Miten muistatte svingi/pelivinkit?

[Payne Stewart]

Olen tässä viimeaikoina yrittänyt saada peliä vähän parempaan suuntaan tuloksellisesti, koska nyt näyttää siltä, että tasainen, jo monta vuotta jatkunut, tasoituksen putoaminen meinaa pysähtyä. Tasoitus uhkaa jämähtää nyt tähän 12 nurkille, ei yli eikä alle. Tähän tilanteeseen olen päässyt ihan peruslyönneillä ja yrittämättä mitään ihmeellistä. Ongelmana lähinnä on se, etten varsinaisesti tiedä miten esim. erikoislyöntejä lyödään tai vaikkapa bunkkerista muuta kuin suurinpiirtein. Edellisestä golfkurssistakin on jo 15 vuotta aikaa. Nyt olen koittanut lueskella golflehdistä miten erilaisia lyöntejä oikein oikeaoppisesti lyödään, ostin jopa Piltzin DVD:n mutta ongelmana on se, että pukkaa infoähky päälle, enkä muista mitään enää kentällä ja lyön edelleen omalla ’väärällä’ tekniikalla. Minkälaisia keinoja te käytätte, että muistatte esim. pron opetukset tai muut vinkit vielä kentällä. Rangellekin on niin pitkä matka täällä, etten viitsisi jokaista lyöntityyppiä vuorollaan käydä siellä hinkkaamassa ja saada asioita lihasmuistiin/rutiiniksi. Onkohan hölmön näköistä jos vetäis jollain väylällä golflehden bägistä ja pikakertaisi seuraavan lyönnin oikeaoppiset neuvot? Vielä parempi jos kulkisi kierroksen autolla kannettava DVD soitin penkillä ja siitä katselisi vinkkejä. Ei kai. Leikki sikseen, mutta mites teillä?

[Scoop]

Väittäisin, että tähtäät tavoitteeseesi (-> pelin parantaminen -> händärin alentaminen) vaikeamman kautta. ’Keep it simple’ -johtoajatus toimii tässäkin hyvin. +10 -rundeja pystyt pelaamaan, jos perusasiat ovat kunnossa, ja lähipelitatsi kohtuullinen. Pituuskontrolli on mielestäni ensimmäinen keskeinen jonkinlaiseen hallintaan saatava asia – ei erikoislyönnit. Ja mitä lähemmäs lippua tullaan, sen tärkeämpi tuo hallinta on. Mutta siinäkin pätee sama perusajatus. Sama ’swingi’ (painonsiirto, hartiakierto, jne.) kun pätee periaatteessa chipistä täysswingiin asti. Eli unohda erikoislyönnit ja keskity perusasioiden hallintaan. Yhdenlainen swingi (rytmi & tempo), yhdenlainen pitchi (pituuden varioiminen esim. swingin pituudella) ja yhdenlainen chippi (vrt. edellinen) helpottavat hommaa kummasti. Tavoitejoukko ’suora draivi/muu aloituslyönti’, ’suora ja pituudeltaan hallittu jatkolyönti’ ja ’yksinkertainen, yleispiirteiltään pituuskontrolloitu lähipeli’ johtavat taatusti parempiin tuloksiin. Tämä tietysti edellyttää myös jonkinlaista course management:tia sekä hitusen malttia ja järkeä 😉

Tätä kautta jää pohdittavaa ja muistettavaa paljon vähemmän, ja voi keskittyä Pelaamiseen.

[clap]

itse olen päässyt tuon vaikean vaiheen ohi seuraavalla tavalla:

– kentällä ei voi/saa miettiä kuin maksimissaan jotain yhtä avainasiaa

– pitää tehdä ihan OIKEITA harjoitteita RANGELLA, mitään oikotietä ei valitettavasti ole, jos mietit kentällä koko ajan kahta-kolmea asiaa, unohdat varmasti joka lyöntiin jonkun

– oikeilla harjoitteilla tarkoitan apuvälinten esim. ’ohjainten’ käyttöä, ei siis pelkkää pallon huiskintaa liian monen ajatuksen kanssa, eli yhtä asiaa kerrallaan ja tosiaan apuvälineillä ja tietyillä harjoitteilla niin että ne tosiaan syöpyvät sinne lihasmuistiin – edelleen – oikotietä onneen ei ole. (Esim. mailasukkaa kainaloon, jalat yhdessä lyöntiä jne. jne.) Noita harjoitteitahan golf-lehdet ovat pullollaan mutta ei niiden lukeminen auta yhtään – NIITÄ PITÄÄ TEHDÄ. Itse olen hämmästynyt kuinka nopeasti hyvät harjoitteet korjaavat lyöntiä oikeaan suuntaan. Ennen olin laiska ja mäiskin palloja rangella kuvitellen tekeväni jotain mitä en oikeasti tehnyt.

– muutama rutiiniharjoitteen (esim. em.) voi tehdä joka harjoituskerta ikäänkuin alkulämmittelynä, niitä kun ei täydellä svingillä tehdä, sitten joka harjoittelukerralle 1 tai 2 jonkun osa-alueen harjoitusta, siis jos puhutaan pelkästä svingiharjoittelusta

– oma tasoitukseni on 5, bunkkerista pääsen ’1. pois’, mitään sen kummempia lyöntejä en sieltä taida, jonkinlainen peruskontrolli on olemassa päästäkseni 1 putin etäisyydelle. Muita erikoislyöntejä (draw, fade, matala, korkea) en juurikaan kotikentälläni tarvitse, ehkä muutaman per kierros, niillä toki säästä lyönnin helposti mutta niissäkin periaatteessa riittää se että osaa sellaisen – jonkinlaisen – lyödä

– tuosta 12:sta alaspäin pääsee lähipeliä harjoittelemalla, vähintään 3 tuntia kahdesti viikossa tuottaa tulosta, samoin tärkeäksi muodostuu griiniosumien määrä.

– itse en siis koskaan oikeastaan harjoittele rangella drawta, fadea, korkeaa tai matalaa, silloin tällöin kokeilen, tärkeämpää on peruspeli ja lähipeli

– talvella jos on sinniä harjoitella niin kannattaa yrittää kasvattaa mailanpään nopeutta svingaamalla lujempaa kuin normaalisti, kannattaa kuitenkin muistaa että 10 metrin lisäys driveen pudottaa kierrostulosta keskimäärin vain lyönnin

– eli peruspeliä – lähipeliä – lähipeliä ja lähipeliä – siitä se lähtee, ja muista, ei ole oikotietä onneen, harjoittelun kautta!

ja yksi juttu vielä.. jos kerta käyt prolla, valitse sellainen hyvä pro, joka antaa harjoitteita – JA TEE NIITÄ! Minä lopetin jossain vaiheessa prolla käynnin ihan sen vuoksi kun olin niin laiska etten jaksanut tehdä niitä harjoitteita omalla ajalla jolloin käynnit menivät ihan hukkaan

[Southpaw]

Kalliala käsitteli saman tyylistä kymysystä liiton virallisella foorumilla. Hänen kommenttinsa asiaan oli epäonnistuneiden lyöntien vähentäminen / rundi. Eipä oman kokemuksen perusteella voi toisinkaan väittää. Liikaa avauksia väylän ulkopuolelle, toppeja, duffeja, wedgejä kahden putin päähän jne + kolmen putin griinejä tuppaa tulemaan turhan usein. Eli perusasiat mättää = liian vähän harjoittelua ihan perusasioiden osalta.

Boltsin lentoradan työstäminen jne. eivät ole vielä olennaisia asioita pelituloksen parantamisen suhteen tuolla (tällä) händärillä.

[Julkaisija]

Artikkelit