-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rahoitusvastikkeen käyttäminen on itsepetosta. Kyllä oikeasti yhtiön kaikki kulut pitää kattaa pelioikeuden käytöstä perittävillä vastkkeilla ja vuokratuloilla.
Ainoastaan tilanteessa, jossa osakkaat ovat sitoutuneet maksamaan yhtiön kaikki kulut, rahoitusvastikeelle voi olla paikkansa, vaikka siinäkään tapauksessa sille ei oikeasti ole tarvetta.
Rahoitusvastike, aivan kuten lähes kaikki muutkin golf-yhtiön yhtiöjärjestyksien kummajaiset on lainattu asunto-osakeyhtiölaista. Saattoivat olla aikoinaan ihan hyvä ”keksintö”, mutta nykyään pelkkä rasite.
Rahoitusvastike, aivan kuten lähes kaikki muutkin golf-yhtiön yhtiöjärjestyksien kummajaiset on lainattu asunto-osakeyhtiölaista. Saattoivat olla aikoinaan ihan hyvä ”keksintö”, mutta nykyään pelkkä rasite.
Ryhdyin tuota oikein pohtimaan ja sen pohdinnan tuloksena jäin ihmettelemään miksi kummassa moinen rahoitusvastike on ylipäätään keksitty liittää golfosakkeeseen. Tuohan on kuitenkin tehty aikakautena, jolloin osakkeen pelioikeutta ei ole voinut jättää lepäämään, joten jokainen osakkeenomistaja on kuitenkin joutunut maksamaan sekä rahoitus- että hoitovastikkeen riippumatta siitä onko käyttänyt osakkeensa pelioikeutta vai ei.
Sen sijaan lepuuttamismallissa pakollinen rahoitusvastike tuntuu hyvinkin järkevältä, jos rahoitusta kerätään nimenomaan kentän perusparannuksiin ynnä muihin investointeihin eikä hoitokuluihin. Jos sitä ei kerättäisi erikseen, jotkut osakkeenomistajat voisivat lepuutella osakkeitaan siihen asti, kunnes perusparannukset olisi tehty ja palaisivat sitten nauttimaan tuloksesta pelkän hoitovastikkeen hinnalla.
Putti-Possu:
Kuvaamani riski liittyy nimenomaan näihin spekulatiivisiin sijoittajiin, joita pakkovastikkeesta luopuminen myös tukisi ja voisi golfaavien osakkaiden kannalta johtaa ongelmiin. Tämä ei ole pelkkää teoriaa ja tiedän ainakin kolme golfyhtiötä, jossa em. tunnusmerkit täyttyvät ja tilanne on suuromistaja vs. pienomistaja. Näissä tilanteissa en näe mitään syytä tukea suuromistajien tavoitteita pakkovastikkeen poistamisella.Jos kenttäyhtiön valtaaminen nähdään uhaksi, yhtiöjärjestykseen voidaan pakkovastikkeen poiston yhteydessä laatia ns. myrkkypilleri, jolla valtaus tehdään vähintäänkin kalliiksi (ja siten pienosakkaille tuottoisammaksi kuin muuten).
(Tämän tyyppisestä riskistä ts:kin muuten täällä kirjoitteli.)
Jos (pakkovastikkeen poiston jälkeen) pelaavia osakkaita on liian vähän suhteessa kentän kuluihin, kuluja on vaan vähennettävä vaikkapa supistamalla kenttä yhdeksänreikäiseksi ja vuokraamalla loput maista maanviljelykseen.
Pakkovastikkeen poistamisen jälkeen pienosakkailla ei ole vastikkeista johtuvaa syytä myydä osakettaan, mikä jo vaikeuttaa valtaamista. Jos valtausskenaario silti toteutuisi, pelaamattomat pienosakkaat kuitenkin selviytyisivät taloudellisesti paremmin kuin pakkovastikkeen tapauksessa. (Ja kaikki pelaavat osakkaathan muuttuvat vuosien kertyessä pelaamattomiksi.)
Nips: Jos (pakkovastikkeen poiston jälkeen) pelaavia osakkaita on liian vähän suhteessa kentän kuluihin, kuluja on vaan vähennettävä vaikkapa supistamalla kenttä yhdeksänreikäiseksi ja vuokraamalla loput maista maanviljelykseen.
Sitten vielä joku ihmettelee, miksi pakkovastiketta ei ole poistettu. Kukaan aktiivigolfareista ei kaiketi toivo tällaista kehitystä – tai ainakin viivyttää sitä niin kauan kuin mahdollista.
KL1, rahoitusvastikkeen käyttöönotolle saattoi aikoinaan olla useitakin syitä. Ensimmäisenä tulee mieleen se, että kopioimalla yhtiöjärjestys asunto oy:stä, se tulee automaattisesti. Tämä on aivan mahdollinen skenaario, onhan sanamuoto yhtiöjärjestyksessä identtinen tältä osin.
Toinen vaihtoehto on se, että haluttiin tarjota mahdollisuus ostaa osake ”osamaksulla” jaksottamalla osa kentän rakentamiskustannuksesta usealle vuodelle. Asuntojen osaltahan tämä on ollut ihan arki päivää. Täytyy muistaa, että ihan aina ei asuntolainan saanti ole ollut ”yhtä helppoa” kuin nykyään puhumattakaan laina-aikojen pituudesta. Tällöin taloyhtiölaina, jota lyhennetään rahoitusvastikkeella on saattanut olla ihan käypä vaihtoehto asuntojen osalta. Niin saattoi siis olla golf-osakkeidenkin osalta. Kun noina aikoina golf-osake oli lähes ”pakollinen”, oli tämä ihan käypä keino. Nykyäänhän tätä maksujen jaksottamista pidemmälle ajalle markkinoidaan ihan uutena keksintönä, tosin maksut nyt jaetaan kuukausille eikä vuosille. Kuitenkin, ei siis mitään uutta auringon alla.
Nykyään tilanne on kuitenkin toinen. Golf-osake ei ole mitenkään ”pakollinen” osa pelaamista, joten järkevä yhtiö rahoittaa toimintansa (niin ylläpidon kun peruskorjaukset) PELAAJILTA keräämillään rahoilla. Kerääminen voi tapahtua vastikkeiden muodossa, pelioikeuksia vuokraamalla tai greenfee-tuloina. Siis ”iloisten maksajien” suorittamana.
Ajatus, että peruskorjaukset pitäisi rahoittaa OMISTAJILTA kerättävinä rahoitusvastikkeina on aivan korni. Hyvässä yhtiössä omistajien taskulle saatetaan mennä. jos toimintaa halutaan laajentaa. Oikein hyvä yhtiö tosin pystyy rahoittamaan tämän muutenkin.
Rahoitusvastikkeilla on paikkansa ainoastaan täysin suljetussa yhtiössä, jossa osakkaat ovat sitoutuneet rahoittamaan yhtiön toiminnan. Tällöinkin kyse on enemmän maksujen ajallisesta jaksottamisesta kuin mistään muusta.
KL1
Klubipelaaja: Rahoitusvastike, aivan kuten lähes kaikki muutkin golf-yhtiön yhtiöjärjestyksien kummajaiset on lainattu asunto-osakeyhtiölaista. Saattoivat olla aikoinaan ihan hyvä ”keksintö”, mutta nykyään pelkkä rasite.
Ryhdyin tuota oikein pohtimaan ja sen pohdinnan tuloksena jäin ihmettelemään miksi kummassa moinen rahoitusvastike on ylipäätään keksitty liittää golfosakkeeseen. Tuohan on kuitenkin tehty aikakautena, jolloin osakkeen pelioikeutta ei ole voinut jättää lepäämään, joten jokainen osakkeenomistaja on kuitenkin joutunut maksamaan sekä rahoitus- että hoitovastikkeen riippumatta siitä onko käyttänyt osakkeensa pelioikeutta vai ei.
Sen sijaan lepuuttamismallissa pakollinen rahoitusvastike tuntuu hyvinkin järkevältä, jos rahoitusta kerätään nimenomaan kentän perusparannuksiin ynnä muihin investointeihin eikä hoitokuluihin. Jos sitä ei kerättäisi erikseen, jotkut osakkeenomistajat voisivat lepuutella osakkeitaan siihen asti, kunnes perusparannukset olisi tehty ja palaisivat sitten nauttimaan tuloksesta pelkän hoitovastikkeen hinnalla.
Rahoitusvastikkeella katetaan pitkävaikutteisten investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen lyhennys-, korko- ja muut kulut. Investoinnista ja lainan ottamisesta päättää yhtiökokous. Rahoitusvastike ei siis ole golfosakkeeseen kiinteästi kuuluva rasite. Yleensä yhtiölaina ositetaan jokaiselle pelioikeudelle samansuuruisena ja osakkaalla on normaalisti mahdollisuus maksaa omaan osakkeeseensa kohdistuva lainaosuus pois. Sen jälkeen kyseinen osake on rahoitusvastikkeesta vapaa. Joustava käytäntö, joka mielestäni sopii edelleen hyvin myös pakkovastikkeellisille kentille. Yhtiövastikkeen eriyttäminen hoito- ja rahoitusvastikkeisiin mahdollistaa myös sen, että verotuksessa investoinnista koituneet kulut voidaan ottaa täysimääräiseti huomioon osakkeen luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa.
Tavallisesti rahoitusvastikkeilla maksettavista investoinneista (esim. perusparannus, laajennus, maapohjan lunastus) on pelaajille hyötyä paljon pitemmäksi aikaa, mikä lainan takaisinmaksuaika on. Vaikka nykyisessä tilanteessa kenttään tehty investointi nostaa osakkeen velatonta hintaa vain harvoin, olisi mielestäni silti väärin, jos ainoastaan tällä hetkellä pelaavat osakkaat osallistuisivat pitkävaikutteisten investointien kustannuksiin. Aiheutuisi juuri sellainen vaara epäkohdasta, jonka KL1 viimeisessä virkkeessä toi esiin.
PG, golf-osakkeen omistajuus on nykyään aivan samalaista harhakuvaa kuin ”asiakasomistajuus” hieman toisessa yhteydessä. Aikoinaan tilanne oli toinen, kun omistajuudella oli pelaamisen kannalta aito funktio useimmilla kentillä. Tuolloin tuo rahoitusvastike juuri kuvaamillasi ja yhtiöjärjestyksiin kirjatuilla sanoilla oli aivan paikallaan. Nyt ei näin ole. Hyvin toimiva kenttä kerää rahoituksensa kulloinkin pelaavilta henkilöiltä. Ilman, että on takaporttia mennä osakkaiden taskuille.
Hyvin toimiva kenttä kerää rahoituksensa kulloinkin pelaavilta henkilöiltä. Ilman, että on takaporttia mennä osakkaiden taskuille.
Jos hyvin toimivan kentän yhtiökokous päättää lunastaa golfkentän maapohjan itselleen miljoonalla eurolla, niin kerätäänkö se miljoona ilman lainaa greenfee- ja vuokrapelaajilta, eikä mennä ollenkaan osakkaiden taskulle?
PG voisitko kertoa ne kentät, joissa (rahoitusvastikkeella toteutettu) investointi on nostanut osakkeen arvoa. Itselläni on melko suppea näkemys, mutta niillä kentillä, joissa on tehty perusparannuksia ja sitä varten on otettu lainaa, niin osakkeen hinta on laskenut. Osalla näistä hinta on laskenut entistä enemmän ”pakkaselle”. Tarkastelujaksoni on viimeiset (2007 jälkeiset) vuodet.
Uskoisin, että noin v 2007 alkanut trendi jatkuu toistaiseksi. Näköpiirissä ei ole käännettä ennakoivia signaaleja, laskun jatkumista ilmaisevia merkkejä on huolestuttavan paljon.PG, on tietenkin ylevää yksinkertaistaa asioita ja unohtaa se, että osakkaat voivat olla myös pelaajia, jotka maksavat PELAAMISESTAAN. Hyvin toimiva kenttä pystyy hankinnan rahoittamaan ilman osakkailta kerättävää ylimääräistä (rahoitus)vastiketta, jolloin kaikki pelaajat osallistuvat hankkeen rahoittamiseen.
Jos kenttäyhtiö joutuu olemassa olevan kapasiteetin kehittämisessä menenmään osakkaiden taskulle, on syytä miettiä hankkeen järkevyyttä uudestaan.
Laajennushankkeen osalta tilanne voi olla toinen, eli myymällä osakkeita uusille osakkaille voi olla järkevää rahoittaa hanke.
eikka: …voisitko kertoa ne kentät, joissa (rahoitusvastikkeella toteutettu) investointi on nostanut osakkeen arvoa. Itselläni on melko suppea näkemys, mutta niillä kentillä, joissa on tehty perusparannuksia ja sitä varten on otettu lainaa, niin osakkeen hinta on laskenut. …
eikalla menee hinta ja arvo tässä hieman sekaisin – ilmeisesti. Otan pari esimerkkiä kentistä, joissa on tehty mittava perusparannus:
Master Golf osti Bodomin kartanon vuonna 2000 ja rakensi uudet F1 ja F18 väylät. Silloin myös klubi siirrettiin peruskorjattuun kartanoon. Jokainen, joka on pelannut tai vieraillut Masterissa on varmaan yksimielinen siitä, että Masterin arvo niin kentän kuin klubitilojen osalta on merkittävästi parantunut. Osakkeen hinta oli remontin jälkeen enimillään 40.000 euroa ja tällä hetkellä 7000-8000 euroa. Arvo on siis kasvanut, mutta hinta noudattaa yleistä golfosakkeiden hintakehitystä eli on laskenut.
Nordcenterissä tehtiin peruskorjaus vuosina 2007-2008, jolloin Fream-kenttä uusittiin täydellisesti – mm. griinien yhteispinta-ala kaksinkertaistui. Kenttä oli ennen remonttia pelikelvoton sateella ja sen jälkeen samoin kuin keväällä ja syksyllä. Tällä hetkellä Fream kenttä on upeassa kunnossa alkukeväästä myöhäissyksyyn asti, myös sateella tai välittömästi sen jälkeen. Samoihin aikoihin myös kartano ja saunatilat saneerattiin. Remontti maksoi 3,2 milj. euroa eli osaketta kohden 2000 euroa. Jokainen, joka on pelannut Freamiä ennen ja jälkeen remontin on varmaan valmis myöntämään, että golfkenttä, kartano ja saunat ovat huomattavasti paremmat kuin ennen remonttia, eli arvo on olennaisesti noussut. Sen sijaan osakkeen hinta on laskenut merkittävästi ja kuvastaa enemmän markkinan muutosta kuin kentän arvoa.
Hinta ja arvo ovat toki eri asioita mutta arvo, jota joku ei ole valmis maksamaan, on pelkkää fiktiota taloudellisessa mielessä. P-P:n esimerkit kertovat, että mainituilla kentillä tehdyt investoinnit ovat olleet pelaamisen kannalta hyvästä, mutta taloudellisesti nuo rahat on hukattu. Kuten aiemminkin tämän palstan keskusteluissa on todettu, ei asialla ole suurempaa merkitystä niin kauan kun osakkaat tyytyväisenä pelaavat oman osakkeensa pelioikeudella.
Olen pääsääntöisesti aina samaa mieltä jäsen putti-possun kannanottojen kanssa. Tällä kertaa hieman närästää tuo Masterin viittaus. Jos osakkeen hinta on tippunut 40000 -> 7000, niin sanoisin että arvokin on laskenut !
Toisaalta mainittu forestin ykkönen on epäonnistunut:
– väylän pintavesien johtaminen on epäonnistunut väylän alussa
– bäkäriltä perkeleen poppeli(tms) on 15 metrin päässä tiipoksista.
– sini-valko paaluja käytetään sen vuoksi ettei pöheiköstä tarvitse etsiä palloja. Oikea ratkaisu olisi valkoiset paalut -> väylään tulisi oikeaa luonnetta==========
Quote korjattu
LDR-MOD Dole
Klubilelaaja:
Hyvin toimiva kenttä kerää rahoituksensa kulloinkin pelaavilta henkilöiltä. Ilman, että on takaporttia mennä osakkaiden taskuille.Tarkoitit ilmeisesti osakkailla niitä osakkaita, jotka eivät pelaa. OK.
Mutta kertoisitko vielä, miten ilman velanottoa ja siitä koituvia velkaosuuksia ja mahdollisia rahoitusvastikkeita kerätään miljoona euroa maapohjan ostoon, tai kaksi miljoonaa euroa perusparannukseen, tai kolme miljoonaa euroa laajennukseen. (Jälkimmäisessä tapauksessa kenttä on käynyt omistajilleen pieneksi eikä uusia osakkaita hankita). Itse en keksi sellaista ratkaisua, jonka hyväksyisin. Etukäteen hoitovastikkeen yhteydessä tehdyt säästöt vastaavat mielestäni etukäteen maksettavia rahoitusvastikkeita. Jos nämä korotetut hoitovastikkeet eli etuajassa maksuun tulevat ’rahoitusvastikkeet’ kerätään vain kulloinkin pelaavilta osakkailta, on vaarana sama epäkohta, mistä KL1 varoitti. Esim. ERG:ssä, jossa lepuuttaminen on mahdollista, rahoitusvastikkeet kerätään kaikilta osakkailta.
eikka
PG voisitko kertoa ne kentät, joissa (rahoitusvastikkeella toteutettu) investointi on nostanut osakkeen arvoaEn osaa nimetä yhtään kenttää, jossa näin olisi käynyt osakkeen hinnan osalta.
Ehkä olin liian varovainen kirjoittaessani, että nykyisessä tilanteessa kenttään tehty investointi nostaa osakkeen velatonta hintaa vain harvoin. Toisaalta ilman laajempaa tutkimusta en olisi voinut sanoa, että nykyisessä tilanteessa kenttään tehty investointi ei nosta koskaan osakkeen velatonta hintaa. Joitakin yksittäistapauksia saattaa löytyä.
Samalla varovaisella linjalla olin tässä ketjussa jo aiemmin, kun kirjoitin: ’tuskin myynnissä olevan osakkeen velaton hintakaan nousisi, mikäli investointi toteutettaisiin.’
Kun viisi vuotta sitten silloisen kotiseurani osakkailta kyseltiin suunnitellun peruskorjauksen vaikutuksesta osakkeen arvostukseen, vastasin että peruskorjauksen johdosta osakkeen velaton hinta nousee 100%, (Laskennallinen perusteluni: 0 € + 100% x 0 € = 0 €).
Itselläni on melko suppea näkemys, mutta niillä kentillä, joissa on tehty perusparannuksia ja sitä varten on otettu lainaa, niin osakkeen hinta on laskenut. Osalla näistä hinta on laskenut entistä enemmän ”pakkaselle”. Tarkastelujaksoni on viimeiset (2007 jälkeiset) vuodet.
Uskoisin, että noin v 2007 alkanut trendi jatkuu toistaiseksi. Näköpiirissä ei ole käännettä ennakoivia signaaleja, laskun jatkumista ilmaisevia merkkejä on huolestuttavan paljon.Aivan samat havainnot ja sama käsitys tulevasta kehityksestä minullakin on. Syy: pelioikeuksia on tullut ja tulee edelleen tarjolle liian paljon.
Pelkkä hoitovastike kontra hoitovastike + tarvittaessa rahoitusvastike? Mielestäni tällä asialla ei ole suurta merkitystä ongelman ratkaisemisessa.
PG, koko ajattelusi näyttää pohjautuvan tilanteeseen, jossa pelaavat osakkaat maksavat itselleen sopivan tasoisen kentän ylläpidon ja fasiliteetit. Tällöin ei ole kovinkaan suurta väliä minkä nimisillä tavoilla tai koska rahat kerätään. Tämän olen todennut jo useaan kertaan.
Jos tilanne sen sijaan on se, että osakkaista vähemmistö pelaa itse, on tilanne aivan toinen. Tällöin pelaamaton osakas on ”sijoittaja”, joka ei tyypillisesti saa mitään tuottoa sijoitukselleen. Tässä tilanteessa olisi kornia ajatella, että ”sijoittajan” pitäisi sijoittaa vielä lisää, jolloin tuotto heikkenee ennestään.
Kun näitä jälkimmäisiä tapauksia alkaa olla yhä enemmän ja tulevaisuudessa luultavasti vielä enemmän, on näiden mietittävä rahoituksensa uudella tavalla. Tällöin ratkaisuksi jää rahan kerääminen pelimaksuilla, joilla katetaan niin ylläpito kuin investoinnitkin. Pelaavat osakkaat, pelioikeuden yhtiöltä vuokraajat ja GF-pelaajat kaikki osallistuvat toiminnan rahoittamiseen.
Rahoitusvastike on muualta lainattu kummajainen, jolla ei ole enää paikkaa golf-yhtiöiden talouden pidossa.
klubipelaaja: Rahoitusvastike on muualta lainattu kummajainen, jolla ei ole enää paikkaa golf-yhtiöiden talouden pidossa.
Rahoitusvastikkeella on perusteensa, kunhan sitä käytetään pitkävaikutteisiin investointeihin (aivan kuiten AsOy:ssäkin). Sillä on etunsa:
– se voidaan rahastoida ja siten kirjata suoraan taseeseen, eikä tuloslaskelman kautta, jolloin kerättävä raha ei aiheuta verotettavaa tulosta
– rahoitusvastikkeesta ei tarvitse maksaa ALV
– rahoitusvastike voidaan tietyin edellytyksin vähentää luovutusvoitosta
– osakasta kohden lainamäärä on useimmiten niin pieni, että jos osakas ottaa sen suuruisen lainan pankista, korot+kulut ovat yleensä selvästi korkeammat kuin yhtiön korot koko lainasummalle. Toisaalta ne osakkaat jotka maksavat investoinnin perstaskusta tai saavat halpaa lainaa, voivat maksaa osuutensa heti pois. Järjestely on siis joustava ajatellen erityyppisiä osakkaitaRahoitusvastikkeella on paikkansa niissä yhtiöissä, joissa pelaavat osakkaat ovat valtaosa osakkaista. Muilta osin asia on toisin:
– golfyhtiöillä on aivan tarpeeksi kuluvarastoa, joten tuloveroista ei kannata kantaa huolta
– luovutusvoittoja harvemmin syntyy ja tappioita ei voi vähentää, joten hankintamenon kasvattaminen ja sen hyödyntäminen on pelkkää teoriaa
– Investoinnit voi rahoittaa lainalla, jonka korot ja lyhennykset katetaan pelimaksuilla
– kun valtaosan pelaajista on ei-osakkaita”, ei alv ole kovinkaan merkityksellinen asia osakkaalleMuut esittämäni argumentit ovat tilanteen arvioinnissa P-P:n esittämiä asioita painavampia jo sinällään. Ja vielä painavampia kun otetaan yllä olevat seikat huomioon.
Klubipelaaja: tappioita ei voi vähentää, joten hankintamenon kasvattaminen ja sen hyödyntäminen on pelkkää teoriaa
Milloin tällainen muutos on tullut?
Verohallinnon 2015 julkaisema ohjeistus linjaa golf-osakkeen myyntitappion vähennyskelvottomaksi yksityishenkilöille ainakin silloin kun osake on omistettu harrastustarkoituksessa.
Ohjeistus sinällään on aivan päätön, mutta ilmeisesti tämän mukaisesti verottaja tällä hetkellä toimii. Honour-lehdessä asiasta oli juttua erään osakkeenomistajan haastaessa verottajan kanta.
Klubipelaaja:
– Investoinnit voi rahoittaa lainalla, jonka korot ja lyhennykset katetaan pelimaksuilla
– kun valtaosan pelaajista on ei-osakkaita”, ei alv ole kovinkaan merkityksellinen asia osakkaalleAvaatko hieman näin maallikollekin, mitä mahdat tarkoittaa noilla:
– ”investoinnit rahoitetaan lainalla, joka katetaan pelimaksuilla”. Onko ajatus se, että investoinnin jälkeen gf-maksut tuplataan ja ne sitten tuloja tulee paljon enemmän. Vai keneltä ne lisä-pelimaksut kerätään (osakkailta ei voi periä, koska yhtiöjärjestykset yleensä määrittävät, että kaikilta osakkailta peritään vastike, mutta ei mitään pelimaksuja)
– ”valtaosa pelaajista on ei-osakkaita…”, mutta onhan sillä kai merkitystä kaikille niille osakkaille, jotka ovat ei-alv-velvollisia. Eli jos rahoitusvastike laskutetaan hoitovastikkeen kanssa yhdessä, koko summaan on lisättävä alvEn näe pakkovastikkeen poistamisessa mitään ongelmaa. Tilannehan monissa yhtiöissä sairas joten joutavatkin luiskaan, esimerkkinä vaikkapa HillsLide.
No nyt kaikki ostamaan Masteria ja Nordscentteriä. Sijoitusneuvojan mukaan Masterilla tekee 32 k€:n tilin ja Nordcentterilläkin ilmeisesti vaurastuu mukavasti. Vai olisko lobbarin/trollaajan horinoita.
Eaglehuhter:
No nyt kaikki ostamaan Masteria ja Nordscentteriä. Sijoitusneuvojan mukaan Masterilla tekee 32 k€:n tilin ja Nordcentterilläkin ilmeisesti vaurastuu mukavasti. Vai olisko lobbarin/trollaajan horinoita.Tämä on hyvä esimerkki siitä vääristymästä, miten jotkut näkevät golfosakkeen spekulatiiviseksi sijoituskohteeksi – vai mitä em. ”horina” tarkoittaa.
Kumpikin golfkenttä on nykytasolla erinomainen ”investointi” golfpelaamista varten. Molemmissa paikoissa loistavat kentät ym. puitteet. Golfosaketta ei minusta ole syytä hankkia spekulatiivisia voittoja saadakseen, ja ne jotka ovat joskus näin kuvitelleet, nuolevat nyt haavojaan. Toki golfpelioikeuden voi myös vuokrata, joka tällä hetkellä näyttäisi edullisemmalta – aivan kuten on pohdittava oman asunnon kohdalla.
Tämä on hyvä esimerkki siitä vääristymästä, miten jotkut näkevät golfosakkeen spekulatiiviseksi sijoituskohteeksi – vai mitä em. ”horina” tarkoittaa.
Onneksi(?) shorttasin Masteria vielä 35 k€ tasolla. Vai menikö turskaksi sekin.
Ehkä arvioin kentän investointien tuoman vetovoiman väärin.Keksiiköhän kukaan, pl. BW-P-P, miksi golf-osakkeiden arvo on romahtanut sille tasolle ettei kenenkään kannata ostaa osaketta miltään kentältä?
-
JulkaisijaArtikkelit