-
JulkaisijaArtikkelit
-
ArnoldPalmer:Pjs, uskotko että uudet harrastajat ovat valmiita sitomaan rahansa ja sitoutumaan yhteen kenttään? Jos uskot niin onko tälle jotain tutkimuspohjaa? Päinvastaiselle kehitykselle sen sijaan löytyy paljonkin consumer insightia.
Juuri kukaan ei varmaankaan ole. Mutta en sanokaan, että uudet harrastajat olisivat kovin innostuneita ryhtymään osakkeenomistajiksi. Tätä ei tarvita, jos uusia harrastajia on tarpeeksi.
Jos Uudenmaan kentille vyöryisi 20.000 uutta aktiivigolfaria, kentät (myös heikkotasoisemmat) alkaisivat täyttyä. Tämä johtaisi sekä hintojen nousemiseen että siihen, että yhä useampi (myös vanha pelaaja) haluaisi varmistaa paremmat pelaamismahdollisuudet itselleen (esimerkiksi paremmin varausoikeuksin tai pelkästään osakkaille/vuokrapelioikeuden haltijoille suunnatuin etuuksin). Tämä johtaisi siten myös vuokrapelioikeuksien hintojen nousemiseen (koska tältäkin osin ylitarjonta vähenisi) ja osakkeenomistuksen arvostuksen kohoamiseen.
Aktiivipelaajien onni on tällä hetkellä se, että golfyhtiöissä on paljon pelioikeuksia, joilla pelataan vain alle 10 kierrosta vuodessa. Sen johdosta peliaikoja on saatavissa hyvin ja ruuhkattomasti, koska nämä passiiviset aikaansaavat väljyyttä kentälle. Passiiviset kuitenkin maksavat saman vuosivastikkeen kuin aktiivit, joten tilanne on toistaiseksi aktiivien kannalta erinomainen.
Tilanne alkaa todennäköisesti purkautua sitä kautta, että passiivisia pelioikeuksia siirtyy osakekauppojen tai vuokraamisen kautta sellaisille, jotka pelaavatkin 5 kirerroksen sijaan 50 kierrosta. Pelioikeuksia on monella kentällä liikaa ja jos valtaosa pelaisi 30-50 kierrosta vuodessa, kenttä ruuhkautuisi.
Siten on vain ajan kysymys, kun kentät alkavat ruuhkautua ja osakkaat alkavat puhua väljemmin pelaamisen puolesta. Silloin osakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän vuosivastiketta, jos saadaan osa osakkeista pois pelikäytöstä. Joillain pk-seudun kentillä tämä on ollut jo nähtävissä
Pjs, Muuten hyvä, mutta pääosa uusista harrastajista pelaa tyypillisesti alle 15 kierrosta vuodessa ja nämä haluavat pelata useilla eri kentillä esim. Supergolfin konseptin mukaan. Eli vaikka harrastajia saataisiin paljonki lisää, eivät nämä keskimäärin halua käyttää paljoakaan niukasta vapaa-ajastaan golfiin. Tämä on voimakkaasti kasvava trendi.
Calex: Turha sanoa, että se ei ole golfyhtiöiden ongelma. Nyt se on pelioikeuttaan myyvien tai vuokraavien osakkaiden ongelma, ennemmin tai myöhemmin siitä tulee myös yhtiöiden ongelma.
ts: Miksi et vieläkään vastaa kysymykseeni konkreettisista toimista? Olen lukenut tätä sinun ongelmanjulistustasi varmaan sata kertaa, mutta jatkuvasti ilman mitään todellista sisältöä.
Kuninkahan monennetta kertaa sanon, että konkreettinen toimi on se, että yhtiö sitoutuu lunastamaan osakkaan niin halutessa oman osakkeensa vaikka ilmaiseksi. Yhtiön ongelmaksi asia (siis se että osakkeille ei ole ottajia) tulee silloin, kun sillä on suuri joukko pelioikeuttaan alihintaan vuokraavia osakkaita, jotka haluaisivat päästä osakkeestaan eroon ja suhtautuvat vastentahtoisesti kaikkiin kenttäinvestointeihin. Tämänkin olen jo edellä aikaisemmin (13.10. klo 16:01) sanonut.
Pappa Tykki: En tiedä onko mitenkään toteutettavissa eli meneekö yhtiökokouksessa läpi tai onko edes laillista, mutta minusta järkevää olisi, jos yhtiö ilmoittaisi yhtiöjärjestyksessään olevansa valmis lunastamaan osakkaan osakkeen hintaan 1 € koska tahansa osakkaan näin halutessa.
ts: Esitin muuten tuota toimenpidettä tuossa noin 10 vuotta sitten ja silloin se tuomittiin järjettömäksi. Minusta se pitäisi edelleen olla jokaisella kentällä käytössä ja samalla thedä isosti töitä sen eteen, että yhtään osaketta ei jouduta vastaan ottamaan.
No mutta…. tätähän minä olen jankuttanut täällä jankuttamasta päästyä, ja aina olet esittänyt siihen vasta-argumentteja. Nyt sanot olevasi samaa mieltä! Hyvä niin. En yhtään ihmettele, että 10 vuotta sitten ajatusta pidettiin järjettömänä. Maailma oli silloin toinen. Tämän päivän maailmassa toimenpide olisi erittäin järkevä ja johtaisi varmuudella kiinnostuksen nousuun golfosakkeita kohtaan (kuten minä ja moni muu on täällä jo ties kuinka monta kertaa sanonut).
P.S. Voisin luetella pelkästään Uudeltamaalta kymmenkunta sellaista golfyhtiötä, joiden osakkeesta sai vielä muutama vuosi sitten jopa nelinumeroisen summan, vähintään muutaman satasen. Tänään samojen yhtiöiden osakas korkkaa shamppanjapullon, jos löytää osakkeelleen ilmaiseksi ottajan. Huomenna…hmm…?
…
tuulesta temmattuja riskejä
…
Calex
Kuninkahan monennetta kertaa sanon, että konkreettinen toimi on se, että yhtiö sitoutuu lunastamaan osakkaan niin halutessa oman osakkeensa vaikka ilmaiseksi.
Ei tuo ole siellä seinälläkään konkretian kanssa. Tuohan on vaan toimenpide muiden joukossa. Minun peräänkuuluttamani konkretia on ne ratkaisut yrityksen kannalta, millä se jatkossakin tulonsa hankkii ja toimintaansa jatkaa. Omia osakkeita lunastamalla ei hirveesti tuloja kerry..
Ja kuten sanoit, maailma on nyt toinen. Osakkeita saa pilkkahintaan ja siksi koko riski on nimenomaan tuulesta temmattu myös siltä osin. Esim Keimolaan 2-3k hintaan, jolla turvaa pelaamisensa ja aktiivinen harrastaja saa vielä kultakortinkin lunastaa. Oikeastaan aika mielenkiintoista että näet jo tapahtuneen tulevaisuuden riskinä, mutta kai siinäkin joku logiikka on.
Toisaalta minä en ole kylläkään puhunut tuosta, vaan kenttäyhtiöiden toiminnan riskeistä, eli toteutuvatko joukkopaot ja johtavat konkursseihin.
Mutta asiaan… se mitä noin 10 vuotta sitten täällä kirjoitin, oli suunnilleen näin: Golfkenttiä varten tarvittaisiin erillinen golfyhtiölaki, koska nykyinen OYL ei oiken tunne vastikevelvollisuutta. Tuon lajin yhtenä osana pitäisi olla lunastusvelvollisuus osakkeesta osakkaan niin vaatiessa, koska vapaaehtoisesti kenttäyhtiöt eivät sellaista ala tehdä
Ei minun mielipiteeni siitä mihinkään ole muuttunut ja olen lähinnä koittanut takoa ihmisten päähän, että yhtiöt eivät tuohon lähde vaikka kuinka täällä parrat pärisisivät, koska heille se on epäedullinen ratkaisu, samoin kuin valtaosalle sen yhtiön osakkaista. Siksi koko pärinä on turhaa ja pitäisi suunnata tarmo siihen suuntaan että osakkeet saadaan siirtymään pelaajalta toiselle, vaikka hinta olisi kuinka alhainen. Siihen tällainen loanheitto koko osakejärjestelmää kohtaan ja järjetön pelottelu eivät todellakaan ole oikeita keinoja.
Voit myös miettiä miksi kotikentälläni ei alehinnoin pelioikeuksia myydä ja osakkeestakin on päässyt halutessaan eroon ja saanut vielä rahaakin. Olisikohan sittenkin syytä enemmän keskustella niistä toimista ja panna toimarit töihin, kuin kitistä jostain pakkovastikkeista
ts: Osakkeita saa pilkkahintaan ja siksi koko riski on nimenomaan tuulesta temmattu myös siltä osin. Esim Keimolaan 2-3k hintaan, jolla turvaa pelaamisensa ja aktiivinen harrastaja saa vielä kultakortinkin lunastaa.
Tämän ketjun alkupuolella johan_pomppas kertoi yrittäneensä myydä neljän vuoden ajan Keimolan osaketta 1000 eurolla onnistumatta. Siksi harkitsee nyt tuota lunastuspykälän hyväksikäyttöä.
ts: Toisaalta minä en ole kylläkään puhunut tuosta, vaan kenttäyhtiöiden toiminnan riskeistä, eli toteutuvatko joukkopaot ja johtavat konkursseihin.
Jos esim. lunastuspykälä johtaa joukkopakoihin niin sehän on selvä merkki siitä, että yhtiötä ylläpidetään keinotekoisesti pakkovastikkeiden varassa. Se ei ole tervettä. Kannattaako sellaista toimintaa jatkaa?
ts: Ei minun mielipiteeni siitä mihinkään ole muuttunut ja olen lähinnä koittanut takoa ihmisten päähän, että yhtiöt eivät tuohon lähde vaikka kuinka täällä parrat pärisisivät, koska heille se on epäedullinen ratkaisu, samoin kuin valtaosalle sen yhtiön osakkaista.
Ja minä olen yrittänyt tuoda esille sitä, että lyhyellä tähtäimellä lunastuspykälä voi näyttää epäedulliselta, mutta jos ajattelee vähän pidemmälle niin ymmärtää, että kaikkien osakkaiden etu on se, että yhtiön osakkeilla on toimivat jälkimarkkinat. Edellytykset tälle luodaan tuolla lunastuspykälällä. Moni on täälläkin ilmoittanut ostavansa osakkeen heti kun tuollainen pykälä yhtiöjärjestykseen ilmestyy.
Calex
Ja minä olen yrittänyt tuoda esille sitä, että lyhyellä tähtäimellä lunastuspykälä voi näyttää epäedulliselta, mutta jos ajattelee vähän pidemmälle niin ymmärtää, että kaikkien osakkaiden etu on se, että yhtiön osakkeilla on toimivat jälkimarkkinat. Edellytykset tälle luodaan tuolla lunastuspykälällä. Moni on täälläkin ilmoittanut ostavansa osakkeen heti kun tuollainen pykälä yhtiöjärjestykseen ilmestyy.
Vo voi kun tämä yksi perusasia ei tahdo mennä perille, mutta koitetaan vielä I-palkista vääntäen kun ratakisko ei riitä:
Yhtiölle ei ole sen talouden kannalta merkitystä sillä kenen hallussa osake on ja käykö niiden kauppa. Perustamisvaiheessa ja niin kauan kuin myymätöntä on, sillä on, mutta sen jälkeen merkitys on puhdas nolla. Sen sijaan yhtiö kärsii taloudellisesti jos se suostuu noita osakkeita lunastamaan, ja siksi eivät yleisesti sitä ole valmiit tekemään. Siis vaikka yksittäisestä osakkaasta tuo tuntuisi hienolta jutulta, yhtiön kannalta se on puhdas rasite, ja toimii täysin sen alkuperäisen toiminta-ajatuksen vastaisesti, jossa nimenomaan velvoitteet siirretään osakkaille. Myös sen osalta, että saavat ne siirrettyä eteenpäin.
Tuossa aiemmin viittasin oman lain tarpeeseen juuri siksi, että vapaaehtoisuuden kautta yhtiöillä ei ole syytä tai perustetta tuohon lähteä ja siksi täällä päriseminen asiasta on aivan yhtä tyhjän kanssa. Yhtiön tehtävänä ei ole hoitaa yksittäisen osakkaan asemaa, vaan kaikkien.
No mennäänpä sitten siihen yhtiön johdon asemaan, joka taas on riippuvainen osakkaiden tyytyväisyydestä. Hyvin hoidetussa yhtiössä ei tarvitse käydä keskustelua lunastuspykälistä, koska asiat saadaan kulkemaan alkuperäisen ajatuksen mukaan. Jotta siis johto saa pitää työnsä ja osakkaat ovat tyytyväisiä, pitää rakentaa sellaista toimintaa, jossa osakkeiden siirtyminen tulee jälleen luontevaksi, oli se hinta sitten 50€ tai 5000€, sillä ei ole merkitystä, kunhan siirtymä tapahtuu tarvittaessa nopeasti ja luontevasti. Minua ei ainakaan kiinnosta pätkän vertaa sellaiset selitykset joissa viitataan että nuorempi sukupolvi sitä ja tätä ja ei kiinnosta, ei kaikkia tarvitse kiinnostaakaan ja joskus on parempi kun tuollaista väkeä ei tule vuokrapelaajaksi ja jäseneksikään, vaan siihen saadaan poimittua ne sitoutumishaluiset, jotka vuokrapelaajina tulevat ikäänkuin jonoon osakkeen vapautumista odottamaan. Se kun nimittäin on kuitenkin niin, että kaikkien kenttien osakkeita ei ole edes myynnissä… niiden hyvin hoidettujen 😉
Calex
Tämän ketjun alkupuolella johan_pomppas kertoi yrittäneensä myydä neljän vuoden ajan Keimolan osaketta 1000 eurolla onnistumatta. Siksi harkitsee nyt tuota lunastuspykälän hyväksikäyttöä.
Onko sinulla jotain näyttöä tuon väitteen todenperäisyydestä? Ja vaikka olisikin, mitä sitten?
Yhtiölle ei ole sen talouden kannalta merkitystä sillä kenen hallussa osake on ja käykö niiden kauppa.
Näinhän se pakkovastike toimii niin kauan kuin nykyiset osakkeenomistajat ovat hengissä ja pystyvät / viitsivät hoitaa vastikkeen maksun. Kun katsoo kulman taakse niin näyttääkin jo vähän toiselta. Viikatemies hoitaa homman, jos ei hallituksilla rohkeus tai osaaminen riitä. Eiköhän kymmenessä vuodessa tapahdu jo paljon.
Se viesti mikä ei tunnu menevän perille: tänä päivänä mitään bisnestä ei voi rakentaa pakon varaan. Kuluttajien kasvava halukkuus riippumattomuuteen ja sitoutumattomuus näkyy jo monessa muussakin. Tunne ratkaisee, ei se auta että yritetään jankata rationaalisia perusteita sille, jos pakkovastike haisee pahalle.
Pappa Tykki: Itse en voi kuvitella sijoittavani senttiäkään yhtiöön, joka ei ole halukas ostamaan omia osakkeitaan 1 €:n hintaan. Sen sijaan jos joku ns lähikentistäni siirtyy tällaiseen järjestelyyn, lupaan heti ostaa osakkeen.
Eikö tämäkään (monien samanlaisten kannanottojen joukossa) pane ajattelemaan, että lunastuspykälä olisi eduksi myös golfyhtiölle?
ArnoldPalmer:Pjs, Muuten hyvä, mutta pääosa uusista harrastajista pelaa tyypillisesti alle 15 kierrosta vuodessa ja nämä haluavat pelata useilla eri kentillä esim. Supergolfin konseptin mukaan. Eli vaikka harrastajia saataisiin paljonki lisää, eivät nämä keskimäärin halua käyttää paljoakaan niukasta vapaa-ajastaan golfiin. Tämä on voimakkaasti kasvava trendi.
Olen samaa mieltä. Siksi kirjoitinkin ”aktiivigolfaria”, joksi muutaman kierroksen kiertäjää en laske. Yhtä kaikki, 100.000 uutta golfaria, joista kukin pelaisi 10 kierrosta vuodessa, tervehdyttäisi ylitarjonnan poistamalla myös kenttätoiminnan.
Vaikka periaatteessa uusien pelaajien ja uusien aktiivipelaajien vyöry voisi ”pelastaa” nykyiset kentät ja toimintamallit, en itse usko että näin kävisi tai että tällaiseen oljenkorren varaan kannattaisi rakentaa visioita. Siksi luultavimmin asia ratkeaa mainitsemieni negatiivisten, ei positiivisten, lopputulosten kautta.
ArnoldPalmer
Se viesti mikä ei tunnu menevän perille: tänä päivänä mitään bisnestä ei voi rakentaa pakon varaan. Kuluttajien kasvava halukkuus riippumattomuuteen ja sitoutumattomuus näkyy jo monessa muussakin. Tunne ratkaisee, ei se auta että yritetään jankata rationaalisia perusteita sille, jos pakkovastike haisee pahalle.
Ja toisen kautta taas tuo on rankkaa yleistämistä. Oli yleinen käyttyäytymismalli mikä tahansa, ei tarvitse kuin löytää se yksi prosentti niitä jotka ovat sitoutumiseen valmiit ja myös kantamaan vastuun. Siis ei tarvitsekaan miellyttää kaikkia, vaan niitä jotka sopivat kuvioon. Muut voivat sitten pelata valitsemallaan tavalla, johon maassamme on loistavat mahdollisuudet ainakin toistaiseksi
Calex
Pappa Tykki: Itse en voi kuvitella sijoittavani senttiäkään yhtiöön, joka ei ole halukas ostamaan omia osakkeitaan 1 €:n hintaan. Sen sijaan jos joku ns lähikentistäni siirtyy tällaiseen järjestelyyn, lupaan heti ostaa osakkeen.
Eikö tämäkään (monien samanlaisten kannanottojen joukossa) pane ajattelemaan, että lunastuspykälä olisi eduksi myös golfyhtiölle?Etkö vieläkään ymmärrä, että ei se yhtiötä mitenkään hyödytä että joku ostaa toiselta omistajalta sen osakkeen?
Mitä ihmettä, hieraisin silmiäni aamukahvia juodessani, forumilla on löytynyt konsesus lunastusvelvollisuuspykälän tarpeellisuudesta! Siitä vaan asiaa ajamaan yhtiöissä, riittää kun saa taakseen määräenemmistön, luulisi että on kohtuullisen helppoa kun täälläkin on vain asian kannattajia.
Ehdottakaa, että lunastuspykälä kannattaisi tehdä OYL:n 15 Luvun 1§:n kohdan 2) mukaan, eli osakkeen lunastus ja tämä nimenomaan vastikkeetta esim. jotenkin näin:
”Yhtiöllä on velvollisuus lunastaa yhtiön osake vastikkeetta osakkeenomistajan niin vaatiessa. Lunastus tulee tehdä viivytyksettä ja edellyttää että osakkeeseen ei liity maksamattomia ja erääntyneitä hoito- tai rahoitusvastikkeita.”
Tällä vältettäisiin tarve yhtiökokouspäätösten hyväksynnälle lunastuksiin (vrt. Keimola) koska lunastus tapahtuu vastikkeetta (Luku 15 2§ kohta 3)).
Sitä mietin, pitäisikö lunastuksen edellytykseksi vielä määrittää osakkeeseen kohdistuvan lainaosuuden poismaksu. Tuohan tarkoittaisi todennäköisesti että joukkopakoja tulisi herkemmin vaiheissa jolloin isommista investoinneista ollaan päättämässä.
haamu
Mitä ihmettä, hieraisin silmiäni aamukahvia juodessani, forumilla on löytynyt konsesus lunastusvelvollisuuspykälän tarpeellisuudesta! Siitä vaan asiaa ajamaan yhtiöissä, riittää kun saa taakseen määräenemmistön, luulisi että on kohtuullisen helppoa kun täälläkin on vain asian kannattajia.Täällä on kannattajia, jäsenistössä ja hallituksissa ei juurikaan. Sitähän tässä on koitettu selittää satojen viestien voimin.
Jostain pitäisi siis vielä löytää konkreettiset perusteet tuon asian ajamiselle, tunnepuolen tai jonkun yksittäisen osakkaan etu ei siihen riitä.
haamu: ”Mitä ihmettä, hieraisin silmiäni aamukahvia juodessani, forumilla on löytynyt konsesus lunastusvelvollisuuspykälän tarpeellisuudesta! Siitä vaan asiaa ajamaan yhtiöissä, riittää kun saa taakseen määräenemmistön, luulisi että on kohtuullisen helppoa kun täälläkin on vain asian kannattajia.
ts: ”Täällä on kannattajia, jäsenistössä ja hallituksissa ei juurikaan. Sitähän tässä on koitettu selittää satojen viestien voimin. Jostain pitäisi siis vielä löytää konkreettiset perusteet tuon asian ajamiselle, tunnepuolen tai jonkun yksittäisen osakkaan etu ei siihen riitä.”
Ei asian ajamiseen mitään selityksiä eikä perusteluitakaan sinänsä tarvita, konkreettinen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi esim. juuri esitetyllä sanamuodolla seuraavaan yhtiökokoukseen riittää tai sitten jos saa sen 10% osakkaista kannattamaan asian käsittelyä ylimääräisessä yhtiökokouksessa niin käsittelyä voi myös aikaistaa. Kokouksessa se kannatus selviää, ei sitä tarvitse sen enempää spekuloida.
Perusteluita olisi toki hyvä ehdotukseen laittaa mukaan ja vaatia samalla että niistä hallitus myös laittaa kokouskutsuun tiedoksi ainakin tiivistelmän. Ja perusteluita on täälläkin esitetty ihan riittävästi, mutta eiköhän jokainen muutenkin ymmärrä mistä ehdotuksessa on kyse. Ja fiksu hallitus voisi myös esittää neutraalisti asiaan liittyviä seikkoja, edut/haitat jne. ja jos hallituksella on joku mielipide niin voihan se senkin ilmaista.
haamu
Ei asian ajamiseen mitään selityksiä eikä perusteluitakaan sinänsä tarvita
No en minä ainakaan lähtisi asiaa viemään edes hallituksen käsittelyyn pystymättä perustelemaan sen hyötyjä yhtiölle. Siinä lienee syy siihen että ei sitä vie sinne kukaan muukaan, kun noita perusteita ei löydy
haamu:”Ei asian ajamiseen mitään selityksiä eikä perusteluitakaan sinänsä tarvita.”
ts: ”No en minä ainakaan lähtisi asiaa viemään edes hallituksen käsittelyyn pystymättä perustelemaan sen hyötyjä yhtiölle. Siinä lienee syy siihen että ei sitä vie sinne kukaan muukaan, kun noita perusteita ei löydy.”
Ei asiaa hallituksen käsittelyyn viedä vaan yhtiökokoukseen. Kuten mainitsin, hyvä olisi noita perusteluita laittaa ehdotuksen liitteeksi ja tiedoksiannoksi kutsun yhteydessä. Perusteluita on tässäkin ketjussa runsaasti ja kaikki niitä tuntuvat jopa kannattavan. Se ”perusperustelu” on tietysti se, että yhtiö hyötyy saadessaan (siis jopa vastikkeetta) hallintaansa osakkeita, jotka se voi edelleen ensisijaisesti myydä eteenpäin, toissijaisesti pitää hallussaan ja esim. vuokrata niihin liittyviä pelioikeuksia tai ne voi mitätöidä jos näin katsotaan hyödylliseksi. Tuo on huomattavasti parempi tilanne kuin se, että osakkeet valuvat tahoille jotka eivät maksa vastikkeita mutta silti säilyvät osakkeenomistajina (esim. NGI). Muitakin perusteluita on, mutta tuossa niitä jo ihan tarpeeksi.
Se minua ihmetyttää, miksi kannatat lunastuspykälää jos et keksi perusteita? Ja jos taas on perusteita, niin miksi et niitä täällä tuo ilmi? Sen hyvin ymmärrän, että tuossa asemassa ei kannattane pykälän implementointia aktiivisesti lähteä ajamaan jos/kun hallitus ei tällaista kannata, siinähän voisi käydä hassusti. Mutta ei riviosakkailla ole tällaisen ehdotuksen esittämisessä mitän menetettävää, pelättävää tai hävettävää, jos ei kannatusta tule niin mitä sitten. Toki jos/kun on pienet piirit niin jonkinlainen leimaantumisen riski ”rettelöijäksi” siinä voi olla …
ts: Täällä on kannattajia, jäsenistössä ja hallituksissa ei juurikaan. Sitähän tässä on koitettu selittää satojen viestien voimin.
Jostain pitäisi siis vielä löytää konkreettiset perusteet tuon asian ajamiselle, tunnepuolen tai jonkun yksittäisen osakkaan etu ei siihen riitä.
Ymmärrän kyllä tämän ongelman.
Perustelu osakkeen omistajalle (joka loppupeleissä päättää yhtiön asioista; hallitus ja toimiva johto tekee niin kuin porukka päättää) on:
1) osakkeen arvo nousee, koska mahdollisen ostajan riski pienenee (rationaalisessa kaupankäynnissähän on kyse aina tuoton – tässä tapauksessa pelimahdollisuus – ja riskin suhteesta)
2) kun osakkeet siirtyvät sujuvammin niille, jotka pelaavat, pelioikeusmaksujen perinnän kanssa ei tule ongelmia, mikä vähentää osakkeenomistajan vuosimaksua
3) kun vanhuus koittaa tai kuolema korjaa, osakkeesta pääsee eroon hallitusti (jotkut meistä ajattelevat jopa perikuntaa!)
4) yhtiö voi aktiivisesti valita sijoittumisensa ruuhkaisuus vs pelaajan vuosikustannus -tradeoffilla päättämällä laittaako lunastetut osakkeet jälleenmyyntiin vai kuolettaako neAsian lykkääminen johtaa joissain tapauksissa osakkeiden kertymiseen bulvaaniyhtiöihin, mistä ei taida olla peruuttelemista.
Osakkeeseen liittyvän riskin todellisuudesta voidaan olla tietysti montaa mieltä. Tähän liittyy mielestäni kaksi näkökohtaa:
1) riskiä on pakko tarkastella pitkällä tähtäimellä, koska se – toisin kuin riskit yleensä – eivät inflatoidu (riskin voi diskontata, mutta koska riski liittyy kenttäyhtiön investointeihin, jotka kasvavat samalla diskonttauskorolla, riski on yhtä merkittävä tulevaisuudessa, esim 20 vuoden päästä, kuin nyt)
2) kaupankäynti on ihmisten välistä toimintaa, joten siihen mielialat ja -piteet vaikuttavat, olivatpa ne perusteltuja tai eivät; golfosakebisneksen imago nyt on äärimmäisen huonoMinulle nykyinen tilanne on tietysti fine – vuokrailen pelioikeuksia riskittömästi ja jos joskus vuokrausmahdollisuudet menevät tiukoiksi, minulla on optio hankkia osake – tosin sitten hieman kalliimmalla kuin nyt.
PS. En lukenut ketjua ennen eilistä postaustani enkä nytkään, joten pahoittelen, kun kierrätin jo aiemmin ilmeisesti calexin esille ottamaa ideaa. Pienenä puolustuksena se, että jostain foorumin aamuhämärästä löytynee tämä idea minun esittämänäni.
Kyllä jäsenistössä ja hallituksissakin onneksi hereillä ollaan näiden asioiden tiimoilta ja omallakin kentällä on hallitus hienosti tiedottanut miettivänsä tulevan syksyn ja talven aikana osakkeiden vaihtuvuuteen liittyviä ongelmia (pelaajiston ikääntyminen, konkurssipesille menneet osakkeet yms.). Ja tiedotus on seurausta siitä, kun jäsenet ovat hallitukselta kantaa asiaan tiedustelleet. Turhaa on kyllä mitään paniikkeja lietsoakaan ja hieno huomata että hallitusta oikeasti kiinnostaa missä osakkeet menevät ja miten niitä saataisiin pidettyä aktiivisina.
Haamu: Sitä mietin, pitäisikö lunastuksen edellytykseksi vielä määrittää osakkeeseen kohdistuvan lainaosuuden poismaksu. Tuohan tarkoittaisi todennäköisesti että joukkopakoja tulisi herkemmin vaiheissa jolloin isommista investoinneista ollaan päättämässä.
Jos lunastustarjous on tehty ennen yhtiökokousta, jossa investoinnista päätetään, tulevan lainaosuuden poismaksamista tuskin voidaan vaatia. Ei se ainakaan kovin reilua olisi, eihän lunastusta tarjoava osakas hyötyisi investoinnista millään tavalla.
BTW: ERG:ssä tämä tavallaan toteutettiin sitä kautta että Ry osti osakkeita vuokrattavaksi / myytäväksi eteenpäin. Paljon kevyempi menettely ja lopputulos aika sama.
ts: Yhtiölle ei ole sen talouden kannalta merkitystä sillä kenen hallussa osake on ja käykö niiden kauppa.
Minusta väite ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Nämä bulvaaniostajat vai miksi näitä ostajia jotka ottavat osakkeen rahaa vastaan nimitetään, ovat tulleen uskottavaksi vaihtoehdoksi ja niiden käyttö on osakkeista irti pääsemiseksi lisääntynyt. Vaikea uskoa, että ne poistuisivat mihinkään.
Myös myyjät alkavat nykyisin uskoa, että ongelmasta pääsee eroon näiden bulvaaniyhtiöiden kautta.
Tällä varmasti (ja konkreettisesti) on taloudellista merkitystä yhtiöille.Haamu: ”Sitä mietin, pitäisikö lunastuksen edellytykseksi vielä määrittää osakkeeseen kohdistuvan lainaosuuden poismaksu. Tuohan tarkoittaisi todennäköisesti että joukkopakoja tulisi herkemmin vaiheissa jolloin isommista investoinneista ollaan päättämässä.”
PG: ”Jos lunastustarjous on tehty ennen yhtiökokousta, jossa investoinnissa päätetään, tulevan lainaosuuden poismaksamista tuskin voidaan vaatia. Ei se ainakaan kovin reilua olisi, eihän lunastusta tarjoava osakas hyötyisi investoinnista millään tavalla.”
Erittäin hyvä ja oleellinen tarkentava pointti, eli olipa tuo edellytys (=lainaosuuden poismaksu) kirjattu pykälään tai ei (en ota tähän voimakasta kantaa), tulisi olla selvää että tilannetta arvioitaessa tulee kysymykseen siis lunastuksen vaatimisen ajankohta, ei tietenkään se milloin lunastus tapahtuu, tämä ehkä kannataisi pykäläänkin suoraan kirjata. Ts. osakkaalle ei tule mitään suoraa hyötyä kuin haittaakaan lunastusvaatimuksen ajankohdan jälkeisistä yhtiön mahdollisista päätöksistä, esim. investointipäätösten seurauksena olevat lisääntyneet lainaosuudet tai vaihtoehtoisesti hyödyt jos esim. yhtiön arvo jostain syystä nouseekin ennen vaatimuksen ajankohdan ja lunastuksen ajankohdan välillä, löydetään vaikkapa kultaa kentältä. Yhtiön etu lienee siten on, että lunastus tehdään käytännössä välittömästi.
-
JulkaisijaArtikkelit