikan tuovan sitä lisää 30% ja laskit sillä perusteella lopputulemaksi ettei merkitystä ole. Eikö tuo nyt kuulosta hieman ristiriitaiselta. Toki on varmaa, ettei normilyönnissä tukivoimaa ole koska release vapauttaa varren heilahduksen kohteen suuntaan. Heilurilaskut on todennäköisesti ihan paikallaan näissä. Toinen ongelma juontaa juurikin samasta lähtökohdasta. Ajatellaan, että mailan varren jousivoima ei ehdi vaikuttaa, koska lyhyen pallokontaktin aikana mailan värähtelynopeus ei riitä potkaisemaan takaisin. Minun mielestä pitäisi ensin saada hieman parempaa käsitystä tuosta mahdollisesta tukivoimaswingistä ja miettiä sitten asiaa uusiksi. Täällä on teitä laskumiehiä, niin voisitte auttaa asiassa. Aloitetaan vaikka tuosta tukivoiman arvioimisesta. Kuvittelisin tuon tukivoiman olevan tavallaan tuon varren jousivoiman välittämistä palloon. Ja varren jousivoima pitäisi mitata varmaan siten, että tukipiste on alemman käden kohdalla. Staattinen tukeminen antaa jonkin lukeman mistä voisi lähteä liikkeelle. Mailan nupilla on kuitenkin massaa joka vastustaa vääntöä. Osuman hetkellä jousivoima voi olla lisääntynyt huimasti mikäli mailaan saadaan kohdistettua nopeaa vääntöä. Niin mutta lyöntihetkellähän se on releasen vuoksi vapaassa lennossa, jolloin vääntöä ei voi muodostua; kuuluu argumentti. Mitä tapahtuu, kun liikesuuntia muutetaan? Voiko maila ja kädet liikkua siten, että vipu vapautuu lisäten lapanopeutta, säilyttäen kuitenkin väännön varressa omaan suuntaansa? Jos näin olisi, voisi tuo lukema olla aivan jotain muuta kuin arvioitu 20 paunaa.
Jamasa kirjoitti: (11.2.2015 11:57:56)
Ei se pöytätenniskään taida kovin helppoa olla voimantuoton osalta eikä muutenkaan.Hieno laji!
Itsekin yritin räpeltää jossain firma-puulaakisarjassa 1990-luvulla.
Mutta, en tietenkään kunnon kierteitä koskaan saanut aikaan, kun ei kukaan ollut koskaan opettanut (lapsena).
Hyvät pelaajat vetää aivan käsittämättömiä jenkoja.
Joskus jouduin sellaista vastaan. Ainut konsti yrittää saada pisteitä oli että vetää joka paikasta täysillä, jos tulisi säkällä joku kanttiosuma…Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 11:18:59)
Golfissa osuma-aika on niin äärettömän lyhyt, sekä maila on pitkä ja joustava, että suuruusluokat näyttäisivät olevan erilaisia.
Esimerkiksi kun laskettiin golf ja tennis,
golf: palloon vaikuttava tehollinen massa 220,
verrattuna: mailan lavan paino 200 g, koko mailan paino 250 g.
=> vaikuttava tehollinen massa on vähemmän kuin mailan paino!
=> ’tukivoimaa’ on erittäin vähän tai ei ollenkaan.baseball en ole laskenut (ja onkin aivan eri asia, kun pallossa on valmiiksi hurjasti liike-energiaa, joka on saatava käännettyä toiseen suuntaan – luultavasti palloon vaikuttava tehollinen massa voi olla hyvinkin suuri, monta kertaa enemmän kuin mailan paino?)
suomalaisessa pesäpallossa pallo liikkuu vain hitaasti ennen lyöntiä, eli se voisi olla verrannollinen.
Jos tekisi laskut, arvaisin että tulee sama tulos kuin tenniksessä, että ’tukivoimaa’ on olemassa merkittävä määrä. Koska kontaktin aika lienee lähempänä tennistä, kuin golfia, ja maila on myös jäykkä, lähempänä tennistä, kuin golfia.
Voitko kertoa esim tuon boldatun osan kohdalta, että mihin tutkimuksiin tuo väitteesi kontaktiajasta perustuu?
Toinen kysymys; onko se kontaktiaika sittenkään se ratkaiseva asia vai pitääkö se suhteuttaa nopeuksiin?
duffeli kirjoitti: (11.2.2015 12:21:56)
Kyssäri Kuumalle putterille. Toisessa viestissä sanot, että tukivoimaa ei ole golflyönnissä käytännössä ole ollenkaan. Sitten arvelit loistavan tukivoimatekniikan tuovan sitä lisää 30% ja laskit sillä perusteella lopputulemaksi ettei merkitystä ole. Eikö tuo nyt kuulosta hieman ristiriitaiselta.Kiitos kysymyksestä!
Korjaus, että ARVASIN JA OLETIN että JOS loistava tukivoimatekniikka toisi sitä lisää 30%, paljonko se ero olisi.
Ei ole mulla hajuakaan, pystyykö loistavalla tukivoimatekniikalla tekemään jotain, vai ei.
Laskun lopputulos oli siis se, että
’erittäin vähän’ x 30% lisää = ’edelleen erittäin vähän’.
En tiedä, onko 30% oikein vai väärin, mutta vaikka sen muuttaisi 10% tai 100%, lopputulos olisi sama ’edelleen erittäin vähän’.
Muuhun osaan viestistäsi en osaa sanoa mitään, mutta kuin mitä olen jo täällä kirjoitellut ja laskeskellut.
Aikaisemmin jos kirjoitin, että ’käytännössä ei ollenkaan’, tarkoitin samaa kuin tässä että ’edelleen erittäin vähän’.
Jos se on saman verran kuin jos mailan pään nopeus lisääntyisi 0.1 mph, esimerkiksi 110 mph => 110,1 mph, mun mielestä se on ’erittäin vähän’ tai ’käytännössä ei ollenkaan’.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Painetta palloon