-
JulkaisijaArtikkelit
-
yeux de serpent kirjoitti: (27.12.2012 12:55:06)
PG kirjoitti: (27.12.2012 11:53:46)
ts kirjoitti: (27.12.2012 9:01:30)
Aika mielenkiintoiseen tilanteeseen joudutaan siinäkin jos pallo on irrallisen luonnonhaitan päällä bunkkerissa. Sillonhan se ei kosketa sen esteen pohjaa….Loordit kai katsovat, että pallo ’lies in’, jos se ’lies’ hiekan pinnalla tai jonkin päällä, joka joka on ’in’. Asia lienee heille niin selvä, etteivät edes deccaria ole viitsineet siitä väsästä.
Mutta esteessä olevasta haitasta ovat dekkarin väsänneet. Miksiköhän laiskuus on looordit yllättänyt irrallisen luonnonhaitan kohdalla. On niitä aika monia itsestäänselvyyksiä, joista on dekkari kasaan rakennettu.
Periaate tulee nähdäkseni selväksi jo haitan perusteella. Tosin samaa mieltä laiskuudesta. Ei olisi ollut suuri vaiva laittaa lisäys, joka kattaa myös ILH:n.
KL kirjoitti: (27.12.2012 16:04:11)
yeux de serpent kirjoitti: (27.12.2012 12:55:06)
PG kirjoitti: (27.12.2012 11:53:46)
ts kirjoitti: (27.12.2012 9:01:30)
Aika mielenkiintoiseen tilanteeseen joudutaan siinäkin jos pallo on irrallisen luonnonhaitan päällä bunkkerissa. Sillonhan se ei kosketa sen esteen pohjaa….Loordit kai katsovat, että pallo ’lies in’, jos se ’lies’ hiekan pinnalla tai jonkin päällä, joka joka on ’in’. Asia lienee heille niin selvä, etteivät edes deccaria ole viitsineet siitä väsästä.
Mutta esteessä olevasta haitasta ovat dekkarin väsänneet. Miksiköhän laiskuus on looordit yllättänyt irrallisen luonnonhaitan kohdalla. On niitä aika monia itsestäänselvyyksiä, joista on dekkari kasaan rakennettu.
Periaate tulee nähdäkseni selväksi jo haitan perusteella. Tosin samaa mieltä laiskuudesta. Ei olisi ollut suuri vaiva laittaa lisäys, joka kattaa myös ILH:n.
Ovat laiminlyöneet myös bunkkerin kannen rakentamisohjeiden laatimisen. Patalaiskoja ovat…
Toisaalta ymmärrän loordeja. Jos bunkkerin reunaviiva ei kulje yhdessä tasossa – normaali tapaus – niin samalle bunkkerille saadaan runsas määrä erilaisia viivotinpintakansia. Ja jos bunkkereille tehdään kannet, niin pitää kunnostettaville alueillekin tehdä (raja kulkee niilläkin pystysuorassa alaspäin, mutta ei ylöspäin). Kuka moiseen viitsii ryhtyä. En minä ainakaan.
Toisaalta vois kokonaan poistaa sitten tuonkin että raja kulkee alas. Eihän siinä mitään määrettä tarvita kun sen pitää olla siellä hiekalla…tai sitten se tosiaan rajaa sen alueen tuosta yläreunasta alas ja kaikki sen alapuolella onkin bunkkeria.. pirustako noista loordeista tietää.
Tosin oletan, että ne on sen verran perillä kentän rakentamisesta, että eivät menisi sinne noin matalaoksaisia puita laittamaan että oksat vois oikeesti olla reunojen alapuolella. Tiedä sitten siitäkään…
KL kirjoitti: (27.12.2012 16:04:11)
…laiskuudesta…… en heti olisi samaa mieltä.
Tilanteessa, jossa pallo makaa hiekan päällä tai hiekan ja pallon välissä on vaikkapa vaahteran lehti, pallo ’lies in’. Lisäksi tilanteessa, jossa pallosta osakin koskettaa estettä, pallo on esteessä.
Käännetty ilmaisu – ”Pallo on hiekkaesteessä, mikäli osakin palloa koskettaa estettä” – hämää!
Tämä vastauksenani tähän:
KL kirjoitti: (26.12.2012 15:40:07)
Mutta miksi hiekkaesteen määritelmässä lukee ’A ball is in a bunker when it lies in or any part of it touches the bunker.’ ? Mikä merkitys tuolla alleviivatulla on? Miksei pelkkä ’any part of it touches the bunker’ riitä? Milloin pallo on esteen ’sisällä’, muttei kosketa estettä?
Ja sääntötulkinnassa selvennyksenä, että välissä voi olla haittakin. Jos se haitta on golfauto, pallo voi olla ’pinnan’ yläpuolellakin:-)
k. kirjoitti: (27.12.2012 19:43:41)
KL kirjoitti: (27.12.2012 16:04:11)
…laiskuudesta…… en heti olisi samaa mieltä.
Tilanteessa, jossa pallo makaa hiekan päällä tai hiekan ja pallon välissä on vaikkapa vaahteran lehti, pallo ’lies in’. Lisäksi tilanteessa, jossa pallosta osakin koskettaa estettä, pallo on esteessä.
Käännetty ilmaisu – ”Pallo on hiekkaesteessä, mikäli osakin palloa koskettaa estettä” – hämää!
Tämä vastauksenani tähän:
KL kirjoitti: (26.12.2012 15:40:07)
Mutta miksi hiekkaesteen määritelmässä lukee ’A ball is in a bunker when it lies in or any part of it touches the bunker.’ ? Mikä merkitys tuolla alleviivatulla on? Miksei pelkkä ’any part of it touches the bunker’ riitä? Milloin pallo on esteen ’sisällä’, muttei kosketa estettä?
Ja sääntötulkinnassa selvennyksenä, että välissä voi olla haittakin. Jos se haitta on golfauto, pallo voi olla ’pinnan’ yläpuolellakin:-)
Otetaanpas tähän väliin villi skenaario:
Perimätiedosta poiketen, golfia pelattiin jo muinoin eräässä gallialaisessa kylässä, jota silloiset roomalaiset ankarasti ahdistelivat. Väylällä 15, joka senaikaisen layoutin mukaan oli kinkkinen par-nelkku, oli kaksi greenibunkkeria.
Toiseen niistä oli senaikainen kentänhoitaja, Obelix nimeltään, upottanut valtaisan hiidenkiven, joka kohosi noin kolmen metrin korkeuteen, ja selvästi ko. bunkkerin ’kannen’ yläpuolelle. Hiidenkiven kärki ei ollut järin terävä, joten pallo saattoi hyvinkin jäädä lepäämään kyseisen hiidenkiven päälle. Jos näin kävi, niin pallo oli haitan päällä, jolloin nykyisen tulkinnan mukaan pallo olisi esteessä.
Toiseen bunkkeriin Obelix oli epähuomiossa pudottanut villisian raadon (varsin epätodennäköinen, mutta kuitenkin mahdollinen skenaario). Jos pallo jäi lepäämään ks. raadon päälle, niin olisiko merkitystä sillä, että lepäsikö pallo kyseisen bunkkerin ’kannen’ päällä vai nou?
ts kirjoitti: (27.12.2012 19:33:26)
Toisaalta vois kokonaan poistaa sitten tuonkin että raja kulkee alas. Eihän siinä mitään määrettä tarvita kun sen pitää olla siellä hiekalla…
Täysin samaa mieltä. Aiemmin maitsinkin (viesti 23): ’…em. virke kannattaisi jättää kokonaan pois asioita sotkemasta..’
PG kirjoitti: (27.12.2012 20:49:58)
ts kirjoitti: (27.12.2012 19:33:26)
Toisaalta vois kokonaan poistaa sitten tuonkin että raja kulkee alas. Eihän siinä mitään määrettä tarvita kun sen pitää olla siellä hiekalla…
Täysin samaa mieltä. Aiemmin maitsinkin (viesti 23): ’…em. virke kannattaisi jättää kokonaan pois asioita sotkemasta..’
No oletkos miettinyt miksi loordit sen ovat nimenomaan sinne laittaneet?
ts kirjoitti: (27.12.2012 21:02:07)
PG kirjoitti: (27.12.2012 20:49:58)
ts kirjoitti: (27.12.2012 19:33:26)
Toisaalta vois kokonaan poistaa sitten tuonkin että raja kulkee alas. Eihän siinä mitään määrettä tarvita kun sen pitää olla siellä hiekalla…
Täysin samaa mieltä. Aiemmin maitsinkin (viesti 23): ’…em. virke kannattaisi jättää kokonaan pois asioita sotkemasta..’
No oletkos miettinyt miksi loordit sen ovat nimenomaan sinne laittaneet?
Varmaan siksi, että jos hiekkaa on kovin vähän ja pallo tulee Jugin lyömänä 200 metrin korkeudesta alas niin kovalla vauhdilla, että se tunkeutuu kaiken sen hiekan läpi päätyen podzoliin, niin silti pallo on hiekkaesteessä.
yeux de serpent kirjoitti: (27.12.2012 20:47:26)
k. kirjoitti: (27.12.2012 19:43:41)
KL kirjoitti: (27.12.2012 16:04:11)
…laiskuudesta…… en heti olisi samaa mieltä.
Tilanteessa, jossa pallo makaa hiekan päällä tai hiekan ja pallon välissä on vaikkapa vaahteran lehti, pallo ’lies in’. Lisäksi tilanteessa, jossa pallosta osakin koskettaa estettä, pallo on esteessä.
Käännetty ilmaisu – ”Pallo on hiekkaesteessä, mikäli osakin palloa koskettaa estettä” – hämää!
Tämä vastauksenani tähän:
KL kirjoitti: (26.12.2012 15:40:07)
Mutta miksi hiekkaesteen määritelmässä lukee ’A ball is in a bunker when it lies in or any part of it touches the bunker.’ ? Mikä merkitys tuolla alleviivatulla on? Miksei pelkkä ’any part of it touches the bunker’ riitä? Milloin pallo on esteen ’sisällä’, muttei kosketa estettä?
Ja sääntötulkinnassa selvennyksenä, että välissä voi olla haittakin. Jos se haitta on golfauto, pallo voi olla ’pinnan’ yläpuolellakin:-)
Otetaanpas tähän väliin villi skenaario:
Perimätiedosta poiketen, golfia pelattiin jo muinoin eräässä gallialaisessa kylässä, jota silloiset roomalaiset ankarasti ahdistelivat. Väylällä 15, joka senaikaisen layoutin mukaan oli kinkkinen par-nelkku, oli kaksi greenibunkkeria.
Toiseen niistä oli senaikainen kentänhoitaja, Obelix nimeltään, upottanut valtaisan hiidenkiven, joka kohosi noin kolmen metrin korkeuteen, ja selvästi ko. bunkkerin ’kannen’ yläpuolelle. Hiidenkiven kärki ei ollut järin terävä, joten pallo saattoi hyvinkin jäädä lepäämään kyseisen hiidenkiven päälle. Jos näin kävi, niin pallo oli haitan päällä, jolloin nykyisen tulkinnan mukaan pallo olisi esteessä.
Toiseen bunkkeriin Obelix oli epähuomiossa pudottanut villisian raadon (varsin epätodennäköinen, mutta kuitenkin mahdollinen skenaario). Jos pallo jäi lepäämään ks. raadon päälle, niin olisiko merkitystä sillä, että lepäsikö pallo kyseisen bunkkerin ’kannen’ päällä vai nou?
En väitä tulkintani olevan oikea, mutta yksi merkittävimmistä argumenteista oman pääni kääntämiseen oli nimim. vieraspelaajan kommentti ’kannesta’ bunkkerin päällä.
Bunkkerin reunat voivat olla hyvinkin moninaiset ja perin eri korkeudella maan keskipisteestä. Siispä eri kohdista bunkkerin reunoja piirretyt suorat viivat eivät kohtaakaan pystysuunnassa missään, vaan tuloksena on käsittämätön sillisalaatti, jossa ei ’kannesta’ ole tietoakaan, ilman että tuo kansi olisi jopa metrin paksuinen. Tämä seikka johtaa siihen, että pallon olinpaikkaa on jokseenkin mahdotonta selvittää ilman maanmittauslaitteita.
Missään säännössä ei puhuta bunkkerin ilmatilasta, sen sijaan vesiesteen ilmatilasta puhutaan deccarissa 13-4/16.5. Jos bunkkerin ilmatila olisi bunkkerissa, niin mitä luultavimmin asiasta olisi selventävä deccari.
Näillä(kin) perusteilla katson ilmiselväksi, että pallo on bunkkerissa ainoastaan silloin, kun se koskettaa bunkkeria tai se on jonkin sellaisen objektin päällä, joka koskettaa bunkkeria. Tässä tapauksessa objekti tarkoittaa kaikkea muuta kuin bunkkerin hiekkaa.
KL kirjoitti: (27.12.2012 22:00:26)
En väitä tulkintani olevan oikea, mutta yksi merkittävimmistä argumenteista oman pääni kääntämiseen oli nimim. vieraspelaajan kommentti ’kannesta’ bunkkerin päällä.
Bunkkerin reunat voivat olla hyvinkin moninaiset ja perin eri korkeudella maan keskipisteestä. Siispä eri kohdista bunkkerin reunoja piirretyt suorat viivat eivät kohtaakaan pystysuunnassa missään, vaan tuloksena on käsittämätön sillisalaatti, jossa ei ’kannesta’ ole tietoakaan, ilman että tuo kansi olisi jopa metrin paksuinen. Tämä seikka johtaa siihen, että pallon olinpaikkaa on jokseenkin mahdotonta selvittää ilman maanmittauslaitteita.
Missään säännössä ei puhuta bunkkerin ilmatilasta, sen sijaan vesiesteen ilmatilasta puhutaan deccarissa 13-4/16.5. Jos bunkkerin ilmatila olisi bunkkerissa, niin mitä luultavimmin asiasta olisi selventävä deccari.
Näillä(kin) perusteilla katson ilmiselväksi, että pallo on bunkkerissa ainoastaan silloin, kun se koskettaa bunkkeria tai se on jonkin sellaisen objektin päällä, joka koskettaa bunkkeria. Tässä tapauksessa objekti tarkoittaa kaikkea muuta kuin bunkkerin hiekkaa.
Mittaamisongelmista olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Siltikin, säännöt / aiheeseen liittyvät dekkarit eivät mielestäni yksiselitteisesti tee asiaa selväksi.Sulla kun on kontakteja noihin loordeihin, niin olisiko mahdollista kysäistä asiasta?
yeux de serpent kirjoitti: (27.12.2012 22:11:45)
KL kirjoitti: (27.12.2012 22:00:26)
En väitä tulkintani olevan oikea, mutta yksi merkittävimmistä argumenteista oman pääni kääntämiseen oli nimim. vieraspelaajan kommentti ’kannesta’ bunkkerin päällä.
Bunkkerin reunat voivat olla hyvinkin moninaiset ja perin eri korkeudella maan keskipisteestä. Siispä eri kohdista bunkkerin reunoja piirretyt suorat viivat eivät kohtaakaan pystysuunnassa missään, vaan tuloksena on käsittämätön sillisalaatti, jossa ei ’kannesta’ ole tietoakaan, ilman että tuo kansi olisi jopa metrin paksuinen. Tämä seikka johtaa siihen, että pallon olinpaikkaa on jokseenkin mahdotonta selvittää ilman maanmittauslaitteita.
Missään säännössä ei puhuta bunkkerin ilmatilasta, sen sijaan vesiesteen ilmatilasta puhutaan deccarissa 13-4/16.5. Jos bunkkerin ilmatila olisi bunkkerissa, niin mitä luultavimmin asiasta olisi selventävä deccari.
Näillä(kin) perusteilla katson ilmiselväksi, että pallo on bunkkerissa ainoastaan silloin, kun se koskettaa bunkkeria tai se on jonkin sellaisen objektin päällä, joka koskettaa bunkkeria. Tässä tapauksessa objekti tarkoittaa kaikkea muuta kuin bunkkerin hiekkaa.
Mittaamisongelmista olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Siltikin, säännöt / aiheeseen liittyvät dekkarit eivät mielestäni yksiselitteisesti tee asiaa selväksi.Sulla kun on kontakteja noihin loordeihin, niin olisiko mahdollista kysäistä asiasta?
Kysynyt olen, mutten ole saanut vastausta. Muuta kautta minun on annettu ymmärtää, että (tämänhetkinen) tulkintani olisi oikea.
k. kirjoitti: (27.12.2012 19:43:41)
KL kirjoitti: (27.12.2012 16:04:11)
…laiskuudesta…… en heti olisi samaa mieltä.
Tilanteessa, jossa pallo makaa hiekan päällä tai hiekan ja pallon välissä on vaikkapa vaahteran lehti, pallo ’lies in’. Lisäksi tilanteessa, jossa pallosta osakin koskettaa estettä, pallo on esteessä.
Käännetty ilmaisu – ”Pallo on hiekkaesteessä, mikäli osakin palloa koskettaa estettä” – hämää!
Ei hämää, siinä välissä kun on sana ’or’. Hämäävää on sen sijaan se, ettei tuo ’koskettaa estettä’ riitä. Epäselvyyksien välttämiseksi kun riittäisi tuo deccari, jossa pallo on haitan päällä. Noilla eväillä kaikki epäselvyydet haihtuisivat ilma(tila)an.
Miksi siis nykyinen sanamuoto ja yksi ainoa deccari? En tiedä, mutta haluaisin.
KL kirjoitti: (27.12.2012 22:15:10)
Kysynyt olen, mutten ole saanut vastausta. Muuta kautta minun on annettu ymmärtää, että (tämänhetkinen) tulkintani olisi oikea.
Kuljetuskomppanian hevosmiehet kertoivat? 🙂
Tulkitsen vastauksesi niin, että looordit itsekin kulkevat ympyrää tohvelit ja jalassa ja miettivät, että mitenköhän tuo nyt sitten pitäisi dekkaroida..yeux de serpent kirjoitti: (27.12.2012 22:53:32)
KL kirjoitti: (27.12.2012 22:15:10)
Kysynyt olen, mutten ole saanut vastausta. Muuta kautta minun on annettu ymmärtää, että (tämänhetkinen) tulkintani olisi oikea.
Kuljetuskomppanian hevosmiehet kertoivat? 🙂
Tulkitsen vastauksesi niin, että looordit itsekin kulkevat ympyrää tohvelit ja jalassa ja miettivät, että mitenköhän tuo nyt sitten pitäisi dekkaroida..Tulkintasi ei välttämättä ole oikea. R&A:n henkilöt kontaktini mukaan lukien saavat kysymyksiä aivan valtavasti, ja joskus kysymykset jäävät vaille vastausta. Muualta saamani vastaukset tulevat muutamalta kansainvälisesti kokeneelta tuomarilta, joiden mielipiteet ovat poikkeuksetta olleet oikeita, ainakin toistaiseksi. Luottamukseni heihin on varsin suuri.
Toisaalta, voivathan nuo lordit tosiaankin tehdä mitä kuvailit, mikä varmasti olisi hyvä asia. Tosin lordienkin vastaukset aina perustuvat voimassa oleviin sääntöihin, joten tulevaisuuden pohdintojen ei pitäisi vaikuttaa tämän päivän ratkaisuihin.
ts kirjoitti: (27.12.2012 21:02:07)
PG kirjoitti: (27.12.2012 20:49:58)
ts kirjoitti: (27.12.2012 19:33:26)
Toisaalta vois kokonaan poistaa sitten tuonkin että raja kulkee alas. Eihän siinä mitään määrettä tarvita kun sen pitää olla siellä hiekalla…
Täysin samaa mieltä. Aiemmin maitsinkin (viesti 23): ’…em. virke kannattaisi jättää kokonaan pois asioita sotkemasta..’
No oletkos miettinyt miksi loordit sen ovat nimenomaan sinne laittaneet?
Kyllä. Viestissä 23 mietin juuri tuota tähän tapaan:
Tarkoittaako määritelmässä mainittu ”hiekkaesteen raja kulkee pystysuorassa alaspäin, mutta ei ylöspäin” yksinkertaisesti vain sitä, että hiekkaan uponnut pallo on hiekkaesteessä? Tai että, jos pallo on esteessä kohdassa A, niin se on esteessä myös pystysuoraan tämän kohdan alapuolella olevassa kohdassa B. Poikkeuksena edelleenkin decc 13/4. Jos näin on, niin silloin em. virke kannattaisi jättää kokonaan pois asioita sotkemasta – decc 13/4 kattaa myös bunkkerin pohjalle uponneen pallon. Vielä parempi olisi korvata se virkkeellä, joka sisältää decc 13/4:ssa esitetyn säännön.
KL kirjoitti: (27.12.2012 23:03:54)
Tulkintasi ei välttämättä ole oikea. R&A:n henkilöt kontaktini mukaan lukien saavat kysymyksiä aivan valtavasti, ja joskus kysymykset jäävät vaille vastausta. Muualta saamani vastaukset tulevat muutamalta kansainvälisesti kokeneelta tuomarilta, joiden mielipiteet ovat poikkeuksetta olleet oikeita, ainakin toistaiseksi. Luottamukseni heihin on varsin suuri.
Toisaalta, voivathan nuo lordit tosiaankin tehdä mitä kuvailit, mikä varmasti olisi hyvä asia. Tosin lordienkin vastaukset aina perustuvat voimassa oleviin sääntöihin, joten tulevaisuuden pohdintojen ei pitäisi vaikuttaa tämän päivän ratkaisuihin.
Voi vee tätä palstaa..
Kirjoitiin juuri täydellisen vastauksen aiheeseen, mutta se jäi esikatseluasteelle..Eniveis, tulkitsen vastauksesi niin, että asiassa piilee kuitenkin vielä pieni epäilyksen siemen.. Tuskinpa ensi kesänäkään tulee vastaan tilannetta, että moista pitäisi pohtia, mutta hauskahan noita on pähkäillä.
Loordien vastausta odotellessa (mutta ei pidätetä hengitystä siihen asti).KL kirjoitti: (27.12.2012 22:00:26)
Bunkkerin reunat voivat olla hyvinkin moninaiset ja perin eri korkeudella maan keskipisteestä. Siispä eri kohdista bunkkerin reunoja piirretyt suorat viivat eivät kohtaakaan pystysuunnassa missään, vaan tuloksena on käsittämätön sillisalaatti, jossa ei ’kannesta’ ole tietoakaan, ilman että tuo kansi olisi jopa metrin paksuinen.
Kyllä jokaiselle bunkkerille ainakin yksi yhtenäinen viivanohut kansi löytyy. Ongelmana yleensä vain on se, että niitä löytyy liikaa ja tietenkin niiden hankala määrittäminen. Tuolla aiemmin jo yritinkin valottaa asiaa:
Jos bunkkerin reunaviiva ei kulje yhdessä tasossa – normaali tapaus – niin samalle bunkkerille saadaan runsas määrä erilaisia viivotinpintakansia.
PG kirjoitti: (27.12.2012 23:34:59)
KL kirjoitti: (27.12.2012 22:00:26)
Bunkkerin reunat voivat olla hyvinkin moninaiset ja perin eri korkeudella maan keskipisteestä. Siispä eri kohdista bunkkerin reunoja piirretyt suorat viivat eivät kohtaakaan pystysuunnassa missään, vaan tuloksena on käsittämätön sillisalaatti, jossa ei ’kannesta’ ole tietoakaan, ilman että tuo kansi olisi jopa metrin paksuinen.
Kyllä jokaiselle bunkkerille ainakin yksi yhtenäinen viivanohut kansi löytyy. Ongelmana yleensä vain on se, että niitä löytyy liikaa ja tietenkin niiden hankala määrittäminen. Tuolla aiemmin jo yritinkin valottaa asiaa:
Jos bunkkerin reunaviiva ei kulje yhdessä tasossa – normaali tapaus – niin samalle bunkkerille saadaan runsas määrä erilaisia viivotinpintakansia.
Vastauksestasi tulee elävästi mieleen erään vuoden -87 kesätyöpaikkani kollegan hehkutus tämän käytyä muuan siihen aikaan tunnetun teoreettisen fysiikan johtohahmon luennolla aiheesta ’moniulottuvuudet’. Tuon asiantuntijan mukaan ulottuvuuksien lukumäärän ylittäessä 15 nuo ulottuvuudet vaahtoutuvat. Minulle ei koskaan selvinnyt mitä tuo tarkoittaa, mutta olen kyennyt elämään asian kanssa.
En ymmärrä miten on mahdollista löytää samanaikaisesti yksi ainoa ja toisaalta monta erilaista viivanohutta kantta. Onneksi tällä asialla ei ole minkäänlaista merkitystä golfin kannalta, hiekkaesteen yläraja kun kulkee hiekan pinnalla, olkoot fyysikot asiasta mitä mieltä tahansa.
Keskustelu tältä osin kulkee kehää eikä tuo esille mitään sellaista uutta, jota ei olisi jo käsitelty tässä ja siinä aiemmassa ketjussa, joten jääköön keskustelu omalta osaltani tähän.
Aiheeseen liittyen tässä kolme esitystä aiheesta. Joissa ollaan myös eri mieltä golfpiste-paronien kanssa.
– Barry Rhodes
– Oregon Golf Association
– iseekgolf.com forumiEli kyllä tätä samaa pohditaan monessa paikassa.
Bogikone kirjoitti: (28.12.2012 10:35:40)
Aiheeseen liittyen tässä kolme esitystä aiheesta. Joissa ollaan myös eri mieltä golfpiste-paronien kanssa.
– Barry Rhodes
– Oregon Golf Association
– iseekgolf.com forumiEli kyllä tätä samaa pohditaan monessa paikassa.
Siis kenen kanssa eri mieltä?
Kahdessa jälkimmäisessä ainakin todetaan moneen kertaan pallon olleen bunkkerissa ja vapaa droppi oli tuomarivirhe.
Oikeaa ratkaisua ei tuohon pysty varmuudella kuvien perusteella sanomaan, koska bunkkerin seinän koostumus ei selviä, mutta minun silmään se lippa näyttää täysin leikatulta reunalta, jolloin pallo on upoksissa bunkkerissa, ei pelialueella.
KL kirjoitti: (28.12.2012 0:10:40)
PG kirjoitti: (27.12.2012 23:34:59)
KL kirjoitti: (27.12.2012 22:00:26)
Bunkkerin reunat voivat olla hyvinkin moninaiset ja perin eri korkeudella maan keskipisteestä. Siispä eri kohdista bunkkerin reunoja piirretyt suorat viivat eivät kohtaakaan pystysuunnassa missään, vaan tuloksena on käsittämätön sillisalaatti, jossa ei ’kannesta’ ole tietoakaan, ilman että tuo kansi olisi jopa metrin paksuinen.
Kyllä jokaiselle bunkkerille ainakin yksi yhtenäinen viivanohut kansi löytyy. Ongelmana yleensä vain on se, että niitä löytyy liikaa ja tietenkin niiden hankala määrittäminen. Tuolla aiemmin jo yritinkin valottaa asiaa:
Jos bunkkerin reunaviiva ei kulje yhdessä tasossa – normaali tapaus – niin samalle bunkkerille saadaan runsas määrä erilaisia viivotinpintakansia.
Vastauksestasi tulee elävästi mieleen erään vuoden -87 kesätyöpaikkani kollegan hehkutus tämän käytyä muuan siihen aikaan tunnetun teoreettisen fysiikan johtohahmon luennolla aiheesta ’moniulottuvuudet’. Tuon asiantuntijan mukaan ulottuvuuksien lukumäärän ylittäessä 15 nuo ulottuvuudet vaahtoutuvat. Minulle ei koskaan selvinnyt mitä tuo tarkoittaa, mutta olen kyennyt elämään asian kanssa.
En ymmärrä miten on mahdollista löytää samanaikaisesti yksi ainoa ja toisaalta monta erilaista viivanohutta kantta. Onneksi tällä asialla ei ole minkäänlaista merkitystä golfin kannalta, hiekkaesteen yläraja kun kulkee hiekan pinnalla, olkoot fyysikot asiasta mitä mieltä tahansa.
Keskustelu tältä osin kulkee kehää eikä tuo esille mitään sellaista uutta, jota ei olisi jo käsitelty tässä ja siinä aiemmassa ketjussa, joten jääköön keskustelu omalta osaltani tähän.
KL: ’En ymmärrä miten on mahdollista löytää samanaikaisesti yksi ainoa ja toisaalta monta erilaista viivanohutta kantta.’
Hyvä ettet tuota ymmärrä, sillä se ei ole mahdollista, enkä sellaista ole väittänytkään.
Jos bunkkerin reunat ovat yhdessä tasossa, bunkkerille löytyy vain yksi kansi, jonka pinta on viivoitinpinta. Jos bunkkerin reunaviiva ei ole yhdessä tasossa – kuten yleensä – niin samalle bunkkerille saadaan yleensä runsas määrä erilaisia viivoitinpintakansia.Asia ei ole vaikea ymmärtää, päinvastoin. Ajattele, että pyyhkäiset viivoittimella bunkkerin yli siten, että viivoitin pyyhkii on koko ajan bunkkerin reunaviivaa – molemmat päät liikkuvat tai vain toinen pää liikkuu tai tarvittaessa sekä että ( jotta yhtenäinen pinta syntyisi). Homman voi tehdä hyvin monella eri tavalla. Saadaan monta erilaista viivanohutta kantta.
KL: ’Onneksi tällä asialla ei ole minkäänlaista merkitystä golfin kannalta, hiekkaesteen yläraja kun kulkee hiekan pinnalla, olkoot fyysikot asiasta mitä mieltä tahansa.’
Onneksi olen asiasta samaa mieltä. Juuri tuota – hiekkaesteen yläraja kun kulkee hiekan pinnalla – minä 15 viestillä ja vieraspelaaja 3 viestillä yritimme sinulle vuosi sitten selittää ketjussa Backsving bunkkerissa. Onneksi olet asian vihdoin ymmärtänyt. Onneksi ketju on vielä tallella.
Bogikone kirjoitti: (28.12.2012 10:35:40)
Aiheeseen liittyen tässä kolme esitystä aiheesta. Joissa ollaan myös eri mieltä golfpiste-paronien kanssa.
– Barry Rhodes
– Oregon Golf Association
– iseekgolf.com forumiEli kyllä tätä samaa pohditaan monessa paikassa.
Barryn kuvan tapaus on selvä eikä siitä ainakaan täällä ole kukaan esittänyt eriävää mielipidettä. Pallo on bunkkerin ruohopeitteisessä lipassa ja määritelmän mukaan pelialueella eikä bunkkerissa.
OGA:n linkistä en löytänyt mitään muuta kuin yleistä ohjeistusta.
Viimeisen linkin kuvasta on mahdotonta todeta asian oikeaa laitaa. Vaihtoehtoja on kaksi, kuten keskustelussa on tuotu esille:
1. Pallo on bunkkerin ruohottomassa lipassa -> pallo on bunkkerissa
2. Pallo on bunkkerin turpeesta rakennetussa lipassa -> pallo ei ole bunkkerissaBogikone kirjoitti: (28.12.2012 10:35:40)
Eli kyllä tätä samaa pohditaan monessa paikassa.Ihmettelisin suuresti ellei pohdittaisi. Jokainen epäselvä tilanne on omansa ja vaatii oman ratkaisunsa. Sen sijaan yleisperiaatteista ei pitäisi syntyä kovin pitkää keskustelua, mutta kuten on huomattu, bunkkerin yläpinta on säännöissä tulkinnanvaraisesti kuvattu.
PG kirjoitti: (28.12.2012 11:44:35)
Onneksi olen asiasta samaa mieltä. Juuri tuota – hiekkaesteen yläraja kun kulkee hiekan pinnalla – minä 15 viestillä ja vieraspelaaja 3 viestillä yritimme sinulle vuosi sitten selittää ketjussa Backsving bunkkerissa. Onneksi olet asian vihdoin ymmärtänyt. Onneksi ketju on vielä tallella.
Ei se kyllä kulje hiekan pinnalla.
Tuota… eräänä päivänä oli varsin tuulista ja tuuli lennätti oksan erään bunkkerin reunalle. Osa siitä oli bunkkerin reunojen sisällä ja sen yläreunan alapuolella, mutta ei koskettanut hiekkaa. Saanko siis poistaa tuon oksan lyöntiäni häiritsemästä?
Kyllä ja mikä hauskinta ei tule penalttia !
Rauta 1 kirjoitti: (28.12.2012 17:16:19)
Kyllä ja mikä hauskinta ei tule penalttia !Hyvä. Sitten varmaan voin ottaa myös kasan lehtiä pois bunkkerista, kun niistä vain alin koskettaa hiekkaa? Samoin voin poistaa päällekkäisistä risuista muut paitsi alimman?
-
JulkaisijaArtikkelit