Aihe: Painetta palloon - Golfpiste.com

16.–23.8. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][16]
KilpailuaSuomalaista

Painetta palloon

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Painetta palloon

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 342)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #198847 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    B kirjoitti: (7.2.2015 18:17:43)

    Tietysti se, mikä on valitettavan vähän, on suhteellista.
    Impactiä on viimeisen liki viidenkymmenen vuoden aikana tutkittu erittäin paljon sattuneesta syystä.

    Jos identtisillä matemaattisilla osuma-arvoilla pallo lentää 10 m pidemmälle johtuu sitten lyönnistä riippumattomista ulkoisista syistä.

    Jäämmepä siis odottamaan KÄYTÄNNÖN mittaustuloksia asiasta, joita sinulla varmaan on hallussasi. Kun laitat ne ensin näkyviin, niin lupaan julkaista omani.

    #198848 Ilmoita asiaton viesti
    B

    Mistä asiasta?

    #198849 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    B kirjoitti: (7.2.2015 18:50:40)
    Mistä asiasta?

    Juri noista mistä väitit olevan tutkimustietoa erittäin paljon, eli impactista ja tehollisen massan vaikutuksesta siihen.

    Jään odottelemaan.

    #198850 Ilmoita asiaton viesti
    MOD Q8
    Moderaattori

    B kirjoitti: (4.2.2015 8:46:43)
    Miksi lavan hidastumista pallokontaktin aikana pitäisi vähentää?

    Parastahan taitaisi olla, että maila pysähtyisi kokonaan osuessaan palloon, eli silloin koko mailan liike-energia siirtyisi palloon. Näinhän ei tapahdu, eli vain osa energiasta siirtyy.

    Jos pelaajat A ja B lyövät palloon 100mph nopeudella ja A:n maila liikkuu osuman jälkeen 90mph ja B:n 95mph, kumman pallo lähtee kovempaa? Oletetaan samat loftit ja osumakohdat samanlaisella mailalla. Tuo B tapaus ei onnistu, ellei energiaa tuoda osumahetkellä lapaan (enemmän) kuin tapauksessa A. Ei kait tuo tuotu energia sen 0,4ms aikana (vajaa tuuma matkassa) mene pelkkään mailan liikuttamiseen?

    ts kirjoitti: (3.2.2015 23:52:22)
    Jos kontaktiajan pituus ja tuo nopeusero siinä pinnassa mistä pallo puristuksestaan vapautuu tuntuu pienenltä, kannattaa miettiä miten pieni ero lavan joustavuudessa on vaikkapa kielletyn 0,86 ja 0,83 COR arvojen välillä

    Tuo COR ero antaa noin 4-5mph eron pallon nopeuteen, äkkiseltään katsoen. Eli sen kymmenkunta metriä ainakin. Eli pienelläkin muutoksella (esim mailanpään nopeudessa) on aika selkeä merkitys pallon nopeudelle.

    edit. lisäyksenä sen verran, että koska en tiedä minkälaisia arvoja mailalla on ennen/jälkeen osuman, niin voi olla, että tällä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä.

    #198851 Ilmoita asiaton viesti

    Tehollisessa massassa on juuri sitä kyse kuinka koko paketti, lapa, varsi, kädet, kropan kierto yms menee osumassa pallon läpi ja miten ne käyttäytyvät, kuinka paljon osumassa lapa hidastuu. Hyvällä pallonlyöjällä hidastuminen on paljon pienempää, koska on saanut suuremman voiman välitettyä tekniikallaan palloon osumassa. Pysytynyt siis tuottamaan enemmän energiaa.

    Miten se paketti toimii siten, että hidastuvuus on mahdollisimman pientä. Kyse ei ole mistään lavan massasta vaan koko siitä massasta joka osumassa vaikuttaa. Tehohollien massa tuotaa voiman joka palloon kohdistuu, ei yksistään nopeutta. Jos pallon taakse saadaan suurempi teholllinen massa, voi alhaisemmalla mailanpäännopeudella saada suuremman voiman pallon lentoon, jolloin se lentää pidemmälle kuin suuremmalla nopeudella, mutta vähemmän massaa takana olevalla lyönnillä. Varsi toimii tämän voiman välittäjänä kehosta lapaan. Miksi hyvien pelaajien rauhalliset lyönnit lentää paljon pidemmälle ihan silmin katsottuna kuin tuupparin lavanpäätä kiihdyttävät epämääräiset swingit. Juuri siitä syystä, että hyvä pelaaja saa pallon taakse tehollista massaa joka voimana palloon välittyy.

    Oikeasti olis kiva tietää miten esim trackman näkee sen voiman/energian, se yrittää saada jostain nopeuden esim pallosta, josta se päättelee mailanpään nopeuden, tai toisinpäin tai vähän kumpaakin. Huvittavaa on ollut katsoa sen laskemia ns. smash factor arvoja swingeissä jossa tehollista massaa ei juurikaan takana ole, ollaan vapautettu mailanpää, josta kaikki tukivoimat puuttuu varren välityksellä kehoon. Kaveri sitten lyö laitteeseen mahtavat mitat, toinen jolla on selvästi erilainen parempi swingitekniikka saa huonommat arvot ja lyhyemmän lyönnin. todellisuudessa jälkimmäinen lyö palloa huomattavasti pidemmälle. Oikeasti älkää luottako noihin vehkeisiin, ellet lyö juuri niin kuin valmistaja on laskelmissaan olettanut lyönnin tapahtuneen. Sitähän ei tosin kerrota. Tosin jos niistä sitten poikkeaa parempaan suuntaan saatat saada hyvinkin huonompia arvoja. Sehän se vasta lystiä olisi kehittymisen kannalta.

    #198852 Ilmoita asiaton viesti

    Terneistä niin tiedä, mutta hyvässä osumassa maila ei ’läpsähdä’ palloon laiskasti, vaan iskee vahvasti. Mielestäni painetta palloon syntyy, kun lavan raskain kohta osuu palloon ja vartalo tuottaa suurimman tehon osumahetkellä. Ja sen kuulee myös osuman äänestä. Tussahtavan nasauksen sijaan osumasta kuuluu kova, terävämpi ääni.

    Oikea osumakohta on lavan alaosassa n. 2 cnt kolikon kokoinen ympyrä, joka hipoo johtoreunaa, eikä ole kolmatta – neljättä alinta uraa ylempänä lyöntipinnassa. Jos ajatuksena on lyödä lavan etureuna pallon ja maan väliin, niin palloon osutaan 4 – 5:nnen uran kohdalla, jolloin painetta ei synny, mutta spinniä voi tulla enemmän, kuin hyvässä osumassa. Lentokaaren alkuosa muuttuu korkeammaksi ja etenkin pidemmillä mailoilla matkassa hävitään metrikaupalla.

    #198853 Ilmoita asiaton viesti

    Pekka Pelimies kirjoitti: (7.2.2015 20:00:40)
    Terneistä niin tiedä, mutta hyvässä osumassa maila ei ’läpsähdä’ palloon laiskasti, vaan iskee vahvasti. Mielestäni painetta palloon syntyy, kun lavan raskain kohta osuu palloon ja vartalo tuottaa suurimman tehon osumahetkellä. Ja sen kuulee myös osuman äänestä. Tussahtavan nasauksen sijaan osumasta kuuluu kova, terävämpi ääni.

    Oikea osumakohta on lavan alaosassa n. 2 cnt kolikon kokoinen ympyrä, joka hipoo johtoreunaa, eikä ole kolmatta – neljättä alinta uraa ylempänä lyöntipinnassa. Jos ajatuksena on lyödä lavan etureuna pallon ja maan väliin, niin palloon osutaan 4 – 5:nnen uran kohdalla, jolloin painetta ei synny, mutta spinniä voi tulla enemmän, kuin hyvässä osumassa. Lentokaaren alkuosa muuttuu korkeammaksi ja etenkin pidemmillä mailoilla matkassa hävitään metrikaupalla.

    Aika hyvin kuvattu Pekalta, Saman asian voi todeta esim pesäpallossa jossa varrella lyödään palloa. Jos jotenkin saataisiin se maila irtonaisena osumaan palloon juuri ennen palloon osumista samalla nopeudella kuin millä pelaaja pitää sitä kädessä. Silloin ainakin minun käsityksen mukaan se ei lennä irtomailan avulla juuri minnekään ja sen nopeuden putoaminen osumassa on monta kertaluokkaa suurempi kuin tiukasti kädessä pidettynä. Eli pitää muistaa että aina on myös vastavoima osumassa, oikeastaan suuremman tuen ’tukivoiman’ avulla pystytään vastavoiman vaikutusta vähentämään. Pelkät liikemäärillä tehdyt laskelmat lapojen tai varsien massoilla ei tuota ikinä oikeaa tulosta.

    Ainut laite missä pystytään jotenkin näitä kehon voimia arvioimaan liikeradoista on juurikin tuo 4D-laitteisto, ei sekään tosin tukivoimia mittaa, mutta antaa varmaankin aika hyvin niitä ymmärtävälle tietoa swingin voimantuotosta ja sen perusteella taas saadaan sitä lyöntiä ja kehon eri osien liikkeitä korjattua haluttuun suuntaan.

    #198854 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    Rauski kirjoitti: (7.2.2015 20:11:15)

    Ainut laite missä pystytään jotenkin näitä kehon voimia arvioimaan liikeradoista on juurikin tuo 4D-laitteisto, ei sekään tosin tukivoimia mittaa, mutta antaa varmaankin aika hyvin niitä ymmärtävälle tietoa swingin voimantuotosta ja sen perusteella taas saadaan sitä lyöntiä ja kehon eri osien liikkeitä korjattua haluttuun suuntaan.

    Ei todellakaan pystytä tuolla saamaan riittävää mittaustulosta osuman tapahtumista, koska 4D ei näe lapaa riittävällä tarkkuudella. Parin laitteen yhdistelmällä saadaan jo vähän parempaa tietoa, mutta tieteellisiin tutkimuksiin tarvitaan paljon tarkempia laitteita.
    Mä en tykkää jos 4DSwingistä annetaan totuudenvastainen kuva.

    B:llä kertomansa mukaan sellaisilla mitattua tietoa on olemassa eli odotellaan niitä vastauksia.

    #198855 Ilmoita asiaton viesti

    ts kirjoitti: (7.2.2015 20:22:02)

    Rauski kirjoitti: (7.2.2015 20:11:15)

    Ainut laite missä pystytään jotenkin näitä kehon voimia arvioimaan liikeradoista on juurikin tuo 4D-laitteisto, ei sekään tosin tukivoimia mittaa, mutta antaa varmaankin aika hyvin niitä ymmärtävälle tietoa swingin voimantuotosta ja sen perusteella taas saadaan sitä lyöntiä ja kehon eri osien liikkeitä korjattua haluttuun suuntaan.

    Ei todellakaan pystytä tuolla saamaan riittävää mittaustulosta osuman tapahtumista, koska 4D ei näe lapaa riittävällä tarkkuudella. Parin laitteen yhdistelmällä saadaan jo vähän parempaa tietoa, mutta tieteellisiin tutkimuksiin tarvitaan paljon tarkempia laitteita.
    Mä en tykkää jos 4DSwingistä annetaan totuudenvastainen kuva.

    B:llä kertomansa mukaan sellaisilla mitattua tietoa on olemassa eli odotellaan niitä vastauksia.

    Nythän ei ollenkaan ollut kyse osuman tapahtumista, se on taas lisäsoppaa asiaan, mihin se lavassa osuu, vaan liikeradoista joista voidaan päätellä, ainakin pitäisi miten ja millä tekniikalla se voima kehossa tuotetaan. Ne käyrät olen ainakin nähnyt ja ymmärtänyt, että niiden perusteella jotain muutoksia voidaan tehdä tekniikaan vai oletko erimieltä. Osumakohta on ihan eri maailma ja senkun tuohon lisää niin ehkä ymmärrys kasvaa eri mittaustekniikoista ja niiden tuottamista tuloksista aj luotettavuudesta. Sen näkee vain kaksi noin 1000 fps kameralla, edestä/päältä ja sivulta luotettavasti. Sehän noihin pitäisi saada mukaan, mutta se vain tarkentaa mittausta, ei vieläkään voi tuottaa täysin luotettavaa tulosta. paras indikaattori voimantuotaosta ja tukivoimista olisi mitata/saada lavan nopeus juuri ennen osumaa ja välittömästi sen jälkeen kun pallo on irronnut lavasta. Silloin tiedetään tuen ’vahvuus’ tai millä nimellä sitä nyt haluaakin sanoa.

    #198857 Ilmoita asiaton viesti

    Pekka Pelimies kirjoitti: (7.2.2015 21:02:00)

    Parastahan taitaisi olla, että maila pysähtyisi kokonaan osuessaan palloon, eli silloin koko mailan liike-energia siirtyisi palloon. Näinhän ei tapahdu, eli vain osa energiasta siirtyy.

    Olen kyllä nähnyt yhden swingin, jossa lähes näin tapahtuu. Kyseessä oli 30 vuotta kirvesmiehenä työskennellyt varhaisseniori, joka iski lavan palloon ja siihen se pysähtyi, kuin leka temmiin. Häkellyttävän näköinen toteutus, mutta perin tehokas.

    Ei edes lähes, ainoastaan jos olisi irroittanut kädet varresta. Silloin ei olisi lentänyt, kaverin tekniikassa vastavoima ei kumoutunut kunnolla ainakaan ennen pallon irtautumista lavasta. Sitä ei pysty näkemään. Tosin vaati kaverilta älytöntä voimantuottamisen suunnan muutosta, jos pysäytt lavan osuman jälkeen. Lienee jäänyt lihasmuistiin siitä halkojen hakkammisesta. Siihen menee paljon energiaa, kun sen tekee nopeasti tiedostaen.

    #198856 Ilmoita asiaton viesti

    Parastahan taitaisi olla, että maila pysähtyisi kokonaan osuessaan palloon, eli silloin koko mailan liike-energia siirtyisi palloon. Näinhän ei tapahdu, eli vain osa energiasta siirtyy.

    Olen kyllä nähnyt yhden swingin, jossa lähes näin tapahtuu. Kyseessä oli 30 vuotta kirvesmiehenä työskennellyt varhaisseniori, joka iski lavan palloon ja siihen se pysähtyi, kuin leka temmiin. Häkellyttävän näköinen toteutus, mutta perin tehokas.

    Mulla on taas epätietoisuus termistä. Onko ’tekninen sweetspot’ lavan massakeskipisteen ympärillä?

    Mä luulen, että huolimatta ts:n toteamuksesta pelimiehet kyllä osuu sweet spotilla, mutta ei staattisella sweet spotilla, vaan dynaamisella. Sitä ei oletettavasti pystytä nykymittarein selvittämään luotettavasti, koska se riippuu luultavasti myös siitä, millaisella tekniikalla lyödään ja millaisessa liiketilassa ja asennossa lapa on osumassa.

    Positiivisena panin muuten merkille aikaisemmassa osumageometria-keskustelussa PG:n lanseeraaman pallon lähtönopeuden selittävän suureen ’lavan tehollinen massa’ käytön yleistyneen sen teilanneidenkin keskuudessa. Kehitys kehittyy!

    #198858 Ilmoita asiaton viesti

    Pekalle iso kiitos selvityksestä. Selkeästi tätä painetta on hommattava omaan palloon jostain. Itse tulkitsen tuon lentoradan kuvauksen niin että paineistetun pallon
    (a) lähtökulma on pienempi, deloftattu maila
    (b) spin on suurempi, nostava voima isompi koko lennon ajan -> huippu myöhemmin
    näillä oletuksilla pallo ’roikkunee’ ilmassa, ja tippunee jyrkemmässä kulmassa kuin paineistamaton pallo.

    Tuolle teholliselle massalle on varmaan joku fysiikan määritelmä. Liikemäärä on nopeus kertaa massa, ja se kuulostaisi olevan melko lähellä. Liikemäärä on säilyvä suure (nykytietämyksen mukaan aina ja klassisessa ’golf’-fysiikassa varmasti). Asiaan hieman perehtyneenä en helpolla usko voimantuoton osuman *aikana* olevan merkittävä sinänsä. Impulssi eli voima kertaa sen vaikutusaika, liittyy liikemäärään nätisti relaatiolla F*t=liikemäärän (mv) muutos. Tämä on pienestä t:stä johtuen merkityksetön golf-osumassa, ja nimenomaan keston osalta. Jos maila tulee hyvin (ja lujaa) osumaan näiden toimien seurauksena, niin se on asia erikseen.

    #198859 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    Jouhannes kirjoitti: (7.2.2015 22:39:08)

    Tuolle teholliselle massalle on varmaan joku fysiikan määritelmä. Liikemäärä on nopeus kertaa massa, ja se kuulostaisi olevan melko lähellä. Liikemäärä on säilyvä suure (nykytietämyksen mukaan aina ja klassisessa ’golf’-fysiikassa varmasti). Asiaan hieman perehtyneenä en helpolla usko voimantuoton osuman *aikana* olevan merkittävä sinänsä. Impulssi eli voima kertaa sen vaikutusaika, liittyy liikemäärään nätisti relaatiolla F*t=liikemäärän (mv) muutos. Tämä on pienestä t:stä johtuen merkityksetön golf-osumassa, ja nimenomaan keston osalta. Jos maila tulee hyvin (ja lujaa) osumaan näiden toimien seurauksena, niin se on asia erikseen.

    Ei kyse ole mistään voimantuotosta osuman aikana, vaikka esim Tuttelman sen tehokkaasti sotkeekin tuohon asiaan. Ei myöskään lavan kiihdyttämisellä, koska se ei voi vaikuttaa mitään.

    Kyse on tehollisesta massasta, eli törmääkö pallo kädet ohittaneeseen ’heitettyyn’ lapaan vai onko iskun rekyyliä ottamassa vastaan myös koko kehon ja käsien massa, eli lapa pysyy vedettynä.

    Tuota on mielenkiintoista tarkastella esim käsinopeuden ja lavan nopeuden muutosten kautta. Lapa vedettynä käsien nopeus putoaa osuman vaikutuksesta selvästi, mutta lavan nopeus vähemmän. Vapautetulla lavalla osumassa lapa hidastuu enemmän, mutta käsinopeus ei juuri lainkaan. Pallon lähtönopeus suhteessa lavan nopeuteen on järjestäen suurempi ensinmainituissa tapauksissa.

    #198860 Ilmoita asiaton viesti

    OK. Kiitos, ts.

    Teillä on aika tulinen Tiikeri-swingi-debatti menossa. Voisitko kirjoittaa joskus ajan kanssa tekstin ’koko iän kestävän swingin perusteet’-otsikolla. Miljoonia kun ei tehdä ei omaa selkää kannata riskeerata bogin takia.

    #198861 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    Jouhannes kirjoitti: (7.2.2015 23:11:37)
    OK. Kiitos, ts.

    Teillä on aika tulinen Tiikeri-swingi-debatti menossa. Voisitko kirjoittaa joskus ajan kanssa tekstin ’koko iän kestävän swingin perusteet’-otsikolla. Miljoonia kun ei tehdä ei omaa selkää kannata riskeerata bogin takia.

    Kirjottaen tulee herkästi vaan väärinkäsityksiä, eli siihen ei viitsi lähteä. Videota vois aiheesta harkita toki tehdä niin olis edes näyttö mahdollista samalla. Menee vaan ainakin huhtikuuhun kun tuollaisen kerkeen tekemään ellei sitten tuolla kevään reissuilla joku sitä kuvaisi.

    #198862 Ilmoita asiaton viesti

    Jouhannes kirjoitti: (7.2.2015 22:39:08)

    (b) spin on suurempi, nostava voima isompi koko lennon ajan -> huippu myöhemmin
    näillä oletuksilla pallo ’roikkunee’ ilmassa, ja tippunee jyrkemmässä kulmassa kuin paineistamaton pallo.

    Korjaisin tuota niin, että spinnin tuottama nostovoima on pienempi suhteessa lähtönopeuteen painavassa osumassa. Laadullisesti hyvä ja puhdas osuma voi olla, vaikkei lentokaari olekaan poraavan kiilamainen.

    Jos mailanpäässä on sama nopeus kahdessa hyvän osuman tapauksessa, niin spinniä itse asiassa on enemmän ylemmäs lapaan isommalla dynaamisella loftilla osuvassa osumassa, jonka vuoksi pallon lentokaari muuttuu lennon alkupäästä korkeammaksi. Spinniä ja sitä myötä nostovoimaa on enemmän suhteessa kohteensuuntaiseen lähtönopeuteen, kun pallo lähtee korkeammalle radalle. Tämän päättelin siitä, että mitattuna spinniä on sitä enemmän, mitä suurempi lofti mailassa on.

    Pallon lentokaareen vaikuttaa spinnin määrä ja sen lähtönopeus. Paineisessa osumassa pallon nostovoima – spinnin vaikutus on lennon alussa nopeuteen suhteessa pienempi, kuin deloftaamattomassa lavassa, jonka takia alkulentokaari on suorempi ja eteenpäin poraavampi.

    Pallon nopeuden hidastuessa pallon aerodynaamisesta nostovoimasta – toisin sanoen spinnistä tulee merkittävämpi ja pallo näyttää roikkuvan vielä ilmassa, vaikka sen nopeus hidastuukin ja lopulta se putoaa jyrkästi.

    Painavassa osumassa voi suhteellisesti syntyä jopa liikaa spinniä, jolloin golf-laskennallinen osumateho – smash factor jää alhaiseksi, vaikka osuma olisikin rapea. Osuman tehosta menee tällöin liian suuri osa spinnin tuottamiseen ja se näkyy pallon lentokaaren loppuun tulevasta hissimäisestä loppunoususta – ballooning taitaa olla englanninkielinen vastine tuolle. Isosta lapanopeudesta ei siis aina ole suoraan hyötyä pallon lennon pituuteen.

    Ilmiölle on todennäköisesti joku mailanpäännopeus, jota pienemmillä vauhdeilla lyötäessä sitä ei synny. Syy on vääränlainen osumageometria – swingivirhe – tai liian pehmeät tai muuten pelaajalle vääräntyyppiset varret.

    #198863 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    Nyt meni PP:ltä kokonaan pökellysten puolelle. En edes jaksa alkaa kaikkia virheitä tuosta tekstistä luettelemaan, mutta se on totaalisen täynnä niitä, eli ei kannata kovasti noita uskoa

    #198864 Ilmoita asiaton viesti
    B

    ’Painetta palloon’ ja ’painava osuma’ ovat täysin tunnepohjaisia määritelmiä versus fysikaalis-matemaattiset määritelmät.

    Jopa hyvässä chipissä voi olla painetta ja painava osuma verrattuna kehnoon chippiin.

    Kyse on hyvän osuman ja onnistuneen lyönnin antamasta tunteesta pelaajalle ja miksei ulkopuoliselle tarkkailijallekin.

    PS
    Tämä on mielipide ja siksi sitä on turha alkaa kiistää..

    #198865 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 10:18:16)
    ’Painetta palloon’ ja ’painava osuma’ ovat täysin tunnepohjaisia määritelmiä versus fysikaalis-matemaattiset määritelmät.

    Jopa hyvässä chipissä voi olla painetta ja painava osuma verrattuna kehnoon chippiin.

    Kyse on hyvän osuman ja onnistuneen lyönnin antamasta tunteesta pelaajalle ja miksei ulkopuoliselle tarkkailijallekin.

    PS
    Tämä on mielipide ja siksi sitä on turha alkaa kiistää..

    Laitatko niitä mainitsemiasi tutkimustuloksia ja mittauksia julki niin päästään keskustelemaan niistä lisää.

    #198866 Ilmoita asiaton viesti
    B

    Tuota on mielenkiintoista tarkastella esim käsinopeuden ja lavan nopeuden muutosten kautta. Lapa vedettynä käsien nopeus putoaa osuman vaikutuksesta selvästi, mutta lavan nopeus vähemmän. Vapautetulla lavalla osumassa lapa hidastuu enemmän, mutta käsinopeus ei juuri lainkaan. Pallon lähtönopeus suhteessa lavan nopeuteen on järjestäen suurempi ensinmainituissa tapauksissa.

    Asenteiden vaikutuksen minimointi

    Kokeiden tuloksia tulkitessa on mahdollista, että tieteilijällä on taipumus suosia jotain tuloksia toisten ohi. Tämä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa tulkintaan.

    Tieteellisen menetelmän tiukalla noudattamisella pyritään minimoimaan tieteilijän omien asenteiden vaikutus kokeen lopputulokseen. Eräitä keinoja ovat kokeiden huolellinen suunnittelu sekä koetulosten ja tehtyjen johtopäätösten perusteellinen vertaisarviointi.

    Kun koetulokset on julkaistu, ne ovat koko tiedeyhteisön arvioitavissa.

    #198867 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 11:00:22)

    Kun koetulokset on julkaistu, ne ovat koko tiedeyhteisön arvioitavissa.

    Voisitko siis laittaa ne nähtäväksi?

    Vai onko tilanne jällen kerran se, että puhuitkin suulla suuremmalla ja sinulla ei noita kysymiäni tuloksia ole?

    #198868 Ilmoita asiaton viesti
    B

    Voisitko siis laittaa ne nähtäväksi?

    En voi enkä halua puuttua mittaustuloksiesi julkistamiseen.

    Kaikki tieteellinen julkaistu tutkimus on myös sinun saatavillasi.

    Klassinen mekaniikka ennustaa erittäin hyvin myös golflyönnin lopputuleman, eli pallon saamat lähtöarvot.

    Grippipäässä oleva massa ei vaikuta niihin. Havainnoillesi on olemassa yksinkertainen selitys tai useampi, vaikka se ei miellytäkään.

    Mitään ristiriitaa mittausten ja teorian välillä ei ole.

    Tarkempi analyysi olisi mahdollista vain, jos pohjalla olisi tieteellisellä metodilla tehty raportti tutkimuksistasi.

    #198869 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 12:07:31)

    Voisitko siis laittaa ne nähtäväksi?

    En voi enkä halua puuttua mittaustuloksiesi julkistamiseen.

    Kaikki tieteellinen julkaistu tutkimus on myös sinun saatavillasi.

    Viitsitkö antaa linkin niihin, ettei jäisi kuvaa että et ole sellaisia nähnytkään tai että voidaan keskustella niiden laadusta ja toteutustavoista?

    Mutta tuon tieteellisen selityksen ja tutkimuksien virheet voin kyllä selittää helposti.

    Grippipään massan vaikutus on laskettu oletuksella että maila on vapautettu ja lapa heitetty käsien linjaan. Silloin sillä ei ole mitään vaikutusta osuman tapahtumiin. Sen sijaan mailan pysyessä vedettynä, palloon osuu paljon raskaampi kappale ja rekyyli joutuu siis hidastamaan sekä lavan, varren, että myös käsien massaa. Siksi toisessa tapauksessa kädet eivät hidastu osuman vaikutuksesta ja toisessa hidastuminen on varsin suurta.

    Eli yksinkertaistettuna palloon osuu massaltaan paljon suurempi kappale kuin pelkkä lapa ja siksi samalla lavan nopeudella pallon lähtönopeus on suurempi. AIka perusfysiikkaa.

    Tämän vuoksi myös pelaaja kokee tuon painetunteen, koska vain tuolla tavalla lyödessä osuman vaikutus tuntuu selvästi myös käsissä.

    #198870 Ilmoita asiaton viesti
    B

    Viitsitkö antaa linkin niihin, ettei jäisi kuvaa että et ole sellaisia nähnytkään tai että voidaan keskustella niiden laadusta ja toteutustavoista?

    Tutkijan ensimmäinen tehtävä on perehtyä alan aiempaan tutkimukseen. Etsi itse.

    Grippipään massan vaikutus on laskettu oletuksella että maila on vapautettu ja lapa heitetty käsien linjaan.

    Ei ole.

    Lavan ja pallon törmäyksen liikeyhtälöistä voidaan johtaa kaava, joka suoraan antaa ’palloon vaikuttavan massan’ annetuilla/mitatuilla nopeusarvoilla. Lavan massan lisäksi ei ’hukassa’ ole kuin parikymmentä grammaa varren massaa lavan tuntumasta.

    Kyse ei ole oletuksesta. Se on tulos.

    #198871 Ilmoita asiaton viesti

    Oma veikkaukseni on, että lumet ehtii sulaa jo toisenkin kerran ennen kuin mitään todellista tutkimusta tänne ilmestyy. Toisaalta itse olisin tyytyväinen jo ihan käytännön mittaustuloksista, jotka johtaisivat syy- seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Joten jatketaan jo tutuksi tulleella mutu- linjalla. B totesi painavan osuman olevan lähinnä fiilisasia, eikä sille löydy varsinaisesti tieteellistä perustetta. Mistä sellainen fiilis voisi mahdollisesti tulla. Yksi asia on varmasti osuman saundi. Mailatehtaat kehittelevät koko ajan keppejä, jotka saundaavat hyvälle vähän huonommallakin osumalla. Toinen mistä TS antoi viitteitä on tuo käsien hidastuminen osumassa. Se saattaa ollakin koko asian ydin. Ainakin fiilispuolella se on ilmeisesti juurikin se ilmiö, minkä vuoksi pelaaja kuvittelee pallon toisinaan pysyvän lavassa osumahetkellä poikkeuksellisen pitkään. Itse haluaisin infoa siitä, mitä pallossa tapahtuu kun sitä lyödään samalla kohteen suuntaisella nopeudella mutta AoA muuttuu. Jos maila liikkuu vaakasuorassa jollain nopeudella on tilanne selkeä. Jos samaan vaakasuoraan nopeuteen lisätään pystysuoraa nopeutta luulisi pallon puristuvan eri tavalla ja osuma olisi toisenlainen, ehkä hieman ’painavampi’. Kiitos ja anteeksi.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 342)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Painetta palloon