-
JulkaisijaArtikkelit
-
Janne Tarmio kirjoitti: (1.3.2016 9:58:26) . Iso kysymys kuitenkin liittyy siihen, kumpaa tasoituksen halutaan luonnehtivan: potentiaalia vai keskimääräistä suoritusta.
Itse en nyt mitään ymmärrä CBA:sta, Slopeista, CR:stä tai AHR:stä. Jotenkin hahmotan, mikä on HCP ja mitä pelitasoitus tarkoittaa. Minun mielestä tasoituksen pitäisi luonnehtia sitä keskimääräistä suoritusta vs. potentiaalia. Jos nyt jotain tästä ketjusta olen ymmärtänyt, jenkkisysteemi kuvaisi ehkä enemmän tuota keskimääräistä kun taas tämä EGA sitten potentiaalia. Ja varmasti vähintään tuhat puutetta jenkkisysteemissäkin, mutta jotenkin itselleni kolahtaa paremmin se, että pyrittäisiin kuvaamaan sitä ’keskimääräistä’ suoritusta, jonkinlaisella riittävän edustavalla otoksella. En osaa tehdä laskuharjoituksia, tulisiko pitkän päälle molemmissa (ega ja jenkkiversio) about sama lopputulos, mahdollisesti. Mut oli systeemi mikä tahansa, minusta keskimääräinen taso on parempi kuin potentiaali. Moni on varmasti täysin eri mieltä.
Ripa72 kirjoitti: (2.3.2016 21:19:20)
Janne Tarmio kirjoitti: (1.3.2016 9:58:26) Iso kysymys kuitenkin liittyy siihen, kumpaa tasoituksen halutaan luonnehtivan: potentiaalia vai keskimääräistä suoritusta.
Jos nyt jotain tästä ketjusta olen ymmärtänyt, jenkkisysteemi kuvaisi ehkä enemmän tuota keskimääräistä kun taas tämä EGA sitten potentiaalia. Ja varmasti vähintään tuhat puutetta jenkkisysteemissäkin, mutta jotenkin itselleni kolahtaa paremmin se, että pyrittäisiin kuvaamaan sitä ’keskimääräistä’ suoritusta, jonkinlaisella riittävän edustavalla otoksella. En osaa tehdä laskuharjoituksia, tulisiko pitkän päälle molemmissa (ega ja jenkkiversio) about sama lopputulos, mahdollisesti. Mut oli systeemi mikä tahansa, minusta keskimääräinen taso on parempi kuin potentiaali.
Molempiin on laskettu (eri tavoin) potentiaali sisään. EGAssa se tapahtuu Pistebogeyn kautta ja USGAssa 10 parasta 20 viimeisestä kierroksesta (ja vielä x 0,96). Toisaalta onko tuolla mitään merkitystä lasketaanko potentiaalia vai keskimääräistä jos/kun sitä käytetään pelatessa toisia vastaan?
Jake2 kirjoitti: (1.3.2016 14:38:43) Mielestänin yleismaailmallinen olisi mahdollinen vain jos manner-Euroopassa, Briteissä, Etelä-Afrikassa ja muualla missä on USGAsta poikkeava järjestelmä siirryttäisi USGA järjestelmään. En usko että Atlantin toisella puolella oltaisi kiinnostuneita muutamaan järjestelmää, ainakaan merkittävästi. Sehän on kai käytössä jo koko Amerikan mantereella ja Aussitkin siirtyivät siihen joku vuosi sitten.
Australia ei ole siirtynyt käyttämään USGAa. Siellä on todellinen sekasikiö CONGUn ja USGAn järjestelmästä johon on lisätty CBA:n tyyppinen DSR (Daily Scratch Rating) jolla muutetaan päivittäin kentän ’slopea’. Aussien HCP systeemi
Q8 kirjoitti: (2.3.2016 22:03:38) Toisaalta onko tuolla mitään merkitystä lasketaanko potentiaalia vai keskimääräistä jos/kun sitä käytetään pelatessa toisia vastaan?
Sillä on valtava merkitys.
KL kirjoitti: (2.3.2016 22:54:09)
Q8 kirjoitti: (2.3.2016 22:03:38) Toisaalta onko tuolla mitään merkitystä lasketaanko potentiaalia vai keskimääräistä jos/kun sitä käytetään pelatessa toisia vastaan?
Sillä on valtava merkitys.
Mä olen kyllä Q8:n kannalla tässä asiassa. Voitais yhtä hyvin laskea vaikka indeksiä, 1000 kertois että olet mediaanipelaaja, 950 että 45 parhaan %:n joukossa, 1050 55%:n jne. Mä en näe että sillä itse luvulla tulisi olla merkitystä, sitähän käytetään vain taitotasojen vertailuun. Ja en mäkään usko että täydellistä järjestelmää voi luoda, kunhan luotais yhtenevä. Jos sitten joku lyhyt- tai pitkälyöntinen pelaaja kärsii, niin sille ei voi mitään. Ja kaatuuko se maailma siihenkään, jos saakin syksybogeyssä 23 eteen, ku kuuluisi saada 25? Edit: kursivoitu toisessa kappaleessa
KL kirjoitti: (2.3.2016 22:54:09)
Q8 kirjoitti: (2.3.2016 22:03:38) Toisaalta onko tuolla mitään merkitystä lasketaanko potentiaalia vai keskimääräistä jos/kun sitä käytetään pelatessa toisia vastaan?
Sillä on valtava merkitys.
Mitä te tarkoitatte ’keskimääräisellä’?
B kirjoitti: (3.3.2016 9:50:15)
KL kirjoitti: (2.3.2016 22:54:09)
Q8 kirjoitti: (2.3.2016 22:03:38) Toisaalta onko tuolla mitään merkitystä lasketaanko potentiaalia vai keskimääräistä jos/kun sitä käytetään pelatessa toisia vastaan?
Sillä on valtava merkitys.
Mitä te tarkoitatte ’keskimääräisellä’?
Ymmärtäisin että tarkoitetaan mediaania. Pannaan kierrostulokset järjestykseen ja otetaan jonon keskimmäinen.
Minusta tasoitusjärjestelmästä voitaisi luopua kokonaan. Kilpapelaajille voisi käyttää viimeisen 11 kierrostuloksien mediaania, jos tarvitaan jotain mittaria esim. tiettyihin kisoihin pääsemiseksi. Entisissä pistebingokisoissa voisi palkinnot arpoa osallistujien kesken.
B kirjoitti: (3.3.2016 9:59:34) Minusta tasoitusjärjestelmästä voitaisi luopua kokonaan. Kilpapelaajille voisi käyttää viimeisen 11 kierroksen mediaania, jos tarvitaan jotain mittaria esim. tiettyihin kisoihin pääsemiseksi. Entisissä pistebingokisoissa voisi palkinnot arpoa osallistujien kesken.
Tässä on minusta erinomainen mielipide. Pikkusen ehkä vielä sitä viilaisin, kilpapelaajillakin voisi olla tasoitus ja sen laskemiseen käytettäisi tosiaan USGA:ta. Tasoitus muodostuu ainoastaan kilpailemalla. SCR kisoissa tosiaan tuo kohta 1, eli oliko se USGA:ssa 20 kierrosta (kilpailua) ja niistä 10 parasta, + 4%, vai miten se nyt menikään. Pistebingokisoissa tuloslistalla huomioidaan ensimminen kisatasoitus vaikka viiden kisan jälkeen ja tosiaan palkinnot arvotaan. Jos ei halua kisoja pelata, mihin sitä tasoitusta tarvitaan? Kavereilta voi kysyä golftasosta ihan saman asian, vähän eri tavalla: Mikä sun tasoitus on? => Mikä sun ennätys on? Kyse on vaan siitä miten sen kaverin tason kysyy, paremmin se taso näin selviää. Ei kukaan maratonia harrastavaltakaan kysy mikä sun ikä, tai kunto on (eli tasoitus), vaan mikä sun aika on, johon sitten voi sanoa vaikka 4 h 20 min, mutta nyt menee aika liki viis. Se kertoo paljon paremmin kysyjälle tasosta kuin joku teennäinen tasoitus. En keksi mihin tuossa B:n ja minun ajatuksessa tavalliselle golfarille, joka ei kilpaile, tasoitusta tarvitaan. Jos haluaa tasoituksen, kilpailkoot sitten viisi kisaa, sitten sellaisen saa.
Q8 kirjoitti: (2.3.2016 22:12:29)
Jake2 kirjoitti: (1.3.2016 14:38:43) Mielestäni yleismaailmallinen olisi mahdollinen vain jos manner-Euroopassa, Briteissä, Etelä-Afrikassa ja muualla missä on USGAsta poikkeava järjestelmä siirryttäisi USGA järjestelmään. En usko että Atlantin toisella puolella oltaisi kiinnostuneita muutamaan järjestelmää, ainakaan merkittävästi. Sehän on kai käytössä jo koko Amerikan mantereella ja Aussitkin siirtyivät siihen joku vuosi sitten.
Australia ei ole siirtynyt käyttämään USGAa. Siellä on todellinen sekasikiö CONGUn ja USGAn järjestelmästä johon on lisätty CBA:n tyyppinen DSR (Daily Scratch Rating) jolla muutetaan päivittäin kentän ’slopea’. Aussien HCP systeemi
Joo, ei Golf Australian tasoitus ollutkaan ihan USGA, mutta ei siinä mielestäni CONGUakaan ole. Pääasialliset erot näyttäisivät olevan: – GA tasoitus perustuu 8 parhaaseen kierrokseen viimeisestä 20:stä, kerroin 0.93 (USGA 10 parasta, kerroin 0.96) – korjatun bruttotuloksen sijaan erotuksen laskentaan käytetään Stableford pisteitä. – laskennassa käytetään Daily Scratch Rating lukua Course Ratingin sijaan joka perustuu kisassa tai sinä päivänä muuten kentällä pelattuihin kierroksiin (siis eräänlainen CBA, mutta näyttäisi koskevan kaikkia kierroksia, ei vain kisoja). – GA Erotus = (Par-DSR+Pelitasoitus-(Pisteet-36))*113/Slope vertaa USGA Erotus = (korjattu bruttotulos – CR) *113 /Slope – Tasoitus voi nousta max 5 lyöntiä alimmasta arvostaan liukuvalla 12kk jaksolla USGA:ssa ainoa rajoitus on että tasoitusta korjataan alaspäin jos kahden parhaan kisakierroksen tulosten keskiarvo on liian paljon parempi kuin mitä tasoitus edellyttää. Ero saa olla sitä isompi mitä enemmän kisakierroksia on pelattu. Uutena sääntönä tuli että näihin kisakierroksiin ei enää lasketa kotiseuran säännöllisiä kisoja, esim viikottaisia, joka tiukentaa tuota rajoitusta. GA tasoitus antanee samoilla tuloksilla hieman alhaisemman tasoituksen kuin USGA (vain 8 parasta ja alhaisempi 0.93 kerroin).
Jake2 kirjoitti: (3.3.2016 10:36:06)
Q8 kirjoitti: (2.3.2016 22:12:29)
Jake2 kirjoitti: (1.3.2016 14:38:43) Mielestäni yleismaailmallinen olisi mahdollinen vain jos manner-Euroopassa, Briteissä, Etelä-Afrikassa ja muualla missä on USGAsta poikkeava järjestelmä siirryttäisi USGA järjestelmään. En usko että Atlantin toisella puolella oltaisi kiinnostuneita muutamaan järjestelmää, ainakaan merkittävästi. Sehän on kai käytössä jo koko Amerikan mantereella ja Aussitkin siirtyivät siihen joku vuosi sitten.
Australia ei ole siirtynyt käyttämään USGAa. Siellä on todellinen sekasikiö CONGUn ja USGAn järjestelmästä johon on lisätty CBA:n tyyppinen DSR (Daily Scratch Rating) jolla muutetaan päivittäin kentän ’slopea’. Aussien HCP systeemi
Joo, ei Golf Australian tasoitus ollutkaan ihan USGA, mutta ei siinä mielestäni CONGUakaan ole. Pääasialliset erot näyttäisivät olevan: – GA tasoitus perustuu 8 parhaaseen kierrokseen viimeisestä 20:stä, kerroin 0.93 (USGA 10 parasta, kerroin 0.96) – korjatun bruttotuloksen sijaan erotuksen laskentaan käytetään Stableford pisteitä. – laskennassa käytetään Daily Scratch Rating lukua Course Ratingin sijaan joka perustuu kisassa tai sinä päivänä muuten kentällä pelattuihin kierroksiin (siis eräänlainen CBA, mutta näyttäisi koskevan kaikkia kierroksia, ei vain kisoja). – GA Erotus = (Par-DSR+Pelitasoitus-(Pisteet-36))*113/Slope vertaa USGA Erotus = (Par-CR+korjattu bruttotulos) *113 /Slope – Tasoitus voi nousta max 5 lyöntiä alimmasta arvostaan liukuvalla 12kk jaksolla GA tasoitus antanee samoilla tuloksilla hieman alhaisemman tasoituksen kuin USGA (vain 8 parasta ja alhaisempi 0.93 kerroin).
Kädärin toimistossa päivän lähtökohtaisten tasoitussummien sijaan voisi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, käyttää lukuja 7-8-9-ja10. Pelaaja siis ilmoittaa numeron, joka kuvaa parhaiten hänen tyypillisen 18 reiän kierrostuloksensa alkuosaa.
Pistebingokisoissa tuloslistalla huomioidaan ensimminen kisatasoitus vaikka viiden kisan jälkeen ja tosiaan palkinnot arvotaan
Minusta tasoituksen laskennassa tulisi noudattaa ensinnäkin periaatetta, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen. Perusteluna tälle on, että koska tasoituksen tarkkuus on huono (arvon virhemarginaali suuri) ja sen tarkkuutta ei näillä virityksillä saada parannettua merkittävästi, antaa korjauskertoimet harhaanjohtavan kuvan tasoitusluvun oikeellisuudesta. Tällöin laskettu tasoitusluku voidaan sanoa edustavan suuntaa antavasti pelaajan tasoa. Koska tasoituslukun tarkkuus on huono, pistebingokisoissa palkintoja ei tarvitsisi arpoa, vaan pelaajat jaettaisiin tasoituslukujensa mukaisesti ryhmiin, jotka keskenään pelaisivat ilman tasoitusta. Tällöin pelaajan tasoitusluvulla olisi ainoastaan merkitystä päästäkseen/joutuakseen parempien pelaajien ryhmään (joka itsessään voisi olla motivoiva tekijä harjoitteluun).
Perusteluna tälle on, että koska tasoituksen tarkkuus on huono
Tuuppareita tuntuu ahdistavan, että tasoitus on jotenkin pelottavan alhainen. Tämä perustunee tasoituksen periaatteen ja laskutavan ymmärtämättömyyteen. Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa. Toinen kysymys on se, että iso osa klubipelaajista ei halua koko tasoitusta käyttää ja ylläpitää. Pienenä lisänä tuo ’puolipakollinen’ tasoitussysteemi saattaa aavistuksen mystifioida lajia yhdessä GC:n kanssa ja siten luoda ennakkoluuloja ja lisätä kynnystä tulla lajin pariin.
KL kirjoitti: (1.3.2016 14:00:02) Periaatteellisella tasolla olet osittain oikeassa. Alhaisella tasoituksella EGA:n ja USGA:n tasoitukset eivät juurikaan eroaisi toisistaan ilman tuota idioottimaista CBA-kerrointa, mutta korkeammilla kylläkin. Muutama vuosi sitten pidin kahtena kautena yllä sekä virallista ja laskennallista EGA-tasoitusta että laskennallista USGA-tasoitusta. Kausien päättyessä kaikki kolme olivat puolen yksikön sisällä toisistaan, kauden kestäessä laskennallinen EGA huiteli välillä selvästi alempana kuin virallinen, mutta koko ajan lähellä USGA:ta.
Laskin vertailun vuoksi USGA, Aussi ja Etelä-Afrikan tasoitukset viime kauden perusteella. Aussi olettaen että DSR=CR. Oikea DSR voisi antaa jotain muuta. Virallinen EGA perustui pelkästään kisakierroksiin (26kpl), joissa keskimääräinen CBA oli -2. Jos CBA ei olisi ollut käytössä, tasoitukseni olisi ollut kauden lopussa n. 0.7 korkeampi. Erot kauden aikana verrattuna EGA:han: USGA 1.1 – 4.4 korkeampi Aussi 0.6 – 3.6 korkeampi E-Afrikka 0.4 – 2.8 korkeampi Erot isoimmillaan alkukauden kierrosten jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa ja pienimmillään elokuussa. Selittyy sillä että kauden alun 20 kierroksen ka. n. 3.5 lyöntiä enemmän kuin paras 20 kierroksen jakso heinäkuun lopulta eteenpäin. EGA korjasi vain vähän, kun muissa korjaus tuli jo täysimääräisenä. Ilman CBA:ta tai varmaan jo tämän vuoden uusitulla CBA:lla olisin ollut elokuussa aika lähellä samoja.
B kirjoitti: (3.3.2016 13:22:44) Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa. Toinen kysymys on se, että iso osa klubipelaajista ei halua koko tasoitusta käyttää ja ylläpitää.
kaks aika rohkeeta väittämää… – Miten sitä tasoitusta sitten kuuluisi käyttää ja miten sitä käytetään? – Mä en oo tavannut ensimmäistäkään klubipelaajaa, joka vastustaisi tasoitusjärjestelmää. Kertoisitko tarkemmin mitä tarkoitat?
B kirjoitti: (3.3.2016 10:47:44) Kädärin toimistossa päivän lähtökohtaisten tasoitussummien sijaan voisi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, käyttää lukuja 7-8-9-ja10. Pelaaja siis ilmoittaa numeron, joka kuvaa parhaiten hänen tyypillisen 18 reiän kierrostuloksensa alkuosaa.
Ei lainkaan hassumpi ehdotus. Siihen voisi vielä lisätä miltä tiiltä aikoo pelata ja mikä on siltä tiiltä tuloksen odotusarvo suurinpiirtein. Muistutetaan tässä vaiheessa ihmisiä siitä, että tietojeni mukaan USA:ssa vain noin viidellä prosentilla golfin harrastajista ylipäätään on tasoitus.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (3.3.2016 15:08:31)
B kirjoitti: (3.3.2016 13:22:44) Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa. Toinen kysymys on se, että iso osa klubipelaajista ei halua koko tasoitusta käyttää ja ylläpitää.
kaks aika rohkeeta väittämää… – Miten sitä tasoitusta sitten kuuluisi käyttää ja miten sitä käytetään? – Mä en oo tavannut ensimmäistäkään klubipelaajaa, joka vastustaisi tasoitusjärjestelmää. Kertoisitko tarkemmin mitä tarkoitat?
1. Kortteja tulisi jättää kaudessa riittävän monta (min. 10 kpl) ja ennalta ilmoittaen. Nyt jätetään vain muutama kortti jälkikäteen ilmoittamalla hyvin menneeltä kierrokselta. 2. Hämmästyttävän moni klubituuppari jättää osallistumatta tasoitukseen vaikuttaviin kilpailuihin tai osallistuu niihin puoliväkisin, koska huonosti mennyt kisa nostaa tasoitusta (!!!). En ole saanut tähän asiaan minkäänlaista järkevää selitystä keneltäkään. Lisäksi moni kokee korkean tasoituksensa olevan jonkinlainen häpeä, puhumattakaan siitä häpeästä, kun tasoitus on 15 pykälää alhaisempi kuin normikierrostulos. Itse alan vahvasti kallistua vapaaehtoisen tasoituksen kannalle. Kisaajat pitäkööt yllä tasoitustaan kisaamalla, aivan kuten nykyisessä ykkösryhmässä tehdään.
Tuuppareita tuntuu ahdistavan, että tasoitus on jotenkin pelottavan alhainen. Tämä perustunee tasoituksen periaatteen ja laskutavan ymmärtämättömyyteen. Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa. Toinen kysymys on se, että iso osa klubipelaajista ei halua koko tasoitusta käyttää ja ylläpitää. Pienenä lisänä tuo ’puolipakollinen’ tasoitussysteemi saattaa aavistuksen mystifioida lajia yhdessä GC:n kanssa ja siten luoda ennakkoluuloja ja lisätä kynnystä tulla lajin pariin.
Sinänsä huvittavaa sinä jo omalla tekstilläsi osoitit oman väittämäsi toiimimattomuuden. Sinäkin lienee ymmärrät tämän, mikäli ymmärrät estimaatin muodostamisesta jotain. Tämä siis pelkkänä huomiona, ei keskustelun aloituksena.
Vantti kirjoitti: (4.3.2016 10:47:57) Sinänsä huvittavaa sinä jo omalla tekstilläsi osoitit oman väittämäsi toiimimattomuuden. Sinäkin lienee ymmärrät tämän, mikäli ymmärrät estimaatin muodostamisesta jotain. Tämä siis pelkkänä huomiona, ei keskustelun aloituksena.
Tämä oli hauska. Sivistyssanaa ja oppineisuuteen viittaavaa tuollaisen kielellisen sekamelskan seassa. ’Lienee ymmärrät’varsinkin kulosti tosi hauskalta. Viimeinen lause toki meni ihan oikein, paitsi että B:n tekstissä se taas oli täysin päätön. Keskiarvona siis varmaan yhtä kohdallaan kuin tasoituksetkin.
Tämä oli hauska. Sivistyssanaa ja oppineisuuteen viittaavaa tuollaisen kielellisen sekamelskan seassa. ’Lienee ymmärrät’varsinkin kulosti tosi hauskalta.
En tosin ymmärrä mistä sinä ne sivistyssanat löydät, mutta hyvä jos kulostaa hauskalta mitä se lieneekin. Minusta B:n väittämä oli hauska, vaikkakin näin puhelimella matkalla kirjoittaessa täsmällisten lauseiden muodostaminen on haasteellista. Pata kattilaa soimaa… Ilmeisesti myös sinä olet sen jollakin pienellä näytöllä matkalla kirjoittanut kun sinun teksti on aidosti kielellistä sekamelskaa :).
Kokeillaan saisiko vastauksen antaa näin:
Tuuppareita tuntuu ahdistavan, että tasoitus on jotenkin pelottavan alhainen. Tämä perustunee tasoituksen periaatteen ja laskutavan ymmärtämättömyyteen.
Minä en ole kuullut tuuppareiden ahdistuneen tasoituksen alhaisuudesta, paremminkin päinvastoin. Mihin tämä väite perustuu?
Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa.
Siis tasoituksen pitäminen siten kuin tarkoitus olisi ei ole nykysysteemillä vaikeaa? Tästä nyt ei ota selvää. Onko tarkoitus on väittää, että nykysysteemillä on helppo pitää tasoitus sellaisena, että se kuvaa pelaajan tarkkaa todellista potentiaalia (siis tuuppareista puhuttaessa)? Tämä on kyllä mielestäni väärä väite. Perusteluna tasoitusluvun laskemisen virhemarginaalit (joita on aikaisemmissa keskusteluissa ja myös tässä keskustelussa tullut ilmi).
Toinen kysymys on se, että iso osa klubipelaajista ei halua koko tasoitusta käyttää ja ylläpitää.
Erikoinen väite. Ei täsmää minun kokemukseen. Onko tähän jotain perusteluja?
Pienenä lisänä tuo ’puolipakollinen’ tasoitussysteemi saattaa aavistuksen mystifioida lajia yhdessä GC:n kanssa ja siten luoda ennakkoluuloja ja lisätä kynnystä tulla lajin pariin.
Lähes kaikissa kilpailulajeissa on olemassa jonkin tyyppinen luokittelu. En ole kuullut, että sitä vierastettaisiin. Käsittääkseni erityisesti jotkut korkealla tasoituksella pelaavat kokevat tasoituksen jotenkin ’armollisemmaksi’, kun voivat kokea paremmin onnistuvansa kenttää vastaan pelatessa. Näin minulle jotkut ovat sitä kuvanneet. Onko se oikein tai väärin, siihen en ota kantaa. Jotenkin jäi avautumatta tuo viestisi. Olisiko sinulla perusteluja väittämillesi?
Vastaan, vaikka en alkuperäisiä väitteitä ole esittänytkään…
Vantti kirjoitti: (4.3.2016 11:57:27) Kokeillaan saisiko vastauksen antaa näin:
Tuuppareita tuntuu ahdistavan, että tasoitus on jotenkin pelottavan alhainen. Tämä perustunee tasoituksen periaatteen ja laskutavan ymmärtämättömyyteen.
Minä en ole kuullut tuuppareiden ahdistuneen tasoituksen alhaisuudesta, paremminkin päinvastoin. Mihin tämä väite perustuu?
Voisin väittää kun ikää karttuu huomaa, että tasoitus ei nouse sitä tahtia kuin tietoisuus oman pelin tasosta.
Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa.
Siis tasoituksen pitäminen siten kuin tarkoitus olisi ei ole nykysysteemillä vaikeaa? Tästä nyt ei ota selvää. Onko tarkoitus on väittää, että nykysysteemillä on helppo pitää tasoitus sellaisena, että se kuvaa pelaajan tarkkaa todellista potentiaalia (siis tuuppareista puhuttaessa)? Tämä on kyllä mielestäni väärä väite. Perusteluna tasoitusluvun laskemisen virhemarginaalit (joita on aikaisemmissa keskusteluissa ja myös tässä keskustelussa tullut ilmi).
Nykysysteemi mahdollistaa kortin jättämisen jokaiselta (sääntöjen mukaan pelatulta) kierrokselta. Tätä vain harva tuntuu tekevän, kortit jätetään vain viikko-/kuukausikisoista ja mestiksistä. Näin tekemällä kortteja tulee aika vähän kierroksiin nähden.
Pienenä lisänä tuo ’puolipakollinen’ tasoitussysteemi saattaa aavistuksen mystifioida lajia yhdessä GC:n kanssa ja siten luoda ennakkoluuloja ja lisätä kynnystä tulla lajin pariin.
Lähes kaikissa kilpailulajeissa on olemassa jonkin tyyppinen luokittelu. En ole kuullut, että sitä vierastettaisiin. Käsittääkseni erityisesti jotkut korkealla tasoituksella pelaavat kokevat tasoituksen jotenkin ’armollisemmaksi’, kun voivat kokea paremmin onnistuvansa kenttää vastaan pelatessa.
Golfia pelataan myös ’ei-kilpailulajina’, jolloin pakollinen HCP on turha. Tosin eihän sitä tarvitse oikeastaan missään kunhan tason 36 on saavuttanut.
Voisin väittää kun ikää karttuu huomaa, että tasoitus ei nouse sitä tahtia kuin tietoisuus oman pelin tasosta.
Eli tämä koskee ikääntyneitä golffareita. Ehkä kuitenkin enemmän suhteellisen alhaisella tasoituksella pelaavia, koska en ole huomannut niinkään asiaa korkealla tasoituksella pelaavilla perustuuppareilla (ehkei se näy heille samalla lailla tai vaatii enemmän ’ikääntymistä’).
Nykysysteemi mahdollistaa kortin jättämisen jokaiselta (sääntöjen mukaan pelatulta) kierrokselta. Tätä vain harva tuntuu tekevän, kortit jätetään vain viikko-/kuukausikisoista ja mestiksistä. Näin tekemällä kortteja tulee aika vähän kierroksiin nähden.
Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että vaikka tavalliset tuupparit jättäisivät tasoituskortin jokaisella sääntöjen mukaan pelatulla kierroksella, tasoituksen tarkkuus olisi edelleen melko huono Erityisesti korkeammilla tasoituksilla. Perustelu edelleen sama kuin aikaisemmin.
Golfia pelataan myös ’ei-kilpailulajina’, jolloin pakollinen HCP on turha. Tosin eihän sitä tarvitse oikeastaan missään kunhan tason 36 on saavuttanut.
On pelaajia (ehkä paljonkin) jotka eivät koskaan kilpaile. Kuitenkin tuntemani heistä tuntuvat pitävän kuitenkin monesti mielenkiintoisena laskea saavatko he ’tasoituksensa mukaisen’ par:in kullakin reiällä (nimitys eräältä tuupparilta). Sinänsä toiminnan turhuudesta voimme olla samaa mieltä. Periaatteessa kaikki muu on turhaa paitsi purjehtiminen. Esittämäsi kommentit kuitenkin valaisivat asiaa, joten kiitos niistä.
Vantti kirjoitti: (4.3.2016 11:57:27) Kokeillaan saisiko vastauksen antaa näin:
Tuuppareita tuntuu ahdistavan, että tasoitus on jotenkin pelottavan alhainen. Tämä perustunee tasoituksen periaatteen ja laskutavan ymmärtämättömyyteen.
Minä en ole kuullut tuuppareiden ahdistuneen tasoituksen alhaisuudesta, paremminkin päinvastoin. Mihin tämä väite perustuu?
Varsinainen ongelmahan on siinä, että tasoitusta ei pidetä siten kuin tarkoitus olisi. Nykysysteemeillä tuon ei pitäisi olla liian vaikeaa.
Siis tasoituksen pitäminen siten kuin tarkoitus olisi ei ole nykysysteemillä vaikeaa? Tästä nyt ei ota selvää. Onko tarkoitus on väittää, että nykysysteemillä on helppo pitää tasoitus sellaisena, että se kuvaa pelaajan tarkkaa todellista potentiaalia (siis tuuppareista puhuttaessa)? Tämä on kyllä mielestäni väärä väite. Perusteluna tasoitusluvun laskemisen virhemarginaalit (joita on aikaisemmissa keskusteluissa ja myös tässä keskustelussa tullut ilmi).
Toinen kysymys on se, että iso osa klubipelaajista ei halua koko tasoitusta käyttää ja ylläpitää.
Erikoinen väite. Ei täsmää minun kokemukseen. Onko tähän jotain perusteluja?
Pienenä lisänä tuo ’puolipakollinen’ tasoitussysteemi saattaa aavistuksen mystifioida lajia yhdessä GC:n kanssa ja siten luoda ennakkoluuloja ja lisätä kynnystä tulla lajin pariin.
Lähes kaikissa kilpailulajeissa on olemassa jonkin tyyppinen luokittelu. En ole kuullut, että sitä vierastettaisiin. Käsittääkseni erityisesti jotkut korkealla tasoituksella pelaavat kokevat tasoituksen jotenkin ’armollisemmaksi’, kun voivat kokea paremmin onnistuvansa kenttää vastaan pelatessa. Näin minulle jotkut ovat sitä kuvanneet. Onko se oikein tai väärin, siihen en ota kantaa. Jotenkin jäi avautumatta tuo viestisi. Olisiko sinulla perusteluja väittämillesi?
Komppaan kaikessa Vanttia ja nuo siteeratut ’heitot’ ovat kyllä ihan mielikuvituksen tuotteita – mm. Ne, joita tasoitus ahdistaa, eivät yleensä kilpaile eivätkä jätä tasoituskierroksiltakaan kortteja. Niiden pitää vaan hyväksyä se tosiseikka, ettei ilman tasoitusta voi osallistua tasoituskilpailuihin ja jotkut kentät eivät päästä vierailemaan korkean tasoituksen pelaajia. Se on kyllä kuitenkin ihan oma valinta eikä vaikuta kotikentällä pelattavaa golfia mitenkään (ei-aktiivinen hcp huomioidaan, jos ryhmän max-tasoitus on rajattu)
Vantti kirjoitti: (4.3.2016 13:16:25) Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että vaikka tavalliset tuupparit jättäisivät tasoituskortin jokaisella sääntöjen mukaan pelatulla kierroksella, tasoituksen tarkkuus olisi edelleen melko huono Erityisesti korkeammilla tasoituksilla. Perustelu edelleen sama kuin aikaisemmin.
No niin, nyt ollaan taas aiheessa, hyvä juttu. Vantti, millä tavalla tasoituksen tarkkuus on nykysysteemissä huono? Entä miten tuo tarkkuuden huonous (tai hyvyys) on todennettavissa? Ja ennen kaikkea, millaisessa järjestelmässä päästäisiin hyvään tarkkuuteen?
-
JulkaisijaArtikkelit