-
JulkaisijaArtikkelit
-
Täällä käy paljon golfalan ja lakitekstien asiantuntijoita, joten esittäisin heille muutaman kysymyksen siinä toivossa, että saisin niihin vakuuttavat ja perustellut vastaukset: 1. Yhtiöjärjestyksessä on maininta pelioikeuden vaihtamisesta 20 kpl pelilippuun. Voidaanko tämän pelilippumaininnan käsittää tarkoittavan myös pelikorttia, jossa kierrosmäärä on sama, mutta jota ei voi myydä/antaa kuin yhdelle henkilölle (pelilippuja voi myydä vaikka 20 eri henkilölle)? 2. Onko kenttäyhtiön hallituksella oikeus päättää omassa kouksessaanpelilippukäytännön muuttamisesta em. pelikorttikäytäntöön vai vaaditaanko siihen yhtiökokouksen määräenemmistöpäätös vai jopa yhtiökokouksen yksimielinen päätös? 3. Entä missä kenttäyhtiön elimessä on tehtävä lainmukaiset, pitävät päätökset a. pelioikeuden vuokrauskäytännön lopettamisesta b. pelioikeuden kierrosmäärän rajoittamisesta ja vaaditaanko näihin päätösiin yksimielinen vai määräenemmistöpäätös?
Hyviä kysymyksiä.
Valitettavasti ei tietoa miten tarkkaan ottaen menee.Jos äänivalta on perustajilla niin osakkeen ostajalla voi rajaton pelioikeus muuttua vain jokuseen kierrokseen ja kenttä täytetään gf pelaajilla…
Hyviä kysymyksiä.
Vauhtia asiaan voi hakea monesta näkökulmasta.
Usemmat yhtiöt on perustettu aikana, jolloin on ollut normaalia jakaa fyysisiä pelilippuja niitä haluaville. Vastaavasti pelioikeuden käyttäjille jaettiin fyysisiä lätkiä, joilla saattoi kentällä osoittaa oikeutensa pelata. Nykyään näitä lätkiä ei juuri jaeta, vaan peliioikeuden käyttö on rekisteröity kenttäyhtiön tietojärjestelmään. Myöskään erillsiä greenfee-lipukkeita ei monella kentällä anneta. Näin ollen voisi olla perusteltua olettaa, ettei ole estettä antaa pelilippujen sijaan korttia jolla voi pelata. Yhtiöjärjestyksissä ei tyypillisesti ole erikseen mainittu, että osakkaalla pitää olla oikeus luovuttaa pelilippuja kolmannelle (yksittäin), ainoastaan se, että oelioikeus voidaan ottaa pelilippuina. Moni tietenkin ajattelee, että pelilippujen tarkoituksen nimenomaan on se, että ne voidaan myydä (tai luovuttaa) yksittäin. Määräyksiä tästä ei varmaankaan tyypillisesti ole.
Normaalisti yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja muu henkilöstö päättää yhtiön toimintaan liittyvistä käytännön asioista. Ei kaikki päätöksiä voi eikä pidä tuoda yhtiökokojkseen. Ei ole ollenkaan vierasta ajatella, että tämän tyyppinen, ’tekninen’ ratkaisu olisi yhtiön hallituksen tekemänä laillinen. Palstalaisten ajatusmaailmaa tuntien, en olisi ollenkaan yllättynyt, jos muitakin mielipiteitä on.
Pelioikeuden vuokrauskäytännön muutos ja kierrosmäärän rajoittaminen taas ovat asioita, joista pitäisi päättää yhtiöjärjestyksen muutoksen edellyttämällä tavalla yhtiökokouksessa.
Nyt sitten keittiöjuristit mielipidettä raatelemaan
hot kirjoitti: (11.5.2014 11:45:01)
Täällä käy paljon golfalan ja lakitekstien asiantuntijoita, joten esittäisin heille muutaman kysymyksen siinä toivossa, että saisin niihin vakuuttavat ja perustellut vastaukset:1. Yhtiöjärjestyksessä on maininta pelioikeuden vaihtamisesta 20 kpl pelilippuun.
2. Onko kenttäyhtiön hallituksella oikeus päättää omassa kouksessaanpelilippukäytännön
muuttamisesta…3. Entä missä kenttäyhtiön elimessä on tehtävä lainmukaiset, pitävät päätökset
Tuomioistuimet ovat melko tiukkoja yhtiöjärjestyksen muutoksissa eli sitä luetaan kirjaimellisesti. Tässä on käsittääkseni ajatus, että jos yhtiö haluaa laajentaa yhtiöjärjestyksen tulkintaa, on parempi muuttaa tekstiä kuin yrittää laajentaa sitä tulkinnoilla. Tämän vuoksi minusta peliliput ovat kirjaimellisesti pelilippuja, ja jos ne ovat sähköisessä muodossa, samat ominaisuudet on sisällytettävä. Jos siis peliliput muutetaan sarjakortiksi, jossa lippuja ei voi irrottaa, kyse ei ole enää pelilipuista. Tilanne voi olla erilainen, jos käytäntö on ollut edellisinä vuosina, mutta jos se otetaan mukaan ensimmäisenä vuonna, moitekanne käsittääkseni menestyy eikä päätös tule päteväksi.
Tulkinnasta oli kyse aikanaan Nordcenterissä, kun ravintolamaksua yritettiin ilman yhtiöjärjestyksen muutosta, moitekanne menestyi käräjäoikeudessa ja hovissa.
Hallitus ei minusta ole pätevä elin päättämään niissä asioissa, joissa yhtiökokous on toimivaltainen ellei yhtiökokous ole nimenomaan valtuuttanut hallitusta … Tai ellei kyse ole vakiintuneesta käytännöstä. Kannattaa kuitenkin lukea tarkasti yhtiöjärjestys ja mitä se kirjaimellisesti toteaa päätöksistä (ml. vuosikokouksen esityslista)
Tuo kierrosmäärän rajaaminen on minusta kinkkinen juttu, tosin edellyttää yhtiöjärjestyksen 2/3 päätöstä, mutta tarvitaanko kaikkien suostumus? Ainakin tarvitaan kaikkien osakesarjojen 2/3 hyväksyntä yhtiökokouksessa, jos on useamoia osakesarjoja. Mutta yhtiöjärjestystä muuttamalla voidaan muutaa monia asioita, kunhan muutos kohtelee kaikentyyppisiä osakkeenomistajia (ml. Monen osakkeen omistajat ja Yritysomistajat) tasapuolisesti
Putti-Possu kirjoitti: (11.5.2014 19:52:42)
Tuomioistuimet ovat melko tiukkoja yhtiöjärjestyksen muutoksissa eli sitä luetaan kirjaimellisesti. Tässä on käsittääkseni ajatus, että jos yhtiö haluaa laajentaa yhtiöjärjestyksen tulkintaa, on parempi muuttaa tekstiä kuin yrittää laajentaa sitä tulkinnoilla. Tämän vuoksi minusta peliliput ovat kirjaimellisesti pelilippuja, ja jos ne ovat sähköisessä muodossa, samat ominaisuudet on sisällytettävä. Jos siis peliliput muutetaan sarjakortiksi, jossa lippuja ei voi irrottaa, kyse ei ole enää pelilipuista. Tilanne voi olla erilainen, jos käytäntö on ollut edellisinä vuosina, mutta jos se otetaan mukaan ensimmäisenä vuonna, moitekanne käsittääkseni menestyy eikä päätös tule päteväksi.
Oma kokemukseni taas on, että yhtiljärjestyksiä ei lueta kirjamellisesti vaan pyritään selvittämään mikä on ollut osakkaiden alkuperäinen tarkoitus. Tämän perusteella olen samoilla linjoilla kuin P-P, eli vallitsevalla käytännöllä on merkitystä.
Viime kuukausina olen ihan mielenkiinnosta (ja näiden keskusteluiden innoittaman)lukenut aika monen golf-yhtiön yhtiöjärjestyksiä. Tämän perusteella voin sanoa, että monet ovat aika huterasti kirjoitettuja, ja tämän perusteella niiden kirjaimellinen noudattaminen voi olla haastavaa.
Klubipelaaja kirjoitti: (11.5.2014 20:39:29)
Oma kokemukseni taas on, että yhtiljärjestyksiä ei lueta kirjamellisesti vaan pyritään selvittämään mikä on ollut osakkaiden alkuperäinen tarkoitus. Tämän perusteella olen samoilla linjoilla kuin P-P, eli vallitsevalla käytännöllä on merkitystä.
Viime kuukausina olen ihan mielenkiinnosta (ja näiden keskusteluiden innoittaman)lukenut aika monen golf-yhtiön yhtiöjärjestyksiä. Tämän perusteella voin sanoa, että monet ovat aika huterasti kirjoitettuja, ja tämän perusteella niiden kirjaimellinen noudattaminen voi olla haastavaa.
Ei se käytäntö tee siitä YJ:n noudattamatta jättämisestä yhtään sallitumpaa, jos vaan joku keksii / tahtoo asiasta alkaa vänkäämään.
ts kirjoitti: (11.5.2014 20:50:21)
Klubipelaaja kirjoitti: (11.5.2014 20:39:29)
Oma kokemukseni taas on, että yhtiljärjestyksiä ei lueta kirjamellisesti vaan pyritään selvittämään mikä on ollut osakkaiden alkuperäinen tarkoitus. Tämän perusteella olen samoilla linjoilla kuin P-P, eli vallitsevalla käytännöllä on merkitystä.
Viime kuukausina olen ihan mielenkiinnosta (ja näiden keskusteluiden innoittaman)lukenut aika monen golf-yhtiön yhtiöjärjestyksiä. Tämän perusteella voin sanoa, että monet ovat aika huterasti kirjoitettuja, ja tämän perusteella niiden kirjaimellinen noudattaminen voi olla haastavaa.
Ei se käytäntö tee siitä YJ:n noudattamatta jättämisestä yhtään sallitumpaa, jos vaan joku keksii / tahtoo asiasta alkaa vänkäämään.
Jos vauhtia ottaa as oy asioista, niin tilanne on juuri se, että epäselvät yhtiöjärjestyksen määräykset tulkitaan käytännön mukaan. Katsotaan mitä on käytännössä tehty. Sen tulkitaan olevan osakkaiden tahto riippumatta siitä miten asia on yhtiöjärjestykseen kirjattu.
Aiemmin keskusteltiin siitä, voiko golfyhtiö myydä greenfeellä peliaikaa vaikkei tätä ole yhtiöjärjestyksessä mainittu. Itse olin sitä mieltä ettei voi. Palstan enemmistö oli toista mieltä. Vaikken ole muuttanut mieltäni, luulisin, että käräjillä tulisi takkiin, jos asia sinne menisi. Perusteluna juuri pitkään jatkunut käytäntö.
Viestiketjun aloittajan esittämiin kysymyksiin pitää löytyä vastaus Yhtiöjärjestyksestä muuta keinoa ei oikein ole. Jos sitten vastausta ei löydy tai osakkaiden mielestä sitä ei ole selvästi sanottu, tai vaikka olisikin ja siitä huolimatta hallitus toimii toisin niin sitten asia on ratkaistava oikeudessa.
Niitä harvoja Yhtiöjärjestyksiä joita olen lukenut niin niissä on mainittu peliliput, ei lukumääriä, ja sitten sanottu että pelilippujen käytöstä päättä hallitus. Silloinhan se tarkoittaa että hallituksella on vapaat kädet käyttää erillisisä lippuja (paperisia tai sähköisiä) tai lippukortteja, Toistaiseksi en ole tietoinen tuomioistuinten ennakkotapauksista pelippuriidoissa, tietääkö joku muu?
En ota kantaa ko. päätöksen hyvyyteen tai huonouteen, enkä myöskään laillisuuteen tai laittomuuteen. En ole juristi.
Mutta päätellen nimimerkin hot edellisistä postauksista, uskon hänen tarkoittavan yhtiötä, jossa tehtiin päätös pelilippujen vaihtamisesta pelikorttiin. Kyseisen yhtiön yhtiöjärjestyksen pykälä kuuluu seuraavanlaisesti:3 §
Osake tuottaa yhden pelioikeuden yhtiön golfkentällä. Pelioikeus on henkilökohtainen ja sen käyttäjä on nimettävä ja ilmoitettava yhtiölle pelikausittain hallituksen määräämänä ajankohtana.
Yhtiön hallitus päättää kentän käyttöön liittyvästä peliohjesäännöstä, jota pelioikeuden haltijoiden on noudatettava. Säännössä määrätään myös se, kuinka monta pelilippua osakkeenomistaja on oikeutettu saamaan vaihtaessaan tilikauden pelioikeuden pelilippuihin. Peliliput ovat voimassa sen tilikauden, jona ne on annettu ja jonka jälkeen ne raukeavat.
Osakkeella ei ole pelioikeutta, ellei kaikkia osakkeeseen kohdistuvia erääntyneitä vastikkeita viivästysseuraamuksineen kuluvalta ja aikaisemmilta vuosilta ole maksettu yhtiölle.
Yhtiön hallitus päättää tarkemmin muista osakkeen tuottamista alueen käyttöön liittyvistä oikeuksista ja muista määräyksistä.
Altissimon mainitsemassa tapauksessa yhtiöjärjestyssäännös muuttuisi merkityksettömäksi, jos pelilippuja voisi tosiasiassa käyttää vain osakkeenomistaja henkilökohtaisesti. Tästä voi tehdä päätelmän pelilippujen siirrettävyydestä. Varsinainen kysymys kuitenkin on, olisiko sähköinen järjestelmä mahdollinen jollakin tietyllä toteutuksella. Esimerkiksi jos osakkeenomistaja voisi järjestelmään kirjata kullekin ’sähköiselle pelilipulle’ sen käyttäjän, saatettaisiin toimia vielä yhtiöjärjestyssäännön hengessä.
Noin yleisesti ottaen monia yhtiöjärjestyksen tulkintaongelmia varmasti on. Suurin osa niistä ei kuitenkaan eskaloidu oikeusriidaksi, koska harva viitsii lähteä moittimaan tulkintaa oikeudessa häviöriskin vuoksi. Monissa tilanteissa käytännössä siis yhtiöllä on varsin laaja tosiallinen tulkintavalta yhtiöjärjestykseen. Hyvin toimivilla markkinoilla osakkeenomistaja äänestäisi jaloillaan.
Jos vauhtia ottaa as oy asioista, niin tilanne on juuri se, että epäselvät yhtiöjärjestyksen määräykset tulkitaan käytännön mukaan. Katsotaan mitä on käytännössä tehty. Sen tulkitaan olevan osakkaiden tahto riippumatta siitä miten asia on yhtiöjärjestykseen kirjattu.
Tämä on aika rohkeasti esitetty. Oman kokemukseni mukaan yhtiöjärjestyksen tulkinnassa pyritään ensin selvittämään, mitä määräyksellä on tarkoitettu. Jos tarkoitus on selvä eli saadaan selvitettyä, siitä poikkeava osakkaiden tahdonkin mukainen menettely on yhtiöjärjestyksen vastainen. Sitten on vielä vaikutusta sillä, mitä asiaa määräys koskee. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden lunastuslausekkeita tulkitaan oikeuskäytännössä todella ahtaasti niiden sanamuotojen mukaan. Kaikessa tulkinnassa yleisten linjojen jälkeen on kysymys yksittäistapauksesta.
Alkuperäisen kysymyksen osalta näkisin, että hallituksen toimivaltaan kuulunee päättää, onko pelilippu paperilippu vaiko sarjakortti. Joka tapauksessa se lienee siirrettävissä. Mikäli pelioikeuden vuokrauskäytännön lopettaminen tarkoittaa sitä, että osakkeen tuottama pelioikeus ei olisi osakkaan päätöksellä siirrettävissä, katson, että ilman osakkaan suostumusta sellaista päätöstä ei voida yhtiökokouksessa tehdä. Sama koskee kierrosmäärän rajoittamista. Kysymys on kaiketi osakkeen osakkaalle tuottaman oikeuden melko merkittävästä vähentämisestä.
Tarkennuksena vielä ote ko. yhtiön peliohjesäännöstä:
PELIOIKEUS JA PELIKORTTIYhtiöjärjestyksessä säädetään että, jokainen yhtiön osake tuottaa yhden pelioikeuden. Pelioikeus on henkilökohtainen ja sen käyttäjä on nimettävä ja ilmoitettava yhtiölle tilikausittain hallituksen määräämänä ajankohtana. Pelioikeuden haltija voi halutessaan vaihtaa pelioikeutensa 20 kerran pelikorttiin, jonka käyttäjä on nimettävä ja ilmoitettava yhtiölle tilikausittain.
Pelioikeus oikeuttaa pelaamiseen yhtiön omistamalla kentällä tässä peliohjesäännössä mainituin ehdoin. Pelioikeus on voimassa, kun kaikki osakkeeseen kohdistuvat erääntyneet vastikemaksut viivästysseuraamuksineen kuluvalta ja aikaisemmilta vuosilta on maksettu yhtiölle kokonaisuudessaan.
Jos osakkeenomistaja ei käytä pelioikeuttaan, hän voi luovuttaa pelioikeutensa toiselle henkilölle tässä peliohjesäännössä mainituin ehdoin. Tästä luovutuksesta on osakkeenomistajan ilmoitettava yhtiölle pelioikeudennimeämiskaavakkeella kirjallisesti
Jos osakkeen omistaa juridinen henkilö (yritys tai yhteisö) voidaan pelikortti nimetä maksimissaan kolmelle (3) henkilölle golfyhtiön hallituksen harkinnan mukaisesti. Tämä koskee myös tavallisen henkilöosakkaan samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Nimetty henkilö voi tuoda pelikortilla kerrallaan korkeintaan kolme vierasta lähtöryhmässään. Nimetyn henkilön (pelikortin haltijan) täytyy pelata samassa ryhmässä vieraidensa kanssa. Pelikortin pelikerta oikeuttaa yhden henkilön yhteen pelikierrokseen. Hallitus voi myös päättää, että kustakin pelikorttiin vaihdetusta pelioikeudesta maksetaan erillinen vuotuinen maksu.
Nimimerkki hot korjannee jos olen postannut väärän yhtiön sääntöjä.
Onko tässä nimenomaisessa tapauksessa yksinkertaisesti kyse mielenkiintoisesta tavasta lopettaa pelilippukauppa ko. yhtiön omistamalla kentällä?
’ALTISSIMOLLE’
Kuis’ se menikään?
’Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa’ tai jotain sinne päin.
.
.
Olen kyllä hakenut netistä altissimon tarkoittaman kentän yhtiöjärjestyksen ja peliohjesäännön ja luulisin ymmärtäneenikin sen.
Se on hienosti suunniteltu ja ajatuksella laadittu eikä sitä juuri voi väärin ymmärtää, edes minä.Sen toki myönnän mielelläni, että tämän kentän toimet pelästyttivät minut kyseisen taudin leviämisestä ja siksi esitin nuo kysymykset tällä palstalla.
Minulla on (ikävä kyllä) osakkeita muiltakin kentiltä ja koetan kysymyksilläni valmistautua mahdollisiin vastaaviin tilanteisiin niissä. Niissä ei ole voimassa Altissimon kentän yhtiöjärjestyksen ja peliohjesäännön tapaisia tekstejä.Vielä palstalla ei ole ollut mihinkään lakiin perustuvaa vastausta kysymyksiini eikä vastausta löydy noiden yhtiöiden yhtiöjärjestyksestäkään (peliohjesääntöjä niissä ei ole).
Haluaisin kuulla muiden kokemuksia vastaavista asioista ja osakeyhtiölain pykälistä tällaisiin kysymyksiin. Luin kyllä osakeyhtiölain, mutta siitä en juuri selkoa saanut näihin kysymyksiin.Kiitos selvennyksestä hot.
Jotta oikeat asiantuntiat voisivat vastata kysymyksiisi, kannattanee tänne kertoa tarkasti mitä siellä yhtiöjärjestyksessä lukee. Niiltä muiltakin kentiltä.
Ja KL:lle. Luulisin että arvelet oikein. Kyseessä on yhtiön halu lopettaa lippukauppa.
altissimo kirjoitti: (12.5.2014 11:15:46)
Kiitos selvennyksestä hot.Jotta oikeat asiantuntiat voisivat vastata kysymyksiisi, kannattanee tänne kertoa tarkasti mitä siellä yhtiöjärjestyksessä lukee. Niiltä muiltakin kentiltä.
Ja KL:lle. Luulisin että arvelet oikein. Kyseessä on yhtiön halu lopettaa lippukauppa.
Jos/kun tuo on ollut tavoitteena niin eikö hallituksen olisi ollut huomattavasti helpompaa yksinkertaisesti päättää ’pelisäännössään’ että pelikertojen määrä on esim. vaikkapa 5 kpl? Eli ei mitään vähän naurettavaltakin kuulostavaa ’pelikorttia’ epämääräisinä, eri tyyppiset osakkeenomistajat (henkilö ja juridinen henkilö) eriarvoiseen asemaan laittavaa ’pelisääntöä’? Tällöin mentäisiin kirjaimellisesti yhtiöjärjestyksen mukaan eikä osakkeenomistajia suosittaisi/syrjittäisi?
Samoin koska kyllä tämänkin yhtiön yhtiöjärjestykseen kirjattu pelioikeuden vaihto perustuu nimenomaan siihen että pelikertoja(=yhtiöjärjestyksessä mainittuja lippuja) voi myydä haluamilleen tahoille eikä että ne myisi jollekin yhdelle nimetylle henkilölle ja vaarana on että moinen ’pelisääntö’ asetetaan kyseenalaiseksi, olisi tuo pelikertojen vähentäminen radikaalisti järkevämpää? Yhtiöjärjestyksessä ei tietysti suoraan mainita että lippuja VOISI myydä sinne minne haluaa, mutta kyllä tuo tarkoitus on ja on ollut niin tässä kuin muissakin vastaavissa yhtiöjärjestyksissä/yhtiöissä, eihän tuossa pelioikeuden lippuihin muuntomahdollisuudessa olisi muutoin mitään järkeäkään, mieluummin tietysti vuokraisi pelioikeuden kokonaisuudessaan kun kerran yhdelle sen joutuu myymään/vuokraamaan?
No, ne osakkeenomistajat toimikoon jotka tuntevat itsensä syrjityksi, eli varmaan ne jotka syystä tai toisesta ovat käyttäneet yhtiöjärjestyksen mukaista pelioikeuden muuntoa pelilipuiksi.
En haluaisi keskustella täällä yksittäisten kenttien asioista, vaan vain yleisesti ottaen.
Tutkin nuo yhtiöjärjestykset eikä niissä ole asioitu esitetty niin tarkasti, että vastauksia niistä löytyisi.
Osakeyhtiölaki lienee yhtiöjärjestyksen yläpuolella (?) ja sen tulkinnoista löytynee vastaukset kysymyksiini, kun sitä ei ole yhtiöjärjestyksissä. Itse lakitekstistä suoraa vastausta ei löydy, joten menee tulkitsemisen puolelle. Tietääkö joku vastaavista esimerkkitapauksista?Minua siis vaivaa tietämättömyys siitä, millainen asia golfyhtiössä vaatii osakkaiden yksimielisen päätöksen ja mitkä asiat voidaan päättää yhtiökokouksissa 2/3 määräenemmistöllä.
MUTU-tuntumaa:
Pelilippukäytännön muuttaminen ja pelioikeuden vuokrauskäytännön lopettaminen
ovat asioita, jotka varmasti menisivät useimmissa yhtiöissä läpi 2/3 määräenemmistöllä, koska ne koskettavat vuosittain vähemmistöön jäävää osakasmäärää.
Pelioikeuden rajattoman kierrosmäärän supistaminen taas koskee jokaista osakasta, joten se ei menisi läpi edes määräenemmistöpäätöksellä.Mikäli pienemmän osakasryhmän (tai vaikka yhdenkin osakkaan) etuja kavennetaan, niin voiko se tapahtua yllämainituissa tapauksissa määräenemmistöpäätöksellä?
Osakeyhtiössä näin ehkä on, vaikka se tuntuukin vähemmistöön jäävältä väärältä.Onko jollain joltain kentältä kokemuksia asiasta tai muuten varmaa tietoa?
ALTISSIMO jo tietääkin mielipiteeni pelilippukäytännön muuttamisesta ko. kenttäyhtiössä,
mutta kerron sen tässä vielä muillekin (kun kerran yhden kentän asioihin mentiin):
Kaikista pelioikeuksista kenttäyhtiö on jo saanut samat maksut vastikkeiden muodossa.
Pelilipuilla kierrosmäärä on rajattu, kun pelioikeudella voi muuten pelata niin paljon kuin ehtii. Kenttäyhtiön kannattaisi siis suosia pelilippukäytäntöä.
Pelilippukäytäntö muutettiin tänä vuonna rajoitetumpaan pelikorttikäytäntöön.
Samaan aikaan ja edelleen kenttäyhtiö sallii osakkaiden tuovan kentälle vieraita pelaamaan 3 kerrallaan rajoittamattomasti 10e edullisemmin kuin mikä oli osakkaan pelilippukierroshinta (pelilipuista perittiin 5 e vaihtomaksu).
Tämä vieraiden tuontiale tulkitaan osakaseduksi, mutta ei pelilippukäytäntöä (joka sitä itseasiassa oli).
Nyt pieni perhe/kaveriporukka voi pelata yhdellä osakkeella koko kesän aikana parikymmentä kierrosta kukin edullisemmin kuin osakkeen omistajan pelikortilla, kun he normaalitilanteessa tarvitsisivat useampaa pelioikeutta, pelilippuja tai greenfeetä.
Minusta tuo ei ole millään muotoa osakasetu eikä se edistä ko. kentän osakemarkkinoita tai peliokeuksien vuokraushinnan pysymistä edes hoitovastikkeen tasolla.
Tuo etu vähentää aivan varmasti greenfeetuloja ainakin yhtä paljon kuin pelilippukauppa aikaisemmin.Tiedoksi vielä: Tällä kentällä on 2-300 osaketta eli pelioikeutta liikaa (1200/18 reikää).
Uusia osakeanteja siellä ei lähivuosikymmeninä tulla järjestämään, koska
pelioikeuksista on jo nyt ylitarjontaa.MInulla on sellainen käsitys, että yhtiöjärjestystä voi muuttaa aina 2/3 määräenemmistöllä, kunhan uusi yhtiöjärjestys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti (henkilöt, perheet, pelaajat, ei-pelaajat, monen osakkeen omistajat, ulkomaalaiset, yhteisöt, jne). Silloin esimerkiksi kierrosmäärän rajoittaminen kuuluu tähän ryhmään eikä edellytä kaikkien suostumusta.
Sen sijaan, mikä tahansa päätös missä tahansa toimielimessä: yhtiökokous, hallistus, tj ei voi kohdella syrjivästi jotain osakasryhmää, vaikka yhtiökokous olisi nimenomaan valtuuttanut hallituksen päättämään esim. pelilippukäytännöstä, ellei sitä ole nimenomaan näin todettu yhtiöjärjestyksessä tai ellei kyseessä ole vakiintunut käytäntö (eli muutos pitää olla tasapuolinen). Lisäksi on tuo erisarjaisten osakkeiden 2/3 sääntö, joka voi muuttaa tilanteen aika kimurantiksi joissain yhtiöissä, joissa on monta sarjaa.
Sitten on paljon näitä tulkinnanvaraisuuksia, kuten se, että suosiiko jokin varauskäytäntö (esim. tietyt ajat vain paikan päältä) lähellä asuvia ja syrjii kaukana asuvia. Samoin esimerkiksi Vierumäen pelioikeussääntö tarjoaa etuja ’perheenjäsenet ja yrityksen osakkeella … työ- tai omistussuhteessa ko. yritykseen’. Viimeksi mainitussa lauseessa voi kysymys olla siitä, miten laajasti tai suppeasti tuo ’perhe’ tulkitaan tai yrityksen tapauksessa, mikä on omistus- tai työsuhde (esim. kunnan, yhdistysten tai osuuskuntien osakkeissa tai jos henkilö on tj. tai hallituksen jäsen, jolloin ei ole työsuhteessa). Näihin tilanteisiin ei varmaan ole yksiselitteistä vastausta ja lopulta oikeusistuimet tekevät lopullisen tulkinnan, mutta tuskin golfyhtiön kannattaa koetella näitä rajoja.
Putti-Possu kirjoitti: (13.5.2014 17:26:51)
MInulla on sellainen käsitys, että yhtiöjärjestystä voi muuttaa aina 2/3 määräenemmistöllä, kunhan uusi yhtiöjärjestys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti (henkilöt, perheet, pelaajat, ei-pelaajat, monen osakkeen omistajat, ulkomaalaiset, yhteisöt, jne). Silloin esimerkiksi kierrosmäärän rajoittaminen kuuluu tähän ryhmään eikä edellytä kaikkien suostumusta.
Sen verran täytyy kommentoida, että yhdellä osakelajilla pitää olla samat oikeudet. Sillä ei ole merkitystä kuka sen omistaa.
Klubipelaaja kirjoitti: (13.5.2014 18:47:38)
Sen verran täytyy kommentoida, että yhdellä osakelajilla pitää olla samat oikeudet. Sillä ei ole merkitystä kuka sen omistaa.OYL:n 7§ edellyttää, ettei OSAKKAITA kohdella eriarvoisesti. Eli jos yhtiöjärjestystä tai peliohjetta muutetaan siten, että erityyppiset OSAKKAAT joutuvat eriarvoiseen asemaan, päätös on OYL:n vastainen. Esimerkiksi
– henkilöosakkaat suhteessa yhteistöosakkaisiin
– yhden osakkeen omistajat suhteessa monen osakkeen omistajaan
– perheellinen omistaja suhteessa sinkkuun
– myös rajatapauksena tuo lähellä asuva suhteessa etäällä asustavaanJos joku esittää moitekanteen käräjäoikeuteen sellaista päätöstä vastaan, joka syrjii jotain osakasryhmää (esimerkiksi päätös jossa omalla osakkeella pelaava henkilöosakas saa etuja siirrettyyn/nimettyyn pelioikeuteen nähden), niin oikeus varmaankin toteaisi: ’päätös on omiaan suosimaan xxx -osakkaita yyy -osakkaiden kustannuksella ja on siten OYL 7§:n vastainen ja sen vuoksi pätemätön’. Tilanteet tietenkin ovat yksittäistapauksia, joten täytyy toki tietää kaikki yksityiskohdat (mm. yhtiöjärjestys), osakaskunnan rakenne sekä vakiintuneet käytänteet.
Klubipelaaja kirjoitti: (13.5.2014 18:47:38)
Putti-Possu kirjoitti: (13.5.2014 17:26:51)
MInulla on sellainen käsitys, että yhtiöjärjestystä voi muuttaa aina 2/3 määräenemmistöllä, kunhan uusi yhtiöjärjestys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti (henkilöt, perheet, pelaajat, ei-pelaajat, monen osakkeen omistajat, ulkomaalaiset, yhteisöt, jne). Silloin esimerkiksi kierrosmäärän rajoittaminen kuuluu tähän ryhmään eikä edellytä kaikkien suostumusta.
Sen verran täytyy kommentoida, että yhdellä osakelajilla pitää olla samat oikeudet. Sillä ei ole merkitystä kuka sen omistaa.
Suunnilleen näin. Kysymys kai enemmänkin tässä kuitenkin oli voiko 2/3 määräenemmistöllä (ja vastaavalla osakelajikohtaisella päätöksellä jos erilaisia sarjoja oli) tehdä sellaisia yhtiöjärjestykseen tehtäviä muutospäätöksiä joilla asetetaan erityyppiset osakkeenomistajat eriarvoiseen asemaan, vaan vaaditaanko tähän osakkeenomistajien suostumus. Tässä nimenomaisessa yhtiössä kyseessä ei ollut edes yhtiökokouksen päätös vaan ainoastaan hallituksen päätös.
haamu kirjoitti: (13.5.2014 19:26:50)
Klubipelaaja kirjoitti: (13.5.2014 18:47:38)
Putti-Possu kirjoitti: (13.5.2014 17:26:51)
MInulla on sellainen käsitys, että yhtiöjärjestystä voi muuttaa aina 2/3 määräenemmistöllä, kunhan uusi yhtiöjärjestys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti (henkilöt, perheet, pelaajat, ei-pelaajat, monen osakkeen omistajat, ulkomaalaiset, yhteisöt, jne). Silloin esimerkiksi kierrosmäärän rajoittaminen kuuluu tähän ryhmään eikä edellytä kaikkien suostumusta.
Sen verran täytyy kommentoida, että yhdellä osakelajilla pitää olla samat oikeudet. Sillä ei ole merkitystä kuka sen omistaa.
Suunnilleen näin. Kysymys kai enemmänkin tässä kuitenkin oli voiko 2/3 määräenemmistöllä (ja vastaavalla osakelajikohtaisella päätöksellä jos erilaisia sarjoja oli) tehdä sellaisia yhtiöjärjestykseen tehtäviä muutospäätöksiä joilla asetetaan erityyppiset osakkeenomistajat eriarvoiseen asemaan, vaan vaaditaanko tähän osakkeenomistajien suostumus. Tässä nimenomaisessa yhtiössä kyseessä ei ollut edes yhtiökokouksen päätös vaan ainoastaan hallituksen päätös.
Itse annoin kommenttini noihin aloittajan kysymyksiin jo aiemmin.
Pelilippuasiaa voi miettiä monella tavalla.
Onko tuon pelikortin käyttäjä rekisteröitävä kentälle, jolloin sillä on vain yksi käyttäjä vai voiko sen tarpeen mukaan antaa ’kenelle’ tahansa.
Onko niin, että pelillippuja käyttäen samaa pelioikeutta voi käyttää samanaikaisesti yseampi henkilö (esim. koko lähtö) kun taas pelikorttia käyttäen pelioikeutta voi käyttää vain yksi henkilö kerrallaan (joka useimmiten kai on kuitenkin tarkoitus).
Jos tarkoitus ei ole estää ’pelilippujen’ luovuttamista kolmannelle, silloin tuo pelikortti on mielestäni pelkästään tekninen asia, joka normaalistuí kuuluisi hallituksen toimivaltaan.
Oikeuteen saakka ei ilmeisesti kovinkaan paljoa tapauksia ole päätynyt, joten suoraa vastausta noihin kysymyksiin ei varmastikaan ole saatavilla. Mielipiteitä sitäkin enemmän.
Jossain aiemmassa keskustelussa muistaakseni esitettiin dokumentti, jossa pohdittiin osakkaiden yhdenvertaisuutta. Sen mukaan asia on kyllä aikalailla monimutkaisempi kuin mitä tässä keskustelussa on esitetty. Kannattaa palauttaa mieleen tuon kirjoituksen sisältö.
Yksi tuossa kirjoituksessa esille tuleva asia on se, ettei yhdenvertaisuuteen vedoten voida estää yhtiön kannalta liiketaloudellisesti järkeviä päätöksiä. Hieman provokatiivisesti todeten voisi sanoa, että golf-oskeyhtiön osalta vallalla näyttää olevan ajatusmalli, jonka mukaan mitään ei voida tehdä, koska se loukkaa yhdenvertaisuutta.
Putti-Possu kirjoitti: (13.5.2014 19:22:01)
OYL:n 7§ edellyttää, ettei OSAKKAITA kohdella eriarvoisesti. Eli jos yhtiöjärjestystä tai peliohjetta muutetaan siten, että erityyppiset OSAKKAAT joutuvat eriarvoiseen asemaan, päätös on OYL:n vastainen.Itseasiassa OYL 1:7 sanatarkka sisältö on seuraava:
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
On tärkeää ymmärtää, että yhtiö voi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka yhtiöjärjestykseen ja OYL:iin tukeutuen tuottavan OIKEUTETTUA etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Ei todellakaan ole niin, että yhtiö ei voisi tehdä mitään sellaista päätöstä, joka olisi jollekin osakkaalle huonompi/parempi kuin jollekin toiselle osakkaalle.
Hyvä yleissääntö on, että yhtiön tulisi tehdä päätöksiä yhtiön parasta etua noudattaen, jolloin päätös on suurimmalla todennnäköisyydellä kaikkia osakkaita tasapuolisesti kohteleva.
Tässä ketjussa aiemmin oli mainittu Nordcenterin ravintolakorttiasiasta nostettu moitekanne, joka menestyi sekä käräjä- että hovioikeudessa. Kyseisestä päätöksestä ei kannata kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä tämän keskusteluketjun aloitusviestin ongelmatiikassa. Ylipäätään ei kannata kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä yksittäisen kenttäyhtiön yksittäisen tapauksen soveltuvuudesta toisen kenttäyhtiön toiseen tapaukseen. Osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen on hyvä tukeutua, mutta jokaisen kentän yhtiöjärjestys ja sen vakiintunut tulkinta ovat omanlaisensa.
Kiitos hyvistä ja asiallisista vastauksista, jotka nyt riittävät minulle.
Tasavertaisuus ja yhdenvertaisuus ovat ne avainsanat
eli jos päätökset kohtelevat samoin kaikkia osakkeen omistajia
niin 2/3 määräenemmistöpäätös riittää; ellei niin tarvitaan yksimielinen päätös.Käsitin nyt niin, että se riittää sekä pelilippukäytännön muuttamiseen, pelioikeuden kierrosmäärän rajoittamiseen ja pelioikeuden vuokrausoikeuden peruuttamiseen
kunhan päätös koskee kaikki osakkeita.Noista esimerkkitapauksista vain pelioikeuden kierrosmäärän rajoittaminen kiinnostaa kaikkia, muut kaksi esimerkkiäni ei tietenkään kiinnosta niitä, jotka pelaavat ja aikovat pelata loppuun asti itse osakkeensa pelioikeudella. Heille on pääasiassa samantekevää mitä muut tekevät pelioikeuksillaan, joten niissä päätökset todennäköisesti tullaan tekemään hallituksen esityksen mukaisesti (mikäli päätös tehdään yhtiökokouksessa).
Hyödyttääkö täällä vääntää asiaa yhtiöjärjestyksistä, vai pitäisikö toimia jossain muualla, vai onko se ylipäätään mahdollista, jos –
Useimmilla kentillä on rajallinen määrä esim. 800 kpl pelioikeusosakkeita ja jokaisella 1 ääni yhtiökokouksessa. Sitten on osakkeita joilla on yhteensä reippaasti suurempi äänimäärä kuin muilla yhteensä, eikä mitään velvotteita. Täällä on monasti kysytty osakkaitten etujen perään ja lippukaupan kieltämällä viedään tuhkatkin uunista.
Kysymys: kuka päättää yhtiökokouksissa ja kenen etu on lopettaa lippukauppa etenkin jos kenttäyhtiön kautta kulkee kaikki rahaliikenne mukaan lukien kahvila/ravintola, proshop ja seura maksaa kentälle cadäripalveluista jne.
Ote pörssisivulta: sähköisiä P E L I L I P P U J A kaudelle 2014 kaupan! Kätevä nykyaikainen maksutapa pelata nopeallakin aikataululla.
-
JulkaisijaArtikkelit