-
JulkaisijaArtikkelit
-
Vieraskentillä pelatessa tulee väistämättä mieleen, antaako kentän slope oikean määrän lyöntejä. Esim. Tahkolla olen pelannut muutaman kierroksen keskiarvolla 85, slopen mukaan saisin käyttää 87 lyöntiä. Kerigolfissa taasen en ole useista yrityksistä huolimatta rikkonut vielä satasta, kierroskeskiarvo 102. Kyseiselle kentällä saan vain 19 lyöntiä eli bruton pitäisi olla 91. Näiden kierrotulosten perusteella Tahkolla tasoitukseni olisi 12,5 ja Kerigolfissa 23,5!! Tietysti singelipelaajat pelaavat kentällä kuin kentällä suurin piirtein tasoitukseensa, mutta mielestäni metän keskelle rakennetut kentät ovat keskitason pelaajalle huomattavasti vaikeampia kuin pelto-/puistokentät. Kysymys kuluu, onko Tahkon ja Kerigolfin golfarit, joiden molempien tasoitus on 15 mielestänne yhtä hyviä pelaajina?
Jatkokysymys aiheeseen:
Miten usein kenttien slopet lasketaan tai pitää laskea ? Varsinkin uusia kenttiä raivataan ja kunnostetaan koko ajan ja kentät varmasti helpottuvat.(Slope laskenta taitaa perustua A-sarjan kilpailuihin back tiiltä, vai ?)
En ole Tahkoa enkä Kerimäkeä pelannut, mutta kyllähän kenttien slopet monesti ovat arvelluttavia ja toiset kentät paljon vaikeampia kuin toiset. Slopet määräävät Golfliiton edustajat jotka kiertävät kentän arvioiden sen vaikeutta. Vaikeuteen vaikuttavat ehkä ennen kaikkea pituus, mutta myös korkeuserot, bunkkerit, vesiesteet ym. Esteiden määrä ja sijoittuminen ovat käsittääkseni myös tekijöitä joita huomioidaan ja kyllä kenttää arvioidaan kaikkien pelaajien kannalta, ei ainoastaan ammattilaisten. Yksi asia joka saattaa vaikuttaa on arvioijien subjektiivisuus ja se, että eri ihmiset ovat arvioineet eri kentät. Ohjeethan ovat periaatteessa kaikille samanlaiset, mutta tiedä näistä…kyllä siellä aika omituisia arviointejakin on tehty.
Vielä lisäys edelliseen. Ei noita kenttiä kyllä uudelleen arvioida ihan heti, ellei siellä tapahdu todella olennaisia muutoksia, eikä kokemukseni mukaan kovin herkästi silloinkaan. Eli kun slope on kerran määrätty kyllä se melko pitkäaikainen juttu on.
Hyvä -J-,
Slope ei perustu ’A-sarjalaisten’ peleihin vaan heitä varten on CR. Slope on nimenomaan tehty sitä varten, että vaikka kakkosen tasoituksella pelaava saisikin vain kaksi lyöntiä tasoitusta (jos par=CR), voi 20 tasoituksella pelaava saada vaikka 30 tasoitusta (jos slope>>113).
Toki joillakin kentillä tuo slope on väärin laskettu mutta sillä ei ole mitään tekemistä hyvien pelaajien kanssa.
Crystal clear now ! Pari termiä meni sekaisin.
Nappasin tähän ne määritykset copy-pastella:
Course Rating kuvaa tulosten keskiarvoa, johon sratchpelaajien paras puolisko pääsee tavallisissa peliolosuhteissa. Course Ratingissä kentän vaikeutta verrataan muihin kenttiin tavoitteena saada yhtenäinen tasoitusjärjestelmä.
Slope Rating kuvaa bogeypelaajan tarvitsemia lisälyöntejä suhteessa scratchpelaajaan. Mikäli kentän Slope-luku on korkea, on kenttä bogeypelaajalle vaikeampi ja hän tarvitsee enemmän tasoituslyöntejä verrattuna alhaisen Slope-luvun kenttään.
Pelitasoitus = Tarkka tasoitus x (Slope arvo / 113) + (Course Rating – Par)
slope-arvoja määriteltäessä on käytetty keskiarvoja, ts. hcp 18-pelaaja on kaikilla pelin osa-alueilla ( tarkkuus, pituus, lähipeli) keskinkertaisen hyvä. Tällaisia pelaajia ei todellisuudessa ole, jokainen on keskimääräistä parempi jossain ja huonompi jossain.
Erilaiset kentät vaativat erilaisia taitoja, joten pelaajat pelaavat erilaisia kenttiä joko yli tai alle tasoituksensa sen mukaan, mihin ovat tottuneet ja mitä kenttä vaatiiMinua kiinnostaisi se tarkka prosessi miten tuo slopen määritys tehdään.
Aiemmin esitellyn määritelmän perusteella se tehtäisiin tilastollisten tunnuslukujen perusteella, eli slope määritellään suuresta määrästä kierroksia karkeasti niin että scratchipelaajien tulos = CR ja bogeypelaajien (hcp=18) tulos CR:ään nähden määrää slopen. Tällaisen standardin määrittely kuitenkin vaatinee aika suuren määrän kierroksia dataksi (N >> 100) ollakseen luotettava.
Mutta mistä nuo kierrokset? Ketkä ne pelaavat? Tuoko golfliitto arviointiin 500 kpl omia standardinmukaisia kalibrointigolffareita jotka pelaavat siellä yhtä soittoa viikon? Vai katsotaanko kierrosten tulokset klubin omien jäsenten tulosten perusteella? Entä jos slope on ollut niin pahasti pielessä aiemmin, että klubin omalla jäsenistöllä kaikilla on hcp ihan poskellaan? Tästähän seurisi että uusikaan slope ei vastaa totuutta.
Järjestelmä on Yhdysvaltain liiton USGA:n kehittämä ja tekijänoikeudellisesti suojaama arviointimenetelmä, ’mallipelaajana’ on käytetty avointen mestaruuskilpailujen osanottajien paremman puoliskon keskiarvoa. Järjestelmä on varsin monimutkainen yhdistelmä tilastotiedettä (esim scr-pelaajan avaus on keskimäärin 219 m, jos alastuloalueella ei ole esteitä, bogey-pelaaja avaa noin 180 m) ja päätösteorioita, joissa on laskettu erilaisten vaaratekijöiden (väylän pituus, kapea väylä, lähellä oleva out-raja, vesieste tai bunkkeri) vaikutuksia pelaajan lyöntivalintaan. Tärkein vaikuttava tekijä on reiän / kentän pituus, ja lisävaikeutta saa tai menettää peliä sen mukaan, paljonko kentällä on sellaisia tekijöitä, joiden on tilastollisesti todettu peliä vaikeuttavan.
Jesh. Seison korjattuna. =) Olin näköjään käsittänyt tuon tilastollisuuden osuuden CR:n ja slopen määrityksessä väärin. (Alla linkin takaa voi lukea enemmän tuosta USGA:n systeemistä. Tietysti itsekin olisin voinut käydä tuolla lueskelemassa ennen kuin kyselen täällä tyhmiä).
Kuitenkin tuosta linkin teksteistä ja artikkeleista jäi sellainen maku suuhun että oikeasti ainoa kivenkova (=mitattavissa oleva) fakta, johon kentän slopelaskenta perustuu on sen kokonaispituus. (Course rating = yardage rating + obstacle stroke value, missä yardage rating muodostuu kentän pituudesta ja parista tilastollisesti määrätystä paramtrista). Kaikki muut asiat (obstacle stroke value) (e.g. korkeuserot, esteet, doglegit, puusto, väylien kapeus) ja niiden vaikutus ovat arviointitiimin enemmän tai vähemmän subjektiivisen näkemyksen tuloksia. Ja täten niiden hyvyys on kiinni vain arvioijien ammattitaidosta, ja altis inhimillisille erehdyksille.
Olisikin mielenkiintoista asettaa nämä Suomen kentät testille alttiiksi peluuttamalla isoa joukkoa tällaisia ’mittatikkupelaajia’ – bogey- ja scratchgolfareita – siellä jonkin aikaa ja katsoa että tukeeko syntyvä tulostilasto golfliiton arvioijien työtä. Eikö?
Kaikki kuitenkin tietävät jotain kenttiä missä saavat suhteettoman hyvän pelitasoituksen tai missä slopen antamista tasoituslyönneistä ei todellakaan ole mitään iloa…
Lue lisää: USGA – Course Rating
Niin kuin aikaisemmin totesin, slopet ovat melko pahasti subjektiivisten arvioiden varassa. Voin ottaa esimerkin kotiseurastani SHG:stä jolla on kaksi kenttää.
Lakiston kenttä on periaatteessa hieman pitempi, mutta ainakin pienitasoituksellinen saa siellä vähemmän tasoitusta kuin Luukissa. Itse saan Luukissa 3, Lakistossa 2. Kuitenkin kierroskeskiarvoni on kaksi lyöntiä enemmän yli parin Lakistossa kuin Luukissa. Toisin sanoen saan vähemmän tasoitusta vaikeammalla kentällä.
Kyse ei ole pelkästään itsestäni, sillä saman ilmiön näkee kilpailutuloksista. Luukin kilpailuissa ei HCP-sarjassa yleensä ole toivoa pärjätä edes palkinnoille, saatika voittoon, jollei pelaa vähintään 5 alle tasoituksensa. Lakistossa taas alle tasoituksensa pelaaminen tarjoaa heti hyvät mahdollisuudet palkinnoille ja 5 alle on jo lähes pomminvarma voitto.
Olen useita vuosia tehnyt kilpailutuloksia molemmilla kentillä ja todennut saman ilmiön toistuvan vuodesta toiseen.
Aivan kuin tre putt olen itsekin SHG:ssä jäsenenä ja Lakisto on minulle vaikeampi kenttä. Varsinkin toppi tai duffi on erittäin rankaisevaa Lakistossa. Onko tätä otettu huomioon?
Voisiko todellakin syy siihen että Luukki on jäsenistössä suositumpi kuin Lakisto olla tasoituksissa. Jos haluaa laskea tasoitusta, ei mene Lakistoon pelaamaan. Ehkä vähän kaukaa haettua… Onhan kuitenkin Lay Out Lakistossa vähän ’special’… Mielestäni kuitenkin ihan onnistunut!
Täältä löytyikin vanha ketju aiheeseen.
Kahvipöydässä nousi keskusteluun kenttien slouppaus, että kuinka usein niitä päivitetään ja mitä kentällä pitää tapahtua, että slope on tarpeen tarkistaa. Onko joissakin tilanteissa jopa pakko?
Esimerkkeinä keskustelussa nousi esimerkiksi Talma, jossa molempien kenttien ykkösväylät on hiljattain uusittu perusteellisesti. Lisäksi viime kaudella oli kasvatettu pitkää heinää laajalti, joka vaikutti pelaamiseen ja tuloksiin. Onkohan slope muuttunut tai muuttumassa?
Toinen pohdinta kohdistui Tuusulan kenttään, jossa kuuleman mukaan oltaisiin joitakin väyliä muokkailemassa niin, että kentän par lukukin muuttuisi 71:stä 72:een. Mitenhän slope tällaisessa tilanteessa?
Onkohan yleisesti kenttien slope päivityksiin jotain kriteereitä, vai kentät itse käy pohdintaa ja päättävät miten katsovat tarpeelliseksi?
Eihän nämä mitään vaikuta perus klubituuppaajan pelailuun, mutta mielenkiintoinen aihe näin pelikauden taas lähestyessä.
PuuPatti: Talman uudet ykkösväylät on mukana nykyisissä CR- ja SR-arvoissa. Tuusulassa, jos väylän par-luku muuttuu, mutta pelataan samalta tiiltä, niin kenttähän pelaa saman laisena, mutta tasoitusta tulee 1 lyönti vähemmän. Tätä varten pitää tehdä tuolloin uudet slope-taulut.
Kentät tarkastetaan 10 vuoden välein ja jos muutoksia tulee, niin silloin arvoidaan ensin onko lukemta muuttumassa ja tarvittaessa tarvittavat väylät tai koko kenttä tehdään uusiksi.
Tänä vuonna seuroja, joidenka kenttiä on ”vanhentuneina”, on 22, joissa on 330 reiokää. Ensi vuonna luvut ovat 16 ja 324. Joillakin kentillä on 36 ja joillakin 27 reikää. Tarvittaessa tänä vuonna tehdään 2027 vuoden kenttiä, koska samalla seuralla on 2 kenttää, mutta vuoto olisivat 2026 ja 2027 vuonna, jolloinka loogista on tehdä ne samalla kertaa. Myös erään kentän uudet väylä avataan loppukesästä ja kenttä olisi vasta vuorossa 2027, joten se tehdään 2026. Myös nyt tehtävä muutostyö voi siirtää tälle vuodelle ”budjetoitua” kenttää ensi vuodelle.
Normaalisti kenttiä määritellään 10-20 per vuosi.En tiedä millä tasoituksella pelaat NikiAlen mutta esim 1 händärillä saa Lakistossa 1 ja Luukissa 0. Jos hcp on 2 niin Lakistossa saa slopea 2 ja Luukissa 1 eli kyllä Lakistossa saa enemmän slopea kuin Luukissa. Nämä slopet kun pelaat 56/ keltainen.
Kapu1: NikiAlen kirjoitti aiheesta 24 vuotta sitten.
Kiitos BayStream asian avaamisesta! Kysyn vielä, että onko olemassa jotain yleisiä kriteereitä tai standardeja millä slopet katsotaan tarpeelliseksi tarkistaa tai muuttaa? Kentän par-luku kävi ilmi tuosta Tuusulan esimerkistä, mutta jos ajattelee näin, että mitä kentällä tai väylällä PITÄÄ tapahtua, että slope tulee määrittää uudelleen? Ja mitkä ovat sellaisia muutoksia jotka ei vaadi slopen tarkistusta?
Slopen ja tasoitusten takia meillä on ruuhkaiset ja hitaat kierrokset koska suurin osa ei halua/viitsi oppia pelaamaan golfia.
Ilmeisesti PGA tourin pelaajatkaan eivät halua/viitsi oppia pelaamaan golfia, koska alle 5 tunnin kierrokseen ei ylletä millään kolmen pelaajan ryhmissä.
PuurPatti: Yleisiä kriteerejä tuohon ei ole vaan tapauskohtaisesti käyn läpi onko tarvista lähettää ryhmää paikalle. Monesti voidaan tehdä vain kyseiset väylät uudestaan ellei kenttä ole lähellä 10 vuoden sykliä. Einäiset asiat vaokuttavat hoiukan eri painoilla kokonaisuuden muodostamiseen ja joskun oli nyrkkisööntönä, että esim. 20 bunkkerin lisääminen tai poistoi muuttaisi CR-lukua yhdellä, joten yhden bunkkerin lisöys/poisto tuskin heilauttaa lukuja mihinkään suuntaan.
Kiitos BayStream! On kyllä hienoa, että näillä palstoilla on ihan oikeita asiantuntijoita keskusteluissa mukana. Oppii uutta ja tietämys kasvaa.
Oma mielikuva slouppauksesta. Innokkaat sloupoaajat tulekat mielellään kentälle kokemaan vip kohtelua. Slouppaajat ovat kokeneita pelaajia, joilla pallo ei erityisen pitkälle lennä, mutta ovat tarkkoja. Tästä johtuen, lyhyet, vaikeakin kapeat kentät eivät rankata kovin vaikeiksi. Pitkät ja avarat kentät luokitellaan vaikeiksi. Tämä on ristiriidassa monen nyky golffarin kokemuksen kanssa, jotka nauttivat driverin käyttämisestä kapeillakin väylillä.
Itse en juurikaan noteeraa slopeja, koska ne eivät ainakaan oman kokemuksen mukaan korreloi todellisuuden kanssa. Keskiarvoni vuodelta 2025, vieraskenttien tulos oli 8 pistettä alle oman kentän keskiarvon.@baystream
Pitääkö slopet vaihdella siten, että vaikeusasteen mukaan järjestyksessä parittomat ja parilliset on vuorotellen etu- ja takaysillä. Joskus näin muistaakseni oli, mutta joillain kentillä nykyään ei.
VeikkoK: Näin on suositus, mutta tämä ei läheskään aina toteudu. Alla LIITE E tasoitsumääräyksistä.
”Liite E- Reikäkohtaiset
tasoitusindeksit (myöhemmin
tasoitusindeksit)
Golfin Säännöissä sanotaan: “Toimikunta on vastuussa reikäkohtaisten
tasoitusindeksien ilmoittamisesta tuloskortissa tai jossain muualla näkyvällä
paikalla (esim. lähellä ensimmäistä tiiausaluetta), jossa selviää, millä rei’illä
tasoituslyöntejä saa tai joutuu antamaan.” (Ks. Golfin Säännöt, Toimikunnan
ohjeet, Osa 5J (4)).
18 reiälle tasoitusindeksit suositellaan jaettavaksi kuuteen kolmen reiän
ryhmään, joissa jokaisen reiän pelivaikeus arvioidaan suhteessa par’in.
Kansallinen liitto voi antaa raportin, jossa jokaisellerei’illä on laskettu
vaikeusasteet Course Rating -järjestelmässä.
Suositeltava menetelmä on tasoitusindeksien sijoittaminen kuuteen kolmen
reiän ryhmään, jonka tuloksena tasoitusindeksit sopivat lyönti- ja reikäpeleihin.
Tämä menetelmä toimii seuraavasti:
Sijoita parittomat tasoitusindeksit etuysille ja parilliset takaysille. Jos Course
Ratingin mukaan takaysi on huomattavasti etuysiä vaikeampi, voidaan
tasoitusindeksien ysejä vaihtaa.
Jaa tasoitusindeksit tasaisesti 18 reiälle niin, että tasoituslyöntejä saava
pelaaja saa käyttöönsä suuren osan tasoituslyönneistään ennen kuin
reikäpeliottelu on ohi.
Sijoita pienimmät tasoitusindeksi (1 tai 2) jokaisen ysin keskimmäiseen
kolmen reiän ryhmään. Jos mikään keskimmäisestä kolmen reiän rei’istä ei
ole 6 vaikeimman reiän joukossa suhteessa par’iin, niin silloin tämä voidaan
sijoittaa kyseisen kolmen reiän ryhmän viereiselle reiälle eli ensimmäisen
kolmen reiän ryhmän viimeiselle tai viimeisen kolmen reiän ryhmän
ensimmäiselle reiälle.
Sijoita toiseksi pienimmät tasoitusindeksit (3 tai 4) molemmille yseille
joko ensimmäiseen tai viimeiseen kolmen reiän ryhmään, ellei pienin
tasoitusindeksi jo ole tässä ryhmässä.
Pyri välttämään pienten tasoitusindeksien (6 tai pienempi) sijoittamista
peräkkäisille rei’ille.
Samoja tasoitusindeksejä käytetään, kun pelaaja saa enemmän kuin 18
tasoituslyöntiä. Tällöin tasoitusindeksi 1 vastaa tasoitusindeksiä 19, 37 ja 55
ja jokaisella kerralla pelaaja saa yhden tasoituslyönnin lisää.
Nämä suositellut menettelyt tukevat Golfin Sääntöjen, Toimikunnan ohjeiden
Osan 5J (4) mukaista ohjeistusta.” -
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)