-
JulkaisijaArtikkelit
-
Valitettavasti tätä foorumia seuraavat eivät todennäköisesti itse ole pullonkauloja… meinaan jos asia ylipäätään kiinnostaa niin et ole luultavasti se heikoin lenkki.
80% pitää itseään keskimääräistä parempana autoilijana (itse kuulun siihen 20%:in), 80% golffareista kuvittelee pelaavansa nopeasti, ehkä reipas tai ripeä pelaaminen olisi parempi ilmaisu?
Kuka tahansa pystyy erittäin yksikertaisella tavalla tarkistamaan ryhmänsä pelinopeuden. Kun lähtöaika jopa merkitty korttiin, tuloaika on helppo vilkaista omasta tai klubitalon kellosta.
Jos vähennyslasku antaa tulokseksi +15 min/-15 min 4 tunnin, niin kaikki on ok. Jos mennään lähemmäksi 5 h, niin sitten sopii miettiä missä mätti kyseisellä kierroksella.
No ei kai tässä nyt ihan tuosta ollutkaan kysymys ?
Sarja tunnustuksia:
Pidän turvallisuutta vielä tärkeämpänä kuin nopeutta. Siksi en mene lyöjän etupuolelle hänen lyödessään enkä halua, että muut menevät minun etupuolelleni minun lyödessäni. Tämän olen oppinut kantapään kautta lyötyäni kahdesti sokettini vain vaaksan päästä pelikaverin pään ohi.
Pelikaverin lyödessä pyrin olemaan niin lähellä, että pystyn seuraamaan hänen lyöntinsä lentoradan ja laskeutumispaikan. En siis oman palloni luona jossain kaukana sivulla väylän toisessa laidassa, mistä ei näe kuin mailan heilahduksen. Olen ymmärtänyt, että tämä on etiketin mukaista ja saattaa jopa nopeuttaa peliä, kun pelikaverin pallo löytyy ehkä helpommin.
Ennen varsinaista lyöntiä rutiiniini kuuluu virityssvingi (ei siis harjoitussvingi). Pitcheissä ja chipeissä joskus useampiakin, jotta oikea tuntuma lyönnin pituuteen löytyy. Erinäisistä alan valmennusoppaista olen ymmärtänyt, että kaltaisellani tuupparipelaajalla, jolla ei ole alla miljoonia toistoja, virityssvingi on tärkeä osa hermoratojen virittämistä tuohon aika monimutkaiseen liikesarjaan. Telkkarista olen havainnut, että jopa monet huippuammattilaiset käyttävät sitä, joten uskon, että se on tarpeen.
Putatessani pyrin katsomaan puttilinjan huolellisesti niin, että pystyn arvioimaan kallistukset. Otan tässäkin myös pari virityssvingiä. Olen kysynyt kokeneelta pelikaverilta, puttaanko liian hitaasti. Sain vastauksen, että älä huolehdi niin kauan kuin tarvitset noin vähän putteja. Tässä samoin kuin edellisessä kohdassa uskon jonkun jo esille tuomaan asiaan, että kolme hosuttua lyöntiä vie enemmän aikaa kuin yksi huolellisesti lyöty.
Johtopäätös: Olen siis varmasti se täällä mainittu luopio, hidas peluri, joka saisi pelata vain omalla yksityiskentällään. Kertaakaan pelaamani 7 kesän aikana minulle ei ole kuitenkaan huomautettu hitaudestani, ei ystävällisesti eikä vähemmän ystävällisesti. Useasti kyllä sattumapelikaverit ovat kierroksen jälkeen todenneet, että olipas mukava kierros. Teen pelikavereistani ainakin osasyyllisiä siihen, etten ole ymmärtänyt parantaa tapojani.
’Kuulostaa’ meikäläisen pelityyliltä. Tosin välillä kyllä kävelen pelikaverin pallon etupuolelle, jos oma palloni on lyöntilinjasta riittävästi sivussa, etsimään omaa palloani tahi valmistautumaan lyöntiin.
Eniten peliä mielestäni hidastavat löntystelevä kävelytyyli ja tarpeeton pallojen etsintä. Jos harjoituskierroksella palloa ei heti löydy, uutta peliin tai – tuloskorttiin. Monesti itse jätän reiän kesken jos olen tiipaikalta lähtiessäni kuvitellut löytäväni pallon, mutten sitä löydä. En droppaile tai kävele takaisin uutta lyömään. Joskus meinaan niitä palloja häviää jopa keskelle väylää… 🙂
Jos en saa rauhassa valmistautua lyöntiin (enkä nyt tarkoita mitään minuuttitolkulla hieromista), niin pelini on paljon hitaampaa kuin niiden muutaman harjoitusswingin kanssa.
Laitan tähän taas oman visioni hitauden syystä.
HARJOITUSSVINGIT JA NYSVÄYS ennen omaa lyöntiä!!!
Perusryhmässä on 4 tyyppiä, jotka lyövät keskimäärin ehkä 92 kertaa/kierros. Jos jokainen kuluttaisi 10senkuntia vähemmän aikaa turhaan (oma mielipide, ei herneitä) harjoitusshwingiin ja joka suunnan puttilinjan katsomiseen, nopealla laskutoimituksella saadaan 92x10x4 joka on 3680 sekuntia eli YLI TUNTI POIS AJASTA!!!!
On ilo pelata ryhmässä, jossa kaikki vaan menee pallon luo ja lyö. Ei tartte olla minuuttitolkulla hiljaakaan kaverin selän takana, vaan juttu (tai totinen jurotus) jatkuu nopeasti lyönnin jälkeen..
En sano että olen itse maailman nopein lyöjä, mutten kyllä hitainkaan. Vaimo otti tuossa aikaa ja mittasin omat maneerini Draiverin kanssa: Aikaa pallon junttaamisesta maahan lyönnin osumahetkeen kului n. 16sek. Rautamailoilla menee vähän vähemmän aikaa, kun ei tartte asettaa palloa tiin päälle. En ota harjoitussvingiä, vaan kuljetan lapaa pari kertaa oikeassa linjassa pikkuisen (lue:metri) taakse..
Ottakaapa piruuttanne videolle pelitilanteessa harjoitushwingi ja oikea lyönti. (Cäddie digikameran kanssa mukaan, ja 5 otosta itsenne tietämättä takaapäin).. Kattokaa onko eroja??? En ole kuullut vielä huonosta harjoitushwingistä, vaan olen jopa itsekin lyönyt kerran huonon oikean golflyönnin..
Olipas novelli. Toivottavasti ei ole kirjoitusvirheitä, siinähän menis yöunet..
allekirjoitan kyllä kaikki vinkit mitä Janus luetteli!
Pitää sanoa että jotkut paremmatkin pelaajat, esim sinkelin kaverit, joskus sortuvat tällaiseeseen hommaan! Hidas pelaaminen ei ole hcp-riippuvainen vaan esimerkiksi siitä että jos on laiska muutenkin elämässään niin miksi sitä hötkyilisi kentälläkään! siinähän voi vaikka pulssi nousta jos kävelee ripeesti!!!
mutta täytyy toki muistaa että jokainen pelaaja tekee omat rutiininsa kentällä hieman eri tavalla, valitettavasti toiset eivät ole yhtä valmiita uusiin tilanteisiin kun toiset!
over and out!
Numeroiden valossa:
2003 Hyvinkää – Kolmen hengen ryhmissä + 6 tuntia.
2004 Master + 5 tuntia.
Vielä on varaa parantaa.
Kiitos! Mä ehdin jo kirjoittaa päivällä vastaavan viestin, mutta peruutin kun pelkäsin, että mut mestataan 😉
Noista pitkistä kisakierroksista täytyy kuitenkin sanoa, että tosi mukavaa oli molemmilla kerroilla. Odotan innolla ensi kesää ja Hillsideä(?)…4 tuntiako vihdoinkin 😉
Se, että ollaan pystytty pelaamaan kortissa mainittuun tavoiteaikaan, ei aina tarkoita sitä, että ollaan pelattu nopeasti…
Esim. tilanne, jossa tulen 3-4 hengen seurueessa 2 hengen ryhmän taakse ja tämä 2 hengen ryhmä ei sitten millään tajua päästää ohi, kun heidän mielestään heillä on täysi lupa pelata ihan niin hitaasti kuin, mitä kortissa tavoiteajaksi kerrotaan. Ja ehkä onkin, mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö ohi pitäisi päästää, jos tulemme nopeampina takaa.
Yleensä itsellä menee tyhjällä kentällä kierrokseen 2h30min-3h30min riippuen pelaajien määrästä. Lyöntejä n. 90, eli ei se nopeus ainakaan pelin tasoon vaikuta (pelaan samaan tai jopa huonompaan tulokseen hitaallakin kierroksella).
Ymmärsin Janoksen tekstistä, että ripeästi kävelevillä pelaajilla (paremmilla) tarkoitetaan esim. maailman ammattilaisia (siirtymävaihetta vain harvoin telkkarissa näkyy). Jos joku oli katsomassa Annikan ja Minnin ottelua, niin kyllä sai juosta perässä, jos halusi nähdä seuraavan avauksen puttauksen jälkeen (taisivat välillä jopa pari juoksuaskeltakin ottaa).
Pieni hcp ei välttämättä ole = (yhtä kuin) hyvä pelaaja.
Kaikkein raivostuttavinta on, kun ryhmään tulee aloittelija, joka tekee sen seitsemän harjoituslyöntiä, sihtaa puttejaan kantilta jos toiselta. Sanoisin, että ensimmäisenä kesänä on ihan sama lyökö ensimmäisellä vai viimeisellä heilautuksella, pallo kulkee kuitenkin minne haluaa.
Jee-ees, Selma, olen täsmälleen samaa mieltä ja piti paikkansa ainakin omalla kohdallani 🙂 En kyllä kauaa jaksanut harrastella turhia miettimisiä ja sihtaamisia ennen lyöntejä, kun huomasin, ettei niistä ollut lyönnin tai putin kannalta mitään hyötyä.
Sitten vielä, kun heti aloittelijana oppii, ettei niitä lyöntejä tarvii niin pirun kauan harjoitussvingata ja tähtäillä, niin se oppi pysyy sitten myöhemminkin ja pelityylistä tulee ihailtavan nopea… Turhat manööverit vaan kaikilta pois.
NimetönOn tää kyllä ihmeellistä, kun aina korostetaan, että puttipeli on golfin tärkeimpiä osa-alueita ja kolmasosa-puolet lyönneistä on putteja. Toisaalta ei saisi lukea rauhassa linjoja ja tähtäillä puttia, kun siihen kuluu aikaa.
Puttienkin lukemisen voin tehdä niin monella tapaa.. Niitä voi lukea nopeasti ja fiksusti tai sitten hitaasti ja vähemmän fiksusti 🙂 Yleisesti ottaen turha pallojen merkkailu griinillä ja edestakaisin kävely vie enemmän aikaa kuin järkevä griinin lukeminen.
Juu. Kun ryhmässä on 3-4 henkeä niin lukemiseen ei tarvitse käyttää oman puttivuoronsa aikaa. Sen ehtii tehdä hyvnkin huolellisesti muiden vuorojen aikana. Varsinkin mulla, kun mun lähestymiset on aina lähimpänä lippua ja puttaan viimeisenä ja yleensä vain kerran. Jää joka tapauksessa aikaa nenänkaiveluun.
Ps. Pitää muistaa ettei häiritse toisten puttaamista, mutta ei silti tarvitse jököttää suolapatsaana griinillä.
NimetönJoku prå tai muu Oddvar voisi tästä saada innoituksen ja järjestää puttigriinin pikalukukursseja 😉
Muuten olen sitä mieltä että ihmisen luonteen näkee jossain määrin myös tositoimissa kentällä: Esim. tilintarkastaja- tai laatuinsinöörityyppi varmistelee ensin huolellisesti hanskan, gripin, stanssin, paidan, housunlahkeet, kenkien asennon ja ties minkä. Päälle pari-kolme harjoitussvingiä. Kun varsinaiseen lyöntiin päästään, se paras ja rennoin lyönti on jo mennyt ja jäljellä on ehkä vain väkinäinen puserrus.
Oliko se niin että 2 asiaa ei epäonnistu koskaan: Harjoitussvingi ja vinoon sahaus?
NimetönKyllä greenien lukeminen tulee tapahtua omalla vuorolla, tai ainakin kun kukaan ei vielä ole puttaamassa. Aina joskus tapaa talikoita, jotka lampisavat ympäriinsä tihruten siansilmillään omia linjojaan toisten putatessa.
Se on etiketin vastaista.
Greenien lukeminenkin on turhaa, 7 sekuntia/putti ja seuraavalle tiiauspaikalle, ettei hermot repeä takana tulevilta.
Kaikkea sitä, niinkuin greenien lukemista!
Lukijat liittyköön kirjakerhoon!
Minä kun luulin, että se oli harjoitusswingi ja annettu putti :o).
Täällä on ansiokkaasti kiinnitetty huomiota jokaiseen sekunninpuolikkaaseenkin, joka kuluu pallojen merkkaamisiin, ylimääräisiin harjoitussvingeihin ynnä muihin.
Tärkein on kuitenkin jäänyt huomaamamtta. En ole koskaan jaksanut ymmärtää, miksi jokaisen golfarin aloittelijasta itsensä proksi tunteviin saakka pitää jokaisen lyönnin jälkeen kurkottaa niin maar perusteellisesti ja jäykistyä sen jälkeen lukuisiksi sekunneiksi joutsenen kuolinkouristusta muistuttavaan äärimmäisen epämukavaan asentoon. Senko vuoksi, että golflehtien kansia koristavat ernieelsien samaiset ponnistukset? Eihän edes pallon seuraaminen onnistu olkapään yli vaivalloisesti kärvistellen. Ja sama toistuu kymmeniä kertoja joka kierroksella. Mikä määrä aikaa siinä tärvääntyy kesän kuluessa!
Sitähän voisi välittömästi lyönnin jälkeen syöksyä kuin viitamaansusi pallon perään.
Putti on ihan turhaa, joten se voitaisiin poistaa kokonaan. Samoin osa lähipelistä, vaikkapa näin:
25 meetrii lipusta, lisätään kaksi tulokseen
kernipunkkerissa, lisätään kolme tulokseen
griiniosuma, lisätään neljä tulokseenTälleen varmaan päästäisiin jo pari tuntia aikasemmin kiroilemaan eukolle kun ne prkl draivit ei taaskaan toiminu.
NimetönKyllä meillä on sittenkin toivoa golfareissa. Kun yhdistää Antin kommentit puttauksesta ja Prboy pallon perään kuikuilusta muokkaa säännön, ettei löytyä palloa tarvitse etsiä, vaan pudotetaan uusi niille seuduille, mihin edellinen tippui, niin eiköhän peli nopeudu. Voisikohan noista väylälyönneistäkin päästä kokonaan eroon?
Tässä kalpenee kaverinikin yritys nopeuttaa peliä. Hän ns. antaa kaikki birkkuyritykset, jos pullo on mukana.
Pieni juttu sekin, mutta ihmettelen toistuvasti, kun kokeneetkin honöörissä olevat pelaajat kaivavat aina sen tuloskortin esille seuraavalla tiillä ennen draiviaan eikä sen jälkeen. Kun olen ääneen ihmetellyt tutummille pelikavereille heidän menettelyään, ’vitsikäs’ vastaus on, että edellisen reiän tulos voi unohtua. Ehkäpä se ei olekaan vitsi, ehkä he tosissaan pelkäävät, etteivät enää draivinsa jälkeen muista, mikä tulos tuli edelliseltä reiältä. Joillakin ihmisillä näyttää menevän jokaisella tiillä draivia edeltävään kortin tutkiskeluun/merkkailuun, mailan esille saamiseen ja harjoitussvingeihin enemmän kuin yksi minuutti. Yksikin minuutti merkitsee sitä, että jos jokainen tekee honöörissä ollessaan näin, kierrokseen menee lähes 20 minuuttia lisää aikaa. On ilo pelata ihmisen kanssa, joka honöörissä ollessaan rientää reippaasti ensimmäisenä seuraavalle tiille, kaivaa viivyttelemättä mailansa esiin ja vetäisee samantien kursailematta draivinsa.
-
JulkaisijaArtikkelit