-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sattui tämmöinen tulemaan vastaan ja on aika mielenkiintoinen.
Pelaaja lyö avauksensa alueelle, johon pallo saattaa kadota. Niinpä hän lyö varapallon, joka päätyy suunnilleen yhtä pitkälle kuin alkuperäinen, mutta väylälle näkyviin. Alkuperäistä palloa etsitään ja pelaaja löytää pallon, jonka mielestään tunnistaa omakseen. Pallo on kuitenkin täysin pelaamattomassa paikassa, joten hän päättää käyttää pelaamattoman paikan sääntöä 19.2c pudottaen tuon nostamansa pallon alle kahden mailanmitan päähän. Sitten hän lyö tuosta paikasta pallonsa viheriölle ja käy nostamassa varapallonsa taskuunsa. Viheriöllä hän merkkaa ja nostaa pallonsa huomatakseen, ettei kyseessä olekaan hänen tiiltä lyömänsä alkuperäinen pallo. Ei muuta kuin takaisin etsimään alkuperäistä palloa, jota ei löydy etsintäajan puitteissa.
Miten ja mistä jatketaan ja monesko lähtee?
Pelaaja asettaa varapallon takaisin paikkaan, josta hän sen taskuunsa nosti. Kuudes lähtee.
Samaa mieltä kuin PG. Varapallolla lähtisi muuten kolmas, mutta siihen lisätään yleinen rangaistus (2) väärän pallon pelaamisesta ja yksi rangaistus, kun varapallo nostettiin (mutta ei kahta, koska asetettiin alkuperäiseen paikkaan).
Vaikutaisiko muuten tilanteeseen, jos väylällä olisi ollut siirtosääntö, jolloin pallon voi nostaa ja asettaa uudelleen rangaistuksetta, eikä siirtosääntö edellytä merkitsemistä?
Seitsemäs lähtee. Varapallo on kolmas + yleinen rangaistus 2 väärän pallon pelaamisesta + 1 rankku (vara)pallon liikuttamisesta, seuraava lyönti on siis seitsemäs.
Jos tämä olisi noin helppo, en olisi aloittanut koko ketjua… Minähän sanoin, että tämä on aika mielenkiintoinen 😉
Näin arvelinkin ja aloin miettiä, missä se juju mahtaa olla.
Varapallo ei ollut pelissä oleva pallo vielä silloin, kun pelaaja nosti sen taskuunsa. Ehkä siitä syystä pallon liikutamisesta ei voida rangaista. Kaksi varsinaista lyöntiä + yksi rangaistuslyönti alkuperäisen pallon kadottamisesta + kaksi väärän pallon pelaamisesta. Kuudes lähtee?
Väärän pallon pelaamisesta ei ole kyse. Pelaaja droppasi uuden pallon peliin, mutta väärään paikkaan. Koska alkuperäinen pallo oli kadonnut, olisi varapallon pelaaminen ollut ainoa oikea tapa jatkaa. Korvaava pallo dropattiin samalle etäisyydelle reiästä kuin varapallo, joten vakavaa rikettä ei tapahtunut. Lopputulos on seitsemäs lyönti viheriöllä.
Sergiolta muuten oikea vastaus, mutta tuossa droppaamistilanteessa alkuperäinen pallo ei vielä ollut kadonnut. Sen sijaan pelaajalla ei ollut oikeutta käyttää sääntöä 19.2c, koska tuon säännön käyttäminen vaatii pallon paikan tarkan tuntemisen. Ainoa pallo, jonka paikka tiedettiin, oli varapallo ja siksi tuo peliin laitettu pallo (joka ei siis voi olla väärä pallo, kts. Määritelmät) korvasi varapallon eikä alkuperäistä palloa. Alkuperäisen etsiminen jälkikäteen oli ilmeisen turhaa, koska etsimisaika oli varmasti jo päättynyt. Väärin korvatun pallon pelaaminen ei pysäytä kelloa, toisin kuin väärän pallon pelaaminen.
Hyvä ja aika yllättäväkin tapaus. Aika moni menee tuon väärän pallon taakse, mutta määritelmän mukaan peliin laitettu pallo ei ole väärä pallo. Huomionarvoista on myös tuo, että sääntö 19.2c (ja myös 19.2b) vaativat, että pallon alkuperäinen sijainti tunnetaan tarkasti. Tämä tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun pallo menee vaikkapa ison siirtolohkareen alle. Kaikki näkevät minne pallo meni, mutta sitä ei lohkareen alla näy. Koska pallon tarkkaa sijaintia ei tunneta eikä sitä voida tunnistaa, pallo on kadonnut.
Eikös väärin korvattu ja samalla kertaa väärästä paikasta pelattu pallo tuota vain kaksi rangaistuslyöntiä [1.3c(4)] eli kuudes lähtee viheriöllä?
Korjaus – laskin väärin. Seitsemäs lähtee viheriöllä.
Seitsemäs lähtee väylällä, ei viheriöllä.
Seitsemäs lähti jo väylältä eli viheriöllä ollaan seitsemällä lyönnillä. Avaus, varapallo 3, droppi 4, väärä paikka 6, viheriölle 7.
Eikös väärin korvattu ja samalla kertaa väärästä paikasta pelattu pallo tuota vain kaksi rangaistuslyöntiä [1.3c(4)] eli kuudes lähtee viheriöllä?
Korjaus – laskin väärin. Seitsemäs lähtee viheriöllä.
Kyllä se pelaamattoman paikan rangaistuslyöntikin pitää laskea tulokseen, kuten edellä on jo vihjailtu.
Mutta siis kysymys tuosta pallon liikuttamisesta, jos siirtosääntö on voimassa.
Kun pallon voi siirtosäännön vallitessa nostaa ja puhdistaa (eikä tarvitse merkitä) ja sitten asettaa takaisin esim. 15 cm päähän ei lähemmäs lippua. No, jos nostaa pallon taskuun ja havaitsee siinä vaiheessa, että liikuttaa palloa ja asettaa sen siirtosäännön määrittämälle alueelle. Eli missä vaiheessa tästä pallon taskuun laittamisesta tulee rankkuja vai onko kyse nostamisen tarkoituksesta?
En ymmärtänyt kysymystä.
Jos pelaajan pallo on tunnistettavissa paikassa josta sitä ei saa pois, voiko pelaaja ottaa pelaamattoman paikan ja korvata sen toisella pallolla? Vai pitääkö käydä lyömässä uusi pallo edellisen lyönnin paikalta?
Jos pelaajan pallo on tunnistettavissa paikassa josta sitä ei saa pois, voiko pelaaja ottaa pelaamattoman paikan ja korvata sen toisella pallolla?
Kuten esimerkiksi pelaajan pallon ollessa puussa neljän metrin korkeudella ja tunnistemerkit näkyvät hyvin sinne alas? Kyllä vain, ja vertailupiste tässä tapauksessa on kohtisuoraan pallon alapuolella maassa oleva piste.
Pelaajan tekemä tunnistamisvirhe johti kolmeen muuhun virheeseen: 1. säännön 19.2c käyttämiseen, vaikkei pelaajalla ollut siihen oikeutta, 2. väärin korvatulla pallolla pelaamiseen ja 3. väärästä paikasta pelaamiseen. Kahdesta viimeksi mainitusta virheestä tulee säännon 1.3c(4) mukaan kokonaisuudessaan kahden lyönnin rangaistus:
» Väärin korvatulla pallolla pelaaminen väärästä paikasta. Lyöntipelissä pelaajan pelatessa korvaavalla pallolla, kun se ei ole sallittua rikkoen Sääntöä 6.3b pelaten samalla väärästä paikasta rikkoen Sääntöä 14.7a, saa pelaaja kokonaisuudessaan kahden lyönnin rangaistuksen.
» Yhdistetyt menettelytapaan ja korvaamiseen/väärästä paikasta pelaamiseen liittyvät rikkeet. Lyöntipelissä jos pelaajan yksi teko tai toisiinsa liittyvät toimet rikkovat yhtä tai useampaa menettelytavan vaatimusta, josta seurauksena on yhden lyönnin rangaistus ja rikkoo myös yhtä tai molempia sääntöjä pelaamalla väärin korvatulla pallolla ja väärästä paikasta, saa pelaaja kokonaisuudessaan kahden lyönnin rangaistuksen.
Mutta kaikki rangaistuslyönnit, jotka pelaaja saa vapautuessaan rangaistuksella (kuten yhden lyönnin rangaistus Sääntöjen 17.1, 18.1 ja 19.2 nojalla), lisätään aina kaikkiin muihin rangaistuksiin.
Ymmärsin tuon Mutta-virkkeen niin, ettei säännön 19.2 käyttämisestä tulisi erillistä rangaistusta, koska kyseisen säännön rangaistuksella pelaaja ei vapaudu pelaamattomasta paikasta. (Jotta rangaistus tulisi, niin nähdäkseni ”saa vapautuessaan” tulisi olla ”saisi vapautuakseen”).
Mielestäni jälkikäteis-tuomaroinnin kannalta droppi ei voi liittyä pelaamattoman paikan sääntöön, koska pelaajalla ei ollut oikeutta sitä käyttää. Hän vain droppasi väärään paikkaan sekä sen jälkeen pelasi väärästä paikasta. Tulisiko näistä yhteensä kolme rangaistuslyöntiä?
Hyvä huomio ja täysin oikea, ehdin jo itsekin mennä solmuun. Tuossa tilanteessa pelaaja kyllä (virheellisesti) käyttää sääntöä 19.2c, muttei todellisuudessa käytä sitä pelissä olevaan palloon eikä siitä siten tule rangaistuslyöntiäkään.
Hyvä PG !
Lienee kuitenkin aivan sama mihin palloon pelaaja toimenpiteensä kohdistaa. Tosiasiassa hän droppaa uuden pallon peliin ja on aivan sama, ajatteleeko hän silloin sääntöä 19.2 vai jotain muuta. Siinä vaiheessa kun dropattua palloa lyödään, on teko peruuttamaton ja yksi rangaistuslyönti siitä kirjataan. Jos paikka oli väärä, tulee siitä kaksi lyöntiä till. Väärän menettelyn voisi toki korjata ennen lyöntiä.
Vielä lisäisin, että pelaaja tässä tapauksessa korvasi dropilla varapallon, eikä alkuperäistä palloa. Alkuperäistä ei olisi voinut korvata muuten kuin palaamalla tiiboksiin, koska sitä ei ollut löydetty (siis palloa, ei tiiboksia).
Vielä lisäisin, että pelaaja tässä tapauksessa korvasi dropilla varapallon, eikä alkuperäistä palloa. Alkuperäistä ei olisi voinut korvata muuten kuin palaamalla tiiboksiin, koska sitä ei ollut löydetty (siis palloa, ei tiiboksia).
Ja jos pelaaja niin tekisi, hän korvaisi samalla myös varapallon. Siksi en olekaan aivan varma meneekö homma kuten tässä ehdotat:
Lienee kuitenkin aivan sama mihin palloon pelaaja toimenpiteensä kohdistaa. Tosiasiassa hän droppaa uuden pallon peliin ja on aivan sama, ajatteleeko hän silloin sääntöä 19.2 vai jotain muuta.
Jos pelaaja pelaamattoman paikan säännön 19.2c sijaan (jostain kumman syystä) sanoisi pelaavansa uuden pallon ja droppaavansa pallon, niin hän käyttäisi sääntöä 18.1, mutta droppaisi väärään paikkaan. Kun pelaaja tällä korvaisi myös varapallon, kuten käsittääkseni tapahtuisi, niin silloin hän pelaisi väärästä paikasta vakavan rikkeen verran ja hänen olisi palattava tiipaikalle lyömään kahdeksatta lyöntiään (2 lyöntiä tiiltä, 1 väärästä paikasta ja 1+1+2 rangaistuslyöntiä).
Sergio
Siinä vaiheessa kun dropattua palloa lyödään, on teko peruuttamaton ja yksi rangaistuslyönti siitä kirjataan. Jos paikka oli väärä, tulee siitä kaksi lyöntiä till.Yhteesä siis kolme till. Mielestäni käsiteltävänä olevassa tapauksessa on sovellettava myös sääntöä 1.3c(4). Sen mukaan 1+2 ei ole 3 vaan 2.
Yhdistetyt menettelytapaan ja korvaamiseen/väärästä paikasta pelaamiseen liittyvät rikkeet. Lyöntipelissä jos pelaajan yksi teko tai toisiinsa liittyvät toimet rikkovat yhtä tai useampaa menettelytavan vaatimusta, josta seurauksena on yhden lyönnin rangaistus ja rikkoo myös yhtä tai molempia sääntöjä pelaamalla väärin korvatulla pallolla ja väärästä paikasta, saa pelaaja kokonaisuudessaan kahden lyönnin rangaistuksen.
Minä ajattelen sen niin, että pelaajan oikea tapa jatkaa peliä on pelata varapalloa, koska se on ainoa pelissä oleva pallo, joka on löytynyt. Syystä tai toisesta hän päättää dropata uuden pallon peliin, joka siis pelataan samalta etäisyydeltä lippuun nähden, ei siis vakavaa virhettä. Koska droppi ei osu lipun linjalle eikä kahden mailanmitan etäisyydelle varapallosta, paikka on väärä, josta kaksi penaa.
PG
Ei ensimmäinen penaltti johdu väärästä menettelytavasta. Se tulee pelaamattoman paikan menettelystä, samalla tavalla kuin tapahtuisi estealuedropin tai stroke & distance dropin jälkeen. Jos noissa tapauksissa droppi osuisi väärään paikkaan ja siitä lyötäisiin, niin kolme penaa kolahtaisi.Sergio
Minä ajattelen sen niin, että pelaajan oikea tapa jatkaa peliä on pelata varapalloa, koska se on ainoa pelissä oleva pallo, joka on löytynyt. Syystä tai toisesta hän päättää dropata uuden pallon peliin..Minä taas ajattelen niin, että pelaaja jatkoi peliä juuri niin, kuin tuossa tilanteessa oli luonnollista. Vain yksi teko – pelaamattomassa paikassa olevan väärän pallon tunnistaminen omaksi – johti kolmeen rikkeeseen, joista yhteenlaskettu rangaistus 2+2=4, yhdistettynä kuitenkin vain 2 (pelamattoman paikan säännön soveltamisesta ei rangaistusta, koska sen käyttöön ei ollut oikeutta). Mielestäni säännön 1.3c(4) loppuosa on kuin räätälöity juuri tällaista tapausta silmälläpitäen. Siitä vielä sen alkuosa, jossa tuo boldaamani teksti sisältää oleelliset ehdot säännön soveltamiselle :
(4) Rangaistusten soveltaminen useaan sääntörikkeeseen. Jos pelaaja rikkoo useita sääntöjä tai samaa sääntöä useaan kertaan ennen kuin tähän pystytään puuttumaan (kuten hän lyö lyönnin tai hänelle kerrotaan rikkeestä), sovellettava rangaistus riippuu siitä, mitä pelaaja teki:
• Kun rikkeet tapahtuivat erillisinä suorituksina. Pelaaja saa erilliset rangaistukset kustakin rikkeestä.
• Kun rikkeet johtuvat yhdestä teosta tai toisiinsa liittyvistä toimista. Pelaaja saa vain yhden rangaistuksen; mutta jos toimenpide tai toimenpiteet rikkovat useampaa sääntöä, joissa on eritasoiset rangaistukset, pelaaja saa suurimman näistä rangaistuksista.
-
JulkaisijaArtikkelit