One-plane, two-plane vai totally lost?

[vieraspelaaja]

Olisikohan näillä (kaupallisilla) valmentajilla ja svingiguruilla ja heidän opetuslapsillaan taipumusta suurennella teoriansa ansioitaan, tekemänsä remontin suuruutta tai ainakin vaikutuksia?

Vain yksi voi kerrallaan kehuskella olevansa Tigerin valmentaja ja omia hänen voittonsa omiksi ansioikseen. Ei kuulosta ollenkaan yhtä hienolta kertoa valmentaneensa Sami Slaissarin tasoituksen -54:stä 18:aan, vaikka muutos on taatusti aivan toista luokkaa.

Kukaan ei myöskään ilmoittaudu valmentajaksi artikkeleissa, joissa kerrotaan esim. entisen Open-voittajan hukanneen svinginsä niin pahasti, että joutui lopettamaan uransa.

Kenenkään kaikista oppilaista ei tule Taigereita, surkeita epäonnistumisia ei varsinkaan tyrkytetä näytille.

Huippujen svingimuutosten havaitsemiseen ei yleensä paljas silmä riitä, eikä tarkkakaan kamera erota svingiajatusta, vaikka se muuttuisi miten täydellisesti. Muuten, jos ajatus vaihtuu, mutta maila ja pallo kulkee edelleen tismalleen samaa rataa ja yhtä pitkälle kuin ennenkin, onko kyseessä pieni vai suuri muutos?

Kukaan ei pysty suuntaan tai toiseen todistamaan, että Tiger olisi tai ei olisi voittanut kilpailua myös vanhalla svingillään eikä varsinkaan sitä, kuinka paljon parempi pelaaja hänestä on remontin seurauksena tullut, voittotuloshan olisi voinut vanhalla svingillä olla vaikka kuinka paljon parempi, kun pelkkä mitta ei ratkaise.

[Nimetön]

Eli?

Niinkö, että golf-’gurut’ ovat rehenteleviä lahjattomia suupaltteja, jotka pilaavat suurimman osan pelaajista ja vain lahjakkaimmat selviävät lopulta heidän kynsistään päätyen huipulle, josta taas uudet siipiveikot yrittävät syöstä heidät surkeaan kurimukseen. Nuo tahdottomat opetuslapset silmät käännettyinä päätyvät kehumaan oppi-isiään valheellisesti alan julkaisujen palstoilla levittäen saastaa jopa GP:n jaloille sivuille.

Me kaikki täällä onneksi olemme itseoppineita taitureita, jotka väännämme taotun teräksen vastaamaan personallisen, mutta tehokkaan svingimme pienimpiinkin vaatimuksiin. Klubitoimikunnassa ajamme läpi vaadittavat harvennushakkuut ja turhanpäiväisten esteiden täytöt, jotta powerfademme ei johtaisi meitä kohtuuttomiin tilanteisiin. 🙂

Muuten , Sinä ja minäkin voisimme valmentaa varsin monen pelaajan 54:stä 18:aan, mutta koitapas saada taikerin kierroskeskiarvo paranemaan vaikka 0.7 lyönnillä. Kumpi on lopulta suurempi ero? ?:-)

[Nimetön]

Kyllä ootte kovia KUNDEJA,KOVIA KUNDEJA Ja oikein PLANE??!!,VOI että ………

[vieraspelaaja]

En väittänyt, etteivät golfgurut tietäisi mitään omasta alastaan, mutta menköön kärjistyksenä läpi.

Vaikka ehkä muuta yrititkin, ajatus on viestissäsi ihan oikea.

Golfgurut elävät sillä mitä saavat asiakkaistaan puristettua, ja jos ei kehtaa selittää olevansa paras tai vähintään ainoana oikeassa omalla alallaan, ei saa asiakkaita. Todellisuudessa tietysti yhdeksän golfgurua kymmenestä on keskinkertaisia, eikä siitä viimeisestäkään ole varmuutta.

Koska suomalaisesta golfvalmennuksesta ei oikein voi vielä yleisellä tasolla juuri puhua, otetaan tilalle vaikka jääkiekko.

Vaihda omassa viestissäsi sanan golfguru tilalle vaikka sanat ’suomalainen jääkiekkovalmentaja’, niin huomaat, miten lähellä totuutta olet.

Kun kymmenistätuhansista innokkaista junioreista saadaan 10 vuotta nöyryyttämällä, loppuunpolttamalla ja viltissä istuttamalla suodatettua esiin sellaisia jääkiekon syvimmän olemuksen ymmärtäjiä ja urheiluhengen ilmentymiä kuin vaikka Raimo Summasen tai Jarkko Ruutu, ei voi kuin hattua nostaa.

[Nimetön]

Nyt pitää heti rauhoittaa dumboa ja kumppaneita, että hymy huulessa näitä herjoja heitellään, vaikka kirjoitetun tekstin ongelma on se, että edes hymiöt eivät riittävästi tuo tuota viihdepuolta esille.

Uteliaana pääseee katselemaan lehtien kautta, kun miljardimiehen svingiä remontoidaan. Ja aloite on tullut pelaajasta itsestään. Mielenkiintoisinta svingipuolella on katsella analyysejä eri pelaajien svingeistä olkoon ’teoria’ mikä hyvänsä. Lukekaapa vaikka Lee Trevinon vanha opus ja näettä taas erilaisen tavan lyödä palloa (jos Moe Norman ei ole tarpeeksi eksoottinen).

Ps. Vieraspelaajalle pitää aina yrittää tarjota sanan säilää takaisin, on se sen verran kova heppu 🙂

[Jimboleero]

Ainakin minä löysin ihan uuden idean koko peliin, kun hautasin herra ts:n opastuksella vanhan mielikuvani swingistä, jossa mailan lapa kulkee kauniina, symmetrisenä sädekehänä kroppani ympäri. Lyönnin idean ymmärtäminen vaatii tajua kerroksittain tapahtuvasta liikesarjasta, joka ei todellakaan ole mikään plane, vaan sarja dynaamisia vartalon liikkeitä.

[Nimetön]

Nää on kaikki kovin yksilöllisiä juttuja. Tämä golfdigestin plane-artikkeli ei allekirjoittaneelle aiheuttanut mitään uskoontuloa, mutta avasi silmiä katsomaan svingiä vähän uudelta kantilta (itselleni uudelta). Ja mikä parasta: ei tarjottu yhtä ainoaa oikeaa mallia. Iso asia mielestäni oli se, että joku yksittäinen kategorinen ohje vaikkapa stanssiin liittyen voi olle yhdelle oikea ja johtaa toisen vaikeuksiin.

Mielekiintoista on, että monet svingien kauneuskilpailuissa toistuvasti pärjäävistä asettuvat tuohon one-plane pääryhmään (juu tiedän, että muutaman millin poikkeamia on niissäkin havaittu, tässä viittaan vain noihin GD:n artikkelin kahteen eri svingiryhmään 🙂

Millainen svingi on helpoin oppia ja helpoin toistaa? Millainen svingi kestää ikääntyvän kropan aiheuttamat rajoitteet? Jne jne…

[Nimetön]

Mielestäni on olemassa neljä ’janaa’, joiden liikkumista samassa tasossa svingissä voidaan pitää eräänlaisena teoreettisena ihanteena. Samassa tasossa liikkumisen etuna on yksinkertaistunut voiman tuotto. Ihmisen rakenne ja riittävän tehon aikaansaaminen tekevät edellä mainitun ihanteen kuitenkin mahdottomaksi. Sen sijaan tutkimuksen avulla saattaa olla mahdollista sopivien yleispätevien kompromissien löytäminen. Ja näinhän on tietysti tehtykin. Tässä Hardyn teoriassa käsitellään vain kahta janaa.

[vieraspelaaja]

Mikä teoreettinen ihannesvingi mahtaa olla sellainen, jonka pitäisi tuottaa yksinkertaistetusti voimaa, mutta jota a) ei voi ihmisruumiin rajoitusten vuoksi toteuttaa ja b) joka ei tuota riittävästi tehoa?

Jos se ei ihmisruumiille toimi, niin kenelle sitten?

Jos se ei tuota riittävästi tehoa, eikö se jo itsessään tarkoita, että ei se niin kovin ideaalikaan ole, ainakaan voimantuoton kannalta?

Mahdottoman huonon svingin ideaali?

[Nimetön]

Niin..paino sanalla teoreettinen. Tällainen tasomalli on mielestäni yksi järkevä lähtökohta, jos svingiä ryhdytään tutkimaan tai kehittämään, mutta kuten jo mainitsin, poikkeamia joutuu tekemään. Mielestäni poikkeamat eivät kuitenkaan ole niin suuria, että voitaisiin sanoa lähtökohdan olleen liian kaukana. Tämä ei tarkoita, ettei jokin muu esim. ihmisen fyysiseen rakenteeseen pohjautuva lähtökohta voisi olla toimiva.

[vieraspelaaja]

Jos heti alkuun joutuu tunnustamaan, että ’teoria’ ei sovellu ihmisruumiilla tehtävään svigiin ja että ’teorian’ mukainen ihannesvingi ei tuota riittävästi tehoa, eikö olisi silloin parempi puhua svingiajatuksesta tms.?

’Teoria’ kun on jotain, jonka oikeellisuuden voi testata käytännön kokeilla, ja jos heti alkuun on pakko todeta, että kokeita ei ole mahdoilista tehdä (=koska teoria ei toimi ihmiskehon rajoitusten takia), teoria hylätään vääränä, ja yritetään kehittää uusi.

Teorian tarkoitushan on kai selittää ihmis-svingiä, ei jonkin mekaanisen laitteen tapaa heiluttaa mailaa. Vaikka lyöntikoneen svingi saattaa olla tarkempi ja aina samanlainen, se on kuitenkin vain mekaaninen, yksinkertaistettu versio siitä vartalon liikesarjasta, jota tehokas ja tarkka svingi edellyttää. Ei voi verrata Seve Ballesteroksen puttia stimp-meteriin.

[Nimetön]

En näkisi tilannetta aivan noin synkkänä. Mitään suurta ristiriitaa tasomallin ja hyvän tehon välillä ei ole. Kysymys on enemmänkin ’säädöistä’. Itse asiassa lisäämällä ’tasomaisuutta’ joihinkin kohtiin svingissä voitaisiin todennäköisesti tehoa ja ehkä jopa tarkkuutta parantaa.

Mielestäni aiemmista viesteistäni tulisi saada käsitys, että mainitsemani ’eräänlainen teoreettinen ihanne’ ei ole sama asia kuin svingiteoria, vaan sen pohjalta on ehkä mahdollista luoda sellainen.

[APu72]

Itselleni tuo Ben Hoganin kirjan ja videon kuvaama tasoajattelu on toiminut hyvin erityisesti draiveihin. Lyhyillä rauhdoilla vanha ’vartoimimaton monitasoristeys’ toimii parhaiten. 🙂

Asista kuitenkin toiseen:

Eilen kuulin radiossa kommentin jossa todettiin että jonkun tutkimuksen mukaan pro-pelaajien ja clubipelaajien aivotyöskentelyssä on selviä eroja ennen lyöntiä.

Pro:illa aivotyöstkentely on melko minimaalista. Amatööreillä aivokäppyrät vetävät ’punarajan’ yläpuolella.

Kyllä tuon kommentin hyvin uskoo. Silloin kun swingi kulkee kuin unelma niin eipä siihen paljoa tarvitse aivoja tieten tahtoen käyttää.

[vieraspelaaja]

Kerroit jokin aika sitten, miten Tigerin Masters-voitto on hiljentänyt kaikki, jotka ovat arvostelleet hänen svingiremonttiaan tunnetun one-plane-gurun opastuksessa. Eilen Tiger missasi cutin ensimmäisen ensimmäisen kerran moneen vuoteen.

Onko one-plane-ajattelu nyt osoittautunut täysin epäonnistuneeksi ja pohjimmaiseksi syyksi Woodsin ailahteleviin draiveihin ja peliesityksiin? Onko Haneyn svingiteoria nyt ajautunut ehkä lopulliseen kriisiinsä, ellei suorastaan haudattu?

[Nimetön]

On. Kuka ilmoittais taikerille ja hänkille ( ja jimille)?

[vieraspelaaja]

Eli voitot lasketaan mutta tappioita ei?

Samalla systeemillä entinen mies pelasi 20 pennin pajatsoa. Meni talo ja tavarat ja äijä päätyi holhoukseen ja hullujenhuoneelle.

[Nimetön]

Anna jotain järkevää tälle keskustelulle. Loputon näykkiminen ja nihilismi ilman argumentointia ei liene hyödyllistä? Mikä on oma svingiteoriasi ja minkä gurun lauluja itse laulat?

[ts]

Niinhän se on, että maailman sivu ovat markkinointitietoiset kehitelleet toinen toistaan parempia metodeja koska ne uppoavat kansaan aina. Taitaa olla niin, että vieraspelaaja todellakin ymmärtää pallon lyömisestä sen verran paljon, ettei pysty tällaiseen keskusteluun vakavalla naamalla osallistumaan. Ainakaan omalta kohdaltani se ei onnistu.

[Nimetön]

Tarkoitus on lyödä palloa suoraan napakalla osumalla ja tarkasti.Tyyli on vapaa ja jokaisella on ’omannäköisensä’svingi jossain määrin.Täällä pro:t sitten opettavat ihmisille täydellistä ’digisvingiä’jota on käytännössä mahdoton oppia.Jos lyöt suoraan ja tarkasti,ja boltsi lentää vaikka 6-raudalla esim.n 140-160m,niin unohda noi ’pleinit’ja muu turha pöpötys mitä kaikki syöttää joka tuutista tosiaan nykyään.Luota itseesi ja muista että tyylipisteillä ei tasuri putoa.

[Nimetön]

Näinhän se just on. Mutta mitäs jos ei lennä tai ei ole tarkka eikä suora. Menet proolle tai kotiproolle tai harrastat itsehoitoa. Teet joukon muutoksia, jotka perustuvat… niin, mihin. Sitähän tässä pohditaan, onko tuon GD:n artikkelin jako ja ’eri svingityyppeihin’ soveltuvat perustekniset ohjeet pohjimmiltaan revasta vaiko eivät? Miksi nykiä vuosikausia skeidalla svingillä, jos siihen voi saada jotain järkeä vaikkapa näistä jutuista. Tai sitten ei.

Mutta voihan sitä keskustella kahvin hinnasta, kaukoista, P-heinästä, haarojen rasvauksesta tai muusta oleellisemmasta ja mielenkiintoisemmastakin.

[APu72]

Itse en ole vielä tuota edellistäkään GD:tä lukenut, mutta tuo plane-ajattelu tuli itselleni kaverini lainaamasta Ben Hogan 5 Fundamentals of modern golf swing videosta.

Melkoisen huukin olen saanut kehitettyä raudoille. Draivi taas toimii kuin unelma.

Äsken katsoin Golf Channelin erittäin mielenkiintoisen jutun aiheesta yksi- vai kaksitasoswing. Kaksitaso swingiä kuvattiin jollain tube-ajatuksella.

Ohjelma selitti hyvin yksitason mahdollisen push / hook ongelman, joka itseänikin aika ajoin vaivaa.

Eli on se swingi yksi tai kaksitaso, niin frontswingin tulisi olla vastaava. Eli jos vartaloa kiertävä yksitaso swing tulisi päättyä myös vastaavaan vartalon kiertoon.

Täytyy kyllä sanoa että tuo swingin muuttaminen ns. yksitasoon toi alkuun selvää varmuutta rangella. Pelissä tuppaa vaan esille vanha tapa ja uuden yhdistelmä. Lopputuloksena totally lost, ainakin pallo Atlantan tiheässä aluskasvillisuudessa 🙂

[Nimetön]

vastaa kysymykseen miten pelaajasta mahdollisesti tulee one- tai two-planeri:

lainaus golfdigest.com:sta ’Hardy responds:

S.S.: Interesting questions that you pose. I do not know the percentage of the two swing types and would hate to venture a guess. However, I can tell you my theory on how they end up in either swing type. A plane contains two elements due to the location of the ball with respect to where we stand; 1) circular, due to the side-on nature of standing beside the target line, not on it; and 2) up and down, due to the ball located on the ground. Given these two elements, I think that people, when they start the game, certainly without realizing it, sense one element more than the other. They either sense the game is side-on, like baseball and swing more around, becoming one-planers. The others primarily sense the ball being on the ground and swing more up and down, becoming two-planers.

Both beginning forays have their pluses and minuses. The more rounded one-planer will tend to top (bad news) until he learns the importance of maintaining a consistent spine angle and a better body turn. However, he will probably never suffer bad slicing (good news).

The two-planer will, on the other hand, more easily get the ball into the air (good news), but will probably slice (bad news) until he learns to time the swing of the arms and the turning of the body

[VeikkoK]

Onko kenelläkään kokemuksia tai tietoa Moe Normanin Single plane -systeemistä?

==========

Yhdistetty ketju Single plane

LDR-MOD Dole

[KL1]

Oijoi, tästä aiheesta on ollut suorastaan meheviä keskusteluja tällä forumilla moninaita vuosia sitten… (en tiennyt, että joku vielä uskoo tuohon single/one plane-systeemiin …)

[VeikkoK]

Tulkitsenko oikein että kokemuksia Suomessa ei ole? (ei kai kokemusten kysyminen tarkoita että uskoo siihen, jos sitä tarkoitit?)

[Julkaisija]

Artikkelit