Aihe: Musta lista - Golfpiste.com

27.11.–3.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[3][6]
KilpailuaSuomalaista

Musta lista

Etusivu Foorumit Yleistä Musta lista

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 51)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • En tiedä missä mailassa on suurin COR-arvo, mutta suurin luku mikä oli kirjoitettu tussilla mailaan, mikä näkyy kuvissa (view photo), oli 198,89. Maila oli Wilson Deep Red PF 350 Japan Inc. En katsonut kaikkia kuvia, mutta satunnaisotannalla se oli suurin, mitä se sitten tarkoittaakaan? Jos joku tietää, voisi kertoa?

    Jos mailanpäännopeus on 115+, niin pituus kasvaa kokemusten mukaan yli 20 m. Mailakohtaisia vaihteluita on paljon. 110 mph:lla voi jo saada 20 m parannuksen.

    Ei ole ihme, että nämä on ammattilaisilta kielletty, koska ne yleensä lyövät 110+

    Vuosina 1970-1980 draiverien COR:t olivat siinä 0.77 ja nyt puhutaan 0.83 ja 0.86 arvoista. Jos nyt lasketaan pallon lähtönopeuksia ja kantamia, kun mailanpään nopeus on 120 mph, massa 200 g lofti 10 astetta, niin saadaan seuraavia arvoja:

    0.77, 148 mph, 246 yds

    0.83, 160 mhh, 266 yds

    0.86, 165 mph, 276 yds

    Nämä arvot eivät ole välttämättä oikeita, mutta itse uskon tämän suuruusluokan lukuihin.

    Nimetön

    Pohjissa olevat luvut ovat mailanpäiden massoja, ei cor-arvoja.

    565

    Minusta nuo Turzin laskelmat vaikuttavat oikeilta. Eli mitä suurempi on mailanpään nopeus sitä suurempi on hyöty suuresta COR-arvosta. Lisäksi lentopituuteen vaikuttaa mailan pään massa. (Tietysti painavaan mailaan ei saada suurta nopeutta.)

    Mutta usko, että oikealla varren valinnalla voidaan päästä parempaan tulokseen kuin pelkkää COR-arvoon tuijottamiseen. (Varsista en ole kuitenkaan kuullut olevan mustaa listaa.) Mailojen vakiovarsissa samalla valmistajallakin saattaa olla laatueroa sen verran, että se vaikuttaa lyöntiin enemmän kuin peni COR-arvon muutos.

    Lisäksi pallon kimmokerroin (COR-arvo) vaikuttaa pallon lähtönopeuteen. Palloillehan on tietääkseni olemassa raja arvot sen lentopituuteen nähden, jotta se olisi ”laillinen”. Pallossaha lentopituuteen vaikuttaa kimmoisuuden lisäksi myös sen kierreominaisuudet ja kitka ilmassa.

    millaisilla laskelmilla olet päässyt esittämiisi pallon lähtönopeuksiin ja lentomatkoihin? esim osoitteessa http://www.franklygolf.com/PGASeminar/spring.html 160 ja 165 mph lähtönopeudet saavutetaan jo mailan pään nopeudella 110 mph, eikä mailan massalla sitä paitsi olisi merkitystä sivulla esitetyn laskukaavan mukaan.

    Nämä arvot ovat ’Trajectory Model’ softalla saatuja.

    Mailanpään liike-energia on 1/2mv^2 ja se välittyy palloon jollakin hyötysuhteella. Mailanpään nopeuden vaikutus on tietysti huomattavasti suurempi kuin mailanpään massalla, koska nopeus on kaavassa toiseen potenssiin. Ehkä tuolla osoitteessa esitetty kaava olettaa massan olevan n. 200 g, koska draiverien päät yleensä painavat sen verran.

    Esittämäni luvut eivät todennäköisesti ole absoluuttuisesti oikeita, mutta suhteellisesti kylläkin, siis vertailukelpoisia keskenään.

    565

    Hyvä Turzi ehdit näköjään enne minua. Tämä hyötysuhde on juuri käsittääkseni tuo COR-arvo

    Pieni teoreettinen leikki: Oletetaan esim. että pallon massa olisi olematon se ie saisi palloa liikkeelle ollenkaan vaikka nopeus olisi kuinka suuri.

    Itse omistan Taylor R540, ja muistelisin että Taylor vielä mainosti että ois sallittu, mutta onko tosiaan, että Taylor on puhunut ja mainostanut puutaheinää.

    PS. Saa korjata jos olen väärässä

    Tämä asia oli jo aikaisemmin esillä täällä keskustelu foorumilla, mutta otetaan kerran vielä uusiksi.

    Tämän kauden Vermon avajaisissa DigiGolf Oy oli tuonut paikalle laitteiston, jolla pystyi mittaamaan mailanpään nopeuden sekä pallon lähtönopeuden. Laitteisto laski näistä mitta-arvoista lyönnin hyötysuhteen sekä pallon kantaman. Hyvien osumien hyötysuhteet pyörivät siinä 82%-84% luokassa, jokunen 86%. Huonojen osumien hyötysuhde oli alle 80%. Suurin arvo, jonka näin oli 89% (mittausvirhe?). Nämä lyötiin DigiGolfin demo mailoilla. Mielenkiinnon vuoksi hain myös kotoa oman draiverini (BBB Graffaloy Prolite Regu), jolla sain hyvien osumien hyötysuhteeksi 82%-84%.

    PS. Kukakohan alkaisi järjestämään tälle porukalle demo päivää, jonne saataisiin parhaat draiverit, bladet (ainakin Mizunon MP-33 ja Titun 690MB, niin ja vasureille 731PM), wedget, putterit ja DigiGolfin mittalaitteet. Siis suljettu demo päivä, vain tälle Clubhousen ’eliittijoukolle’. Riittäis taas kirjotettavaa ja luettavaa.

    Lista voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, kannattaa olla mallien kanssa tarkkana…

    Esim. Niken kohdalla X-Face 350cc myydään vain Japanissa, euroopassa myynnissä olevat kuulemma kaikki sallittuja.

    Täällä on esitetty erillaisia arvioita mopon tankin vaikutuksesta driven pituuteen. Lueskelin viimekesänä Svensk golf lehteä ja siellä joku naapurin parhaimmistoon kuuluva (en muista nimeä) kertoi että uudet varusteet lisäsivät pituutta n. 20m. Mies jatkoi että noin 8m tuli uudesta driverista ja 12m pallosta.

    Toinen esimerkki on Jeppe Parnevikilta joka sanoi että ’väärä’ varsi syö helposti häneltä 20 metriä avauksista. Eli onko se mopon tankki kuitenkaan se joka niin paljon auttaa vai onko pallo vähintään yhtä vaikuttava tekijä… varresta puhumattakaan.

    Sain tongittua Titun draivereista COR-arvoja. Paikkansapitävyydestä en mene takuuseen 🙂

    THE COR OF TITLEIST DRIVERS

    975D=0.795

    975J/JVS/LFE=0.825

    983 MODELS=0.825

    975JVS/LFE HCR=0.845

    Varresta se suurin potku kuitenkin tulee ja on pallolakin paljon merkitystä, mutta jos pallo ja varsipuoli on ns. kunnossa, niin pituutta voi saada lisää suuremmalla COR-arvolla. COR ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaan pituuteen vaikuttaa monta asiaa, joilla paljon suurempi merkitys kuin COR-arvolla.

    Näin on. Kun korkeaan COR-arvoon,sopivaan varteen ja palloon + puhtaaseen osumaan lisätään raakaa voimaa ja sen tuoma hirveä mailanpään nopeus niin johan lentää. Tämä tuli mieleeni kun kuulin juttuja parin suomalaisen keihäänheittäjän draivipituuksista. Kaverit olivat muistaakseni Tapio Korjus ja Juha Laukkanen. Hekin siis löytäneet golfin.

    Kiertääköhän Titleistin uusi Pro V1 * pallo sääntöjä. Joidenkin tietojen mukaan sen edut alkavat näkyä vasta todella kovaa swingaavilla pelaajilla. Voidaanko testirobotilla aikaan saadussa testitilanteessa ottaa huomioon tällaisille poikkeuksellisille swinginopeuksille tarkoitettujen pallojen erityisominauuudet?

    Titun Pro V1x on nimenomaan tällä tavalla suunniteltu pallo. Titun mainospuheita tai ei, mutta ovat pallonkehittelyssä nimenomaan pitäneet silmällä ominaisuuksia, kun palloa lyödään Titun uudsilla 983 draivereilla. Samanlaisia mainospuheitahan oli menneinä vuosina Callyn osalta, mutta ilmeisesti vailla sen suurempaa todellisuuspohjaa.

    Palloja testataan Iron Byronilla ja muistaakseni melko ’esihistoriallisella’ mailalla, joten pallon suunnittelussa on mahdollisuuksia pienelle kikkailulle. Testausmenetelmiin on ilmeisesti tulossa merkittäviä muutoksia nykypäivän vaatimuksia vastaavalle tasolle vai ovatkohan ne jo käytössä.

    Els on merkittävästi kasvattanut draivien pituuksia vaihdettuaan draiveria ja vaihdettuaan vanhan ProV1:n tähän uuteen malliin. Sanovat nimenomaan, että tällä yhdistelmällä pallon lähtönopeus on kasvanut ja siitä lisäpituus. Tässä yhteydessä tosin ’unohtavat’ mainita, että Els on myös vaihtanut teräsvarresta Fujin 757 Speederiin, joka lisää pallon lähtönopeutta teräsvarteen verrattuna.

    Mene ja tiedä :))

    Tuntuu loogiselta että tietty maila toimii parhaiten tietyn pallon ja mailanpään nopeuden kanssa.

    Menisikö tämä siten että kun pallon ja mailan lavan muoto/jousto palautuu ennalleen osuman jälkeen täsmälleen yhtäaikaa niin silloin pallo saisi suurimman lähtönopeuden. Muussa tapauksessa myöhemmin palautunut komponentti ’potkaisee tyhjää’. Mitäpä on raati mieltä?

    Tuntuu loogiselta. Vaikeuksia suunnittelussa tietty aiheuttaa lämpötilojen vaihtelut kimmoisuuteen. Pitäisi kimmoisuuden lämpötilavaihtelut pallon ja lavan osalta saada kulkemaan ’käsi kädessä’.

    Titun uuden pallon osalta sanovat, että pituushyöty alkaa jostain 110 mph mailanpäännopeudesta alkaen.

    Ei kai se trampoliiniefekti noin mene, että maila ja pallo kimmahtelee yhtäaikaa.

    Luin että korkea COR ja siitä saatava hyöty tarkoittaa sitä että mailan lyöntipinta joustaa osumahetkellä, jolloin pallo ei menetä muotoaan niin paljon kuin jos lyöntipinta ei joustaisi. Näin energia siirtyy palloon paremmin ja se lähtee kovempaa liikkeelle.

    Osumahetkihän kestää murto-osa sekunnin eikä mailan lyöntipinta ehdi ’heilahtaa’ millään takaisin palloon päin.

    Ks. ’laittomia’ mailoja tekevän firman sivulta:

    http://www.doglegright.com

    ja sieltä drivereiden kohdalta ’The dynamics of C.O.R’

    Teoriassa optimi mailanpään massa pitäisi olla suunilleen sama kuin pallon massa. Tällöin ’koko’ mailanlavassa oleva liike-energia siirtyisi palloon. Normaalistihan mailalla on aika suuri nopeus vielä osuman jälkeen ja tämä on yhtä kuin hyödyntämätöntä energiaa. Tämä teoria edellyttää tietysti vielä sen, että lyöjä pystyy aikaansaamaan saman energian mailanpäähän kuin normaalilla mailalla.

    Jos mailanpää painaisi n. 50g niin tarvittaisiin 240mph mailanpään nopeus, että se vastaisi 200g draiverilla ja 120mph mailanpään nopeudella lyötyä lyöntiä. Tässä vähän arvioita tuloksista:

    120mph, 200g, 8deg, 290yds, 170mph

    240mph, 50g, 4deg, 353yds, 220mph

    Luvut ovat mailanpään nopeus, mailanpään massa, lofti, kantama, pallon lähtönopeus. Yhtenä lähtöarvona oli myös, että palloa lyötiin 4 astetta ylöspäin.

    Mitä nämä luvut todistavat. Sen, että ollaan oikealla tiellä siinä, että mailojen kehitystä täytyy jarruttaa. Muuten joku kaheli insinööri kehittää tällaisen kepin, jolla kaikki kentät pitäisi rakentaa uusiksi.

    Juuri nämä ylipitkät draiverit kevyellä mailanpäällä ovat näitä ’teoriassa’ esitetyn optimimailan esiasteita. Näillä mailoilla saadaan suurempi mailanpään nopeus samalla kulmanopeudella ja kevyemmän mailanpään ansiosta, mailanpään nopeus osuman jälkeen on pienempi = liike-energiaa on välittynyt enemmän palloon.

    Pituuslyöntikisoissa voitaisiin kilpailla kahdessa luokassa, toisessa hyväksytyillä mailoilla ja toisessa mustanlistan ’evoluutio’ mailoilla.

    Jee… ei löytynyt omaa Taylor Madea listalta. Itse ostaessa kiinnitin huomiota asiaan ja ostin mailan jota saan halutessani käyttää missä ja milloin haluan. Jokainen tekee omat valintansa mutta kyllä niistä saa keljuilla 😉

    Pitääkö paikkansa, että TM:n lippulaiva XR-03 olisi jo nyt laiton USA:ssa ja Meksikossa, mutta kaikkialla muualla maailmassa laillinen vuoteen 2008 asti? Jostakin lähteestä tämmöinen tieto (?)

    on mieleen jäänyt.

    Näin on.

    http://www.direct-golf.co.uk sivuilla näytti olleen xr-03 hintaan 179 £ , mutta Sold Out nyt. Onko maila jo vanhaa mallia? Saako keppiä jostain muualta samaan hintaan? Ovatko xr-03 ja Burner860 vertailukelpoisia?

    Mustalla listalla muuten näyttää olevan melkein kaikki TM:n ’seksikkäät’ draiverit..

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 51)
Vastaa aiheeseen: Musta lista

Etusivu Foorumit Yleistä Musta lista