-
JulkaisijaArtikkelit
-
Vieraskentillä pelatessa tulee väistämättä mieleen, antaako kentän slope oikean määrän lyöntejä. Esim. Tahkolla olen pelannut muutaman kierroksen keskiarvolla 85, slopen mukaan saisin käyttää 87 lyöntiä. Kerigolfissa taasen en ole useista yrityksistä huolimatta rikkonut vielä satasta, kierroskeskiarvo 102. Kyseiselle kentällä saan vain 19 lyöntiä eli bruton pitäisi olla 91. Näiden kierrotulosten perusteella Tahkolla tasoitukseni olisi 12,5 ja Kerigolfissa 23,5!! Tietysti singelipelaajat pelaavat kentällä kuin kentällä suurin piirtein tasoitukseensa, mutta mielestäni metän keskelle rakennetut kentät ovat keskitason pelaajalle huomattavasti vaikeampia kuin pelto-/puistokentät. Kysymys kuluu, onko Tahkon ja Kerigolfin golfarit, joiden molempien tasoitus on 15 mielestänne yhtä hyviä pelaajina?
Jatkokysymys aiheeseen:
Miten usein kenttien slopet lasketaan tai pitää laskea ? Varsinkin uusia kenttiä raivataan ja kunnostetaan koko ajan ja kentät varmasti helpottuvat.(Slope laskenta taitaa perustua A-sarjan kilpailuihin back tiiltä, vai ?)
En ole Tahkoa enkä Kerimäkeä pelannut, mutta kyllähän kenttien slopet monesti ovat arvelluttavia ja toiset kentät paljon vaikeampia kuin toiset. Slopet määräävät Golfliiton edustajat jotka kiertävät kentän arvioiden sen vaikeutta. Vaikeuteen vaikuttavat ehkä ennen kaikkea pituus, mutta myös korkeuserot, bunkkerit, vesiesteet ym. Esteiden määrä ja sijoittuminen ovat käsittääkseni myös tekijöitä joita huomioidaan ja kyllä kenttää arvioidaan kaikkien pelaajien kannalta, ei ainoastaan ammattilaisten. Yksi asia joka saattaa vaikuttaa on arvioijien subjektiivisuus ja se, että eri ihmiset ovat arvioineet eri kentät. Ohjeethan ovat periaatteessa kaikille samanlaiset, mutta tiedä näistä…kyllä siellä aika omituisia arviointejakin on tehty.
Vielä lisäys edelliseen. Ei noita kenttiä kyllä uudelleen arvioida ihan heti, ellei siellä tapahdu todella olennaisia muutoksia, eikä kokemukseni mukaan kovin herkästi silloinkaan. Eli kun slope on kerran määrätty kyllä se melko pitkäaikainen juttu on.
Hyvä -J-,
Slope ei perustu ’A-sarjalaisten’ peleihin vaan heitä varten on CR. Slope on nimenomaan tehty sitä varten, että vaikka kakkosen tasoituksella pelaava saisikin vain kaksi lyöntiä tasoitusta (jos par=CR), voi 20 tasoituksella pelaava saada vaikka 30 tasoitusta (jos slope>>113).
Toki joillakin kentillä tuo slope on väärin laskettu mutta sillä ei ole mitään tekemistä hyvien pelaajien kanssa.
Crystal clear now ! Pari termiä meni sekaisin.
Nappasin tähän ne määritykset copy-pastella:
Course Rating kuvaa tulosten keskiarvoa, johon sratchpelaajien paras puolisko pääsee tavallisissa peliolosuhteissa. Course Ratingissä kentän vaikeutta verrataan muihin kenttiin tavoitteena saada yhtenäinen tasoitusjärjestelmä.
Slope Rating kuvaa bogeypelaajan tarvitsemia lisälyöntejä suhteessa scratchpelaajaan. Mikäli kentän Slope-luku on korkea, on kenttä bogeypelaajalle vaikeampi ja hän tarvitsee enemmän tasoituslyöntejä verrattuna alhaisen Slope-luvun kenttään.
Pelitasoitus = Tarkka tasoitus x (Slope arvo / 113) + (Course Rating – Par)
slope-arvoja määriteltäessä on käytetty keskiarvoja, ts. hcp 18-pelaaja on kaikilla pelin osa-alueilla ( tarkkuus, pituus, lähipeli) keskinkertaisen hyvä. Tällaisia pelaajia ei todellisuudessa ole, jokainen on keskimääräistä parempi jossain ja huonompi jossain.
Erilaiset kentät vaativat erilaisia taitoja, joten pelaajat pelaavat erilaisia kenttiä joko yli tai alle tasoituksensa sen mukaan, mihin ovat tottuneet ja mitä kenttä vaatiiMinua kiinnostaisi se tarkka prosessi miten tuo slopen määritys tehdään.
Aiemmin esitellyn määritelmän perusteella se tehtäisiin tilastollisten tunnuslukujen perusteella, eli slope määritellään suuresta määrästä kierroksia karkeasti niin että scratchipelaajien tulos = CR ja bogeypelaajien (hcp=18) tulos CR:ään nähden määrää slopen. Tällaisen standardin määrittely kuitenkin vaatinee aika suuren määrän kierroksia dataksi (N >> 100) ollakseen luotettava.
Mutta mistä nuo kierrokset? Ketkä ne pelaavat? Tuoko golfliitto arviointiin 500 kpl omia standardinmukaisia kalibrointigolffareita jotka pelaavat siellä yhtä soittoa viikon? Vai katsotaanko kierrosten tulokset klubin omien jäsenten tulosten perusteella? Entä jos slope on ollut niin pahasti pielessä aiemmin, että klubin omalla jäsenistöllä kaikilla on hcp ihan poskellaan? Tästähän seurisi että uusikaan slope ei vastaa totuutta.
Järjestelmä on Yhdysvaltain liiton USGA:n kehittämä ja tekijänoikeudellisesti suojaama arviointimenetelmä, ’mallipelaajana’ on käytetty avointen mestaruuskilpailujen osanottajien paremman puoliskon keskiarvoa. Järjestelmä on varsin monimutkainen yhdistelmä tilastotiedettä (esim scr-pelaajan avaus on keskimäärin 219 m, jos alastuloalueella ei ole esteitä, bogey-pelaaja avaa noin 180 m) ja päätösteorioita, joissa on laskettu erilaisten vaaratekijöiden (väylän pituus, kapea väylä, lähellä oleva out-raja, vesieste tai bunkkeri) vaikutuksia pelaajan lyöntivalintaan. Tärkein vaikuttava tekijä on reiän / kentän pituus, ja lisävaikeutta saa tai menettää peliä sen mukaan, paljonko kentällä on sellaisia tekijöitä, joiden on tilastollisesti todettu peliä vaikeuttavan.
Jesh. Seison korjattuna. =) Olin näköjään käsittänyt tuon tilastollisuuden osuuden CR:n ja slopen määrityksessä väärin. (Alla linkin takaa voi lukea enemmän tuosta USGA:n systeemistä. Tietysti itsekin olisin voinut käydä tuolla lueskelemassa ennen kuin kyselen täällä tyhmiä).
Kuitenkin tuosta linkin teksteistä ja artikkeleista jäi sellainen maku suuhun että oikeasti ainoa kivenkova (=mitattavissa oleva) fakta, johon kentän slopelaskenta perustuu on sen kokonaispituus. (Course rating = yardage rating + obstacle stroke value, missä yardage rating muodostuu kentän pituudesta ja parista tilastollisesti määrätystä paramtrista). Kaikki muut asiat (obstacle stroke value) (e.g. korkeuserot, esteet, doglegit, puusto, väylien kapeus) ja niiden vaikutus ovat arviointitiimin enemmän tai vähemmän subjektiivisen näkemyksen tuloksia. Ja täten niiden hyvyys on kiinni vain arvioijien ammattitaidosta, ja altis inhimillisille erehdyksille.
Olisikin mielenkiintoista asettaa nämä Suomen kentät testille alttiiksi peluuttamalla isoa joukkoa tällaisia ’mittatikkupelaajia’ – bogey- ja scratchgolfareita – siellä jonkin aikaa ja katsoa että tukeeko syntyvä tulostilasto golfliiton arvioijien työtä. Eikö?
Kaikki kuitenkin tietävät jotain kenttiä missä saavat suhteettoman hyvän pelitasoituksen tai missä slopen antamista tasoituslyönneistä ei todellakaan ole mitään iloa…
Lue lisää: USGA – Course Rating
Niin kuin aikaisemmin totesin, slopet ovat melko pahasti subjektiivisten arvioiden varassa. Voin ottaa esimerkin kotiseurastani SHG:stä jolla on kaksi kenttää.
Lakiston kenttä on periaatteessa hieman pitempi, mutta ainakin pienitasoituksellinen saa siellä vähemmän tasoitusta kuin Luukissa. Itse saan Luukissa 3, Lakistossa 2. Kuitenkin kierroskeskiarvoni on kaksi lyöntiä enemmän yli parin Lakistossa kuin Luukissa. Toisin sanoen saan vähemmän tasoitusta vaikeammalla kentällä.
Kyse ei ole pelkästään itsestäni, sillä saman ilmiön näkee kilpailutuloksista. Luukin kilpailuissa ei HCP-sarjassa yleensä ole toivoa pärjätä edes palkinnoille, saatika voittoon, jollei pelaa vähintään 5 alle tasoituksensa. Lakistossa taas alle tasoituksensa pelaaminen tarjoaa heti hyvät mahdollisuudet palkinnoille ja 5 alle on jo lähes pomminvarma voitto.
Olen useita vuosia tehnyt kilpailutuloksia molemmilla kentillä ja todennut saman ilmiön toistuvan vuodesta toiseen.
Aivan kuin tre putt olen itsekin SHG:ssä jäsenenä ja Lakisto on minulle vaikeampi kenttä. Varsinkin toppi tai duffi on erittäin rankaisevaa Lakistossa. Onko tätä otettu huomioon?
Voisiko todellakin syy siihen että Luukki on jäsenistössä suositumpi kuin Lakisto olla tasoituksissa. Jos haluaa laskea tasoitusta, ei mene Lakistoon pelaamaan. Ehkä vähän kaukaa haettua… Onhan kuitenkin Lay Out Lakistossa vähän ’special’… Mielestäni kuitenkin ihan onnistunut!
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)