Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Painetta palloon
-
JulkaisijaArtikkelit
-
duffeli kirjoitti: (15.2.2015 10:12:41)
Tuota kädet edessä mallailua näkee aika usein. Painetaan käsiä eteen säilyttäen varren kulma alkuperäisenä. Sitten lyödään palloa ja kädet irtoaa kropasta ja varren kulma osumahetkellä on ihan jotain muuta.Nyt alkaa duffeli olla asian ytimessä.
Suuri planeajattelun ja 2D tarkastelun luoma harha, joka saa ihmiset tuota yrittämään, kun ei ymmärretä mikä todellinen geometria on tuon näkyvän tapahtuman taustalla. Kun siihen vielä lisätään sisempien kehien kiihtyvyys/hidastuvuuskäyrät on soppa valmis.
Törmäsin tuossa joulukuun reissulla erääseen scottilähtöiseen kaveriin, joka oli Christo Garcian esimerkin innostamana lähtenyt tavoittelemaan Hoganin swingiä. Kertoi parin vuoden aikana monta asiaa saaneensa siitä rakennettua, mutta ’bowed left wrist’ ei sitten vaan onnitunut millään, vaikka kuinka koitti työntää käsiä eteen. Epätoivo oli vallannut miehen sen suhteen vallan, kun kova yritys ei ollut parin vuoden aikana tuonut yhtään kehitystä. 5 minuuttia myöhemmin hän sen sai tapahtumaan pelkän keskustelun ja siitä seuranneen ajatusmuutoksen kautta. Samalla paine pallossa kasvoi ja lentokaari mataloitui ja 15m tuli lisää mittaa R7 lyöntiin. Joskus se on vaan pienestä kiinni 🙂
ts kirjoitti: (15.2.2015 9:49:44)
Jake2 kirjoitti: (15.2.2015 9:22:57)
4par kirjoitti: (14.2.2015 18:45:53)Mitäpä, jos minä yritän:
Maila on osuman aikana ’vetoasennossa’ silloin, kun grippi on osumakohdan kautta kulkevan, lavan etuosan suuntaisen pystysuoran tason ’etupuolella’.
’Vetoasento’ tarkoittaa mailan asentoa, jossa varteen voidaan aikaansaada vetojännitys jollain ’etupuolelle’ suuntautuvalla liikkeellä.
’Etupuolella’ takoittaa sitä em pystysuoran tason puolta, johon palloa ollaan lyömässä.
Edelläoleva pyrkii olemaan tekninen määritelmä ’vedosta’ mailan osalta; siinä ei oteta millään lailla kantaa itse swingiin.Saa vapaasti repostella, mutta toivomus on, että samalla esitetään korjaus-/muutosehdotuksia
mitä tulee paineen tunteeseen osumassa, niin itse en koittaisi selittää sitä geometriaan vaan käsiä kiihdyttävän voiman kautta. Yksinkertaisena ajatuksena että paineen tunne voisi olla suhteessa käsivarsien kautta tulevaan kiihdyttämään voimaan. Iso osa kokonaisvoimasta on tarvittava keskihakuvoima, mutta kokonaisvoima ja vektorin suunta pitää olla varren linjan etupuolelle liikesuuntaan nähden. Miltä tällainen ajatus kuulostaa?
Niin tai sellainen, että kädet ovatkin 38 astetta lapaa edellä osumassa ja varsi ei juurikaan kallistettuna eteenpäin?
siis varren kallistus katsottuna etukuvasta ja kädet edellä katsottuna kiertoliikettä ylhäältä?
Jake2 kirjoitti: (15.2.2015 10:38:24)
siis varren kallistus katsottuna etukuvasta ja kädet edellä katsottuna kiertoliikettä ylhäältä?
Juuri tästä on kyse. Lähes täysin tutkimaton alue golfswingissä, koska tuon tutkimiseen ei ole ollut välineistöä. SItten kun se rävähtää tietoisuuteen, muuttuu koko ymmärrys ja tulkinta golfswingin tapahtumista täysin.
Se muuttaa koko swingin voimantuoton tarkastelun vaaka-akselin ympäri tapahtuvasta pystyakselin ympäri tapahtuvaksi ja antaa selityksen monille oudoksutuille asioille, sekä ymmärryksen tavoiteltavasta geometriasta.
Juuri tästä on kyse. Lähes täysin tutkimaton alue golfswingissä, koska tuon tutkimiseen ei ole ollut välineistöä. SItten kun se rävähtää tietoisuuteen, muuttuu koko ymmärrys ja tulkinta golfswingin tapahtumista täysin.
Onko siis niin että nyt tuota välineistöä on käytössä? Jos näin on voisiko tuota avata vähän tarkemmin meille harrastelijoillekin?
ts kirjoitti: (15.2.2015 10:34:47)
Törmäsin tuossa joulukuun reissulla erääseen scottilähtöiseen kaveriin, joka oli Christo Garcian esimerkin innostamana lähtenyt tavoittelemaan Hoganin swingiä. Kertoi parin vuoden aikana monta asiaa saaneensa siitä rakennettua, mutta ’bowed left wrist’ ei sitten vaan onnitunut millään, vaikka kuinka koitti työntää käsiä eteen. Epätoivo oli vallannut miehen sen suhteen vallan, kun kova yritys ei ollut parin vuoden aikana tuonut yhtään kehitystä. 5 minuuttia myöhemmin hän sen sai tapahtumaan pelkän keskustelun ja siitä seuranneen ajatusmuutoksen kautta. Samalla paine pallossa kasvoi ja lentokaari mataloitui ja 15m tuli lisää mittaa R7 lyöntiin. Joskus se on vaan pienestä kiinni 🙂Tuleeko tuo bowed wrist juuri tuosta, kun kädet menee sisään ja ylös, mutta lapaa avataan että se osoittaa kohteeseen pidemmän aikaa? Ts (toisin sanoen :)) stabiloi lapaa tehden samalla siitä vahvemman. Samalla tehdään työtä että takakäden kyynärpää pysyy kauemmin lantiolla. Eli nuo molemmat ajavat samaa asiaa.
Kaitsu22 kirjoitti: (15.2.2015 12:53:44)
ts kirjoitti: (15.2.2015 10:34:47)
Törmäsin tuossa joulukuun reissulla erääseen scottilähtöiseen kaveriin, joka oli Christo Garcian esimerkin innostamana lähtenyt tavoittelemaan Hoganin swingiä. Kertoi parin vuoden aikana monta asiaa saaneensa siitä rakennettua, mutta ’bowed left wrist’ ei sitten vaan onnitunut millään, vaikka kuinka koitti työntää käsiä eteen. Epätoivo oli vallannut miehen sen suhteen vallan, kun kova yritys ei ollut parin vuoden aikana tuonut yhtään kehitystä. 5 minuuttia myöhemmin hän sen sai tapahtumaan pelkän keskustelun ja siitä seuranneen ajatusmuutoksen kautta. Samalla paine pallossa kasvoi ja lentokaari mataloitui ja 15m tuli lisää mittaa R7 lyöntiin. Joskus se on vaan pienestä kiinni 🙂Tuleeko tuo bowed wrist juuri tuosta, kun kädet menee sisään ja ylös, mutta lapaa avataan että se osoittaa kohteeseen pidemmän aikaa? Ts (toisin sanoen :)) stabiloi lapaa tehden samalla siitä vahvemman. Samalla tehdään työtä että takakäden kyynärpää pysyy kauemmin lantiolla. Eli nuo molemmat ajavat samaa asiaa.
Pikemminkin nuo ovat vain osa sen syntyä, mutta tärkeät pienet palaset kylläkin.
Käsien meno sisäänhän ei ole niinikään itsetarkoitus, vaan se mahdollistaa vartalon likkeeen kiihdyttämisen läpi osuman, jota taas ei tapahdu jos pelaaja swingaa käsiä kohteen suuntaan. Eli vähän semmonen muna/kana kysymys.
Vaikka nyrkit tai vaikka mailakin kulkisivatkin kirotuksi vihatulla planella, niin toisensuuntaisia projektioita tarkasteltaessa ne eivät kuitenkaan liiku vain kohteen paralleelin suuntaan.
Jos kädet on edellä 38 ratansa kehäastetta, niin ovatko ne myös saman verran edellä lapaa, jos varsi on pystysuorassa pelaajan edestä katsottuna ja voidaanko edes mitata yksiselitteisesti, paljonko ne ovat edellä lapaa, jonka radan keskipiste osuma-alueella tuskin on lähelläkään nyrkkien radan keskipistettä?
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.2.2015 2:10:55)
Vaikka nyrkit tai vaikka mailakin kulkisivatkin kirotuksi vihatulla planella, niin toisensuuntaisia projektioita tarkasteltaessa ne eivät kuitenkaan liiku vain kohteen paralleelin suuntaan.Jos kädet on edellä 38 ratansa kehäastetta, niin ovatko ne myös saman verran edellä lapaa, jos varsi on pystysuorassa pelaajan edestä katsottuna ja voidaanko edes mitata yksiselitteisesti, paljonko ne ovat edellä lapaa, jonka radan keskipiste osuma-alueella tuskin on lähelläkään nyrkkien radan keskipistettä?
Eipä olis ihmiskunta suurta vahinkoa kärsinyt jos PP olis tämänkin sekoilun jättänyt kirjoittamatta.
No jopa on moderaattoreilla taas linjansa.
Poistoon meni viesti, jossa totesin että ei olisi suurta harmia ollut jos tuo PP:n sekoilu olisi jäänyt kirjoittamatta. Kyllä tuollainen mielipide pitää saada sanoa, kun viestissä ei oikeesti ole mitään ymmärrettävää asiaa aiheeseen liittyen.
’Kädet edellä 38 astetta ratansa kehäastetta’ ??? Häh? Ovatko ne silloin myös edellä lapaa? Täh?
Ei muuten, mutta kun juurikin on vain puhuttu siitä, että ne ovat 38 astetta edellä lapaa.
Löysin luotettavasta lähteestä eli Wikipediasta, joka myös yleisesti totuuden torvena tunnetaan, oikeaoppisen swingin ohjeet:
Wikipedia:
Oikeaoppinen swingi on keskeytymätön, yhtenäinen liikesarja;
1. Ylävartalo kiertyy taaksepäin, kun maila kohotetaan lyöntiasentoon.
2. Vasen käsi pidetään suorana taakseviennin eli ’backswingin’ aikana.
3. Lantio kääntyy kun mailaa aletaan tuoda alas.
4. Kun maila heilahtaa alas, paino siirtyy etummaiselle jalalle.
5. Paino on kokonaan etummaisella jalalla lyönnin loppuvaiheessa.
6. Pää on pidettävä alhaalla lyöntihetkellä.
7. Vartalo kääntyy lyöntisuuntaan, kun maila on heilahtanut takaisin ylös vasemman olan yli.
Nyt kysynkin teiltä, arvon keskustelijat, kuinka hyvin näillä ohjeilla saa painetta palloon?
ts kirjoitti: (16.2.2015 10:00:05)
No jopa on moderaattoreilla taas linjansa.Poistoon meni viesti, jossa totesin että ei olisi suurta harmia ollut jos tuo PP:n sekoilu olisi jäänyt kirjoittamatta. Kyllä tuollainen mielipide pitää saada sanoa, kun viestissä ei oikeesti ole mitään ymmärrettävää asiaa aiheeseen liittyen.
’Kädet edellä 38 astetta ratansa kehäastetta’ ??? Häh? Ovatko ne silloin myös edellä lapaa? Täh?
Ei muuten, mutta kun juurikin on vain puhuttu siitä, että ne ovat 38 astetta edellä lapaa.
Sitähän mä juuri kysyn, kun sun kuvaelmastasi puuttuu referenssipiste. 38 astetta on selkeesti lämmönnousun puolella, kun ei ole mainittu, minkä pisteen, kehän tai kehon suhteen asteistasi pitäisi jotain ymmärtää.
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.2.2015 16:44:11)
Sitähän mä juuri kysyn, kun sun kuvaelmastasi puuttuu referenssipiste. 38 astetta on selkeesti lämmönnousun puolella, kun ei ole mainittu, minkä pisteen, kehän tai kehon suhteen asteistasi pitäisi jotain ymmärtää.
Niinkö?
ts kirjoitti: (15.2.2015 10:59:37)
Se muuttaa koko swingin voimantuoton tarkastelun vaaka-akselin ympäri tapahtuvasta pystyakselin ympäri tapahtuvaksi ja antaa selityksen monille oudoksutuille asioille, sekä ymmärryksen tavoiteltavasta geometriasta.
Pitää lukea useampi viestin niin pysyy kärryillä keskustelusta. Toisekseen olisit voinut ihan selkeesti kysyä minkä akselin ympäri tuo 38 astetta on mitattu, etkä kehitellä sekaan termejä jotka vain sinulle jotain merkitsevät.
Albatrossi kirjoitti: (16.2.2015 11:21:54)
Löysin luotettavasta lähteestä eli Wikipediasta, joka myös yleisesti totuuden torvena tunnetaan, oikeaoppisen swingin ohjeet:Wikipedia:
Oikeaoppinen swingi on keskeytymätön, yhtenäinen liikesarja;
1. Ylävartalo kiertyy taaksepäin, kun maila kohotetaan lyöntiasentoon.
2. Vasen käsi pidetään suorana taakseviennin eli ’backswingin’ aikana.
3. Lantio kääntyy kun mailaa aletaan tuoda alas.
4. Kun maila heilahtaa alas, paino siirtyy etummaiselle jalalle.
5. Paino on kokonaan etummaisella jalalla lyönnin loppuvaiheessa.
6. Pää on pidettävä alhaalla lyöntihetkellä.
7. Vartalo kääntyy lyöntisuuntaan, kun maila on heilahtanut takaisin ylös vasemman olan yli.
Nyt kysynkin teiltä, arvon keskustelijat, kuinka hyvin näillä ohjeilla saa painetta palloon?
On niin väljästi kirjoitettu, että voi saada hyvinkin. Sinänsä mikään kohta ei poissulje mahollisuutta tuottaa riittävä voima ja oikea geometria painavaan osumiseen.
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.2.2015 0:08:46)
Albatrossi kirjoitti: (16.2.2015 11:21:54)
Löysin luotettavasta lähteestä eli Wikipediasta, joka myös yleisesti totuuden torvena tunnetaan, oikeaoppisen swingin ohjeet:Wikipedia:
Oikeaoppinen swingi on keskeytymätön, yhtenäinen liikesarja;
1. Ylävartalo kiertyy taaksepäin, kun maila kohotetaan lyöntiasentoon.
2. Vasen käsi pidetään suorana taakseviennin eli ’backswingin’ aikana.
3. Lantio kääntyy kun mailaa aletaan tuoda alas.
4. Kun maila heilahtaa alas, paino siirtyy etummaiselle jalalle.
5. Paino on kokonaan etummaisella jalalla lyönnin loppuvaiheessa.
6. Pää on pidettävä alhaalla lyöntihetkellä.
7. Vartalo kääntyy lyöntisuuntaan, kun maila on heilahtanut takaisin ylös vasemman olan yli.
Nyt kysynkin teiltä, arvon keskustelijat, kuinka hyvin näillä ohjeilla saa painetta palloon?
On niin väljästi kirjoitettu, että voi saada hyvinkin. Sinänsä mikään kohta ei poissulje mahollisuutta tuottaa riittävä voima ja oikea geometria painavaan osumiseen.
Nyt on saatu keskustelu niin korkealle tasolle, että joutaa poistumaan
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.2.2015 16:44:11)
Sitähän mä juuri kysyn, kun sun kuvaelmastasi puuttuu referenssipiste. 38 astetta on selkeesti lämmönnousun puolella, kun ei ole mainittu, minkä pisteen, kehän tai kehon suhteen asteistasi pitäisi jotain ymmärtää.Olisit sitten kysynyt referenssipistettä minkä suhteen kulmaero on mitattu.
Sen sijaan viestissäsi olivat planet, parallellit, sekä lavan ja käsien ratojen kaarevuuksien keskipisteet yms. sulassa sotkussa.4par kirjoitti: (14.2.2015 18:45:53)
ts kirjoitti: (14.2.2015 17:58:47)
4par kirjoitti: (14.2.2015 16:57:10)
ts: Olisiko keskustelun tässä vaiheessa kohtuullista pyytää sinua määrittelemään termin ’veto’. Osaat varmaan ylivertaisena 3D-taitajana selittää yksinkertaisemmalle kansanosalle yksiselitteisesti milloin maila on ns vetoasennossa. Pyydän käyttämään yleisesti tunnettuja geometrian termejä (kulma, taso, …).En edes kirjoittaen lähde yrittämään. En varsinkaan tuollaisten rajojen kautta, jotka ei mitenkään sovellu swingin kuvaamiseen.
Menen jatkamaan opetuksia 😉
Mitäpä, jos minä yritän:
Maila on osuman aikana ’vetoasennossa’ silloin, kun grippi on osumakohdan kautta kulkevan, lavan etuosan suuntaisen pystysuoran tason ’etupuolella’.
’Vetoasento’ tarkoittaa mailan asentoa, jossa varteen voidaan aikaansaada vetojännitys jollain ’etupuolelle’ suuntautuvalla liikkeellä.
’Etupuolella’ takoittaa sitä em pystysuoran tason puolta, johon palloa ollaan lyömässä.Edelläoleva pyrkii olemaan tekninen määritelmä ’vedosta’ mailan osalta; siinä ei oteta millään lailla kantaa itse swingiin.
Saa vapaasti repostella, mutta toivomus on, että samalla esitetään korjaus-/muutosehdotuksia
Boldattu määritelmä, mikäli hyväksytään vetoasennon määritelmäksi, tarkoittanee sitä, että mailan varren suuntaisen suoran ja pelaajan etummaisen kyynärvarren/ käsivarren suuntaisen suoran välillä on kulmaa? Nimetään se leikisti ’rannekulmaksi’.
Tuossa tilanteessa positiivista on, että ’rannekulma’ ei ole purkautunut liian aikaisin, mikä korreloi usein parempaan mailanpään loppunopeuteen osumaan tultaessa .
Toisaalta on mahdollista, että iso rannekulma tuossa tilanteessa voi merkitä, että täyttä ’nopeuspotentiaalia’ ei ole otettu irti, mikä harvoin on ongelma tavallisen golfpelin kannalta.
Dynaamisen loftin kannalta vetoasento lienee kuvatussa tapauksessa nostokulmaa pienentävä verrattuna oikokulmaan, millä voi olla smashiä kasvattava vaikutus sopivassa AoA kombinaatiossa.
Näyttämättä on onko ’vetoasennolla’ muita edullisia vaikutuksia. Tehollisen massan kasvatuksesta mekaniikan peruslakien pohjalta ei näytä olevan kyse.
Vedon suunta on oleellinen muuttuja osumaan tultaessa. Lisäksi pelissä on myös ojentuva ’takakäsi’, jonka rooli voi ola myös työntävä.
Kaikissa tapauksissa svingin voimat osumaan tultaessa ovat varsin ahtaissa rajoissa määrätyt. Osumasta puhumattakaan.
2D videotarkastelu näyttää kiehtovan osaa keskustelijoista. Analyyttisempää tarkastelua ei ole toistaiseksi saatavilla.
B kirjoitti: (17.2.2015 13:01:45)
Näyttämättä on onko ’vetoasennolla’ muita edullisia vaikutuksia. Tehollisen massan kasvatuksesta mekaniikan peruslakien pohjalta ei näytä olevan kyse.
En aio itseäni hirttää tähän teholliseen massaan, mutta kuulisin mielelläni B:n kommentit aikaisempaan viestiini.
Statisti kirjoitti: (14.2.2015 11:28:09)
Smash factorhan on siis suomeksi painetta palloon faktori.
Tuttelmanin kaavaa hieman järjestelemällä saadaan.
Smash factor = Vb / Vh = [(1+cor) / (1+Mb/Mh)].
Jos vertaillaan lyöntejä joissa mailanpäännopeus osumaan tultaessa on sama niin tuolla kaavan toisella puolella on kolme muuttujaa joita muuttamalla smash factor muuttuu. Eli pallon paino, törmäävan kappaleen paino (lavan paino) ja cor. Kun en usko pallon massan muuttumiseen ja cor on kai tietynlainen vakio (pitää varmaan tutustua käsitteeseen tarkemmin) niin jääkö silloin jäljelle vain tuo lavan massa? Varmalta tuntuisi ainakin se että se on joko cor tai lavan massa.
Hyvää ystävänpäivää vain kaikille.
Ajanpuutteen takia ehdin tutustua tuohon COR:iin hieman liian pintapuolisesti, mutta USGA:n sivuilta löytyy jotain tarinaa. Esmes seuraavanlaista.
The coefficient of restitution (or COR) measures how effectively club energy gets transferred into ball speed. The USGA has tested the COR of balls struck by modern titanium drivers at club head speeds from 90 mph (typical for an average golfer) up to 130 mph (faster than the longest players on tour).
It turns out that the COR for all golf balls decreases as clubhead speed goes up (see right). Repeated tests have proven again and again that the ’energy boost’ at tour-level speeds is a myth. In fact, the ball is less effective at translating energy into distance at higher swing speeds.DO LONG HITTERS GET AN UNFAIR BENEFIT?
Jos tuo Tuttelströmin kaava on hyväksyttävissä, niin eikö jotain olisi todistttu jos samankaltaisilla osumilla ja samoilla mailanpäännopeuksilla pallon lähtönopeus olisi eri? Nyt vaan jostakin sopivaa dataa etsimään.
->PG: Menikö korjaus oikein?
B kirjoitti: (17.2.2015 13:01:45)
2D videotarkastelu näyttää kiehtovan osaa keskustelijoista. Analyyttisempää tarkastelua ei ole toistaiseksi saatavilla.
Mites B ne sun mainostamat mittaustulokset. Jokos saatais nähätäväksi jotain niistä?
Statisti kirjoitti: (17.2.2015 16:06:37)
Smash factor = Vb / Vh = [(1+cor) / (1+Mb/Mh)].
->PG: Menikö korjaus oikein?
Oikein meni 🙂
Taannoin ketjussa Mailanpään hidastuminen kehittelin tällaisen kaavan
smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))
m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa.Se voidaan esittää myös muodossa
smash factor = [(1+cor) / (1+Mb/Mh)] + F*t / [Vh (Mb + Mh)]
jossa siis m1 = Mh, m2 = Mb ja u = Vh. Siellä yritin selvitellä mm. sitä, kuinka suuri varren kautta lapaan välittyvä voima osumassa on ja paljonko se kasvattaa smsh factoria. Vähäisten datatietojen pohjalta tekemäni johtopäätös oli, että ko. voima vaikuttaa samalla tavalla, kuin n. 10 % massan lisäys lapaan. Tällöin osumassa vaikuttava tehollinen massa olisi lavan massa + n. kolmannes varren massasta.
On totta, että smash factor on eräänlainen painetta pallon faktori. Mutta olisiko COR vielä parempi?
COR = (Vp – vh) / Vh,
Vp = pallon lähtönopeus
Vh = mailanpään nopeus osuman alussa
vh = mailanpään nopeus osuman lopussaOlisiko tuossa yksi esimerkki päältä katsoen jossa kädet ovat osumassa kierrossa reilusti edellä lapaa, mutta etukuvasta varsi olisi aika pystyssä (riippuu hieman siitä mikä on etukuvan kuvakulma).
Jake2 kirjoitti: (17.2.2015 23:15:28)
Olisiko tuossa yksi esimerkki päältä katsoen jossa kädet ovat osumassa kierrossa reilusti edellä lapaa, mutta etukuvasta varsi olisi aika pystyssä (riippuu hieman siitä mikä on etukuvan kuvakulma).Onhan siinä. Varmaan etukuvasta näyttäisi osumassa olevan kädet linjassa lavan kanssa, ellei jopa perässä. Todellisuus kuitenkin näkyy tuolta ylhäältä
Jake2 kirjoitti: (17.2.2015 23:15:28)
Olisiko tuossa yksi esimerkki päältä katsoen jossa kädet ovat osumassa kierrossa reilusti edellä lapaa, mutta etukuvasta varsi olisi aika pystyssä (riippuu hieman siitä mikä on etukuvan kuvakulma).Kaikki kuvat on aina 2D-projektioita, todellisista kolmeulotteisista tapahtumista.
Jos kuvataan suoraan edestä, se on pystysuora 2D-projektio.
Jos kuvataan ylhäältä, se on vaakasuora 2D-projektio.
Jos kuvataan vinosta, se on vinossa otettu 2D-projektio.Ainakaan mun swingissä kädet ja maila ei pyöri pystysuorassa, eikä myöskään vaakasuorassa.
Kaikki liikkuu ja pyörii enemmän tai vähemmän vinoon.
Hetkellisesti varmaan voidaan määrittää joku vino akseli jollekin lyhyelle pyörimisliikkeen kaarelle (jos otetaan riittävän lyhyt hetki!) mutta eiköhän ne akselitkin kääntyile swingin aikana.En oikein ymmärrä, miksi joku 2D-projektio olisi enemmän ’oikein’ ja joku toinen olisi enemmän ’väärin’.
Siis että vaikkapa ylhäältä otettu 2D-kuva olisi ’oikein’, ja edestäpäin otettu olisi ’väärin’?.
Projektioitahan ne kuitenkin molemmat vain on.Voi olla ihan totuus sanoa että
’etukuvasta otetussa 2D-projektiossa kädet ovat osumapisteen edessä’
joka on määritelty niin , että etukuvasta katsoen, jos osumapisteen kohdalta piirretään pystysuora viiva ylöspäin, kädet ovat sen edessä.Vastaavaasti yläkuvasta voi sanoa että
’yläkuvasta otetussa 2D-projektiossa kädet ovat osumapisteen edessä’.
joka on määritelty esimerkiksi niin, että piirretään pallon lähtösuunnan normaali, joka kulkee osumakohdan kautta, ja on siis suorassa kulmassa pallon lähtösuunnan projektioon nähden. Jos kädet ovat osumahetkellä tämän normaalin etupuolella.Samoin mistä tahansa vinosta projektiosta katsoen, kun vaan määritellään mikä on se viiva, josta katsotaan ’etupuolella’.
Jos ei näitä kukaan määrittele kunnolla, sitten voidaan tietysti riidellä vaikka 30 sivua siitä mitä tarkoittaa ’osumakohdan edessä’ tai ’takana’.
**********
Toinen asia josta riidellään, että meneekä kädet ja mailan lapa jotain ’tasoa’ tai ’kaarta’ pitkin.
Varmaan ne menee jotain ratoja ja kaaria, eikä varmaankaan niidenkään akselit ole samat keskenään, eikä pysy samoina swingin aikana.Kuitenkin jos käytetään riittävän paksua pensseliä, voidaan ehkä löytää mailan lavalle joku ’taso’ tai ’kaari’ jota pitkin se liikkuu swingin aikana, ainakin jonkun aikaa (esim downswing lantiotasolta – lantiotasolle.
Vaikkapa plusmiinus puolen metrin putki tai viipale?Vastaavasti käsien liikkeelle voidaan ehkä löytää joku putki tai viipale, jonka sisällä kädet liikkuu?
Käsien ja mailan lavan putket/viipaleet eivät tietenkään välttämättä ole saman suuntaisia tai samassa tasossa.
Tuntuu että suuri osa näistä riitelyistä keskittyy siihen, onko noita tasoja, kaaria, putkia ja viipaleita olemassa vai ei. Eikä asiasta voi koskaan päästä yhteisymmärrykseen, jos ei ole yhteistä käsitystä:
1) kuinka paksusta mailan lavan piirtämästä ’tasosta’ puhutaan (siis oikeastaan kyseessä on viipale, eikä taso)
– millimetrin tai senttimetrin paksuinen? (tällaista tuskin kukaan tosissaan väittää?)
– 10 senttiä?
– puoli metriä paksu?2) kuinka pitkän aikaa mailan lapa kulkee tuon viipaleen sisällä
– senttimetrin matkan?
– 10 senttiä?
– puoli metriä?
– kaksi metriä?3) kulkeeko kädet saman viipaleen sisällä, kuin mailan lapa (luulisin, että kulkee jossain kohtaa jonkun matkaa saman viipaleen sisällä, ja jossain toisessa kohtaa taas sitten ei)
Kuuma putteri kirjoitti: (18.2.2015 12:33:25)
Jake2 kirjoitti: (17.2.2015 23:15:28)
Olisiko tuossa yksi esimerkki päältä katsoen jossa kädet ovat osumassa kierrossa reilusti edellä lapaa, mutta etukuvasta varsi olisi aika pystyssä (riippuu hieman siitä mikä on etukuvan kuvakulma).Kaikki kuvat on aina 2D-projektioita, todellisista kolmeulotteisista tapahtumista.
Jos kuvataan suoraan edestä, se on pystysuora 2D-projektio.
Jos kuvataan ylhäältä, se on vaakasuora 2D-projektio.
Jos kuvataan vinosta, se on vinossa otettu 2D-projektio.Ainakaan mun swingissä kädet ja maila ei pyöri pystysuorassa, eikä myöskään vaakasuorassa.
Kaikki liikkuu ja pyörii enemmän tai vähemmän vinoon.
Hetkellisesti varmaan voidaan määrittää joku vino akseli jollekin lyhyelle pyörimisliikkeen kaarelle (jos otetaan riittävän lyhyt hetki!) mutta eiköhän ne akselitkin kääntyile swingin aikana.En oikein ymmärrä, miksi joku 2D-projektio olisi enemmän ’oikein’ ja joku toinen olisi enemmän ’väärin’.
Siis että vaikkapa ylhäältä otettu 2D-kuva olisi ’oikein’, ja edestäpäin otettu olisi ’väärin’?.
Projektioitahan ne kuitenkin molemmat vain on.Voi olla ihan totuus sanoa että
’etukuvasta otetussa 2D-projektiossa kädet ovat osumapisteen edessä’
joka on määritelty niin , että etukuvasta katsoen, jos osumapisteen kohdalta piirretään pystysuora viiva ylöspäin, kädet ovat sen edessä.Vastaavaasti yläkuvasta voi sanoa että
’yläkuvasta otetussa 2D-projektiossa kädet ovat osumapisteen edessä’.
joka on määritelty esimerkiksi niin, että piirretään pallon lähtösuunnan normaali, joka kulkee osumakohdan kautta, ja on siis suorassa kulmassa pallon lähtösuunnan projektioon nähden. Jos kädet ovat osumahetkellä tämän normaalin etupuolella.Samoin mistä tahansa vinosta projektiosta katsoen, kun vaan määritellään mikä on se viiva, josta katsotaan ’etupuolella’.
Jos ei näitä kukaan määrittele kunnolla, sitten voidaan tietysti riidellä vaikka 30 sivua siitä mitä tarkoittaa ’osumakohdan edessä’ tai ’takana’.
.Pallon lähtösuunnan tai kohdelinjan normaali ei ehkä ole se oleellinen tarkastelu, katsottiin sitä edestä tai päältä. Puhe oli kierrosta, jonka näkee paremmin päältä kuin muista projektioista.
Sinänsä 3d tarkastelussa olisi hyvä että kaikki kolme kuvakulmaa olisivat käytössä. Useimmin analyyseja tehdään yhden 2d kuvakulman perusteella, joka vielä vaihtelee koko ajan.
Toinen asia josta riidellään, että meneekä kädet ja mailan lapa jotain ’tasoa’ tai ’kaarta’ pitkin.
tasoa tarvitaan ensisjaisesti yksinkertaistamaan matemaattista tarkastelua. Sillä ei ole pelaajan kannalta mitään merkitystä.
Toisekseen sitä voi käyttää mielikuvana, esim Hogan 5 lessions jossa hän kuvaa backswing ja downswing tasojen eroja.Esim taas se että ajattelee swingissä mailan varren liikkuvan tasolla joka leikkaa kohde linjan ei välttämättä ole hyvä mielikuva kun se ei ehkä ole asia jota kannattaa tavoitella, eikä se tarkasti ottaen ole edes mahdollista. Edit: jos aikoo osua palloon svetarilla.
Tässä olisi sopiva video tuohon vetokeskusteluun liittyen. Tiikerin swingi ei ole nykyinen, mutta sillä ei taas ole mitään väliä. Kuvissa voisi olla ketä tahansa pelaajia. Ja toisaalta miten kellään voisi olla videolla tikrun ’nykyistä’ swingiä. Sehän on kuin sanomalehti, tänään julkaistun syrjäyttää huomisen uusi painos. Dustin on tuolla vetopuolella. Siitähän se sai puolen vuoden lepolomankin. Olisiko se syynä ettei tuo analyytikko oikein hommaa arvosta. Videolla siis väitetään, että vetämällä on vaikeampi tuottaa tehoa ja flippaaminen ja mailan pyörittäminen on toistettavampi tapa sivaltaa palloa. Videot itsessään ovat hyviä ja hidastukset toimii, kommentteja.
PS. vieläkään en ole opetellut tekemään linkkejä, sorry.duffeli kirjoitti: (19.2.2015 10:34:17)
PS. vieläkään en ole opetellut tekemään linkkejä, sorry.
Eli kun alat vastaamaan, boxin oikeassa yläkulmassa on ’URL’. Klikkaat sitä, maalaat alarivin (muuten jää tuplana http) ja kirjoitat ylempään haluamasi tekstin.
edit: niin ja liki puoli minuuttia kesti kuunnella tuota jorinaa, sitten piti sulkea video. Voi ihmisen käsi..
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Painetta palloon