-
JulkaisijaArtikkelit
-
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 19:46:55)
KL kirjoitti: (9.5.2014 18:30:56)
Keskustelu näyttää pahasti kiertävän kehää, koska viimeksi on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tietyin edellytyksin petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Jos näin käy, ja kaiken lisäksi henkilö tai henkilöt asiasta ns. tuomitaan, niin vastuukysymykset vastikkeista menevät aika lailla uusiksi.
Mikä tai mitkä asiat tässä olisivat petosta ja mitkä sen tunnusmerkit olisivat?
Kuka tai ketä ovat henkilöt, jotka asiasta ns. tuomitaan.
Tässä taitaa olla solmussa kuvitelmat ja todellisuus. Jos jossakin yhtiössä halutaan estää yhtiön osakkeiden myynti (useimmin vihamieliselle taholle). Myyntiä kieltäviä pykäliä ei kirjata yhtiöjärjestykseen, koska niillä ei käytännössä ole merkitystä. Jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat: lunastuslauseke, etuosto-oikeus ja osakassopimus. Osakassopimuksella voidaan rakentaa monenlaisia rajoitteita, mutta kenttäyhtiöissä niitä ei ole juurikaan käytetty. Lisäksi osakassopimukset ovat usemmin tallelokeroihin piilotettuja kuponkejaja niistä vähemmän ulkopuolisille hiiskutaan.
Kenttäyhtiön osakekauppaa voi käydä melko vapaasti kunhan ostaja ja myyjä eivät toimi toisiaan kohtaan vilpillisesti ja verotajalta ei kauppaa salata.Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 19:46:55)
KL kirjoitti: (9.5.2014 18:30:56)
Keskustelu näyttää pahasti kiertävän kehää, koska viimeksi on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tietyin edellytyksin petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Jos näin käy, ja kaiken lisäksi henkilö tai henkilöt asiasta ns. tuomitaan, niin vastuukysymykset vastikkeista menevät aika lailla uusiksi.
Mikä tai mitkä asiat tässä olisivat petosta ja mitkä sen tunnusmerkit olisivat?
Kuka tai ketä ovat henkilöt, jotka asiasta ns. tuomitaan.
Tämän keskustelun kiinostavuus on saavuttanut sen tason, jossa siihen osallistuminen ei enää ole vähimmässäkään määrin kiinnostavaa. Siksi kehotankin kääntymään lainsäädännön puoleen ja etsimään sieltä vastaukset, olen varma niiden sieltä löytyvän. Tosin ne eivät välttämättä ole toiveittesi mukaisia, mutta kuten jo sanoit, ’tietoisuuden lisääntyessä on syytä muuttaa mielipidettä’.
eikka kirjoitti: (9.5.2014 20:38:29)
Tässä taitaa olla solmussa kuvitelmat ja todellisuus. Jos jossakin yhtiössä halutaan estää yhtiön osakkeiden myynti (useimmin vihamieliselle taholle). Myyntiä kieltäviä pykäliä ei kirjata yhtiöjärjestykseen, koska niillä ei käytännössä ole merkitystä. Jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat: lunastuslauseke, etuosto-oikeus ja osakassopimus. Osakassopimuksella voidaan rakentaa monenlaisia rajoitteita, mutta kenttäyhtiöissä niitä ei ole juurikaan käytetty. Lisäksi osakassopimukset ovat usemmin tallelokeroihin piilotettuja kuponkejaja niistä vähemmän ulkopuolisille hiiskutaan.
Kenttäyhtiön osakekauppaa voi käydä melko vapaasti kunhan ostaja ja myyjä eivät toimi toisiaan kohtaan vilpillisesti ja verotajalta ei kauppaa salata.
Tuota tekstiäsi olisi helpompi ymmärtää, jos se olisi järjellisesti jäsennelty. Valitettavasti näin ei ole, joten joudun arvailemaan.
Oli niin tai näin, rikos on rikos, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Sen tunnusmerkit kuvataan rikoslaissa samoin kuin siihen syyllistyneen rankaisuklausuulit. Näyttökysymykset liittyvät oikeudenkäyttöön eivätkä rikoksen tunnusmerkistöön. Myöskin täällä esitetyt spekuloinnit siitä onko jokin ostaja- tai myyjätaho mahdollisesti syyllistynyt rikokseen tai ryhtymässä siihen ovat pelkkää spekulointia eivätkä mitenkään liity siihen onko rikos mainitussa tapauksessa ylipäätään mahdollinen vai ei.
Caveat emptor, mutta tässä tapauksessa myös myyjän. Rehellisen on helppo käydä kauppaa, vilpillisen on syytä varoa.
Tästä ei sen enempää osaltani, golfosaketta kun en omista enkä siten sellaista voi myydä eikä ostaminenkaan ole ajankohtaista..
KL kirjoitti: (9.5.2014 22:49:04)
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 19:46:55)
KL kirjoitti: (9.5.2014 18:30:56)
Keskustelu näyttää pahasti kiertävän kehää, koska viimeksi on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tietyin edellytyksin petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Jos näin käy, ja kaiken lisäksi henkilö tai henkilöt asiasta ns. tuomitaan, niin vastuukysymykset vastikkeista menevät aika lailla uusiksi.
Mikä tai mitkä asiat tässä olisivat petosta ja mitkä sen tunnusmerkit olisivat?
Kuka tai ketä ovat henkilöt, jotka asiasta ns. tuomitaan.
Tämän keskustelun kiinostavuus on saavuttanut sen tason, jossa siihen osallistuminen ei enää ole vähimmässäkään määrin kiinnostavaa. Siksi kehotankin kääntymään lainsäädännön puoleen ja etsimään sieltä vastaukset, olen varma niiden sieltä löytyvän. Tosin ne eivät välttämättä ole toiveittesi mukaisia, mutta kuten jo sanoit, ’tietoisuuden lisääntyessä on syytä muuttaa mielipidettä’.
Aika heiveröistä kommentttia osaltasi tähän. Ei minulla ole asian suhteen mitään toiveita enkä ole millään tavoin asianomainen joten henkilökohtaisesti minulle on aivan sama mikä tämän asian tila on.
Sen sijaan pidän hämmästyttävänä, että täällä heppoisin argumentein pelotellaan ihmisiä. Vaikea nähdä järkevää motiivia tälle.
eikka kirjoitti: (9.5.2014 20:38:29)
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 19:46:55)
KL kirjoitti: (9.5.2014 18:30:56)
Keskustelu näyttää pahasti kiertävän kehää, koska viimeksi on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tietyin edellytyksin petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Jos näin käy, ja kaiken lisäksi henkilö tai henkilöt asiasta ns. tuomitaan, niin vastuukysymykset vastikkeista menevät aika lailla uusiksi.
Mikä tai mitkä asiat tässä olisivat petosta ja mitkä sen tunnusmerkit olisivat?
Kuka tai ketä ovat henkilöt, jotka asiasta ns. tuomitaan.
Tässä taitaa olla solmussa kuvitelmat ja todellisuus. Jos jossakin yhtiössä halutaan estää yhtiön osakkeiden myynti (useimmin vihamieliselle taholle). Myyntiä kieltäviä pykäliä ei kirjata yhtiöjärjestykseen, koska niillä ei käytännössä ole merkitystä. Jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat: lunastuslauseke, etuosto-oikeus ja osakassopimus. Osakassopimuksella voidaan rakentaa monenlaisia rajoitteita, mutta kenttäyhtiöissä niitä ei ole juurikaan käytetty. Lisäksi osakassopimukset ovat usemmin tallelokeroihin piilotettuja kuponkejaja niistä vähemmän ulkopuolisille hiiskutaan.
Kenttäyhtiön osakekauppaa voi käydä melko vapaasti kunhan ostaja ja myyjä eivät toimi toisiaan kohtaan vilpillisesti ja verotajalta ei kauppaa salata.
Ei tässä myyjällä pitäisi mitään ongelmaa olla. Aika hyvä bisnes tässä voi kyllä jollekin olla jos toimija ostaa esim. 1000 osaketta siten, että myyjä maksaa esim. 500 Eur/kpl kipukorvauksena. Nämä hankalat osakkeet kannattaa kyllä omistajien hävittää mahdollisimman nopeasti ennen kuin alkaa ikäviä rahoitusvastikelappuja tippumaan postiluukusta.
KL kirjoitti: (9.5.2014 18:30:56)
Näprääjä kirjoitti: (9.5.2014 17:10:42)
Niinpä väite
Näprääjä kirjoitti: (9.5.2014 17:10:42)
Jos nyt unohdetaan myyntihetkeä ennen olevat vastikkeet niin ostaja vastaa kyllä jatkosta.
Myyjä ei ole vastuussa ostajan velvoitteista…ei kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen pidä paikkaansa. Ainakaan tuohon väitteeseen ei myyjän tule tuudittautua ikävien yllätysten mahdollisuuden vuoksi.
Kerro yksi vaihtoehto mikä ostajan velvoitteista tämän jälkeen tulisi myyjälle?…Niinpä.
ps. ei mitään tyyliin että golf osakkeesta on unuhtunut siito nimmarit…
Osakekaupassa on muotosääntönsä.
On kaupan kohde (Kenttäyhtiön osake/osakkeet). On ostaja ja on myyjä. Verottajalla on oma lakiin perustuva oikeus saada tiedot kaupasta ja tarvittaessa verottaa, mikäli verotettavaa on.
Kenttäyhtiön mahdollisuudet vaikuttaa ostajan ja myyjän sopimiin kauppoihin on olematon. Siinä on käytetty lähinnä kolmea insrumenttia:
– Lunastuslauseke, joka soveltuu lähinnä osakkeen ostamiseen ’vikuroivalta’ osakkaalta.
– Etuosto-oikeus on toimiva pykälä jos kenttäyhtiöllä on vapaata omaa pääomaa.
– Osakassopimus, jossa osakkaat sopivat keskinäisistä asioistaan. Sekin on osakkaiden keskinäinen sopimus ja kenttäyhtiöllä siinä ei ole osapuolen asemaa. Perustamisvaiheissa osakassopimusta voidaan ja on viisastakin käyttää.
Kyllä vapaasti voi myydä osakkeensa kunhan kauppakirjan muotoseikat ovat kunnossa ja leimaverolaskelma verottajalle (liitteineen) on toimitettu. Leimaveropäätöksen ja osakkeen siirtomerkinnän osalta myyjällä on velvollisuudet.
Tässä tapauksessa kauppahinta oli olematon ja siitä ei verottaja peri alle 10euron veromääriä.On erikseen keskusteltava asia, onko tämä menettely oikea tapa ohjata Kenttäyhtiön päätöksentekoa. Varmasti on viisaampiakin menetelmiä ratkoa Kenttäyhtiön taloudellisa ongelmia, mutta se vaatii päätöksentekoon rohkeutta tunnustaa tosiasiat.
swinging kirjoitti: (17.1.2016 22:14:24)
KO päätösKäräjäoikeus näyttää olleen samaa mieltä kuin Putti-Possu…
Niin näytää olleen.
Suostumuslauseketta ei yhtiöjärjestyksessä ollut, joten se jäi koeponnistamatta. Suostumuslausekkeen osalta Putti-Possulla on käsitys, josta oikeus ilmeisesti päätyisi poikkeavaan näkemykseen päätökssessään.eikka kirjoitti: (18.1.2016 8:08:22)
swinging kirjoitti: (17.1.2016 22:14:24)
KO päätösKäräjäoikeus näyttää olleen samaa mieltä kuin Putti-Possu…
Niin näytää olleen.
Suostumuslauseketta ei yhtiöjärjestyksessä ollut, joten se jäi koeponnistamatta. Suostumuslausekkeen osalta Putti-Possulla on käsitys, josta oikeus ilmeisesti päätyisi poikkeavaan näkemykseen päätökssessään.
Suostumuslausekkeen epäämisen vaikutukset ovat ilmeisesti epäselvät, josta on kirjoitettu viime aikoina jonkin verran. Suostumuslausekkeen tarkoitus on ilmeisesti ollut kontrolloida, etteivät osakkeet siirry ei-toivotulle taholle – esimerkiksi yrityksen kilpailijalle tai kilpailijan lähipiirille. Suostumuksen epäämiselle täytyy olla peruste ja esimerkiksi ilmeinen uuden ostajan maksukyvyttömyys tai -haluttomuus lienee riittävä peruste. Tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa tällainen maksuhaluttomuus oli riittävä peruste evätä suostumus.
Jos siis joku tekee kaupan tällaisen ei-toivotun tahon kanssa, jolle hallitus ei anna suostumusta, käsitykseni mukaan kauppa peruuntuu, Jos vastike erääntyy välillä, myyjä jolle osake palautuu käsitykseni mukaan on maksuvelvollinen aivan kuin olisi omistanut osakkeen koko ajan.
Putti-Possu kirjoitti: (18.1.2016 9:23:45)
eikka kirjoitti: (18.1.2016 8:08:22)
swinging kirjoitti: (17.1.2016 22:14:24)
KO päätösKäräjäoikeus näyttää olleen samaa mieltä kuin Putti-Possu…
Niin näytää olleen.
Suostumuslauseketta ei yhtiöjärjestyksessä ollut, joten se jäi koeponnistamatta. Suostumuslausekkeen osalta Putti-Possulla on käsitys, josta oikeus ilmeisesti päätyisi poikkeavaan näkemykseen päätökssessään.
Suostumuslausekkeen epäämisen vaikutukset ovat ilmeisesti epäselvät, josta on kirjoitettu viime aikoina jonkin verran. Suostumuslausekkeen tarkoitus on ilmeisesti ollut kontrolloida, etteivät osakkeet siirry ei-toivotulle taholle – esimerkiksi yrityksen kilpailijalle tai kilpailijan lähipiirille. Suostumuksen epäämiselle täytyy olla peruste ja esimerkiksi ilmeinen uuden ostajan maksukyvyttömyys tai -haluttomuus lienee riittävä peruste. Tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa tällainen maksuhaluttomuus oli riittävä peruste evätä suostumus.
Jos siis joku tekee kaupan tällaisen ei-toivotun tahon kanssa, jolle hallitus ei anna suostumusta, käsitykseni mukaan kauppa peruuntuu, Jos vastike erääntyy välillä, myyjä jolle osake palautuu käsitykseni mukaan on maksuvelvollinen aivan kuin olisi omistanut osakkeen koko ajan.
Onko tämä tapaus sellainen, että sen voi julkistaa. Onko kyse tuomioistuimen päätöksestä. Voisitko kertoa päätöksen perustelut.
eikka kirjoitti: (18.1.2016 9:29:22)
Onko tämä tapaus sellainen, että sen voi julkistaa. Onko kyse tuomioistuimen päätöksestä. Voisitko kertoa päätöksen perustelut.
Ei ole tuomioistuimen päätös, vaan hallituksen päätös, johon oli toki tehty kovasti juridista selvittelyä. En voi oikein myöskään sen yksityiskohtia täsmentää, koska kyse ei ole julkisesta asiasta.
Ei ole tuomioistuimen päätös, vaan hallituksen päätös, johon oli toki tehty kovasti juridista selvittelyä. En voi oikein myöskään sen yksityiskohtia täsmentää, koska kyse ei ole julkisesta asiasta.
Eli jos oikein ymmärsin, yhtiön hallitus on päättänyt olla hyväksymättä myyjän kauppaa ja myyjä on siihen tyytynyt (peloteltu oikeustoimien kustannuksilla?). Silloinhan ko. asiaa ei ole testattu.
Muistaakseni joku postasi tänne linkin näistä kauppaoikeuksista (joku oikeustieteen gradu) jossa ko. asiaa käsiteltiin. Muistini mukaan siinä tultiin johtopäätökseen (oikeustapausten perusteella), että yhtiö sinänsä voi estää osakkeen myynnin ei-halutulle taholle (siis jos on suostumuslauseke), mutta osakkeiden myyntiä ei voi estää. Eli myyjä ei olisi enää vastuussa ko. osakkeeseen liittyvistä velvoitteista. En muista, tarkoittiko tämä osakkeiden lunastusta yhtiölle. Joku voi muistikuvaa korjata/tarkentaa.Vantti kirjoitti: (18.1.2016 10:46:04)
Ei ole tuomioistuimen päätös, vaan hallituksen päätös, johon oli toki tehty kovasti juridista selvittelyä. En voi oikein myöskään sen yksityiskohtia täsmentää, koska kyse ei ole julkisesta asiasta.
Eli jos oikein ymmärsin, yhtiön hallitus on päättänyt olla hyväksymättä myyjän kauppaa ja myyjä on siihen tyytynyt (peloteltu oikeustoimien kustannuksilla?). Silloinhan ko. asiaa ei ole testattu.
Muistaakseni joku postasi tänne linkin näistä kauppaoikeuksista (joku oikeustieteen gradu) jossa ko. asiaa käsiteltiin. Muistini mukaan siinä tultiin johtopäätökseen (oikeustapausten perusteella), että yhtiö sinänsä voi estää osakkeen myynnin ei-halutulle taholle (siis jos on suostumuslauseke), mutta osakkeiden myyntiä ei voi estää. Eli myyjä ei olisi enää vastuussa ko. osakkeeseen liittyvistä velvoitteista. En muista, tarkoittiko tämä osakkeiden lunastusta yhtiölle. Joku voi muistikuvaa korjata/tarkentaa.Tarkoitat ilmeisesti tätä gradua gradu
Siinä ei ole otettu suoranaisesti kantaa siihen, kuka on vastikkeenmaksuvelvollinen. Korjaan tuota omaa aikaisempaa kirjoitustani siten, että suostumuslausekkeen epääminen ei kuitenkaan tee osakekauppaa pätemättömäksi eikä automaattisesti palauta osaketta alkuperäiselle myyjälle. Ostajalla säilyy oikeus esimerkiksi jako-osuuteen, mutta ostaja ei saa äänioikeutta (eikä äänioikaus ole myöskään enää myyjällä).En löytänyt mistään kantaa siihen, siirtyykö vastikkeenmaksuvelvoite kaupassa, jossa suostumusta ei annettu, mutta osake jää ostajalle. Olisko kellään tästä tietoa tai löytyykö jostain tuomioistuimen päätöksiä (asunto oy:ssä tällaisia on ollut, mutta niissä tilanne on yleensä toinen, koska huoneisto voidaan ottaa haltuun ja siten saadaan vastikkeet katettua).
Putti-Possu kirjoitti: (18.1.2016 11:20:06)
Vantti kirjoitti: (18.1.2016 10:46:04)
Ei ole tuomioistuimen päätös, vaan hallituksen päätös, johon oli toki tehty kovasti juridista selvittelyä. En voi oikein myöskään sen yksityiskohtia täsmentää, koska kyse ei ole julkisesta asiasta.
Eli jos oikein ymmärsin, yhtiön hallitus on päättänyt olla hyväksymättä myyjän kauppaa ja myyjä on siihen tyytynyt (peloteltu oikeustoimien kustannuksilla?). Silloinhan ko. asiaa ei ole testattu.
Muistaakseni joku postasi tänne linkin näistä kauppaoikeuksista (joku oikeustieteen gradu) jossa ko. asiaa käsiteltiin. Muistini mukaan siinä tultiin johtopäätökseen (oikeustapausten perusteella), että yhtiö sinänsä voi estää osakkeen myynnin ei-halutulle taholle (siis jos on suostumuslauseke), mutta osakkeiden myyntiä ei voi estää. Eli myyjä ei olisi enää vastuussa ko. osakkeeseen liittyvistä velvoitteista. En muista, tarkoittiko tämä osakkeiden lunastusta yhtiölle. Joku voi muistikuvaa korjata/tarkentaa.Tarkoitat ilmeisesti tätä gradua gradu
Siinä ei ole otettu suoranaisesti kantaa siihen, kuka on vastikkeenmaksuvelvollinen. Korjaan tuota omaa aikaisempaa kirjoitustani siten, että suostumuslausekkeen epääminen ei kuitenkaan tee osakekauppaa pätemättömäksi eikä automaattisesti palauta osaketta alkuperäiselle myyjälle. Ostajalla säilyy oikeus esimerkiksi jako-osuuteen, mutta ostaja ei saa äänioikeutta (eikä äänioikaus ole myöskään enää myyjällä).En löytänyt mistään kantaa siihen, siirtyykö vastikkeenmaksuvelvoite kaupassa, jossa suostumusta ei annettu, mutta osake jää ostajalle. Olisko kellään tästä tietoa tai löytyykö jostain tuomioistuimen päätöksiä (asunto oy:ssä tällaisia on ollut, mutta niissä tilanne on yleensä toinen, koska huoneisto voidaan ottaa haltuun ja siten saadaan vastikkeet katettua).
Suostumuslausekkeesta ensimmäinen kappaleesi on oikein. Toiseen kappaleeseen ei löytyne vahvistavia kantoja ainakaan tuomioistuimista – muista instainsseista kylläkin.
Kotojärven tuomiolauselmista voi päätellä muutaman seikan:
– vastikkeenmaksuvelvollisuus siirtyy omistusoikeuden siirtymispäivänä (kaupantekopäivänä). Ilmeisesti omistusoikeutta ei voine siirtää takautuvasti ilman seuraamuksia.
– Kotojärven tapaus lähti liikkeelle pakkovastikkeesta, mutta jostain kummallisesta syystä siihen käärittiin ’vanhoja vääryyksiä’, joiden moittimisaikakin oli umpeutunut. Tästä syystä oikeudenkäyntikulujenkin maksaja vaihtui.
– Tuomioistuin määritteli vastuiden siirtopäiväksi eräpäivän, eikä laskun kirjoittamisen tai vastikkeesta päättämispäivää (yhtiökokouspäivämäärä).eikka kirjoitti: (18.1.2016 11:49:57)
Putti-Possu kirjoitti: (18.1.2016 11:20:06)
Vantti kirjoitti: (18.1.2016 10:46:04)
Ei ole tuomioistuimen päätös, vaan hallituksen päätös, johon oli toki tehty kovasti juridista selvittelyä. En voi oikein myöskään sen yksityiskohtia täsmentää, koska kyse ei ole julkisesta asiasta.
Eli jos oikein ymmärsin, yhtiön hallitus on päättänyt olla hyväksymättä myyjän kauppaa ja myyjä on siihen tyytynyt (peloteltu oikeustoimien kustannuksilla?). Silloinhan ko. asiaa ei ole testattu.
Muistaakseni joku postasi tänne linkin näistä kauppaoikeuksista (joku oikeustieteen gradu) jossa ko. asiaa käsiteltiin. Muistini mukaan siinä tultiin johtopäätökseen (oikeustapausten perusteella), että yhtiö sinänsä voi estää osakkeen myynnin ei-halutulle taholle (siis jos on suostumuslauseke), mutta osakkeiden myyntiä ei voi estää. Eli myyjä ei olisi enää vastuussa ko. osakkeeseen liittyvistä velvoitteista. En muista, tarkoittiko tämä osakkeiden lunastusta yhtiölle. Joku voi muistikuvaa korjata/tarkentaa.Tarkoitat ilmeisesti tätä gradua gradu
Siinä ei ole otettu suoranaisesti kantaa siihen, kuka on vastikkeenmaksuvelvollinen. Korjaan tuota omaa aikaisempaa kirjoitustani siten, että suostumuslausekkeen epääminen ei kuitenkaan tee osakekauppaa pätemättömäksi eikä automaattisesti palauta osaketta alkuperäiselle myyjälle. Ostajalla säilyy oikeus esimerkiksi jako-osuuteen, mutta ostaja ei saa äänioikeutta (eikä äänioikaus ole myöskään enää myyjällä).En löytänyt mistään kantaa siihen, siirtyykö vastikkeenmaksuvelvoite kaupassa, jossa suostumusta ei annettu, mutta osake jää ostajalle. Olisko kellään tästä tietoa tai löytyykö jostain tuomioistuimen päätöksiä (asunto oy:ssä tällaisia on ollut, mutta niissä tilanne on yleensä toinen, koska huoneisto voidaan ottaa haltuun ja siten saadaan vastikkeet katettua).
Suostumuslausekkeesta ensimmäinen kappaleesi on oikein. Toiseen kappaleeseen ei löytyne vahvistavia kantoja ainakaan tuomioistuimista – muista instainsseista kylläkin.
Kotojärven tuomiolauselmista voi päätellä muutaman seikan:
– vastikkeenmaksuvelvollisuus siirtyy omistusoikeuden siirtymispäivänä (kaupantekopäivänä). Ilmeisesti omistusoikeutta ei voine siirtää takautuvasti ilman seuraamuksia.
– Kotojärven tapaus lähti liikkeelle pakkovastikkeesta, mutta jostain kummallisesta syystä siihen käärittiin ’vanhoja vääryyksiä’, joiden moittimisaikakin oli umpeutunut. Tästä syystä oikeudenkäyntikulujenkin maksaja vaihtui.
– Tuomioistuin määritteli vastuiden siirtopäiväksi eräpäivän, eikä laskun kirjoittamisen tai vastikkeesta päättämispäivää (yhtiökokouspäivämäärä).
Ymmärtääkseni ilman yhtiöjärjestyksessä mainttua suostumusehtoa, yhtiön hallitukselle ei jää mahdollisuutta estää osakkeen myyntiä vapaasti kenelle tahansa ostajalle. Näin ilmeisesti oli Kotojärvenkin tapauksessa.
Eräillä yhtiöillä on yhtiöjärjestyksissään suostumuslauseke joka antaa ko. yhtiön hallitukselle mahdollisuuden estää osakkeen siirtyminen taholle joka ei ole yhtiön mielestä (perustellusta syystä) toivottavaa. Esim. tunnetusti maksukyvyttömälle ostajalle.
Tähän toki löytyy monenlaisia keinoja kiertää tällaiset ’kaupan esteet’. Vaikkapa niin että myyjä tekee kaupan ostajan kanssa ja sopii että osakkeen osalta tulevan pelikauden vastikkeet maksetaan. Vastavuoroisesti osakkeen myyjä vuokraa ko. pelioikeuden osakkeen uudelta omistajalta. Tällaista pelioikeuden vuokrausta osakkeen ostanut taho voi toistaa tarpeen tullen vielä seuraavinakin vuosina.
Tässä tapauksessa jäisi golfyhtiön hallitukselle aika hankala rasti suostumuksen epäämisen osalta sekä toisaalta esittää oikeudelle näyttöä myöhemmässä vaiheessa (esim. parinkolmen vuoden päästä) osakkeen ostajan kelvottomuudesta.Ajattelen tässä lähinnä sitä että osakkeita (lähes ilmaiseksi) ostava yhtiö voi toimia aivan muussa toimintatarkoituksessa kuin pelioikeuden käyttö. Taustalla voi toimia joku tuntematon taho joka esimerkiksi tavoittelee määräysvaltaa yhtiössä. Vaikkapa ajatuksella lunastaa kenttäyhtiön omistama maa-alue joskus tulevaisuudessa esim. rakennusmaaksi tms. Tällaisessa yhteydessä ’bulvaani-yhtiön’ käyttö osakkeiden ostajana voisi olla joissain tapauksissa ihan fiksua ja perusteltua.
-
JulkaisijaArtikkelit