Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Miten sinä opit pallonlyöjäksi
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Täällä on ollut hienoja analyysejä svingin eri osista ja jopa kokonaisuuksistakin, olen niitä sivusta seurannut suurella mielenkiinnolla. Olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan keskustelua svingin oppimisen mystiikasta. Siis mikä on mielestäsi paras oppimismekanismi. Missä järjestyksessä asioita kannattaa tai pitää opetella. ja ehkä miten. Olen itse golfissa täysin itseoppinut, pron tunneilla en ole käynyt, mutta vierestä olen joskus seurannut opetuksen kulkua. Joskus ehkä vielä menen tunnille… ehkä en . jos tulee tarvetta. Pelivuosia oli takana 14 ja kehityksen alussa (tasoitus mittarina) tasoitus putosi n. 5 lyöntiä/v tasoitukseen 10 ja siitä hitaammin, jonkin verran ja siihen jysähti. En mielestäni osannut svingiä ja en osannut lyödä palloa tarpeeksi hyvin. Satunnaisia hyviä kierroksia tuli, kun pelaaminen onnistui, mutta en ollut tyytyväinen, vaan halusin pelata parempaa golffia. Tein vuosi sitten päätöksen, että alan opettelemaan järjestelmällisemmin, ja listasin nyt asiat, joita harjoittelin: 1.selvitin, miten golfmaila toimii (vrt. muut mailapelit ja miten niissä mailalla lyödään tai miten se maila niissä toimii) 2.selvitin pallon lyömiseen ja pallon lentorataan vaikuttavat lainalaisuudet 3.selvitin miten vartalo toimii svingissä (painonsiirto, tasapaino, kääntyminen, plane) 4.selvitin gripin toimintaa svingin eri vaiheissa 5.selvitin pallon paikan vaikutuksen osumaan ja pallon lentorataan 6.selvitin vartalon asennon vaikutuksen svingin toteuttamisen. Olen jonkun verran opiskellut oppimista ja opettamista ja toiminut jopa muutamia vuosia toisella alalla opetustehtävässä, jossa olen päässyt näkemään erilaisia oppimisen menetelmiä ja olen tullut siihen tulemaan, että oppiakseen jonkin taidon, täytyy olla riittävä tieto valmiin tuotteen tai toiminnan edellytyksistä tai mekanismista. Oppimisessa tärkeä asia on palautteen saaminen. Elä ainakaan yksin aloita, ensivaiheessa on tärkeimmät asiat opittava oikein, väärät asennot ja -liikkeet aiheuttavat useimmiten tasapainottomia suorituksia, jotka johtuvat vartalon tai mailan on vääristä asennoista tms. Nämä voi nähdä jokainen katselemalla esim. rangella erilaisia suorituksia ja vertaamalla niitä tv-huippujen suorituksiin. Mutta omasta suorituksesta niitä ei tiedosta, kun ei ole kokemusta paremmasta Siksi harjoittele kaverin kanssa joka on yhtä kiinnostunut svingitekniikasta kuin sinäkin ja voi sanoa missä menee vikaan tai missä onnistuu. Tällainen reflektointi toisen suorituksen perusteella lisää molemmilla oppimista. Samanaikainen oikean svingitekniikan opiskelu kirjoista, videoista, lehdistä,,, jopa täältä nettipalstalta ruokkii oppimista kun huomaat kehitystä tapahtuvan. Oppiminen on mukavaa. Jonkun kirjan lukeminen nopeasti ei tosin oikeesti tuo heti parannusta suoritukseen, joku juttu sieltä saattaa aueta vasta pitemmän harjoitttelun jälkeen, kun olet sattumalta muutaman kerran onnistunut toteuttamaan sen jutun. Minä ainakin lueskelen aikani kuluksi samoja kirjoja ja niissä samoja juttuja mentaaliharjoituksina. Yksinharjoittelua kannattaa tehdä paljon vasta sen jälkeen, kun alat saamaan oikeaa palautetta tarkkailemalla pallon lentorataa ja tuntumaa svingistä ja osumasta palloon. Eihän sitä tietenkään kaikkea svingipalasia tarvitse muistaa yksittäisen lyönnin aikana, mutta harjoitellessa niitä voi vuorotellen fiilistellä. Pelatessa voi keskittyä vain pelaamiseen. Itse olen ainakin näin vuoden omaopiskelun jälkeen olen mielestäni parantanut pallon lyömisen tekniikkaa, mutta se, millä olen tuloksia parantanut ei niinkään ole pallon lyömisen paranemisesta, vaan pelaamisen parantamisen seurausta ja koska pelatessa ei tarvi miettiä: ”mitähän kokeilisin seuraavassa lyönnissä”. Svingianalyysien ja opiskelun ansiosta tunnen oman svingin mekanismin palaset paremmin ja se on muodostunut yhdeksi yksinkertaiseksi liikkeeksi, jokä ei minnekään”katoa”, koska minulla on se tieto, miten sen teen.
No joo itse sain greengardin aikalailla tasan vuosi sitten. Olen kanssa itse vähän selaillut kirjoja, lehtiä ja töllöä. —–> Välillä toimii välillä ei, mutta händäri on alle 20. kierroksia ehkä samat 20 tai hieman alle. paras kierros karvan alle 90. Ilon kautta ens kauteen ja halliin räiskimään.
Swingin rytmin opin hiekkafudiskentällä Maunulassa lyömällä
kevättalvella saappat jalaass harkkapalloja tuntikaupaal vuosina
1988 – 1994 – rautaysillä lähinnä eessun taasssun 100 m.Sitten oon saanut monen PROn droppeja Esa Mykkäne,
Le Elstone , Nigell, Ts, jopa vähän Timoltakkii ( Rauhala )
tietty kolohvikirjoista – kolohvilehiist. Kattomalla kolohvii teeeveestä ja paikan paikaal kisoissa – viimeksi upeeta Finnair Ladies kisaa tietty Taliis – ihan työnteossa yhellä väylälä.Mutta Seniori opetti viime kesänä Nokian Kartanolla sen väylälyönnin – kui pakotetaan se palli niin tinttaan väyläruohon päällä maillalla et se pakenee kauhuissaan lippuu kohti kui tasmanian piru ja pivotitikkii ryntä perään kui haujki kaislikoosssa. .
Se oli tää väyläpivottilyöntikokemus kui elämäni hyppy hyppyrmäessä Lahessa . Erkki Leivo antoi pienen vihjeen – veä käet yläkautta ylämäen asentoon – et polvikulma on enempi eteenpäin – avot lähti kui toi väyläpallo hyndalta – mie tiejän mitä on oieka lento mäessä – ku s menee putkeen. ( mie hyppäsin viel ylämäessä käet eessä 1954 -1964 )
Opin kyl 38 v Ounasvaarallla viel pitää käet ylämäessä takanahhii – ku POika alko
hyppeleen ja vaati mut mukaan.Niin on tää väylälyöntihii – kui hyppyrmäki – ku sen snaijaa sen väylälyönnin idean ni tulee ihan uus – ihanuus – ulottuvuus – rautalyönteihin ja ne menee niin suoraan että tosiaan voi 150 m tähdätä reikää lipul eikä vain greenille .
Kiitti vaan seniorille.
Ja sit harmitta ku joutuu matoilta reenaa – se ei oo väylälyönti – se on akkain hommaa -se mattojen piiskuu.
Aikas paljon olen itseoppinut ja kavereilta sekä kirjasta lukenut. Händärin sain pudotettua alle 10 aikas helpostikin mutta…. eniten mua vituttaa se, etten heti alussa mennyt prolle ja käynyt hänen luonaan systemaattisesti. Olisin monta asiaa tullut tehneeksi erilailla ja ehkäpä jopa tullut paremmaksi pelaajaksi. Nyt niitä väärinkäsityksiä yritetään oikoa ja svingi koki ison muutoksen viime talvena (ainakin omasta mielestä tuntuu siltä). Ja myös sen olen sisäistänyt, että ei riitä pelkkä tekniikka vaan myös tuolla pääkopassa olisi hyvä olla asiat oikealla mallilla unohtamatta fyysistä kuntoa (lihaskunto, liikkuvuus, kestävyys).
Ja jos nyt joku viäräleuka aikoo sanoa ettei sitä kuntoa tartte golfia pelatessa kun se on niin rauhallista, niin ei tartekkaan mutta itse treenaminen vaatii hyvää kuntoa. Tosin kyllä se edesauttaa myös pelaamiseen tuo hjuva kunto.
tuli vaan mieleen näin kofeiinihöyryissä 🙂
Naik Miklaus kirjoitti: (24.10.2006 22:15:30)
Siksi harjoittele kaverin kanssa joka on yhtä kiinnostunut svingitekniikasta kuin sinäkin ja voi sanoa missä menee vikaan tai missä onnistuu.
Vuonna 2000 Vierumäellä tuolloin opettanut pro Reka (Reijo) Partanen kiteytti asian mielestäni hyvin: ’Amatöörit opettavat amatöörejä pysymään amatööreinä.’ Tahtoi tällä tuoda julki oman näkemyksensä pelikaverien neuvoista.
Hyvä pro on parempi kuin kymmenen kaveria tai sata kirjaa, vaikka lukeminenkin on hyödyllistä ja ennen kaikkea hauskaa.
KL kirjoitti: (25.10.2006 8:52:21)
Hyvä pro on parempi kuin kymmenen kaveria tai sata kirjaa, vaikka lukeminenkin on hyödyllistä ja ennen kaikkea hauskaa.Niin moni osaa lukea kirjaa ja tajuta kaiken ymmärtämättä mitään.
Prolta tulee reaaliaikainen neuvo koskien virheellistä swingiä.
Jamasa kirjoitti: (25.10.2006 8:39:39)
…. eniten mua vituttaa se, etten heti alussa mennyt prolle ja käynyt hänen luonaan systemaattisesti. Olisin monta asiaa tullut tehneeksi erilailla ja ehkäpä jopa tullut paremmaksi pelaajaksi. Nyt niitä väärinkäsityksiä yritetään oikoa ja svingi koki ison muutoksen viime talvena (ainakin omasta mielestä tuntuu siltä).Silloin kun minä aloitin, niin proita ei ollut…… muistelen greencardkurssinvetäjinä toimineen innokkaita klubipelaajia, joitten taito/tieto golflyönnistä oli mitä oli. enivei,
voi olla kuitenkin niin, että oppiakseen svingailemaan mailaa, täytyy näköjään ensin heilutella sitä omilla opeilla ymmärtääkseen, ettei sitä niin opi kuin vahingossa. Tai tuurilla heiluttaa sitä oikealla tavalla ja oppii nopeasti hyväksikin pallonlyöjäksi.Olisikohan greencard saatava kaksivaiheiseksi, että kaikki aloittajat, saavutettuaan tason 36 hcp, määrättäisin svingitekniikan kurssille.
(Muistaakseni tuota alun nopean kehityksen jälkeistä taantumaa kutsutaan muissa yhteyksissä ’dip’ -ilmiöksi)Omalta kohdaltani olen tyytyväinen, että homma taas alkoi menee eteenpäin, mitä siitä vaikka 10 vuotta liian myöhään, ehkä parempi myöhään.
KL kirjoitti: (25.10.2006 8:52:21)
Vuonna 2000 Vierumäellä tuolloin opettanut pro Reka (Reijo) Partanen kiteytti asian mielestäni hyvin: ’Amatöörit opettavat amatöörejä pysymään amatööreinä.’ Tahtoi tällä tuoda julki oman näkemyksensä pelikaverien neuvoista.
Hyvä pro on parempi kuin kymmenen kaveria tai sata kirjaa, vaikka lukeminenkin on hyödyllistä ja ennen kaikkea hauskaa.
Varmaan Reka oli oikeassakin, mutta kenellä riittää lompsassa vara pitää proota mukana harjoituksissa. En tietenkään olisi käyttämättä proota tänä päivänä jos aloittaisin uudelleeen, mutta muulla harjoitteluajalla, kun se pro ei ole mukana, niin Amatöörikin (jos on käynyt samalla proolla) osaa katsoa ja kommentoida.
Kyllä omasta mielestäni svigin sisäistämien ja tajuaminen on kaiken a ja o. Vaikka pro sanoisi mitä ja korjaisi kaikki virheet niin ajan myötä lyönti palautuu takaisin, jos asioita ei itse sisäistä. Lyöjän pitää ymmärtää mitä lyönnissä tapahtuu.
Itse olen oppinut lähinnä katsomalla ja tuntemalla omaa lyöntiä. Mikäli oikeasti tietää mitä lyönnissä tulisi tapahtua ja miltä näyttää niin oman lyönnin videoiminen ja sen katsominen on kyllä opettavaista puuhaa.
En teilaa millään tapaa prolla käviöitä ja olenkin sitä mieltä, että varsinkin aluksi sinne kannattaisi mennä. Mutta, kun lukee tämänkin palstan juttuja niin eivät nuo prot aina mitään jumalia ole. Sellaisia juttuja täälläkin lukee että päätä huimaa- pakotettin pelamaan oikealta jne…
Itse en ole ikinä käynyt prolla, enkä todennäköisesti menekään. Tasoitus on neljän kiepeillä ja mieli tekee hieman alemmaksi. Tarvitsee hieman lähipeliä hioa!
Ja viimeiseksi sanoisin, että jotkut oppivat- toiset eivät. Samoin kuin muissakin lajeissa, kaikki eivät yksinkertaisesti opi lyömään, vaikka kävisivät päivittäin prolla.
aamen
Hyvä proo on parempi kuin pussillinen muusia…
Ei vaitiskaan. Muutamia vuosia palloa harvakseltaan lyöneenä ja tämän hetkiset taidot itse hankkineena vakaa mielipiteeni ehdottomasti lienee suraava:
Jos haluaapi tulla tooosi hyväksi golfin peluriksi, niin pro:n käyttö on valtaosalle ehdoton edellytys. Siksi kai valmentajia käytetään muissakin lajeissa. Jos klubitason tuuppailusta saa ilonsa (niin kuin esimerkiksi mää saan), niin omatoimisella opiskelulla varmastikin saavuttaa riittävän tason. Kaikesta huolimatta ehkäpä ensi vuonna sitten käyn tarkistuttamassa toimintaani jollakin prolla, jotta saisi jotakin vinkkiä mitä voisi yrittää itse hioa.
Kirjoja olen lukenut ja peilin edessä katsonut asentoja ja sitten rangella ja kentällä soveltaa judaanekja käytäntöön. Paras tai ainakin hauskin kirja on ollut Golfia vasta-alkajille (Golf for dummies).
Näillä elkeillä jatkossakin palloa tuuppaa:
Kuten varmaan opettamiseen perehtyneenä tiedät niin, oppimista edistävistä tekijöistä suurin lienee oma motivaatio ja tahto. Motivaatio taas johtaa suureen määrään rangepalloja ja niitä kun hakkaa ja opiskelee (pro, kirjat ym.) niin siitä se kokonaisuus koostuu.
Prolla käynti on kaksipiippuinen juttu. Ainakin omalle lompakolle säännöllinen käynti on liian kallista ja toisaalta nyt kun olen oppinut lyömän pitkälle ja ajoittain suoraankin niin prolta ei enää ihan lyhyessä ajassa paljoa saa (vältämättä).
Toisaalta alussa opiskelu esim. Nicklausin kirjoista oli hauskaa ja ahmin eri teoksia, kun kaikki oli uutta ja avartavaa ja rangellakin pystyi eron huomaamaan. Nyt kun händäri on vuosia ollut singeli, niin tuntu, että ahaa-elämykset ja onnistumisen tunteet vähenevät ja golf on itseasiassa usein tylsempää ja ahdistavampaa kuin junnarina.
Mukaan on tullut junnuvuosille vieraita epäonnistumisenpelkoja ym. suoritusta ja nautintoa heikentäviä juttuja. Eli ehkä nyt olisi aika satsata tohon mentaalipuoleen ja rutiineihin, joiden muuttaminen on ainakin itselle todella vaikeeta.
’Ja viimeiseksi sanoisin, että jotkut oppivat- toiset eivät. Samoin kuin muissakin lajeissa, kaikki eivät yksinkertaisesti opi lyömään, vaikka kävisivät päivittäin prolla.’
aamen
Yhdyn tuohon kun punasilmä kani… AAMEN.
’mäkisuksi’ saisko tohon suomenkielisen tekstityksen,,, vaik sivul 00007
JA kertokaa nyt helvetissä mikä on se oikea svingi!!!!
jos pallo tippuu 250mertin päähän keskelle väylää,,,, swinkkula OK???Lähipeli mitä helvettiä siinä on svingin kanssa tekemistä, vai pitääkö se 30metrin cippikin riuhtaista swingillä,lobi niskantaakse kiertäen ja tasapainoinen loppuasento?
Jos verrataan kaikkea ammattilaisten tekemisiin,,, yrittäkää riuhtaista 250metrinen ’siivu’ rauta 4:sella niinkuin esin TIGER,,,, onko oikeaoppinen-???
MUTTA kertokaa mikä se oikea ON.
Kuka teistä pystyy lyömään nurmelta pallon silmät kiinni, esim: 70metrin päässä olevalle griinille,(tai muu kohde), onko se swinki silloin ihan hanurista,,,,?
Itse aiheeseen: ITSE;;ITSE;;löytyy PRO ja se kaikkein kovin harjoitus kaveri kun katsoo peiliin. Sen kun joka pelissä voittaa vertaamatta muita…. voi jokaisen tasoitus pikkuhiljaa pudota.Pelatkaa harjoituksissakin vain itseänne vastaan, vertaamalla muita etten tule ’sinuiksi’ itsenne kanssa.
double-eagle kirjoitti: (25.10.2006 9:16:40)
Prolta tulee reaaliaikainen neuvo koskien virheellistä swingiä.
Jaa kyllä mun proffan vinkit käsittelee parempaa swingiä.
—
Mut sitten itse otsikkoon. Minä en ole oppinut palloa lyömään ollenkaan.
Alkeiskurssin kävin 2002 jonka jälkeen en sitten proffien kanssa ollutkaan lähes kahteen vuoteen missään tekemisissä. Mä olin ollut ymmärtävinäni että rennosti huitomalla se pallo etenööpi, mutta jotenkin mulle kehittyi tästä aatoksesta sellainen varovainen tyyli koukkia ja taputella palloa.
2004 kevättalvella alkoi sitten taputtelusta poisoppiminen proffan johdatuksella. Perusjutut käytiin läpi alusta alkaen. Alkuun tuntui että taputtelu olisi muuttunut entistä nykivämmäksi, mutta sitkeästi koitin hahmottaa ’uusia juttuja’.
Kaudella 2005 keskityin aika paljon greippiin lukemalla ensimmäistä lukua Five Fundamentalsista uudelleen ja uudelleen. Harjoittelin pelkkää greippiä kyllästymiseen asti, mutta ote onkin nykyää ainoa asia johon mun ei tartte uhrata ees puolikasta ajatuksesta.
Tää vuosi lähti liikkeelle oivalluksesta jolla sain vähän ruutia tähän taputteluun. Sain nimittäin joulun tienoilla oivan linkin Chuck Evansin artikkeliin. Pari kuukautta siinä meni ennenkuin hiffasin tämän tekemisen kautta. Todennäköisesti kuitenkin tärkein oivallus koko harrasteluni ajalta.
Notta sillee. Tässä matkan varrella taputtelusta on siis tullu vähemmän koukkivaa ja kenties aavistuksen verran kipakampaa. Mutta pallonlyöjää ei minusta koskaan tule.
Jamasa kirjoitti: (25.10.2006 8:42:30)
Ja jos nyt joku viäräleuka aikoo sanoa ettei sitä kuntoa tartte golfia pelatessa kun se on niin rauhallista, niin ei tartekkaan …No ei mun mielestä kyllä pidä paikkaansa. Jos tarkemmin mietitte niin kuinka usein tapahtuu romahdus pitkän kierroksen viimeisillä rei’illä? Golfissa väsymistä ei vain huomaa samalla tavalla kuin nopeatempoisissa lajeissa.
Pallonlyöjäksi en valitettavasti ole vielä oppinut, mutta se on tavoite sitten ensi kaudelle.
Hyvä avaus Naikilta. Paljon asiaa, joka voisi olla omasta ’urakehityksestänikin’ repäistyä. Itse aloitin prosessin, kun taivas ei auennut vielä tasurin pudottua viitosen pintaankaan jokunen vuosi sitten.
Tuon lisäksi, mitä Naik sanoi, korostaisin vielä videoanalyysin tehoa. Analyysiohjelma lisää tehoa palautteeseen. Omat silmäni avautuivat muutaman tärkeän yksityiskohdan osalta ,kun kelasin omaa svingiäni kotiPc:ssä. Videokuva ’päässäni’ oli helppo tunnustella, miltä kuvassa näkyvä vinkura kropassa tuntuu mailaa taakse viedessä. Vuosia mukana kulkenut tavaramerkki oli lopulta suht. helposti karistettavissa. Samalla vähenivät tuon tavaramerkin aiheuttamat äkilliset ongelmat lyönnissä.januz kirjoitti: (25.10.2006 10:28:52)
Jamasa kirjoitti: (25.10.2006 8:42:30)
Ja jos nyt joku viäräleuka aikoo sanoa ettei sitä kuntoa tartte golfia pelatessa kun se on niin rauhallista, niin ei tartekkaan …No ei mun mielestä kyllä pidä paikkaansa. Jos tarkemmin mietitte niin kuinka usein tapahtuu romahdus pitkän kierroksen viimeisillä rei’illä? Golfissa väsymistä ei vain huomaa samalla tavalla kuin nopeatempoisissa lajeissa.
Tarkemmin miettimällä tulin siihen tulokseen, että viimeset reiät pelitän useinkin erittäin hyvin. Yleensä notkahdus tapahtuu välikaljan juotuani ja sen vaikutuksen hiivuttua, eli väylät 11-12 ovat tässä polttopisteessä. Mutta en minä siitä kaljasta luovu.
AAH kirjoitti: (25.10.2006 11:02:22)
Tarkemmin miettimällä tulin siihen tulokseen, että viimeset reiät pelitän useinkin erittäin hyvin. Yleensä notkahdus tapahtuu välikaljan juotuani ja sen vaikutuksen hiivuttua, eli väylät 11-12 ovat tässä polttopisteessä. Mutta en minä siitä kaljasta luovu.
No ole onnellinen!=) Mulla lyönti hajoaa usein viimeisillä rei’illä.
januz kirjoitti: (25.10.2006 11:15:44)
AAH kirjoitti: (25.10.2006 11:02:22)
Tarkemmin miettimällä tulin siihen tulokseen, että viimeset reiät pelitän useinkin erittäin hyvin. Yleensä notkahdus tapahtuu välikaljan juotuani ja sen vaikutuksen hiivuttua, eli väylät 11-12 ovat tässä polttopisteessä. Mutta en minä siitä kaljasta luovu.
No ole onnellinen!=) Mulla lyönti hajoaa usein viimeisillä rei’illä.
No pärkkele, tossahan menee yöunet ja kaikki. Kyllä viimoseen reikään täytyy ainakin paaria päästä puttaamaan, ettei asia jää mieltä kalvamaan, ja jää ainakin itselle kuvitelma, että muka jotakin olisi kierroksella taas oppinut.
januz kirjoitti: (25.10.2006 10:28:52)
Jamasa kirjoitti: (25.10.2006 8:42:30)
Ja jos nyt joku viäräleuka aikoo sanoa ettei sitä kuntoa tartte golfia pelatessa kun se on niin rauhallista, niin ei tartekkaan …No ei mun mielestä kyllä pidä paikkaansa. Jos tarkemmin mietitte niin kuinka usein tapahtuu romahdus pitkän kierroksen viimeisillä rei’illä? Golfissa väsymistä ei vain huomaa samalla tavalla kuin nopeatempoisissa lajeissa.
Pallonlyöjäksi en valitettavasti ole vielä oppinut, mutta se on tavoite sitten ensi kaudelle.
Nose ’romahtaminen’ voipi johtua muistakin syistä kuin väsymyksestä. Vai voiko sitä enään romahtamiseksi sanoa jos on alkureiät pelannut päin peetä ja myös loppukin menee päin peetä :). Ja jos alku on vaikka ennen kolmea viimeistä reikää parissa, niin voi alkaa mailan puristus, romahdus jne..kyllä nää tiedät mitä tarkoitan….
Mutta kyllähän hyvä kunto edesauttaa ettei ainakaan sen takia pääse väsy iskemään.
Jamasa kirjoitti: (25.10.2006 14:30:12)
Nose ’romahtaminen’ voipi johtua muistakin syistä kuin väsymyksestä. Vai voiko sitä enään romahtamiseksi sanoa jos on alkureiät pelannut päin peetä ja myös loppukin menee päin peetä :). Ja jos alku on vaikka ennen kolmea viimeistä reikää parissa, niin voi alkaa mailan puristus, romahdus jne..kyllä nää tiedät mitä tarkoitan….
Niin tai sitten se tosiaankin johtuu siitä että en ole vielä oppinut pallonlyöjäksi.=)
En nyt ole varma, saanko jo kutsua itseäni pallonlyöjäksi, mutta fukken kommenteista innostuneena päätin vastata… Eli kun itse aloitin golfin suorittamalla gc:n 2001, tuntui golf heti aika luontaiselta lajilta. seuraavana talvena, ennen kuin siis olin edes liittynyt mihinkään seuraan, löysin itseni pääkaupunkiseudun harjoitteluhallista usein monta kertaa viikossa. Kun keväällä 2002 sitten aloitin pelaamisen, oli talviharjoittelu kantanut hedelmää ja en ole sitä sen jälkeen hylännyt. Eli uskoisin, että talviharjoittelu on itselläni ollut se, minkä takia tasoitus on nyt mikä on. Alusta asti olen määrätietoisesti pyrkinyt svingiin, joka olisi oppikirjamainen, mutta kuitenkin itselleni luontainen ja yksinkertainen. Miehestäni kehkeytyi myös aikamoinen pro golflehtien ja Simon Holmesin opetusvideon avulla ja olenkin hänen (aloitti myös 2001) neuvoihin usein tukeutunut.
Yksi tärkeä tekijä on varmasti ollut svingin kuvaaminen alusta asti, joten olen aina tiennyt miltä svingini näyttää ja ymmärtänyt, ettei se ole sama miltä luulen sen näyttävän 😉 Kuvaamalla myös huomaa helposti virheet. Olen havainnut, että aina svingiin tulee ajanmyötä joitain pieniä virheitä, jotka huomaa vasta kun näkee oman svingin videolta. Itselleni tyypillistä on alkuasennossa jalkojen koukistuminen liikaa tai liian vähän, selän kulman muuttuminen, etäisyys pallosta, gripin muuttuminen jne. Nämä asiat on aina hyvä tarkistaa välillä, jottei niistä aiheudu muita ongelmia.
Prolla rupesin käymään vuonna 2003, kun muutin Skotlantiin vuodeksi. Myös pro kuvasi svingini ja analysoi sitä ahkerasti. Koko talven treenasimme sisältä ulos suuntautuvaa down-svingiä ja uskonkin sen nyt iskostuneen takaraivoon. Olen jatkanut prolla käyntiä säännöllisesti myös Suomeen palattuani. Tärkein asia mielestäni on uskoa prohon ja järjestelmällisesti totetuttaa pron antamia harjoituksi, vaikka se tarkoittaisi satoja huonoja lyöntejä ennen näkyviä tuloksia.
Harjoitellesani pyrin keskittymään joka lyöntiin, enkä vain lyömään palloja liukuhihnalla. Tarkistan aina, että perusasiat stanssissa on kunnossa. Saatan hakea oikeata svingirataa ja ajatella asioita paljonkin ilman palloa, mutta palloa lyödessä pyrin pitämään ajatukset minimissä. Yleensä mielessäni on yksi ’key thought’, jonka avulla luulen saavani oikean lyönnin. Tällä hetkellä se liittyy ranteisiin ja downsvingin aloitukseen, mutta se on vuosien varrella vaihdellut painonsiirrosta käden suoraksi pitämiseen 😉
Uskon myös, että itsellensä pitää asettaa realistisia tavoitteita, jotta harjoittelu olisi mielekkäämpää ja palkitsevampaa. Itse olen keskittynyt tähän asti liikaa svingiin ja jättänyt puttitreenit vähemmälle. Mielestäni kierroksillani puttaankin keskimäärin n. 5 puttia liikaa. Tulevana talvena aionkin keskittyä erityisesti puttaamiseen.
Paljon joo näyttää olevan samoja ajatuksia ja jotain muutakin aina. Olisiko tässä opettelussa jotain parannettavaa, jos vaikka proiden koulutukseen lisättäisiin oppimisen opettamisen taitoja. Tämähän on nykypäivää opettamisessa, itsekin olen tuosta naulaamisen opettamisesta jo luopunut, kun huomasin että opetettuani aikani naulaamista, niin tulivatkin ruuvit käyttöön ja huomasin naulaamisen opettamisen olevan ja olleenkin aika turhaa. En alkanut opettamaan ruuvaamista, vaan aloin opettamaan oppimisen taitoja,, Opetelkoot ite uusia taitoja kun kehitys menee eteen.
Lady Golf kirjoitti: (25.10.2006 19:04:16)
Alusta asti olen määrätietoisesti pyrkinyt svingiin, joka olisi oppikirjamainen, mutta kuitenkin itselleni luontainen ja yksinkertainen.Hyvä reitinvalinta. Usein kuulee jonkun valittavan, että: ’proot opettaa kaikille samaa svingiä, mutta kun minulla on tämä oma persoonallinen tapa svingata ja se toimii paremmin’.
Niin varmaan toimii jollekin tasolle asti, taattu 180m tiiltä, siitä lätyn viereen, sippi ja putti = par. Kyllähän sillä pelaa, mutta minäkin uskon sen tekniikan olevan lähellä sitä mitä useimmat kirjat opettaa, jos halutaan varmuutta,pituutta ja edistymistä.
Varmaan lopettaisin jos en luulisi joskus lyöväni palloa kuin tiger.Ainiin itse asia,, miten opin (opettelen) pallonlyöjäksi….
Ostin 12palloa ja vanhan mailan jonka pohjassa oli kirjain P ja löin ja loin, jopa joskus osuin palloon. Itseasiassa ensikosketus Golfiin oli vuonna-78 omavalmiste katajamaila tennispallo ja ’tenu’purkki kairattuna maahan,omalle pellolle.
Muutama viikko tuolla P:llä hakattuani, hain koko setin,(pelipaikka oli jo tuolloin).
En enään muista 4.5kk jälkeen mitä tuli analysoitua ja mitä ei,(eihän sitä tiennyt mitä olisi analysoinut) senkun löi.Heinäkuussa (eräällä suomen par3 harjoituskentällä) kysyin takana olevalta kaverilta, oli pelannut sen 6vuotta ja tasoitus 6 miltä ns: svingini näyttää,’ihan hyvä ei mitään vikaa’ oli vastaus,,,hmmmm.. Tosin siitä 100:sta metristä palloni töpsähti 70senttiä lipusta pomppasi ja jäi siihen,, putti tuloskortti-1,,.
Tuolloin päässä pyöri kaikki, osunko palloon,, ja toisen mailmansodan väliltä.
Sitten:h,,,,,,,,,n ja h,,,,,,,,,n ja vielä lisäää.
Tänä aamuna pallolle siirtyessä, ei tarvinnut ajatella mitään, jo siihen siirryttäessä oli suoritus ikään kuin tehty.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Miten sinä opit pallonlyöjäksi