25.6.–2.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][24]
KilpailuaSuomalaista

MUUTOS hyvä vai paha

Etusivu Foorumit Yleistä MUUTOS hyvä vai paha

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 495)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Siteeraan edelleen SGK:n puheenjohtajaa Hans Weckmania:

    Suomi-golf strategiatyötä on tehty puolitoista vuotta. Kuten on osuvasti sanottu, paljon on juotu kahvia. Oli kauan epäselvää kuka prosessia johtaa, Golfliiton puheenjohtajaakaan ei prosessissa näkynyt. Liittokokouksen jälkeen mitään ei tapahtunut ja koko prosessi tuli jo huhtikuussa voimakkaasti kyseenalaistetuksi. Kävi selväksi että strategiaprosessi oli Golfliiton operatiivisen johdon käsissä ja käytännössä tehtiin Suomen Golfliiton strategiaa.

    Nihkeätä tuntuu olevan, kun kaikki eivät ole edes ymmärtäneet sitä, että Suomi-golfin tulevaisuuden strategia ei suinkaan ole yhtä kuin Suomen Golfliiton strategia. Se on paljon, paljon enemmän.

    Muutos on hyvä kun sen tekee ajoissa ja hallitusti. Paha kun mennään kriisin kautta. Kyllä nyt kannattaisi ottaa lusikka käteen ja alkaa toteuttaa korvaavia vaihtoehtoja nykyiselle pakkovastike- ja rajaton pelioikeusmalleille.

    Osakkeen hinta pysyy alhaalla niin kauan kun siihen liittyy epävarmuutta pakkovastikkeiden muodossa. Kiinnostus golfiin ei ole vähentynyt, pikemminkin päin vastoin. Pelaamisen muodot sen sijaan kehittyvät kun vapaa-aika on jo jonkin aikaa käynyt niukaksi resurssiksi.

    Rajaton pelioikeus on toinen vääristymä joka saa lajin harrastajat miettimään muita vaihtoehtoja kuin osakkeen omistamista riskeineen.

    Malli, jossa osakkeen mahdollistamalla pelioikeudella saa tietyn määrän kierroksia (esim. jos kentällä pelataan tyypillisesti 30 000 kierrosta per 1000 pelioikeutta => pelioikeus vastaa 30 kierrosta ja tällaisen kierroksen keskihinta on tyypillisesti 25-30 e) on yksi hyvä vaihtoehto. Sen jälkeen ne ketkä eivät käytä kaikkia kierroksia voivat myyydä niitä joko suoraan tai yhtiön kautta. Ja vastaavasti ketkä tarvitsevat lisää, voivat ostaa niitä osakashintaan (esim. -50% kulloinkin voimassaolevasta normaalihinnasta).

    Kenttäyhtiö vastaa aktiivisesta green fee hinnoittelusta kulloisenkin kysyntätilanteen mukaisesti. Ruuhka-aikana green fee pelaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    Tällaisella mallilla osakkeen omistajat varmistavat edullisen pelaamisen silloin kun heille sopii, vähemmän pelaavat eivät jää pakkovastikkeen loukkuun, kenttäyhtiö saa varmuudella entiset tuotot ja green fee tuotot ja tätä kautta osakkeen omistajan hyöty saadaan maksimoitua.

    Ellei strategiasuunnittelu lähde liikkeelle suuresta golfharrastajien joukosta niin sitten lähtökohdat ovat pielessä. Tärkeintä on syventyä miettimään, mikä on suuren harrastajajoukon tilanne nyt, ja mitä pelaamisen, pelioikeuksien ja niiden jälkimarkkinoiden toimivuuden eteen voidaan jatkossa tehdä. Kaikki muu on toisarvoista.

    Rajaton pelioikeus on toinen vääristymä joka saa lajin harrastajat miettimään muita vaihtoehtoja kuin osakkeen omistamista riskeineen.

    Rajaton pelioikeus, osakepohjaisuus ja vuokrapelioikeusmarkkinat muodostavat yhdessä huonosti toimivan kokonaisuuden. Kentän osakemäärä, ja sitä myöden myös rajattomien pelioikeuksien määrä, on perustamisaikana asetettu jollakin perusteella. Se on voinut olla aikanaan oikea (jotenkin keskimääräisen kierrosmäärän mukaan arvottu) tai vähemmän oikea (rahantarpeen vuoksi ylimitoitettu). Niin tai näin, ajan kuluessa ja tilanteiden muuttuessa varsinainen ongelma on se, että yhtiöllä ei ole oikein mitään keinoa vaikuttaa pelioikeuksien määrään hinnoittelulla tai muullakaan keinolla.

    Kun vuokrapelioikeusmarkkinat toimivat, uusilla pelaajilla on vähän mielenkiintoa hankkia oma osake – saahan samat edut vuokraamalla, usein jopa halvemmalla hinnalla. Tämä johtaa siihen, että pelioikeudet päätyvät keskimäärin aktiivisempien pelaajien käyttöön kuin alun perin on ehkä ajateltu -> seurauksena ruuhkainen kenttä ja parranpärinää siitä, että osakkaat maksavat vuokrapelaajien pelit. Yhtiöllä ei ole keinoa rajoittaa pelioikeuksien määrää, koska se määräytyy osakkeiden määrän mukaan, eikä hinnoittelukaan toimi, koska se kirpaisee ensimmäiseksi osakkaita, jotka eivät nytkään pysty siirtämään vastiketta täysimääräisenä vuokrahintaan. Pikemminkin hinnannosto kiihdyttäisi pelioikeuksien kauppaa.

    Ylläolevasta tilanteesta hyötyy vain vuokrapelaaja, ja jossakin määrin yhtiö, jonka ei tarvitse uudistua niin kauan kuin vastikkeet tipahtavat tilille. Osakkaallakaan ei ole hätää niin kauan kuin on itse hevari ja niin kauan kuin vuokraoikeuksia ei valu hevareille enemmän kuin kentän kapasiteetti kestää. Alkuperäinen osakaskunta kuitenkin vanhenee tai muista syistä siirtyy muiden harrastusten pariin.

    Rajaton pelioikeus itsessään on kuitenkin erinomainen tuote, sekä pelaajalle että kentälle. Kun sopiva määrä pelioikeuksia saadaan kaupaksi ja rahastettua jo ennen kauden alkua, niin loppuvuosi on kentälle melko huoleton. Pelaaja taas saa vastinetta rahalleen ja sille, että on rahoistaan luopunut jo ennen ensimmäistäkään tiiausta ja näin kantaa riskin vaikkapa tulevan kesän säästä kentän puolesta. Hyvänä osoituksena tästä osakkeettomilla kentillä täysi pelioikeus ei ole kipupiste, vaan selkeästi kentän ykköstuote, jonka ostaja saa parhaat edut. Hinnoittelulla kentällä on mahdollisuus vaikuttaa pelioikeuksien kysyntään, samoin kuin tarvittaessa rajaamalla kaupan olevien oikeuksien määrää. On myös mahdollista myydä tarpeen mukaan pelioikeuksia alenevaan hintaan pitkin kautta jos tilanne sitä vaatii, näin esimerkiksi kotikentälläni tehdään.

    Suurin osa kentistä kuitenkin on osakaskenttiä, eivätkä ne taida yhdistyksiksi ihan hevillä muuttua. Tilanteeseen kuitenkin voi vaikuttaa, ja yksi keino tähän voisi minusta olla pelioikeuden irroittaminen osakkeesta vaikkapa siten, että kenttä vuosittain päättää myydä kaudelle jonkin X määrän pelioikeuksia, jossa sekä hinta että X voi muuttua kaudesta toiseen eikä X välttämättä ole osakkeiden määrä. Osakkaan etuna voitaisiin säilyttää etuosto-oikeus pelioikeuteen esimerkiksi tammi-toukokuun ajaksi, jonka jälkeen jäljellä olevat oikeudet vapautettaisiin yleiseen kauppaan. Kentän vapausasteet hinnoittelussa ja tuotteistuksessa kasvaisivat, paljon pelaaville säilyisi heidän tarvitsemansa tuote, ja jopa osakkeillekin voisi muodostua jonkinlainen arvo – veikkaan, että etuosto-oikeuden sisältävä osake kävisi paljon helpommin kaupaksi kuin pakkovastikkeen sisältävä osake 0€ hintaan.

    Itsehän vain hyödyn nykytilanteesta, kun saan yhtenä täyden pelioikeuden ostajan etuna ostaa 25€ pelilippuja osakepohjaiselle naapurikentälle silloin kun vaihtelua kaipaan. Kuitenkin koko lajin tulevaisuuden kannalta mieluummin näkisin, että taloudellinen perusta olisi jollakin vähän markkinataloudellisemmalla pohjalla kuin pakkovastikkeilla.

    Nihkeätä tuntuu olevan, kun kaikki eivät ole edes ymmärtäneet sitä, että Suomi-golfin tulevaisuuden strategia ei suinkaan ole yhtä kuin Suomen Golfliiton strategia. Se on paljon, paljon enemmän.

    Neuvostoliitossa yritettiin kokonaisvaltaista suunnitelmataloutta. Ehkä sen menestyksestä kanttaisi ottaa mallia. Golfliitto tarvitsee strategian itselleen ja siitä päättävät ehdotuksen pohjalta seurojen valitsemat edustajat. Golftoimialalla on niin paljon erilinjaisia (ei välttämättä vastakkaisia). Ne pitää tunnistaa ja ehkä myös ymmärtää. Niitä on turha yrittää laittaa samaan muottiin. Useampaa järjestöstrategiaa pohtineena ja päättäneenä suosittelen pysymään yksinkertaisessa ja mitattavassa ennemminkin kuin kaikkia syleilevässä ja kaikille hyvää lupaavassa strategiassa.

    Nihkeätä tuntuu olevan, kun kaikki eivät ole edes ymmärtäneet sitä, että Suomi-golfin tulevaisuuden strategia ei suinkaan ole yhtä kuin Suomen Golfliiton strategia. Se on paljon, paljon enemmän.

    Tässä on vaikea paradoksi:
    – Golfliiton asema Suomi-golfissa on vain se, minkä golfarit sille antavat
    – Golfliitto ei voi ”määrätä” Suomi-golfin strategiaa, mutta olennaista on löytää vastaus siihen, millainen on Suomi-golf tulevaisuudessa ja mikä rooli Golfliitolla olisi tuossa visiossa (”strategisessa tahtotilassa”)

    Minusta on hyvä kyseenalaistaa rakenteita ja kysyä: ”mihin tarvitsemme Golfliittoa vai tarvitaanko sitä lainkaan”. Edelleen voi pohtia sitä, pitäisikö Golfliiton olla nykyistä enemmän kilpapelaajien liitto, kuten aika monessa lajissa. Tämä siitäkin huolimatta, että huvikseen pelaavat eivät koe saavansa Golfliitosta mitään vastinetta. Golfliiton taloudelle tällä on iso merkitys, mutta kuten yllä totesin, Golfliitto on vai sitä, mitä sen annetaan olla.

    Edellä olevissa kysymyksissä piilee varmaan se haaste, miksi toistaiseksi strategiatyö on ollut nihkeää ja vaikka mukana on ollut strategiatyön ammattilaisia (esim Kasanen), julkaistut tulokset eivät mielestäni kovin kummoisia (viittaan GL:n julkaisemiin strategiakalvoihin).

    Rajaton pelioikeus itsessään on kuitenkin erinomainen tuote, sekä pelaajalle että kentälle.

    Rajaton pelioikeus on erinomainen tuote vain hevareille. Muut subventoivat hevareita.

    Kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti kohteleva malli, jossa yksi pelioikeus vastaa tiettyä määrää kierroksia, on ainoa kestävä malli pitkässä juoksussa. Tässä mallissa kenttäyhtiö saa edelleen vastiketuotot entiseen tapaan, olipa se sitten pakkovastike tai joku muu malli.

    Paljon pelaavat osakkaat saavat lisäkierrokset edulliseen hintaan. Dynaamisella hinnoittelulla saadaan green fee tuotot maksimoitua samalla kun kentän ruuhkaisuus saadaan pidettyä hanskassa.

    Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä. Paitsi että saavutetuista eduista taitaa olla yhtä vaikea luopua kuin pakkovastikkeista.

    Rajaton pelioikeus on erinomainen tuote vain hevareille. Muut subventoivat hevareita.

    Kuten sanottu, jostain syystä kotikentälläni rajaton pelioikeus on vuodesta toiseen ykköstuote, vaikka rasitteena ei ole osakkaita eikä yhtiöjärjestystä, vaan täysi vapaus hinnoitella niin dynaamisesti kuin haluaa. Mussutusta ei myöskään kuulu, koska pelioikeus on hinnoiteltu niin, että sen hankkiminen (460€) kannattaa, jos olet 15 kierroksen ”hevari”. Tätä vähemmän tai vaikka mieluummin pelkkää ysiä pelaaville on omat, edullisemmat tuotteensa.

    Dynaamisella hinnoittelulla saadaan green fee tuotot maksimoitua

    Saatat aliarvioida sitä, kuinka paljon helpompaa on saada pelaaja tekemään esim yksi 500€ ostopäätös kuin 25€ ostopäätös 20 kertaa kesässä.

    Kausikorttityypinen malli on käytössä hyvin monessa lajissa ja harrastuksessa, koska on itsestään selvää, että koko kaudeksi sitoutuva kannattaa palkita reilusti. Jostain syystä golfin parissa laskeskellaan sitä, kuinka paljon kukin maksaa per pelikerta ja kuka sen kustantaa. Väitän, että tämä kumpuaa lähinnä pakkovastikkeista ja niiden aiheuttamasta hintavääristymästä tappiolla vuokrattujen pelioikeuksien vuoksi.

    Pelioikeus, jolla kertamaksulla saa pelata 30 kierrosta olisi edelleen se ykköstuote 80%:lle pelaajista. Ihan kuten kuvasit.

    Sen ylimenevältä osalta enemmän pelaava osakkeenomistaja saa lisäkierrokset -50% alennuksella.

    On nimittäin niin että nykymallissa 10% aktiivisimmista pelaajista vastaa jopa yli 30% pelatuista kierroksista. Dynaamisella hinnoittelulla saadaan nuo lisäkierrokset ohjattua suurelta osin ruuhkattomiin ajankohtiin.

    Rajaton pelioikeus on ongelmallinen siksi että ne keskittyvät tosi hevareille, jolloin pahimmillaan ”20% pelaajista vastaa 70%” kierroksista. Sitten ei enää yhtälö toimikaan.

    Muutoksen aikaansaaminen edellyttää asioiden/ongelmien yksinkertaistamista ja sen jälkeen suoraa toimintaa. Ongelma on golfosakkeen alhainen hintataso ja pelioikeuden vuokraus alle yhtiövastikkeen. Syynä tähän on kysynnän ylittävä tarjonta. Tarjonnan vähentämiseksi on olemassa pari ”patenttiratkaisua”.

    1) Lepuuttaminen, jossa pelioikeus siirtyy yhtiön edelleen vuokrattavaksi ja/tai jalostustuotteeksi. Tätä vaihtoehtoa on palstalla runsaasti käsitelty.

    2) Osakkeiden lunastaminen. Tässä laskelma 36 reiän ja 1500 pelioikeuden yhtiöstä. Malli on helposti mukautettavissa 18 reiän ja 750 pelioikeuden yhtiöön.
    a) Yhtiö päättää lunastaa osakkeita 700,00 euron hintaan.
    b) Lunastusta varten kerätään rahoitusvastiketta 210.000 euroa, eli 140,-/per pelioikeus
    c) Lunastetaan 300 osakasta. Kustannus 210.000 euroa, joka on katettu ylimääräisellä 140 euron yhtiövastikkeella.
    d) Yhtiö vuokraa vapautuneet pelioikeudet tai jalostaa ne.
    e) Yhtiön tulopuoli ei olennaisesti muutu, voi jopa parantua.

    Hyödyt: Lunastusta haluava osakas saa osakkeestaan nettona 560 euroa (700 -140). Kaksikymmentä prosenttia ylitarjontaa poistuu markkinoilta. Tämän seurauksena liikatarjonta vaihtuu ylikysyntään. Osakkeen hinta nousee ja pelioikeuden vuokraaja voittaa.

    Haitat: NIL = NOLLA = OLEMATON

    Hajoita ja hallitse….UUSI iskulause on LEPUUTA JA LUNASTA.

    Rajaton pelioikeus on ongelmallinen siksi että ne keskittyvät tosi hevareille, jolloin pahimmillaan ”20% pelaajista vastaa 70%” kierroksista. Sitten ei enää yhtälö toimikaan.

    Jos pelioikeudet olisi irroitettu osakkeista kuten aiemmin esitin, niin tähän voisi puuttua myös hinnoittelemalla täyttä pelioikeutta ylöspäin vastaamaan kysyntää ja porrastamalla sen alapuolelle sopivia paketteja. Voisi myös rajoittaa täyden oikeuden varausoikeuksia esim 20-30 primetime-kierrokseen, ylimeneville vaikka kympin varausmaksu. Hevarit ne tosin jo muutenkin täyttävät varhaisimmat, myöhäisimmät, sateisimmat, tuulisimmat, keväisimmät, syksyisimmät ja työpäiväisimmät lähdöt, joten en usko, että 10 kierroksen miehille vapautuisi ihan hirveästi niitä klo 16:40 aikoja lenseisiin kesäkuun torstai-iltoihin kahden pelaajan lähtöinä, vaikka hevarit häädettäisiinkin pois kentältä.

    Olisiko tuottavampaa keskittyä miettimään sitä, miten kaikenlaisille pelaajille löytyisi sopivan hintainen tuote, sen sijaan että yrittää saada kaikki pelaajat maksamaan saman keskimääräisen kierroshinnan jokaikisestä rundista?

    Muutoksen aikaansaaminen edellyttää asioiden/ongelmien yksinkertaistamista ja sen jälkeen suoraa toimintaa. Ongelma on golfosakkeen alhainen hintataso ja pelioikeuden vuokraus alle yhtiövastikkeen. Syynä tähän on kysynnän ylittävä tarjonta. Tarjonnan vähentämiseksi on olemassa pari ”patenttiratkaisua”.

    1) Lepuuttaminen, jossa pelioikeus siirtyy yhtiön edelleen vuokrattavaksi ja/tai jalostustuotteeksi. Tätä vaihtoehtoa on palstalla runsaasti käsitelty.

    2) Osakkeiden lunastaminen. Tässä laskelma 36 reiän ja 1500 pelioikeuden yhtiöstä. Malli on helposti mukautettavissa 18 reiän ja 750 pelioikeuden yhtiöön.
    a) Yhtiö päättää lunastaa osakkeita 700,00 euron hintaan.
    b) Lunastusta varten kerätään rahoitusvastiketta 210.000 euroa, eli 140,-/per pelioikeus
    c) Lunastetaan 300 osakasta. Kustannus 210.000 euroa, joka on katettu ylimääräisellä 140 euron yhtiövastikkeella.
    d) Yhtiö vuokraa vapautuneet pelioikeudet tai jalostaa ne.
    e) Yhtiön tulopuoli ei olennaisesti muutu, voi jopa parantua.

    Hyödyt: Lunastusta haluava osakas saa osakkeestaan nettona 560 euroa (700 -140). Kaksikymmentä prosenttia ylitarjontaa poistuu markkinoilta. Tämän seurauksena liikatarjonta vaihtuu ylikysyntään. Osakkeen hinta nousee ja pelioikeuden vuokraaja voittaa.

    Haitat: NIL = NOLLA = OLEMATON

    Hajoita ja hallitse….UUSI iskulause on LEPUUTA JA LUNASTA.

    Olisiko tuottavampaa keskittyä miettimään sitä, miten kaikenlaisille pelaajille löytyisi sopivan hintainen tuote, sen sijaan että yrittää saada kaikki pelaajat maksamaan saman keskimääräisen kierroshinnan jokaikisestä rundista?

    Ajatuksena onkin ensin laittaa osakkeen omistajat tasavertaiseen asemaan siten, että yhdellä osakkeella saa yhtä suuren osuuden kentän kierroskapasiteetista. Tämä lisää osakkeen houkuttelevuutta valtaosalle osakkeenomistajista.

    Kun yksi pelioikeus vastaa esim. 30 pelilippua, voi vähemmän pelaava hyödyntää osaketta 50%:sesti ja myydä ylimääräiset peliliput jälkimarkkinoilla. Kun green feet myydään dynaamisella hinnoittelulla, kentän ruuhkaisuutta voidaan hallita hinnoittelemalla prime timet oikein.

    Tällaisessa mallissa nimenomaan kaikille löytyy sopivan hintainen tuote. Ne ketkä pelaavat prime timen ulkopuolella voivat ostaa yksittäisiä pelilippuja hyvin edullisesti, hevarit saavat näistä vielä -50% alennusta ja ne ketkä satunnaisesti haluavat tulla juuri prime time aikaan pelaamaan ovat valmiita maksamaan siitä kallimman hinnan. Ainoastaan tasan 30 kierrosta pelaavilla on sama kierroshinta.

    Kentän keräämät greenfee tuotot ja osakkeen omistajan hyöty saadaan maksimoitua.

    AP:
    Kun yksi pelioikeus vastaa esim. 30 pelilippua, voi vähemmän pelaava hyödyntää osaketta 50%:sesti ja myydä ylimääräiset peliliput jälkimarkkinoilla. Kun green feet myydään dynaamisella hinnoittelulla, kentän ruuhkaisuutta voidaan hallita hinnoittelemalla prime timet oikein.

    Minusta parempi malli olisi se, että osakkeen omistaja voi ostaa pelioikeuksia ale-hintaan (erilaisia tuotteita) ja pelilippuja enintään x kpl (mutta ei tarvitse ostaa koko nippua). Sitten jäljelle jäänyt kapasiteetti jää golf oy:n myytäväksi ja ”jalostettavaksi” (siten, että saadaan paras hinta ja vähiten ruuhkautetaan kenttää).

    Hienoja ajatuksia.

    Montako osaketta näiden esittäjillä itsellään on ja pelataanko siellä ne 10-15 kierrosta kesässä. Vai ollaanko hevareita ikiomalla tai vuokraosakkeella.

    Osa ideoista on lähes samaa luokkaa kun liikenneministerin esittämät mustat loodat yms valtion omistamisen yksityistämiset omalle kaveriporukalle tai ihan ulkomaisille sijoittajille. Samaa tasoa kun rahalaitosten käsitys – voitot on johdon ansiota ja tappiot maksatetaan kansalla, mutta bonarit kuuluu johtajille.. 🙂

    Vaikuttaa sille että jotkut esittää rusinoiden syömistä kaverin pullasta.

    Kentän keräämät greenfee tuotot ja osakkeen omistajan hyöty saadaan maksimoitua.

    Minusta golfkentän tapaisen, voittoa tavoittelemattoman yhteisön kannattaisi tähdätä pikemminkin riskien minimoimiseen kuin tuottojen maksimoimiseen. Jos ollaan gf-myynnin varassa, ollaan heikoilla jäillä heti kun säät eivät suosi, naapurikenttä päräyttää heinäkuuksi jalat alta vievän tarjouksen, tai golffarit alkavat yleisen kurjuussentimentin vallitessa punnita lompakon paksuutta tarkkaan joka kerran ennen nexgolfin avaamista. Kausimaksuilla homma on hoidossa ennen lumien sulamista.

    Jostain syystä tämä ei ole mikään ongelma edustamallani ry-kentällä, jolla jäsenyys ei tarkoita oikeutta pelata (tai no, tarkoittaa oikeutta pelata par3:sta), vaan oikeutta ostaa kentältä pelioikeus. Samalla tavalla osakkuus voisi olla (etu-)oikeus pelioikeuden ostoon, tietysti vastaavasti ilman tai nimellisellä vastikkeella. Tätä yritän tarjota yhdeksi uudeksi tavaksi ajatella asiat osakekentällä, kun muutosta täällä jatkuvasti peräänkuulutetaan. Minua henkilökohtaisesti pelilippukauppa vain hyödyttää, kuten aiemmin sanoin, mutta ei se välttämättä naapurikentän etu suoraan ole.

    Lopuksi vielä vertaus rajattomasta pelioikeudesta, kun se minut sai tähän aiheeseen tarttumaan: HKL:n bussit ovat pullollaan väkeä, joilla on kuukausilippu taskussa. Mitä enemmän he ajavat, sitä suurempi on heidän ja kertalippulaisten matkan hinnanero. He myös todellakin ruuhkauttavat bussit prime timeen, varmasti enemmän kuin golfkentän hevarit. En ole koskaan kuitenkaan kuullut kenenkään valittavan, että kertalippulaiset maksavat kuukausilippulaisten matkat tai että tässä olisi jotakin epäreilua. Silloin olisi, jos jokaisen matkustajan pitäisi maksaa ”pakkovastike” päästäkseen matkustamaan, mutta ei muuten.

    Mutta tämä tästä minun osaltani. Tuskinpa tässä tarvitsee suurta muutosta pelätä tapahtuvan, ja minä jatkan pelailuani täydellä pelioikeudella kentällä jolla se ei ole ongelma.

    Montako osaketta näiden esittäjillä itsellään on ja pelataanko siellä ne 10-15 kierrosta kesässä.

    Omasta osakkeesta luovuin jo toistakymmentä vuotta sitten. Itse pelaan 50+ kierrosta eli nykyinen pelioikeuden vuokraus -malli on itselle tästä näkökulmasta ihanteellinen. Kierroshinnaksi tulee alle 15 e. Eihän tämä tietysti reilua ole, mutta nykysäännöillä ole aikomusta hankkia osaketta. Sen verran pitää ajatella tulevia perinnönsaajia 😉 Ja toisaalta kai se on parempi että pelioikeuksia vuokraaville löytyy maksajia.

    Homma ei voi toimia nykyisellä pakkovastike- ja rajoittamattomalla pelioikeudella kauaa. Luonto pitää siitä huolen. Muutoshan voisi teoriassa tapahtua siten, että ne ketkä haluavat edelleen pitää kiinni rajoittamattomasta pelioikeudesta voivat edelleen tehdä niin ja sitoutua yhtiöön ja sen perimiin pakkovastikkeisiin. Yhtiö voi yksinkertaisella enemmistöllä lunastaa (ja mitätöidä) niiden osakkeet ketkä niistä haluavat luopua. Tämä operaatio kohtelee kaikkia osakkaita tasapuolisesti. Rahaakaan tähän ei kulu juurikaan koska monilla kentillä osakkeen arvo on hyvin alhainen.

    Muutoksen jälkeen uudet pelioikeudet perustuvat aina rajoitettuun kierrosmäärään esimerkiksi vuosipelioikeuksien muodossa. Näin toimien pelaaminen ja omistaminen alkavat hiljalleen eriytyä ja golf alkaa olla palveluliiketoimintaa muiden joukossa.

    Joku joka osaa tämän puolen juridiikkaa voisi kertoa miksei malli ole mahdollinen tai miten homma pitäisi toteuttaa jotta olisi mahdollinen.

    En ole koskaan kuitenkaan kuullut kenenkään valittavan, että kertalippulaiset maksavat kuukausilippulaisten matkat tai että tässä olisi jotakin epäreilua. Silloin olisi, jos jokaisen matkustajan pitäisi maksaa ”pakkovastike” päästäkseen matkustamaan, mutta ei muuten

    Analogia golfiin on ontuva. Sehän menisi tuossa HKL tapauksessa pikemminkin siten, että kaikkien on ostettava vuosilippu vaikka ajelisi vain 15 tai 25 kertaa. Ja oltava HKL:n osakas ja sitoutuneita ikuisesti osakkeen tuomiin velvollisuuksiin (ostamaan vuosilippu niin kauan kunnes saa myytyä osakkeen).

    HKL:n tapauksessa he maksavat vain vuosi-, kuukausi- tai viikkolippujen hinnat ilman sen syvempää sitoutumista. Jotka toki voivat olla eri hintaisia per matka.

    Analogia golfiin on ontuva. Sehän menisi tuossa HKL tapauksessa siten, että kaikkien on ostettava vuosilippu vaikka ajelisi vain 15 tai 25 kertaa.

    Yritinkin tässä ketjussa useampaan kertaan selittää, että tämän ongelman korjaisi osakkeen sisältämän pelioikeuden muuttaminen pelioikeuden osto-oikeudeksi ja vastaavasti vastikkeen poistaminen tai minimoiminen. Ei varmasti sovi kaikille kentille, kuten ei mikään ratkaisu, mutta jos tuosta edes joku vähän ajatuksentynkää saisi.

    KL1

    Arnold Palmer:

    Kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti kohteleva malli, jossa yksi pelioikeus vastaa tiettyä määrää kierroksia, on ainoa kestävä malli…

    Ja mikähän tuo kestävän mallin kierroslukumäärä sitten olisi..?

    Entä millä tavoin se kohtelisi kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti, ottaen huomioon osakkeenomistajien erilaiset halut, kyvyt ja tarpeet..?

    Kauniita sanoja, tulee ihan mieleen Neuvostoliitto… ai mutta sillehän kävi lopulta pikkaisen huonosti, eikös..?

    AP: Muutoksen jälkeen uudet pelioikeudet perustuvat aina rajoitettuun kierrosmäärään esimerkiksi vuosipelioikeuksien muodossa. Näin toimien pelaaminen ja omistaminen alkavat hiljalleen eriytyä ja golf alkaa olla palveluliiketoimintaa muiden joukossa.

    Jos kyse olisi keskitetysti johdetusta toiminnasta, näin voisi olla. Golf Oy:t ovat Suomessa kuitenkin erillisiä ja toistensa kanssa kilpailevia toimijoita. Tässä tilanteessa olisi epänormaalia, että kaikki toimisivat saman liiketoimintamallin pohjalta. Kilpailijoiden pitäisikin pyrkiä erottautumaan toisistaan ja erilaistumaan, joista yksi tapa on kilpailevat tuotevalikoimat ja liiketoimintamallit.

    Nykyinen tilanne on mielestäni epäterve, kun pelaaminen pohjautuu osakeomistukseen ja yhtiöjärjestykset määrittävät ”tuotteet”, jolloin ei voi syntyä aitoa kilpailua eikä myöskään kehitystä (eikä ”luovaa tuhoa”). Olisi luonnollista, että golfyhtiöt rakentaisivat tuotteet erilaisiksi, jolloin golfarit voisivat ”äänestää lompakollaan”. Tätä kautta tapahtuisi myös erilaistumista ja syntyisi uusia innovaatioita.

    Samanlaista kehitystä on monella muulla toimialalla, esim:
    – kuntosalien vuosijäsenyydet vs. Sarjakortit yms
    – parturit myyvät nykyisin myös rajoittamatonta vuosioikeutta
    – autonpesussa oli juuri äsken tarjolla myös kk-veloitus ja on myös jäsenyyksiä
    – teleoperaattoreilla on ties mitä hinnoittelupaketteja

    Samalla tavoin toivoisin golfyhtiöiden kehittyvät kilpaileviksi toimijoiksi, jolloin kukaan ei ”subventoisi” toisten pelaamista, vaan yhtiöt kilpailisivat toistensa kanssa. Hinnoittelu ja tuotteistus ovat tietenkin vain yksi tapa erilaistua, mutta uskon siihen, että kilpailu ja erilaistuminen kehittää mitä tahansa toimialaa tehokkaimmin – ainakin tehokkaammin kuin keskitetty ”gosplan” tyyppinen ”tämä malli on kaikille paras, sitä noudattakoot kaikki”

    En usko itsekään keskitettyyn suunnitteluun vaan kuten jo monessa yhteydessä olen todennut markkinoilla on tilaa sekä nykyisenkaltaisille osuustoimintamalleille että entistä enemmän tullaan menemään pay and play suuntaan.

    Mutta ne yhtiöt jotka haluavat muutosta voisivat lähteä lunastamaan ja mitätöinään osakkeitaan. Jos yhtiökokouksessa enemmistöllä valitaan tämä polku ja annetaan valtuudet lunastaa ja mitätöidä esim. 90% yhtiön osakekannasta niin onko tälle jotain estettä?

    Erityisesti kriisiyhtiöille tämä polku voi olla tarpeen jotta tarvittava ketteryys löytyy muutosten aikaansaamiseen. Omistajiksi jäisivät sellaiset tahot joilla tähän intoa ja osaamista löytyisi. Miksi roikuttaa vastentahtoisia pakkovastikkeenmaksajia löysässä hirressä jos yhtiöllä ei ole olemassa olon edellytyksiä kilpaillussa ympäristössä.

    Entä millä tavoin se kohtelisi kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti, ottaen huomioon osakkeenomistajien erilaiset halut, kyvyt ja tarpeet..?

    Ihan siten että yksi osake vastaa samaa osuutta kierrosmääränä = ansaintapotentiaalia. Taitaa olla yleinen periaate omistamisessa että omistukselle haetaan tuottoa. Valitettavasti nykymallissa golfosake edustaa osuustoimintaa.

    Kun omistaminen ja pelaaminen eriytetään niin sen jälkeeen voidaan kaupalliselta pohjalta miettiä tarjooma eri pelaajaryhmien tarpeisiin. Ikävää joidenkin kannalta on se, että pelaamisen kokonaiskustannukset vähän nousevat. Toisaalta toisilla vähän laskevat.

    Osakkeenomistaja voi kaupallista riskiä vasten saada vähän tuottoa ja tätä kautta pelata vähän edullisemmin. Ehkä tämä malli joillekin edustaa Neuvostoliittoa, mutta sitten on meillä käytetyssä termistössä eroa.

    Hiukka skeptisesti suhtaudun noihin muutoksiin, koska useimmat vaativat kaikkien osakkaiden hyväksymisen.

    Suuri osa hevareista nauttii halvoista kausimaksuista kiitos pakkovastikkeiden maksajien ”maksuaktiivisuuden” toistaiseksi. Pelaamattomat suostuvat makselemaan ja sponsoroimaan osan hevareiden kustannuksista pakolla.

    Esimerkkinä eräältä kentältä joka liittyi Kultakortiin muutama vuosi siten. Hirveä itku ja hammastenkiristelyä aiheutti se ennakkoasenne että portille tulee jono klutakorttilaisia jotka vievät näiden 100-200 kierrosta vain pakkovastikekotikentällä pelaavien eläkeläisten parhaat peliajat.

    Niinkaun kun jotkut nauttivat muiden pakkomaksamisesta kukaan ei luovu rajattomasta kierrosoikeudestaa ja miksi luopuisi. Parhaat tavat on myydä osakkeet perinnän tavoittamattomiin, uusi yhtiö joka ”ostaa” vanhan osakekannan ja laatii paremmin nykyaikaan sopivan paperityön tai konkurssi. Tulipaloa ei voita mikään sahateollisuudessa, mutta golfkentälle siitä ei oikein ole ratkaisuksi.

    Osakkeenomistaja voi kaupallista riskiä vasten saada vähän tuottoa ja tätä kautta pelata vähän edullisemmin

    Jos golf-Oy haluaa muuttua aatteellisesta Oy:sta puhtaasti kaupalliseksi, niin ainoa tie on irroittaa pelaaminen osakkeista täysin, organisoida peliajan myynti tuottoa tavoittelevaksi liiketoiminnaksi ja jakaa tulos osakkaille osinkoina, ei pelilippuina. Ei metsäfirmatkaan osakkaille lavallista vessapaperia lähetä keväisin…

    Ei tuokaan mikään mahdoton tie olisi, jollekin yhtiölle. Sen sijaan nykymallisten golfyhtiöiden tarkastelu osakkaan tuoton kautta johtaa mielestäni harhaan. Osakkaat ovat tietoisesti luopuneet absoluuttisena rahana mitattavasta tuotosta ja vaihtaneet sen ”jäsenetujen” tapaisiin asioihin, joilla on väistämättä eri arvo eri osakkaille. Vaatimus osakkaille jaettavan edun täydestä tasavertaisuudesta toteutuu mielestäni vain osinkojen kautta.

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 495)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1097973 kohteessaMUUTOS hyvä vai paha

Etusivu Foorumit Yleistä MUUTOS hyvä vai paha